Vuosilomalakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Vuosilomalain perusteella on oikeus lomaan. Jos työsuhteessa sovelletaan työ- tai virkaehtosopimusta, siinä voi olla vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä lomaoikeuksista. Työnantaja ei saa vuosiloman aikana pitää työntekijää työssä. Vuosilomaa ei voida missään oloissa muuttaa rahaksi.

Työehtosopimus voi parantaa vuosilomaa

Vuosilomalaki on lähtökohtaisesti pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosilomalakia huonommista eduista ei voi sopia edes työntekijän omalla suostumuksella.

Osassa työ- ja virkaehtosopimuksista on kuitenkin sovittu vuosilomalakia paremmista ehdoista, kuten lomarahasta tai vuosilomalakia pidemmistä lomista. Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen ei siis ole lakisääteistä. Tarkista työsopimuksestasi, sovelletaanko työhösi jotain työehtosopimusta ja onko kyseisessä työehtosopimuksessa vuosilomaa tai lomarahaa koskevia kirjauksia.

Lomanmääräytymiskuukausi määrää loman keston

  • Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan.
  • Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivänä.
  • Sellaisen osa-aikaisen työntekijän kohdalla, jonka kuukausittaisten työpäivien määrä on alle 14, täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työtä on tehty vähintään 35 tuntia.
  • Laskettaessa täysien lomanmääräytymiskuukausien määrää vuosilomaa kertyy myös työssäolon veroiselta ajalta vuosilomalaissa tarkemmin yksilöidyllä tavalla. Työssäolon veroisena aikana pidetään muun muassa vuosilomaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä palkallista sairauslomaa.
  • Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Vuosiloman pituus

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 1.4.–31.3.
  • Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3. mennessä) vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa ja muutoin kaksi arkipäivää kuukaudessa.
  • Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä, vaan arkipäiviä eli arkilauantaitkin kuluttavat lomaa. Täydeltä lomaviikolta vuosilomaa kuluu kuusi päivää.
  • Kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät ole arkipäiviä. Jos vuosilomaan sisältyy tällainen päivä, ei sitä varten tarvitse käyttää vuosilomapäivää. Vuosilomalaissa ei ole määräyksiä siitä, että lomaan tulisi sisältyä jokin tietty määrä lauantaipäiviä.

Lue lisää vuosiloman ajankohdasta ja vuosiloma-ajan palkasta.

Tiesithän myös, että vuosilomaa voi olla myös mahdollista säästää.

Vuosilomasta lyhyesti

  • Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymis-
    kuukausien mukaan.
  • Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa ja muutoin kaksi arkipäivää kuukaudessa.
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta kertyy vuosilomaa enintään kuuden kuukauden ajalta.
  • Vuosilomaa ei voida antaa rahana.
  • Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman aika lomakauden puitteissa.
  • Jos työntekijä sairastuu tai kokee tapaturman vuosilomalla, on loma siirrettävä hänen pyynnöstään myöhempään ajankohtaan kuuden päivän omavastuujakson jälkeen. Työntekijällä on kuitenkin oikeus 4 viikon lomaan.
  • Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista, lomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä ilman omavastuujaksoa.
  • Työntekijälle maksetaan loman ajalta normaali palkka.
  • Sen sijaan lomarahan ja lomaltapaluurahan maksaminen eivät ole lakisääteisiä, vaan perustuvat sopimukseen.
  • Jos työntekijällä on työsuhteen päättyessä kertyneitä, pitämättömiä vuosilomapäiviä, maksetaan ne lopputilin yhteydessä lomakorvauksena.
  • Vuosiloman aikana työntekijä ei saa tehdä ammattiinsa liittyvää vastikkeellista työtä toiselle työnantajalle. Työntekijän ammattiin liittymätöntä työtä säädös ei koske.