Suomen Ekonomien urapalveluiden johtaja Suvi Eriksson sekä työmarkkinapolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter järjestivät viime viikolla webinaarin, jossa pureuduttiin siihen, mikä on koronaviruksen vaikutusten tilannekuva ja mitä ratkaisuja kaivattaisiin.

Talous ja työmarkkinat myllerryksessä

Koronaviruksen vaikutuksia talouteen on ruodittu jo moneen otteeseen. Yhtenä esimerkkinä on nostettu Vesa Vihriälän luotsaama työryhmä, jossa neljä taloustieteilijää keräsivät yhteen parhaita tapoja selvitä kriisistä taloudellisesta näkökulmasta. Apter alusti aiheesta myös webinaarissa. Tilanteen arvioimista ja tulevaisuuden toimien valitsemista hankaloittaa se, että kyseessä on eksogeeninen, eli ulkopuolelta tuleva shokki, joka iski jo valmiiksi heikkoon taloustilanteeseen.

Akuutin kriisin ratkaisemiseen kutsuttiin mukaan myös työmarkkinajärjestöt. Suomen Ekonomit on ollut mukana kirittämässä työmarkkinaratkaisuja, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa työpaikkojen säilyttämistä.

Työlainsäädännön poikkeukset ovat nimenomaisesti ohjanneet lomautuksiin joukkoirtisanomisten sijaan. Vaikka palkanmaksu on jäänyt useiden lomautuksien myötä, on palkansaajilla kuitenkin ollut mahdollisuus saada työttömyysturvaa ennen kaikkea työttömyyskassojen kautta.

Suomalaiset työmarkkinat osoittivat jälleen kerran joustamiskykyä kriisitilanteen aikana muuhun maailmaan verrattuna. Tämä on ratkaisevassa roolissa myös kriisin jälkeisenä aikana, kun työttömyystilastot eivät hohkaa punaisella kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynyt kriisin myötä. Työmarkkinajärjestöt jatkavat neuvotteluja myös ajasta kriisin jälkeen. Ekonomit ovat hyvin edustettuna myös näissä pöydissä.

Vaikka moni yritys on harmillisesti joutunut lomauttamaan työntekijöitään ja esimerkiksi monelta kylteriltä on mennyt kesätyöpaikka alta, ei tilanne kuitenkaan ole niin synkkä kuin voisi kuvitella. Huhtikuussa suorahaun asiantuntijoille tehdyn napakan kyselyn myötä selvisi, että tällä hetkellä työmarkkinoilla etsitään erityisesti ketterää oppimiskykyä ja johtajuustaitoja, ennen kaikkea muutosjohtajuutta. Samoin tarvetta on sellaiselle toimialaosaamiselle joka tulee korona-tilanteessa selviämistä, kuten logistiikka, verkkokauppa, vähittäiskauppa. Rekrytoinnin asiantuntijat korostivat digitaalisten välineiden osaamista, sillä nyt rekryissä voi erottua esimerkiksi vahvalla videolla.

Osaamisen merkitystä ei voi korostaa liiaksi

Suomessa on aina korostettu osaamisen merkitystä, ja taas siitä paljon puhutaan, sillä isot megatrendit, kuten digitalisaatio, robotisaatio, ilmastonmuutos, vaativat aivan uudenlaista osaamista. Suvi Eriksson kertoi hälyttäviä lukuja jo vuodelta 2018: työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 18 000 työpaikkaa on jäänyt syntymättä, sillä oikeanlaisia osaajia ei ole löytynyt. Opetushallituksen laskelmien mukaan 80 prosenttia tulevaisuuden työtehtävistä vaatii korkea-asteen osaamista. Tämä on todellinen haaste, sillä samanaikaisesti Suomen koulutustaso ei ole noussut olennaisten verrokkimaiden tahdissa. Osaamiseen ei siis pidä panostaa korona-kriisistä selviämisen jälkeen, vaan jotta siitä selvitään!

Miten tästä eteenpäin?

Webinaarissa esiteltiin ratkaisuehdotuksia asiantuntijoidemme toimesta. Yhtenä kärkenä Apter korosti sitä, että politiikkatoimilla on varmistettava se, että negatiiviset tapahtumaketjut eivät jatkuisi pitkään. Mittavalla jälleenrakennussuunnitelmalla luodaan puitteet tulevalle kasvulle ja mahdollisimman tehokkaalla koronan tukahduttamisella lievennetään sekä ehkäistään koronan negatiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. 

Apter nosti talous- ja työllisyyspolitiikkatoimien keskiöön myös Vihriälän työryhmän ehdotuksia. Kolme elementtiä kansallisessa talousstrategiassa ovat vahinkojen minimointipolitiikan jatkaminen ennen kaikkea rahoitustukitoimilla, kysyntää tukeva finanssipolitiikka rajoitusten purkamisen jälkeen sekä talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen. Sen lisäksi tärkeitä tekijöitä tulevien vuosien aikana tulevat olemaan tuottavuuskasvu, tulevaisuuden kasvu, kuntien toiminnan tarkastelu, veroremontti ja sosiaaliturvauudistus työllisyysastetta unohtamatta. Nämä kaikki vaativat myös työmarkkinajärjestöjen panosta. Suomen Ekonomit on mukana myös tässä työssä.

Apter korosti lisäksi tarvetta turvata rahoitusta kansainvälisille kasvun yhtiöille ja startupeille, lisätä kehitystukea yrityksille ja kohdentaa suuri tasokorotus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perustutkimukseen Mitä tulee koronavirukseen itseensä, Apter olisi halukas näkemään enemmän tehokkaita politiikkatoimia, joilla tukahdutetaan virusta rajoitusten asteittaisesta poistamisesta huolimatta.

Erikssonin ratkaisuissa keskiössä on osaaminen ja oppiminen: panostukset koulutukseen, tukea ketterään ja jatkuvaan oppimiseen ja työuran tuki esimerkiksi urapalveluiden kautta kuntoon. Osaamisen kohtaantohaasteet huomioiden on tärkeä pitää huolta, että syntyy rohkeasti myös aivan uutta, monialaista osaamista. Tutkintoja pienemmät osaamispaketit ovat olennaisia. Niiden avulla voi ketterästi rakentaa uutta aikaisemman vahvan pohjan päälle. Digitaalisuus opinnoissa mahdollistaa opinnot ajasta ja paikasta riippumatta, ja niiden tuottamista oppilaitokset ovatkin koronakriisin aikana loistavasti vieneet eteenpäin.  

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on tarjottu tämän kevään aikana maksutta avoimen yliopiston koulutusta lomautetuille ja työttömille. Ketterät ratkaisut osaamisen kehittämiseksi juuri nyt ovat toivottuja kaikilta korkeakouluilta!

Suomen osaamistason turvaamiseksi on olennaista sekä työnantajan toimet osaamisen johtamisessa ja osaamisen kehittämisessä että työntekijän vastuu omasta työmarkkina-arvostaan. Eriksson muistuttaa vielä, että omaan kehittymiseensä voi saada tukea ja uusia näkökulmia myös Suomen Ekonomien urapalveluiden kautta. 

Mistä saan lisää tietoa?

Jäikö sinulta webinaari katsomatta? Haluaisitko paneutua tähän vielä syvällisemmin? 

Webinaariin tuli valtava määrä kysymyksiä jo etukäteen ja asiantuntijamme viettävätkin parhaillaan aikaa niiden kysymysten parissa, joita ei ehditty käsitellä rajallisen ajan puitteissa. Näihin palataan ensi viikolla vastausten kera.

Jatkoa tälle keskustelulle seuraa 3.6. ja 4.6. klo 12.30 Suomen Ekonomien livelähetyksissä, jossa Eriksson ja Apter keskustelevat pandemian vaikutuksista sukupolvipolitiikkaan. 

Webinaarissa viitatut lisämateriaalit:

• Vesa Vihriälän työryhmän raportti 
• Tomas Puyeyo on laatinut hyvin osuvia, visuaalisia ja selkolukuisia analyysejä koronan vaikutuksista ja miten sitä kannattaisi torjua. Ensimmäinen artikkeli löytyy täältä sekä sieltä myös muut artikkelit saavat lukusuosituksen. 
• Webinaarissa viitattiin tähän Lauri Vaiston blogiin, jossa käsiteltiin työttömyyden aiheuttamaa häpeää 
• Suomen jatkuvan oppimisen uudistus etenee, uutinen palveluiden kehittämisestä työikäiselle väestölle 
• Oman osaamisen kehittämiseen löytyy koko ajan kasvava määrä mahdollisuuksia myös verkosta, suosittelemme tutustumaan esimerkiksi ClassCentralin kautta haettavissa oleviin verkkokursseihin ympäri maailman ja suomalaisen tekniikan verkostoyliopisto FITechin avoimeen tarjontaan.  

Lisäksi suosittelemme tarkastelemaan kiinnostuksen mukaan syvällisempää tietoa esimerkiksi jäljempänä olevista sivuista 

• VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raportti 
• Tilastokeskuksen mainio koronasivusto, jossa paljon tilastoja sekä blogikirjoituksia. 
• Työ- ja elinkeinoministeriön koronan vaikutukset työllisyyteen sivusto 
• Helsinki Graduate School of Economics sivusto, jossa viikoittain julkaistaan raportti koronan vaikutuksista 
• Terveyden ja hyvinvointilaitos THL:n koronasivu 
• Riippumattoman ryhmän koronapandemiaa koskeva sivusto sekä uutiskirje 
• Ekonomien usein kysytyt kysymykset koronasta, lomautuksista, vuosilomista jne. 
• TE-palvelut tiedote lomautetulle 
• Suomen yrittäjien koronasivusto yrittäjille 
• Työ- ja elinkeinoministeristön koronasivu sisältäen UKK-osion 
• Valtioneuvoston rajoitustoimia koskeva sivusto