Tältä sivulta löydät tietoa vuosilomasta, säästövapaasta, vuorotteluvapaasta ja opintovapaasta.

Vuosiloma

Vuosilomalakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Vuosilomalain perusteella on oikeus lomaan. Jos työsuhteessa sovelletaan työ- tai virkaehtosopimusta, siinä voi olla vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä lomaoikeuksista. Työnantaja ei saa vuosiloman aikana pitää työntekijää työssä. Vuosilomaa ei voida missään oloissa muuttaa rahaksi.

Vuosilomasta lyhyesti

  • Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymis-
    kuukausien mukaan.
  • Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa ja muutoin kaksi arkipäivää kuukaudessa.
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta kertyy vuosilomaa enintään kuuden kuukauden ajalta.
  • Vuosilomaa ei voida antaa rahana.
  • Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman aika lomakauden puitteissa.
  • Jos työntekijä sairastuu tai kokee tapaturman vuosilomalla, on loma siirrettävä hänen pyynnöstään myöhempään ajankohtaan kuuden päivän omavastuujakson jälkeen. Työntekijällä on kuitenkin oikeus 4 viikon lomaan.
  • Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista, lomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä ilman omavastuujaksoa.
  • Työntekijälle maksetaan loman ajalta normaali palkka.
  • Sen sijaan lomarahan ja lomaltapaluurahan maksaminen eivät ole lakisääteisiä, vaan perustuvat sopimukseen.
  • Jos työntekijällä on työsuhteen päättyessä kertyneitä, pitämättömiä vuosilomapäiviä, maksetaan ne lopputilin yhteydessä lomakorvauksena.
  • Vuosiloman aikana työntekijä ei saa tehdä ammattiinsa liittyvää vastikkeellista työtä toiselle työnantajalle. Työntekijän ammattiin liittymätöntä työtä säädös ei kos

Työehtosopimus voi parantaa vuosilomaa

Vuosilomalaki on lähtökohtaisesti pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosilomalakia huonommista eduista ei voi sopia edes työntekijän omalla suostumuksella.

Osassa työ- ja virkaehtosopimuksista on kuitenkin sovittu vuosilomalakia paremmista ehdoista, kuten lomarahasta tai vuosilomalakia pidemmistä lomista. Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen ei siis ole lakisääteistä. Tarkista työsopimuksestasi, sovelletaanko työhösi jotain työehtosopimusta ja onko kyseisessä työehtosopimuksessa vuosilomaa tai lomarahaa koskevia kirjauksia.

Lomanmääräytymiskuukausi määrää loman keston

  • Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan.
  • Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivänä.
  • Sellaisen osa-aikaisen työntekijän kohdalla, jonka kuukausittaisten työpäivien määrä on alle 14, täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työtä on tehty vähintään 35 tuntia.
  • Laskettaessa täysien lomanmääräytymiskuukausien määrää vuosilomaa kertyy myös työssäolon veroiselta ajalta vuosilomalaissa tarkemmin yksilöidyllä tavalla. Työssäolon veroisena aikana pidetään muun muassa vuosilomaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä palkallista sairauslomaa.
  • Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Vuosiloman pituus

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 1.4.–31.3.
  • Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3. mennessä) vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa ja muutoin kaksi arkipäivää kuukaudessa.
  • Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä, vaan arkipäiviä eli arkilauantaitkin kuluttavat lomaa. Täydeltä lomaviikolta vuosilomaa kuluu kuusi päivää.
  • Kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät ole arkipäiviä. Jos vuosilomaan sisältyy tällainen päivä, ei sitä varten tarvitse käyttää vuosilomapäivää. Vuosilomalaissa ei ole määräyksiä siitä, että lomaan tulisi sisältyä jokin tietty määrä lauantaipäiviä.

Milloin vuosiloman voi pitää?

  • Työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajasta, mutta sen määrää työnantaja lomakauden puitteissa.
  • Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.
  • Vuosilomasta on vähintään 24 arkipäivää sijoitettava lomakaudelle eli 2.5.–30.9.
  • Mikäli lomaa on ansaittu yli 24 päivää, annetaan ylittävä osuus talvilomana 1.10.–30.4.
  • Pääsääntöisesti sekä kesä- että talviloma tulee antaa yhdenjaksoisina.
  • Työntekijän suostumuksella tai kun töiden käynnissäpito sitä edellyttää, kesälomasta voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä sen osan, joka ylittää 12 arkipäivää.
  • Talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.
  • Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia yli 12 arkipäivää ylittävän osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
  • Vuosilomasta voi myös säästää vapaata, säästövapaata, myöhemmin pidettäväksi.
  • Mikäli työntekijällä on työsuhteen päättyessä kertyneitä, pitämättömiä vuosilomapäiviä, maksetaan ne lopputilin yhteydessä lomakorvauksena.

Miten sairastuminen vaikuttaa vuosilomaan?

  • Jos työntekijä on työkyvytön loman alkaessa tai ennen loman alkua on tiedossa loman ajaksi osuva leikkaus tms. sairaanhoito, niin koko (sairauden aikainen) loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.
  • Jos työntekijä sairastuu tai kokee tapaturman vuosilomalla, on loma siirrettävä hänen pyynnöstään myöhempään ajankohtaan kuuden päivän omavastuujakson jälkeen. Työntekijällä on kuitenkin oikeus neljän viikon lomaan.
  • Loma ei siirry automaattisesti, vaan työntekijän on pyydettävä loman siirtoa. Siirtämistä on nimenomaisesti pyydettävä niin sanotusti viivytyksettä ja esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä.
  • Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.

Kuinka paljon on loma-ajan palkka?

  • Lähtökohta on, että työntekijälle maksetaan loman ajalta normaali palkka eli se palkka, joka hänellä on loman alkaessa.
  • Rahapalkan lisäksi työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle tämän käytössä olevat luontoisedut vähentämättöminä myös vuosiloman ajalta. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oikeus muun muassa käyttää työsuhdepuhelintaan tai -autoaan myös loman aikana.
  • Lounasseteleitä voidaan antaa työntekijälle vain todellisilta työpäiviltä, joten työnantaja voi olla antamatta niitä loman ajalta. Tällöin työntekijän loma-ajan rahapalkkaan on lisättävä ateriaedun verotusarvo. Jos työntekijälle annetaan lounasseteleitä lomapäiviltä, ne arvostetaan verotuksessa verotusarvon sijasta nimellisarvoonsa.
  • Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa normaalina palkanmaksupäivänä.
  • Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet lomat korvataan lomakorvauksella. Lomakorvaus vastaa sitä vuosilomapalkkaa, jonka henkilö olisi saanut, jos hän olisi pitänyt lomaa.

Lomaraha

  • Lomarahasta tai lomaltapaluurahasta sovitaan yleensä työehtosopimuksissa.
  • Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen eivät ole lakisääteisiä, vaan niiden maksaminen perustuu työ- ja virkaehtosopimuksiin, työpaikkakohtaisiin sopimuksiin tai työntekijän omaan työsopimukseen.
  • Lomarahan suuruus ja perusteet vaihtelevat työehtosopimuksittain, mutta yleensä lomaraha on 50 prosenttia rahana maksetusta lomapalkasta.
  • Monilla työpaikoilla, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin eikä lomarahaa koskevia määräyksiä ole, on työntekijöille kuitenkin maksettu lomarahat.
  • Tulkintaongelmien välttämiseksi työehtosopimuksen piiriin kuulumattoman henkilön on syytä aina sopia lomarahasta työsopimuksessaan.

Säästövapaa

Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman 18 päivää ylittävän osan siirtämisestä säästövapaaksi. Jos loman säästämisestä ei synny sopimusta, työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa vuosilomastaan pidettäväksi myöhemmin, ellei se vakavasti haittaa työpaikan tuotanto- ja palvelutoimintaa.

Työnantaja ei siis voi kieltää loman säästämistä, ellei siihen ole painavaa syytä. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa sitä, että niin sanotusta täydestä vuosilomasta (30 päivää) voidaan vuosittain työntekijän päätöksellä säästää enintään 6 päivää ja työnantajan kanssa sopimalla enintään 12 päivää. Jos työntekijällä kuitenkin on paremmat vuosilomaetuudet kuin mitä vuosilomalaissa edellytetään, voi säästettävien päivien lukumäärä olla suurempi.

Säästettyjen vuosilomapäivien yhteismäärää ei ole rajoitettu, joten lomaa voi säästää vaikka joka vuosi. Vuosilomapäivien lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lisä- ja ylityön korvauksena annettavan vapaa-ajan yhdistämisestä säästövapaaseen. Säästövapaata työntekijä saa täysin vapaasti käyttää mihin tahansa haluamaansa tarkoitukseen.

Milloin säästövapaasta on sovittava?

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien lukumäärästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun he keskustelevat loman ajankohdasta. Työnantaja ei voi kieltää loman säästämistä työntekijän päätettävissä olevan 6 päivän osalta, ellei loman säästämiselle ole painavaa estettä. Mikäli sopimukseen ei päästä, on säästövapaa annettava työntekijälle hänen ilmoittamanaan aikana, kuitenkin aikaisintaan seuraavalla kesälomakaudella. Tällöin ajankohdasta pitää ilmoittaa vähintään 4 kuukautta etukäteen. Säästövapaan aikana työntekijälle maksetaan normaali loma-ajan palkka. Se määräytyy sen palkan mukaan, jota työntekijä saa sillä hetkellä, kun säästövapaa pidetään.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden pidempiaikaiseen vapaaseen, jonka työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaata voivat pitää työntekijät, virkamiehet ja viranhaltijat.

Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 100 kalenteripäivää ja korkeintaan 180 päivää.

Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen ja sopimukseen. Vuorotteluvapaan pitäminen edellyttää, että vapaan saamiseen liittyvät ehdot täyttyvät työntekijän osalta ja että työnantaja palkkaa koko vuorotteluvapaan ajaksi työttömän työntekijän. 

Vuorotteluvapaasta tehdään kirjallinen sopimus   

  • Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta vuorotteluvapaaseen, vaan vapaan pitäminen edellyttää asiasta sopimista työnantajan kanssa.
  • Vuorottelusopimus on tehtävä kirjallisesti.
  • Vuorottelusopimuksessa työnantaja sitoutuu palkkaamaan vapaan ajaksi  työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, joka on ollut työtön työnhakija yhdenjaksoisesti tai pätkissä vähintään 90 päivää vuorotteluvapaata edeltävien 14 kuukauden aikana.
  • Kyseinen 90 päivän ehto ei koske alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita (korkeintaan vuosi tutkinnon suorittamisesta) eikä alle 25-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita, jotka ovat työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana.
  •  Sijaista ei tarvitse palkata samaan tehtävään, missä vuorotteluvapaalle jäänyt henkilö on työskennellyt.

Vuorotteluvapaan muut ehdot

  • Työntekijällä tulee olla eläkelain mukaista työssäoloa vähintään 20 vuotta. Työssäoloksi rinnastetaan perhevapaat ja asevelvollisuus. Työssäoloajasta vain neljännes voi olla työhön rinnastettavaa aikaa.
  • Työntekijän työssäolon ja työsuhteen samaan työnantajaan on tullut kestää yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa (esim. lomautus, palkaton virkavapaa). Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.
  • Työsuhteen tulee olla kokoaikainen tai työntekijän työajan tulee olla yli 75 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.
  • Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä henkilö, jota pidetään työttömyysturvalaissa päätoimisena yrittäjänä.
  • Vuorotteluvapaalta ei voi siirtyä suoraan vanhuuseläkkeelle. Vapaan yläikäraja on työntekijäin eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella.
  • Mahdollinen kilpailukielto on voimassa vuorotteluvapaan aikana.
  • Vuorotteluvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa.
  • Työntekijällä on oikeus vuorotteluvapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.
  • Vuorotteluvapaan voi keskeyttää vain sopimalla tästä työnantajan kanssa.
  • Työntekijän kannattaa etukäteen varmistaa verottajalta, miten vuorotteluvapaa vaikuttaa verotukseen ja omasta eläkelaitoksestaan, miten vuorotteluvapaa vaikuttaa omaan eläkkeeseen.
  • Jäsenmaksustamme saa vuorotteluvapaan aikana alennusta.

Vuorotteluvapaalla saa vuorottelukorvausta

Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassasta (jos KOKO-kassan jäsen vähintään 26 viikkoa) tai Kelasta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vapaan alkamisesta.  

  • Korvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvaukseen ei sisälly lapsi- tai muita korotusosia.  
  • Arvion vuorottelukorvauksen suuruudesta voi käydä laskemassa päivärahalaskurilla KOKO-kassan verkkosivuilla tai tarkastamassa Kelan verkkosivuilla.
  • Palkka- ja muut työtulot toiselta työnantajalta sekä sivutoimisen yritystoiminnan tulot vähentävät vuorottelukorvausta. Tällöin korvaus perustuu niin sanottuun soviteltuun päivärahaan. Sovitellun päivärahan ns. 300 euron suojaosaa ei kuitenkaan huomioida vuorottelukorvauksen sovittelussa.
  • Vuorottelukorvausta ei makseta ajalta, jolta henkilö saa mm. sairauspäivärahaa. Sosiaalietuudet, jotka estävät työttömyyspäivärahan saamisen, estävät myös vuorottelukorvauksen saamisen. Lisätietoja estävistä sosiaalietuuksista.
  • Sosiaalietuudet, jotka vähennetään työttömyyspäivärahasta, vähentävät myös vuorottelukorvausta. Vähentävät sosiaalietuudet.
  • Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta mm. yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta, eikä ajalta jolloin vuorottelija saa omalta työnantajalta palkkaa tai vuosiloma-ajan palkkaa.

Mitä on opintovapaa?

Opintovapaalla tarkoitetaan aikaa, jolloin työntekijä on vapautettu työsuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Työsuhde pysyy kuitenkin voimassa opintovapaan aikana.

Opiskelun ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan tai omiin työtehtäviin, vaan opinnot voi valita oman mielenkiinnon pohjalta, kunhan opiskelu on julkisen valvonnan alaista.

Milloin on oikeus opintovapaaseen?

  • Jokaisella työntekijällä on oikeus opintovapaaseen sen jälkeen, kun päätoiminen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden.
  • Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana yhdessä tai useammassa erässä.
  • Mikäli työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, mutta alle vuoden, on työntekijä oikeutettu enintään viiden päivän opintovapaaseen.
  • Opintovapaa koskee aina vain sellaista työtä, josta työntekijä saa pääasiallisen elantonsa.

Miten opintovapaata käytetään?

  • Opintovapaa perustuu työntekijän aloitteeseen.
  • Vapaan kestäessä yli viisi työpäivää, sitä on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista.
  • Alle viiden päivän opintovapaissa ilmoitusaika on 15 päivää ennen suunniteltujen opintojen alkamista. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muista järjestelyistä.
  • Opintovapaa on työntekijän oikeus, jota työnantaja ei voi evätä, vaan ainoastaan siirtää. Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamisaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, mikäli opintovapaan myöntäminen kyseisenä ajankohtana tuottaisi työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, työnantaja saa siirtää opintovapaata enintään siihen asti, kun seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin, mikäli työnantajan palveluksessa on yli viisi työntekijää.
  • Työnantajan tulee ilmoittaa opintovapaan myöntämisestä tai siirtämisestä työntekijälle kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen koulutuksen tai opiskelun aloittamista, jos opintovapaa kestää yli viisi työpäivää. Jos opintovapaa kestää enintään viisi työpäivää, on ilmoitusaika seitsemän päivää ennen koulutuksen tai opiskelun aloittamista.
  • Työntekijällä on myös itse tietyin edellytyksin mahdollisuus siirtää ja keskeyttää myönnetyn opintovapaan käyttöä.

Työsuhteen jatkuminen opintovapaan aikana

  • Työsuhde jatkuu opintovapaan aikana.
  • Opintovapaan käyttämisen vuoksi työntekijää ei voida irtisanoa. Myös opintovapaalla oleva työntekijä voidaan kuitenkin irtisanoa laissa säädettyjen irtisanomisperusteiden nojalla.
  • Työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan opintovapaan aikana, ellei työnantajan kanssa ole toisin sovittu.
  • Opintovapaapäivät katsotaan kuitenkin vuosilomaa laskettaessa työssäolopäivien veroisiksi, enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos työntekijä palaa opintovapaan jälkeen töihin.

Taloudelliset etuudet opintovapaan aikana?

  • Palkattomalla opintovapaalla oleva voi saada aikuiskoulutustukea koulutuksen ajaksi. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto, joka myös vastaa neuvonnasta.
  • Jos aikuiskoulutustuen myöntämisedellytykset eivät täyty, opintovapaan ajaksi on mahdollista hakea Kelan opintotukea.