Suomen Ekonomit julkaisee väitöskirjasarjassaan Acta Societatis Oeconomorum kauppatieteellisen alan väitöskirjoja.

ACTA SOCIETATIS OECONOMORUM 4 (V. 2013):

Management education in a historical perspective: The business school question and its solution in Finland

Kerttu Kettunen, Oulun yliopisto

Suomalaisten kauppakorkeakoulujen tarina on kertomus ulkomaalaisten mallien ihailusta, seurailusta ja matkimisesta mutta myös päättäväisestä oppimisesta, kehittymisestä ja kansainvälistymisestä. Tätä kaikkea on jatkunut jo yli sata vuotta.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa rakennetaan tarina suomalaisten kauppakorkeakoulujen kasvusta ja kehityksestä. Tutkimuksessa selvitetään, mistä ja miksi kansainväliset vaikutteet ovat saapuneet Suomeen ja miten ne ovat muokanneet kauppakorkeakoulujamme sellaisiksi kuin ne nyt ovat.

Se, mitä ja ketä ihaillaan, on muuttunut läpi kauppakorkeakoulujemme historian. Ensimmäiset kauppakorkeakoulut perustettiin 1900-luvun alussa saksalaisia esikuvia mukaillen. Toinen maailmansota merkitsi kuitenkin käännettä. Samalla kun Neuvostoliiton kanssa opeteltiin liiketoimintaa, kauppakorkeakoulumme ottivat mallia ensisijaisesti amerikkalaisista esikuvistaan ja pyrkivät täysvaltaisiksi tiedeyliopistoiksi Suomen korkeakoulukentässä.

1980-luvulla Suomen yliopistopolitiikassa siirryttiin vähitellen New Public Management -ajattelun henkeen, jonka 1990-luvun lama sinetöi; julkisorganisaatioiden piti olla mitattavasti tehokkaita ja tulosvastuullisia. Tutkintomääristä, opintopisteistä ja kilpailutetusta tutkimusrahoituksesta tuli vähitellen menestyksen mitta ja koulujen budjettien perusta.

Kaikenlainen kansainvälistyminen on ollut tämän vuosituhannen kauppakorkeakoulujen tärkein missio. Tämä on tarkoittanut opettaja- ja opiskelijavaihtoa, kansainvälisiä maisteriohjelmia ja julkaisuja, sekä yhä enenevämmin myös kansainvälisiä akkreditointeja ja ranking-sijoituksia. Samalla kauppakorkeakoulut on nostettu keskeiseen rooliin koko kansakunnan kansainvälistäjinä: Lippulaivamme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tavoitteena on pyrkiä maailmanluokan huippuyliopistoksi vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hetkellä pääsy huippukauppakorkeakoulujen sisäpiiriin AACSB- tai EQUIS -akkreditointia tavoittelemalla on kaikkien suomalaisten kauppakorkeakoulujen tavoitteena. Toistaiseksi akkreditoituja kauppakorkeakouluja ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Hanken ja Oulu Business School. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon paikkoja on vielä jaossa, mutta melko varmaa on, että jo muutaman vuoden kuluttua Suomen kauppakorkeakoulukenttä on ryhmittynyt uudelleen. Tuolloin meillä on muutama selkeästi kansainvälisen tason kauppakorkeakoulu, joitakin vahvoja kotimaisia toimijoita, sekä jokunen pienempi alueellinen yksikkö. 

Suomalaisten kauppakorkeakoulujen satavuotinen taival on täynnä kansainvälisiä ihanteita ja vaikutteita. Ne ovat muokanneet paitsi kauppakorkeakouluja itseään, myös koko yliopistosektoria lähemmäksi ulkomaisia tutkimuksen ja koulutuksen malleja, joihin on kohdistunut suurta ihailua mutta myös vakavaa kritiikkiä. Tulevaisuuden haaste suomalaisille kauppakorkeakouluille onkin, miten pystyä toimimaan kansainvälisillä business-koulutusmarkkinoilla akateemiset arvot ja kansallinen identiteetti säilyttäen.

Väitöspäivä on 18.12.2013 ja vastaväittäjä on professori Lars Engwall Uppsalan yliopistosta. 

Lue koko väitöskirja

Ota yhteyttä

Tutkimuspäällikkö

Juha Oksanen

p. +358201299248

juha.oksanen@ekonomit.fi