Työsopimus, myös kesätyösopimus, kannattaa aina tehdä kirjallisesti, koska siinä sovitaan työsuhteen ehdoista. Jos työnantaja ei ehdota työsopimuksen kirjoittamista, kannattaa ehdottaa sitä itse.

Suullinen vai kirjallinen työsopimus?

Suullinenkin työsopimus on pätevä, mutta suullisesti sovittujen asioiden todistaminen kiistatilanteessa on usein vaikeaa. Suositeltavaa on, että kirjallinen työsopimus sisältää kaikki ne työsuhteen ehdot, joista on sovittu. Työsuhteen ehtoja säätelevät lait, työehtosopimukset, työsopimus, vakiintunut käytäntö ja työnantajan määräykset.

Työsopimuksen sisältö

Kirjallisen työsopimuksen on hyvä sisältää kaikki työsuhteen ehdot, joista on sovittu suullisesti.

Työtehtävä

• Työsopimukseen on hyvä merkitä jotain työn sisällöstä.
• Kiistatilanteessa on tällöin näyttöä siitä, mitä on sovittu työnkuvasta.

Työntekopaikka

• Sopimuksen mukaisen työntekopaikan mukaan lasketaan esimerkiksi päivärahoja.
• Työntekopaikka on se paikkakunta, jossa työtä pääasiassa tehdään.

Työsuhteen kesto

• Työsuhde voidaan solmia määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus saadaan päättymään irtisanomalla.
• Määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen tulee työnantajalla olla hyväksyttävä syy, joka voi olla esimerkiksi työn kausiluonteisuus tai äitiysloman sijaisuus.
• Pitkäaikaistyöttömän saa palkata enintään vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.
• Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa irtisanomisehto, jolloin osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään sovitun irtisanomisajan päätyttyä. Tällainen ehto tulee kirjoittaa nimenomaisesti työsopimukseen.
• Vaikka irtisanomismahdollisuudesta olisi sovittu, ei työnantaja voi irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman lainmukaista perustetta.

Työehtosopimus

• Mikäli työsuhteessa noudatetaan jonkin alan työehtosopimusta, tulevat myös työehtosopimuksen ehdot, esimerkiksi lomaraha, osaksi työsopimusta.
• Tarkasta työehtosopimuksen sisältö, jotta tiedät oikeutesi.
• Kaikilla aloilla ei ole työehtosopimusta.

Koeaika

• Koeaika edellyttää työsopimuslain mukaan sopimista.
• Koeaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.
• Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeajan kestoa, jos työntekijä on koeajan kuluessa sairauden tai tapaturman aikaansaaman työkyvyttömyyden tai perhevapaan johdosta poissa työpaikalta yli 30 kalenteripäivää.
• Vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

      Työsopimuksen purku koeaikana:

• Koeaikana työsopimuksen osapuolet voivat päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa.
• Työsuhde päättyy sen päivän aikana, jolloin koeaikapurusta on ilmoitettu.
• Työsuhdetta ei voi päättää koeaikaehtoon vedoten ennen kun työnteko on alkanut.

Palkka

• Palkan määrästä, palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä on hyvä sopia kirjallisesti.
• Palkkaa ovat rahapalkan lisäksi erilaiset työntekijän saamat luontoisedut, kuten vaikkapa puhelinetu.
• Mikäli on sovittu kuukausipalkan lisäksi provisioon perustuvasta palkasta, kannattaa provision määräytymisen perusteet kirjata työsopimukseen tai sen liitteeseen tarkasti.
• Erityisesti on hyvä sopia siitä, miten provisiot maksetaan työsuhteen päättyessä.

Työaika

• Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on henkilön säännöllinen työaika ja selvitetään työaikalain soveltaminen.
• Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityökorvauksella.
• Ylityö voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityökorvaus rahassa.
• Korvattava ylityö edellyttää työnantajan määräystä ja työntekijän suostumusta.
• Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työt, joita siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Lisäksi edellytetään, että työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja että työntekijä siten voi itse päättää työajastaan.
• Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaaminen ottaa huomioon myös palkan muodostuksessa.
•  Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää se, miten korvaukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuhteen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.

Vuosiloma ja lomaraha

• Vuosilomat kertyvät vuosilomalain mukaan.
•  Työntekijälle kertyy pääsääntöisesti vuosilomaa 2–2,5 päivää täyttä työssäolokuukautta kohden.
• Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijällä on kertyneitä, pitämättömiä vuosilomapäiviä, maksetaan ne lopputilin yhteydessä lomakorvauksena.
•  Lomaraha ei ole lakisääteinen etuus. Lomarahasta täytyy sopia erikseen työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Lomarahan maksaminen voi olla myös työnantajan käytäntönä. Lomarahan maksamisperusteet määräytyvät sovitun mukaan.

Matkakustannukset

• Mikäli työ sisältää paljon matkustamista, kannattaa työsopimuksessa sopia matkakustannusten ja matka-aikojen korvaamisesta.
• Myös päivärahojen maksamisesta kannattaa sopia.
• Mikäli alalla sovelletaan työehtosopimusta, on näistä asioista saatettu sopia työehtosopimuksessa.
• On myös mahdollista, että työnantajalla on koko henkilöstöä koskeva matkustussääntö.
• Tarkasta viimeistään ennen matkaa, mitä matkakustannuksista on sovittu.

Työsuhteen päättäminen

• Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pituudesta, ja se voi olla pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä.
• Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.
• Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, määräytyy työnantajan noudatettava irtisanomisaika työsopimuslain mukaan seuraavasti

Kilpailukielto

• Työsopimukseen otettu kilpailukieltoehto tai erillinen kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän työllistymistä työsuhteen päättymisen jälkeen.
• Kilpailukielto voi rajoittaa esim. työntekijän työllistymistä kilpaileviin yrityksiin tai oman kilpailevan toiminnan aloittamista sovitun määräajan.
• Kilpailukielto voidaan tehdä työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä, jolloin huomioon otetaan työnantajan toiminnan laatu, suojan tarve ja työntekijän asema ja tehtävät.
• Kilpailukiellosta täytyy olla nimenomaisesti sovittu ennen työsuhdetta tai sen aikana, jotta siihen voidaan vedota.
• Kilpailukiellon kesto voi olla enintään 12 kk työsuhteen päättymisestä.
• Työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvausta (huom. vuonna 2022 siirtymäajan säännökset).
• Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.
• Tarkistuta kilpailukieltosopimus Suomen Ekonomien juristeilla työsuhdeneuvonnassa, jotta tiedät mihin olet sitoutumassa.

Salassapito

• Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
• Yrityssalaisuuden rikkominen on rangaistavaa rikoslain mukaan työsuhteen aikana ja kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä (ks. rikoslaki 30 luku 5 §).
• Työsopimukseen otetaan usein erillinen ehto salassapidosta.
• Salassapitosopimuksen tarkoituksena on suojata työnantajan omia tai lisäksi samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden liike- ja ammattisalaisuuksia.
• Hyvässä salassapitolausekkeessa tai -sopimuksessa on tarkkaan määritelty salassa pidettävä materiaali, eikä salassapidon laajuutta ole turhaan lavennettu.
• Olennaista on, ettei salassapitovelvoitetta ole ulotettu koskemaan työntekijän ammattitaitoa tai aiempaa kokemusta.
• Salassapitoehdon tai -sopimuksen sisällöstä ei ole laissa määräyksiä.
• Salassapitosopimus voi olla voimassa määräämättömän ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Salassapitomääräyksen voimassaoloaika on perusteltua rajoittaa jo sopimuksella esimerkiksi 1–2 vuoteen työsuhteen päättymisestä, koska ajan kuluessa salassa pidettävän tiedon salassapitointressi vähenee, eikä salassapidon tarvetta välttämättä enää ole

Työsopimuksen tärkeimmät kohdat

• Palkka, palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä
• Työtehtävät ja niiden tekopaikka
• Työnteon alkamisaika
• Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
• Työaika ja ylitöiden korvaaminen
• Matka-ajan sekä matkakustannusten ja muiden kustannusten korvaaminen
• Mitä työehtosopimusta sovelletaan
• Vuosiloman määräytyminen, lomaraha ja lomaltapaluuraha
• Mahdollinen kilpailukielto- ja salassapitosopimus
• Irtisanomisaika

Katso työsopimusmalli

Sähköisestä työsopimusmallista näet, mitä yleisimmin käytetyt työsopimuskirjaukset käytännössä