Kansainvälisten työmatkustajien työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen

(Tutkimus valmistunut tammikuussa 2016)

Tutkimus tarkastelee kansainvälisten työmatkojen merkitystä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen kannalta. Aihe on merkittävä, sillä organisaatiot toimivat nykyään globaalissa toimintaympäristössä ja monet niiden työntekijöistä matkustavat toistuvasti eri puolille maailmaa työtehtäviensä vuoksi.  

Tutkimuksen tulokset voidaan kiteyttää viiteen päähavaintoon. Ensimmäiseksi intensiivinen kansainvälinen työmatkustaminen (etenkin suuri vuotuinen matkapäivien lukumäärä) on yhteydessä työstä perheeseen ja yksityiselämään suuntutuviin ristiriitoihin. Sen sijaan kansainvälisen työmatkustamisen intensiivisyydellä ei ole yhteyttä työstä yksityiselämään suuntautuvaan rikastamisen kokemukseen, kuten esimerkiksi työn vuoksi koettuun parempaan mielialaan kotona. Näin ollen kansainvälinen työmatkailu näyttäytyy ennen kaikkea stressitekijänä, jolla on kielteisiä vaikutuksia yksilöiden työn ja muun elämän tasapainoon.

Toiseksi tutkimus osoittaa, että kokemus epätasapainosta työn vaatimien ponnistusten ja sen tarjoamien palkkioiden välillä on merkittävä tekijä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen kokemuksissa. Työn ponnistusten ja palkkioiden epätasapaino on yhteydessä lisääntyneeseen työn ja yksityiselämän väliseen ristiriitaan ja vähäisempään työn ja yksityiselämän rikastamiseen. Matkustamisen tuottaman kuormituksen lisäksi on siis tärkeä huomioida myös työhön liittyvät muut stressitekijät. Kuitenkin matkustamisella on vielä niiden huomioimisen jälkeenkin kielteistä vaikutusta työn ja yksityiselämän tasapainoon.

Kolmanneksi tutkimustulokset paljastavat, että yksilön oma kiinnostus kansainvälistä työympäristöä ja kansainvälisiä työtehtäviä kohtaan on yhteydessä työ- ja yksityiselämän tasapainoon. Vahva kansainvälinen uraorientaatio lisää työn yksityiselämää rikastavaa vaikutusta. Tämän lisäksi havaittiin, että paljon vuoden aikana matkustavat henkilöt tuntevat vähemmän työn ja yksityiselämän välistä ristiriitaa, jos heillä on vahva kansainvälinen uraorientaatio, kuin ne henkilöt, joiden kansainvälinen uraorientaatio on heikko. Organisaatioiden olisikin tärkeää jo rekrytointivaiheessa huomioida työntekijän omat henkilökohtaiset asenteet ja niiden yhteensopivuus tulevien työtehtävien kanssa.

Neljänneksi tutkimuksen tulokset osoittavat, että mies- ja naismatkustajat eivät eroa työ-perhe-ristiriidan kokemusten määrässä, mutta matkustajat, joilla on kotona asuvia lapsia, raportoivat enemmän työ-perhe-ristiriitaa kuin ne matkustajat, joilla ei ole lapsia. Kun työmatkustamista on vuoden kuluessa paljon, ristiriita työstä perheeseen on muita matkustajia voimakkaampaa niillä naismatkustajilla, joilla on kotona asuvia lapsia. Tämä merkitsee sitä, että lapsiperheissä naisten on miehiä vaikeampaa toimia työssä, joka vaatii matkustamista, siten ettei se häiritsisi perhe-elämää.

Viidenneksi tutkimus paljastaa, että runsas kansainvälinen työmatkustaminen ennakoi lisääntyneiden työ-perhe-ristiriitojen kautta univaikeuksia vuotta myöhemmin. Kansainvälinen työmatkustaminen on siis yhteydessä lisääntyneisiin työn ja perheen välisiin ristiriitoihin, mikä puolestaan ennakoi lisääntynyttä riskiä kokea univaikeuksia vuotta myöhemmin. Kansainvälisten työmatkustajien hyvinvoinnin turvaamiseksi onkin tärkeä ymmärtää erilaisia mekanismeja, joiden kautta terveysongelmat voivat lähteä kehittymään.

Väitös koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka perustuvat kahteen suomalaiseen kyselyaineistoon. Toinen aineistoista on kerätty poikkileikkaustutkimuksena vuonna 2011 ja siihen osallistui 232 henkilöä. Toinen aineisto on osa laajempaa Työterveyslaitoksen toteuttamaa tutkimusprojektia ”Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset”. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty yhden vuoden seurantatutkimuksena vuosien 2008–2010 aikana. Ensimmäiseen kyselyyn osallistui 1366 henkilöä ja molempiin kyselyihin 868 henkilöä.

Lue koko väitöskirja (in English)

_________________________________________________

KTT Liisa Mäkelän psykologian alaan kuuluva väitöskirja Work-life Interaction among International Business Travelers (Kansainvälisten työmatkustajien työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen) julkaistiin tammikuussa 2016. Liisa Mäkelä on suorittanut kauppatieteiden tohtorin tutkinnon Vaasan yliopistossa.

Yksilön oma kiinnostus kansainvälistä työympäristöä ja kansainvälisiä työtehtäviä kohtaan on yhteydessä työ- ja yksityiselämän tasapainoon.