Suuri osa asiantuntijoista ja esihenkilöistä tekee nyt töitä kotioloissa. Osa on joutunut vauhdilla virittelemään itselleen jonkinmoisen työpisteen, moni vielä samaan ”avokonttoriin” perheenjäsenten kanssa.
Työpaikoilta ikävöidään nyt seuran lisäksi ainakin sähköpöytiä, jotka toimistoissa ovat jo yleisiä. Hyvään ergonomiaan tottuneet kaipaavat seisomisasentoaan niin, että koteihin on viime viikkoina rakenneltu ahkerasti sähköpöytien korvikkeita.
Sosiaalisessa mediassa on nähty virityksiä, joissa läppäri on löytänyt paikan pianon, silityslaudan ja vaikka minkä päältä.
Hienoja ratkaisuja!
Pyysimme Suomen Ekonomien Facebook-kavereita lähettämään kuvia omista etätyöpisteistään. Katso huippurakennelmista kuvat ja nappaa itselle ideat käyttöön.
”Parasta on näköala”
”Parasta etätyöpisteessäni on näköala. Toimistolla en näe suoraan pöydän äärestä ulos, joten kodin näköala ja kasvit ovat tosi mukava juttu”, kertoo tamperelainen ostoreskontranhoitaja Siri Sulanen Tampereelta, jolle etätyöt ovat maistuneet.
Kun Siri koronavirustilanteen vuoksi siirtyi etätöihin, hän toi kotiin myös ison näytön. Sähköpöytää hän kaipaa, ja niin tuntuu kaipaavan kroppakin.
Sirin mielestä kurjinta tällä hetkellä on kuitenkin se, että pian on alkamassa koko kesän kestävä lomautus.
”Sain sanakirjoille käyttöä”
Helsinkiläinen HR:n johtava asiantuntija Mari Työranta on siirtynyt Luonnonvarakeskuksesta etätöihin. Hän on rakentanut mainion työtason sanakirjoista.
”Eihän sanakirjaa enää mihinkään muuhun tarvitse. Näin vanhat kirjat ovat hyötykäytössä”, Mari kertoo.
Etätyöt ovat tuttuja, mutta kun niitä tulee tehtyä nyt jatkuvasti, Mari myös vaihtelee työasentoa.
”Tämän pisteen ääressä seison, mutta välillä teen töitä ruokapöydän ääressä istuen.”
”Osallistun palaveriin sohvalla”
”Käytän nyt pääasiassa tuota työpistettä”, kertoo rakentamastaan pahvilaatikkoviritelmästä LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala.
Paavon mielestä ergonomiseen hiireen ja näppikseen pitää panostaa, kun tekee paljon työtä koneella. Jotta jumeja ei kertyisi kroppaan, hänestä on tärkeää vaihdella työasentoa ja muutenkin huolehtia liikunnasta.
”Välillä otan toiseksi päiväksi laatikot pois, niin tulee vaihtelua. Joskus käyn Teams-palaverin sohvalla istuen tai makaillen.”
”Töitä voi tehdä myös vatsallaan”
Myös Demos Helsingin operatiivinen johtaja Johanna Lampinen vaihtelee päivän mittaan työasentoa. Kotona on nyt kulunut etätöissä jo kuukausi.
Johanna kertoo, että hänen rakentamansa työpiste on toiminut ergonomian puolesta hyvin.
”Työskentelen toimistollakin paljon seisten. Kannustan työpisteen korkeuden hienosäätöön. Itse nostan välillä tämän laatikon kannen ja sen päällä olevat kirjat ja VHS:t pöydälle. Siten syntyy niskaystävällinen istumatyöpiste.”
Johannalla on myös jännempi vinkki: välillä voi työskennellä sohvalla vatsallaan.
”Tykkään etätyöstä”
Lappeenrannan LUT-yliopistosta kotitoimistolle on siirtynyt myös projektisuunnittelija Sami Jokelainen. Jo ennestään käytössä ollut työpiste on hänestä ”täydellinen setup”, josta hän vaihtaa tosin pari kertaa päivässä eri pöydän ääreen.
”Etätyöhön on ollut mahdollisuus ennenkin, mutta nyt tilanne on muuttunut huikeasti positiiviseen suuntaan. Meillä on ollut 240 osallistujan seminaari verkossa ja 20 ihmisen kokoustapaamisia useita. Eikä tarvitse ajella autolla töihin. Virtuaalitapaamisissa keskittyminenkin on tehokkaampaa.”
Kunnon ylläpitämisen puolesta puhuu Samikin. Hän aloittaa aamunsa juoksulenkillä ja tekee myöhemmin kotona lihastreenejä.
”Pysyy selkä ja hartiat kunnossa ja mieli virkeänä.”
Etätyössä ei ole hänestä juuri mitään moittimista – korkeintaan työpaikkalounaita ja lounaskeskusteluja on vähän ikävä.
”On tartuttu tuumasta toimeen”
Entä mitä ergonomian ammattilainen sanoo ekonomien rakentamista pahvilaatikko- ja sanakirjatorneista? Bravo!
”Työfysioterapeuttina on ilahduttavaa nähdä, että etätyötä tekevät huomaavat tarpeen työergonomian muokkaukseen ja tarttuvat tuumasta toimeen”, Pirjo Huikuri Terveystalosta sanoo.
”Sähköpöydälle on selvästi osattu tuunata korvikkeita. Seisomatyöpisteenhän voi toteuttaa mille tahansa tasolle, kunhan se on sellaisella korkeudella, että voi seistä ryhdikkäänä, kyynärvarret ovat noin 90 asteen kulmassa ja ranteille saa alustasta edes hieman tukea.”
Tärkeintä on, että päätä ei joutuisi riiputtamaan alaspäin, kuten läppärin kanssa usein tapahtuu. Siksi Huikuri kannattaa lämpimästi ulkoisen näytön ja näppäimistön käyttöä.
Lisäksi hän suosittelee etätyöläiselle työasennon vaihtelua, jota Ekonomikuvakisaan osallistuneet kertovatkin jo harrastavansa.
Ota vielä käyttöön nämä Pirjo Huikurin vinkit!
- Tee muutama taukojumppaliike asentoa vaihtaessasi. Katso välillä kauas ulos, jotta silmätkin saavat vaihtelua.
- Kun seisominen alkaa väsyttää, ota läppäri kainaloon ja hakeudu sohvan nurkkaan, nojatuoliin tai tuolille pöydän ääreen. Tue istuma-asento paremmaksi asettamalla tyynyjä alaselän taakse ja kyynärvarsien alle.
- Tyynyjä voi laittaa myös läppärin alle, jotta saat sen mukavalle korkeudelle. Katso, että läppärin tuuletusaukot pysyvät auki.
- Jos pöytä on istuma-asennossa liian korkea, laita tyynyjä myös takamuksen alle.
- Muista pitää taukoja ja illat työstä vapaana. Siten myös yöuni on mahdollisimman palauttavaa ja heräät aamulla virkeänä.
Onko sinulla jokin mainio vinkki etätyöpisteen virittelyyn? Lähetä se meille! Voit sekä kertoa ideasta että lähettää halutessasi myös kuvan meiliin arja.kuittinen@ekonomit.fi.
Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat Ekonomikuvakisaan osallistuneilta
LUE LISÄÄ ETÄTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUSSA!