Työntekijällä on oikeus saada raskauden, synnytyksen ja lapsen hoitamista varten vapaaksi työstä raskausvapaa, erityisraskausvapaa ja vanhempainvapaa. Näiden vapaiden ajalta maksetaan työtulojen mukaan määräytyvää päivärahaa tai vähimmäispäivärahaa.

Raskausvapaa on ensimmäinen perhevapaa

• Raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työntekijä voi kuitenkin sopia työnantajansa kanssa raskausvapaan myöhentämisestä siten, että se alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.
• Raskausvapaan kesto on 40 arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
• Kun raskausvapaasi alkaa, saat Kelalta raskausrahaa. Jos saat raskausvapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa raskausrahan siltä ajalta työnantajallesi.
• Vapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua.

Vanhempainvapaa

• Vanhempainvapaaseen on oikeus lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja.
• Vanhempainvapaan kesto on yhteensä 320 arkipäivää.  
• Jos lapsia syntyy kerralla useampi kuin yksi, vanhempainvapaata jatketaan 84 arkipäivää lisää yhtä useampaa lasta kohti.
• Jos raskausrahakausi on lapsen ennenaikaisen syntymän vuoksi alkanut aiemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, maksetaan vanhempainrahaa yhtä monta päivää enemmän kuin mitä lapsi on syntynyt ennen 30 arkipäivää synnytyksestä.
• Kahden vanhemman perheissä molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainvapaista. Jos siis syntyy yksi lapsi aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, on molemmilla vanhemmilla oikeus 160 vanhempainvapaapäivään.
• Enintään 63 vanhempainrahapäivää voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, lapsen huoltajalle tai luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman avio- tai avopuolisolle.
• Käyttämättä jääneistä vanhempainvapaita ei hyvitetä. Jos molemmat vanhemmat käyttävät kaikki vanhempainvapaat, on lapsi niiden päättyessä noin 13 kuukauden ikäinen. Jos toinen vanhemmista ei pidä lainkaan vanhempainvapaita ja luovuttaa omista vapaistaan 63 päivää toiselle vanhemmalle, on lapsi vanhempainvapaiden päättyessä noin 9 kuukauden ikäinen.
• Vapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.
• Vanhempainvapaat voi pitää enintään neljässä jaksossa.
• Vanhempainvapaat on pidettävä siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.
• Myös adoptiolapsen vanhemmilla on oikeus vanhempainvapaaseen.

Osittainen vanhempainvapaa

• Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työntekijä pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti.
• Osittaisen vanhempainpäivärahan määrä on aina puolet vanhempainpäivärahan määrästä.

Hoitovapaat

• Pienen lapsen hoitamiseen tarkoitettuja hoitovapaita ovat alle 3-vuotiaiden lasten kotihoitoon tarkoitettu hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitoa varten.

Hoitovapaalla voi hoitaa lasta kotona

• Työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen lapsensa tai muun taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
• Vapaan voi ottaa joko isä tai äiti, mutta molemmat vanhemmat eivät voi olla samanaikaisesti hoitovapaalla. Hoitovapaan ajalta maksetaan kotihoidon tukea.
• Kunta voi lisäksi maksaa kotihoidon tuen saajalle kuntalisää.
• Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua.

Osittaisella hoitovapaalla yhdistyy työ ja kodinhoito

• Vanhemmalla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen koululaisen toisen lukuvuoden loppuun asti.
• Jos lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, osittaista hoitovapaata voi pitää kolmannen lukuvuoden loppuun saakka.
• Työpäiväänsä lapsen hoidon vuoksi lyhentävälle vanhemmalle maksetaan osittaista hoitorahaa.
• Molemmat vanhemmat voivat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät kuitenkaan samanaikaisesti.
• Esitys hoitovapaasta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

• Alle kymmenvuotiaan lapsen vanhemmilla on oikeus lapsen äkillisesti sairastuessa saada tilapäistä hoitovapaata tarpeen mukaan neljä työpäivää lapsen hoidon järjestämistä varten yhtä sairausjaksoa kohti.

Perhevapaa ja palkka

• Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden tai pakottavan perhesyyn ajalta.
• Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä äitiysvapaan ajalta palkkaa tai saman palkan 1-3 työpäivältä alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti.
• Myös isyysvapaan palkka 6 päivältä on yleistynyt työehtosopimuksissa.

Entä jos haluaa palata perhevapaalta töihin aiemmin?

Perhevapaalla olevalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta keskeyttää perhevapaata kuin erittäin painavasta syystä. Painavalla syyllä tarkoitetaan käytännössä erittäin suurta muutosta lapsen hoitotarpeessa.

Entä jos haluaa olla perhevapaalla pidempään?

Jos työntekijä haluaakin jatkaa perhevapaata pidempään kuin äitiysvapaan alkaessa on ilmoittanut, hän voi jatkaa perhevapaata ilmoittamalla siitä viimeistään kaksi kuukautta ennen ilmoitetun perhevapaan päättymistä.  

Kun olet palaamassa perhevapaalta töihin

• Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aiempaan työhönsä.
• Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aiempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.
• Ekonomeista noin kolmannes kohtaa ongelmia palatessaan vapailta työelämään. Työpaikka on joko hävinnyt tai sen sisältö on muuttunut heikommaksi sisällöltään tai vaatimuksiltaan. Epäselvissä tapauksissa jäsenen kannattaa olla yhteydessä lakineuvontaamme.
• Perhevapailla moni alkaa miettiä uusia uravaihtoehtoja. Urapohdinnoissa saat apua henkilökohtaisesta uravalmennuksesta.

Muu poissaolo perhesyistä

Pakottava perhesyy

• Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätön hänen perhettään kohdanneen ennalta arvaamattoman sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
• Poissaolosta ja sen syystä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

• Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä.
• Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
• Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.
• Jos siitä ei voi sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.
• Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.