Työsopimus voidaan päättää työntekijän ja työnantajan välisellä yhteisellä sopimuksella. Sopimuksen tekeminen on molemmille osapuolille vapaaehtoista. Työsuhteen päättämissopimusten muodosta ei ole laissa säännöksiä, mutta sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti.
Työsuhteen päättämissopimus on tärkeä lukea huolellisesti ja käydä läpi juristin kanssa ennen allekirjoittamista. Työntekijän on tärkeä selvittää ehtojen merkitys ja sopimuksen vaikutukset muun muassa työttömyysturvaan. Työntekijällä tulee myös olla kohtuullinen aika perehtyä sopimusehtoihin.
Sopimuksen osapuolet tulee kirjata sopimukseen täsmällisesti. Lisäksi sopimuksen taustaksi kirjoitetaan yleensä päivämäärä, jolloin työntekijä on tullut työnantajan palvelukseen, ja missä tehtävissä hän on viimeiseksi ollut. Monesti sisällytetään myös tiivistelmä sopimukseen johtaneista olosuhteista.
Vaatimuksista luopuminen ja erokorvaus
Päättämissopimuksessa sovitaan tyypillisesti, ettei osapuolilla ole sopimuksen tekemisen jälkeen toisiaan kohtaan mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen perustuvia vaatimuksia. Työntekijä ei esimerkiksi voi enää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen riitauttaa työsuhteensa päättymisperustetta. Vaatimuksista luopuminen on yleensä yksi syy, miksi tämän tyyppisiä sopimuksia halutaan solmia työnantajan puolelta.
Työsuhteen päättämissopimuksissa sovitaan työntekijälle maksettavasta erokorvauksesta. Sovittu summa sekä maksamisajankohta tulee kirjata selkeästi sopimukseen. Keskeistä on määrittää erokorvauksen suuruus oikealle tasolle. Siihen vaikuttaa erityisesti ns. laillisuusarvio, eli olisiko työsuhteen päättymisen peruste laiton vai laillinen. Muita vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa työsuhteen kesto ja työntekijän ikä.
Erokorvaus ei kerrytä eläkettä. Työntekijän kannattaa selvittää verottajalta, onko hänellä mahdollisuutta tuloverolain mukaiseen tulontasaukseen.
Sopimuksessa voidaan sopia myös työnantajan tarjoamasta uudelleentyöllistymistä edistävästä (ns. outplacement) palvelusta. Tällöin sopimuksesta tulee selkeästi ilmetä, mitä etu sisältää.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättymispäivämäärä tulee kirjata sopimukseen täsmällisesti. Yleensä työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. On myös mahdollista sopia, että työsuhde päättyy heti tai vasta myöhemmin. Irtisanomisajan lyhentäminen on harvoin työntekijän intressissä. Mikäli työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua, on hyvä sopia siitä, onko työntekijä samalla vuosilomalla vaiko vain vapautettuna työntekovelvollisuudestaan, jolloin lomat korvataan lomakorvauksena.
Vaikka työntekijä vapautettaisiin työntekovelvollisuudestaan, on työntekijällä oikeus normaaliin palkkaansa ja vuosilomien kertymiseen työsuhteen voimassaolon ajalta. Palkkaan sisältyvät myös mahdolliset luontoisedut tai niiden rahallinen korvaaminen.
Lopputilin erittely
Päättämissopimuksessa on suositeltavaa eritellä kaikki saatavat, joita työntekijällä on työnantajalta. Myös maksupäivä on tärkeä kirjata sopimukseen. Tavallisimpia työsuhdesaatavia ovat irtisanomisajan palkan lisäksi ylityökorvaukset ja kustannusten korvaukset, kuten matkakulut ja erilaiset tulospalkkiot (provisiot, bonukset, jälkiprovisio ja optio-oikeudet). Myös pitämättä jäävien lomapäivien määrä ja niistä maksettava lomakorvaus on syytä eritellä sopimukseen. Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamisesta on myös sovittava erikseen.
Muut ehdot
Mikäli osapuolet ovat sopineet kilpailukiellosta, työsuhteen päättämissopimus ei automaattisesti lakkauta kilpailukieltoa. Päättämissopimuksessa kannattaa sopia kilpailukieltosopimuksen kumoamisesta.
Työsuhteen päättämissopimukset ovat aina erilaisia, ja ne on tarkistettava tapauskohtaisesti. Muita huomioon otettavia seikkoja voivat olla muun muassa työntekijän oikeus muun työn vastaanottamiseen välittömästi, työnantajan omaisuuden palauttaminen, matkapuhelinnumeron mahdollinen siirtäminen työntekijän nimiin sekä erillisten velvoitteiden laajentamisen ja sopimussakkojen tai muiden sanktioiden välttäminen.
Sopimuksessa voidaan sopia, että työntekijä saa positiivisen, työnsaantia edistävän työtodistuksen työsuhteen päättymispäivänä.
Riidanratkaisun osalta työntekijän ei kannata suostua välimiesmenettelyyn siihen liittyvien kustannusten vuoksi. Riidanratkaisu kannattaa ensisijaisesti sopia tapahtuvaksi yleisissä tuomioistuimissa.
Sopimus vaikuttaa työttömyysturvaan
Päättämissopimuksesta seuraa työntekijälle pääsääntöisesti 90 päivän karenssi, jonka ajalta työttömyysetuuksia ei voida maksaa. Vain jos päättämissopimusta on tarjottu työntekijälle, joka on joka tapauksessa yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen valittu irtisanottavaksi, ei karenssia lähtökohtaisesti tule. Päätöksen karenssista tekee aina TE-toimisto.
Työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin aikana, jolle erokorvaus voidaan jaksottaa. Esimerkiksi puolen vuoden erokorvaus aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotuksen, jolloin työttömyyskassa ei maksa ansiosidonnaista päivärahaa. Mahdollinen 90 päivän karenssi kuluu samanaikaisesti jaksotuksen kanssa.
Tästä huolimatta on tärkeää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ellet ole ilmoittautunut TE-toimistoon ja olet ollut pois työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, menetät oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan. Erokorvaus tai omatoiminen työnhaku ilman TE-toimistossa työnhakijana olemista ei ole hyväksyttävä syy.
Lähetä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaan kahden viikon työttömyyden jälkeen.