Voi hyvin EkonomiEsimies!

Esimiehenä sinulla on ratkaiseva rooli siinä, miten työyhteisösi ja sinä itse voit. Me haluamme osaltamme auttaa sinua lisäämään omaasi ja muiden hyvinvointia. Tällä sivulla näet kaikki vuoden 2018 aikana julkaisemamme vinkit esimiestyöhön ja hyvinvointiin. 

Katso vinkit esimiehelle

Tammikuun vinkki: Esimiehen itsetutkiskelua kysymysten avulla

Varaa itsellesi 15-30 min rauhallista aikaa ja esitä itsellesi muutama tärkeä kysymys:

Millainen esimies haluan olla?

Anna ajatusten virrata mieleesi ja kirjaa niitä itsellesi ylös. Mieti seuraavaksi, miten tämä tavoitetilasi tai unelmasi toteutuu jo nyt johtamisen arjessasi? Kirjaa ylös käytännön esimerkkejä esim. hetkistä, jolloin olet läsnä. Mieti seuraavaksi, miten voisit tehdä tälle tekemiselle lisää tilaa? Mikä voisi olla pieni ensimmäinen askel kohti unelmiesi esimiehisyyttä? Kirjaa ajatuksesi muistiin tarkoitusta varten varaamaasi muistikirjaan.

Mikä minun esimiehisyydessäni on hyvää ja toimivaa jo nyt?

Mieti seuraavaksi asioita, joita jo nyt teet esimiehenä hyvin. Mikä auttaa sinua hyväksymään itsesi ja persoonasi sellaisena kuin olet? Mikä on esimiestyössä sinulle haasteellisin asia? Mikä olisi pienin mahdollinen muutos asian muuttamisessa paremmaksi?

Lue blogi: Systemaattisuus ja johdonmukaisuus luovat hyvinvointia

Helmikuun vinkki: Mitä sinä lupaat esimiehenä?

Esimiehenä haluat hoitaa hommasi hyvin. Työelämän jatkuvat muutokset voivat hämärtää keskittymistä olennaiseen; lisäarvon tuottamiseen asiakkaille. Ota hetki ja tarkastele toimintaasi lintuperspektiivistä. Mieti, teetkö asiakkaan kannalta oikeita asioita. Tukeeko tiimisi tekeminen yrityksenne strategiaa? Nouseeko mieleesi ihmisiin liittyviä huolia tai mahdollisuuksia? Miten voit työlläsi varmistaa, että laiva kulkee oikeaan suuntaan ja asiakas pysyy tyytyväisenä?

Joukkojesi hyvinvoinnille on olennaista tietää, mihin toimintanne tähtää, mitä sinä odotat ja mitkä ovat työn tekemisen reunaehdot.  Avoin vuoropuhelu rakentaa luottamusta sekä vähentää tarvetta valvoa ja neuvotella asioista. Esimiehenä tehtäväsi on palvella. Luot selkeyttä laatimalla oman esimiestyösi palvelulupauksen. Siinä kerrot työsi periaatteet ja mitä edellytät omilta alaisiltasi. Molemminpuolinen avoimuus säästää vääriltä tulkinnoilta ja mielipahalta.

Voitko yhtyä seuraaviin lupauksiin?

Esimiehenä lupaan:

  • Asetan selkeät tavoitteet
  • Annan aikaani, kun tarvitset tukea
  • Käyn säännölliset tavoite- ja kehityskeskustelut
  • Kannustan kehittämään osaamista
  • Toimin reilusti ja tasapuolisesti
  • Vaalin työyhteisömme hyvää henkeä
  • Puutun, jos työ ei tuota lisäarvoa asiakkaille

Odotan että:

  • Rakennat työlläsi asiakkaittemme menestystä
  • Kannat vastuusi
  • Kehität osaamistasi
  • Teet rakentavaa yhteistyötä kollegojen kanssa
  • Nostat esiin huomaamiasi kehityskohteita
  • Olet mukava työkaveri

Helmikuun tehtävä: Laadi esimiestyön palvelulupaus yläpuolen esimerkkien mukaisesti. Mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää alaisiltasi? Käy lupaus tiimisi kanssa keskustellen läpi. Voit myös pyytää heitä tekemään oman työnsä palvelulupauksen.

Kiinnitä huomiota, miten keskustelut vaikuttavat tiimisi tekemiseen ja yleiseen ilmapiiriin.

Toivotamme innostavia hetkiä esimiestyön palvelulupauksen parissa!

Katso video: Esimiehen palvelulupaus

Maaliskuun vinkki: Esimies -mitä sinä näet peilissä?

Mitä näet aamulla peilistä siihen katsoessasi?  Näetkö mukavan, leppoisan tyypin, joka arvostaa itseään ja ihmisiä ympärillään?  Tyypin, joka tekee ympärillään olevista ihmisitä suurempia ja saa heidät kukoistamaan?  Hymyiletkö peilikuvallesi hyväksyvästi, tunnistaen rehellisesti sekä vahvuutesi, että pimeät puolesi?  Itsensä hyväksyminen ja vahva itsetunto ovat avaimet arvostavaan vuorovaikutukseen.

Vahva itsetunto on sitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.  Sitä, että tietää olevansa riittävän hyvä juuri omana itsenään.  Terve itsekunnioitus ja itsensä arvostus tekevät mahdolliseksi toisen ihmisen kohtaamisen aidosti ja arvostaen. Se antaa voimaa tehdä myös hankalia päätöksiä, vaikka ne eivät miellyttäisikään kaikkia.

Itsensä tunteminen ei aina ole yksikertaista.  Näemme helposti myönteiset luonteenpiirteemme ja niihin keskittymällä vahvistamme näitä puolia edelleen.  Syvempään itsetuntemukseen pääsee vain tutustumalla itseensä useammasta näkökulmasta.  Seuraava harjoitus auttaa sinua tuntemaan itseäsi.

Varaa itsellesi rauhallinen hetki ja kirjaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1.    Kuvaa itseäsi viidellä sanalla
Oletko tyytyväinen kirjoittamaasi?  Mitä haluat olla enemmän tai vähemmän?

2.    Millaisena esimiehenä pidät itseäsi?
Ovatko ajatuksesi avuksi esimiestyössäsi?  Mitä ajatuksiasi haluat muuttaa?  Miten haluamasi asia toteutuu arjessasi jo nyt?

3.    Mitä haluat elämältä?
Miten kerrot tavoitteistasi ympärilläsi oleville ihmisille?  Miten tavoitteesi vaikuttavat työhösi?

4.    Mitkä tapasi ovat sinulle hyödyllisiä ja mistä haluat luopua?

5.    Mitkä ovat viisi vahvuuttasi?
Miten saisin vahvuutesi näkymään selvemmin esimiestyössäsi?

6.    Mitä asioita haluat muuttaa itsessäsi?
Mitkä vahvuutesi ovat avuksi muutoksessa?

Itsetuntemusta voi myös kasvattaa pyytämällä palautetta ympäriltään, vaikka sen vastaanottaminen voi joskus olla haastavaa.  Palautetta kannattaa pyytää usein, jotta sen antamisesta tulee luontevaa.  Hyvin muotoillut kysymykset tekevät palautteen antamisesta helpompaa. Kysy esimerkiksi:

  • Missä olen mielestäsi onnistunut esimiehenä?
  • Mitä toivoisit minun tekevän enemmän, vähemmän tai toisella tavalla?
  • Missä asioissa olen mielestäsi hyvä?
  • Miten voisin parhaiten auttaa sinua työssäsi?

Anna palautetta myös itse itsellesi.  Arvioi päivän päätteeksi, miten onnistuit esimiestyössäsi tänään ja miten voisit jatkossa kehittää toimintaasi.  Kun opettelet antamaan itsellesi myönteistä palautetta, onnistut antamaan sitä helpommin myös muille.

Lähde: Kurttila,Laane, Saukkola, Tranberg: Arvostus – valmentava kirja esimiehille

Huhtikuun vinkki: Esimies - miten sinä näytät arvostusta?

Jokaiselle meistä on tärkeää tulla arvostetuksi.  Se miten muut ihmiset kohtelevat meitä, kertoo meille paljon itsestämme.  Millaisena toiset ihmiset näkevät minut?  Saanko osakseni luottamusta ja kunnioitusta?  Arvostetuksi tuleminen - erityisesti esimiehen taholta- kannustaa.  Se lisää uskoa siihen, että osaan ja kykenen.  Parhaimmillaan se antaa rohkeuden itseni ylittämiseen ja saamaan aikaan tuloksia, joihin en edes kuvitellut yltäväni.

Esimies, arvostatko sinä alaisiasi?  Annatko automaattisesti ”Totta kai” -vastauksen sen enempää miettimättä?  Veikkaanpa, että alaistesi kokemus voi olla toisenlainen.  Vaikka pyrit esimiehenä toimimaan aidosti ja vilpittömästi, saattavat alaisesi jäädä arvailemaan, pidätkö heitä sittenkään tärkeinä.  Arvostuksesi tulee näkyä jokainen päivä valinnoissasi, teoissasi, tavoissasi ja puheissasi.

Osoitat arvostusta kiinnittämällä huomiota alaistesi onnistumisiin, vahvuuksiin ja siihen, että ne ovat mahdollisimman hyvin työyhteisönne käytössä.  On tärkeää, että kysyt mielipiteitä ja kuuntelet myös vastaukset.  Osaat käyttäytyä kohteliaasti sekä viestiä asiallisesti ja ystävällisesti.  Arvostavana esimiehenä hallitset myös rakentavan palautteen antamisen jalon taidon.

Esimiehenä osoitat arvostusta myös

  • pitämällä lupaukset
  • kysymällä kuulumisia
  • perustelemalla, miksi tehtävä on tärkeä
  • antamalla vastuun tehtävästä ja toteutustavasta
  • valamalla uskoa kykyihin
  • pyytämällä neuvoa tai mielipidettä
  • antamalla kunnian työn tekijälle
  • kannustamalla ja antamalla myönteistä palautetta
  • kertomalla tärkeistä uutisista ensin asianosaisille
  • kohtelemalla kaikkia tasapuolisesti

Mieti hetki, miten sinä suhtaudut alaisiisi. Oletko käytettävissä ja annatko aikaasi myös ilman virallista kalenterivarausta? Oletko vuorovaikutuksessasi läsnä vai ovatko ajatuksesi jo seuraavassa palaverissa? Tiedätkö alaisistasi työtehtävien ja vastuiden lisäksi myös jotain henkilökohtaista, esim. perheestä tai harrastuksista?  Maltatko tehtävän antaessasi pitäytyä antamasta yksityiskohtaisia neuvoja ja ohjeita? Arvostusta joko on tai ei ole. Sen puuttumisen huomaa yhtä helposti, kuin hajuveden lihapullataikinasta.

Voit aloittaa arvostamisen harjoittelun alla olevan vinkin avulla:

  • Listaa kaikki alaisesi ja asiat, joita tässä ihmisessä arvostat. Ole arviossasi oikeudenmukainen ja rehellinen.  Yksi voi olla taitava ideanikkari ja toinen taas mestari rakentamaan hyviä yhteistyösuhteita.  Kummatkin taidot ovat arvokkaita.
  • Kerro seuraavassa sopivassa tilanteessa ihmiselle, mitä ominaisuutta hänessä arvostat ja miksi hän on sinulle ja työyhteisöllenne tärkeä.
  • Pyydä alaisiltasi palautetta omasta tavastasi osoittaa arvostusta.  Kysy mitä sinä voisit tehdä enemmän, vähemmän tai toisella tavalla.

Esimies, muista, että sinun ei tarvitse olla täydellinen.  Voit lisätä pieniä arvostavia eleitä toimintaasi vähitellen.  Mistä sinä aloitat tänään? 

Toukokuun vinkki: Vahvuuksien tunnistaminen

Kiinnitä huomiota hetkeen, jolloin alaisesi on innostuneen ja energisen oloinen.

Kysy häneltä:

  • Mikä asia sai hänet innostumaan?
  • Mitä taitoja ja osaamista hän käytti?
  • Miten ja missä tuo taito voisi näkyä enemmän työpaikalla?

 Lue blogi: Oletko sinä tähtien tekijä?

Kesäkuun vinkki: Mistä työn merkityksellisyys löytyy?

Tunne siitä, että teemme merkityksellistä työtä, on useimmalle meistä tärkeää.  Se antaa meille päivittäin syyn antaa parastamme.  Mielekäs työ vaikuttaa myös onnellisuuteemme.  Jos koemme päivästä toiseen tekevämme työksemme asioita, jotka koemme turhiksi tai merkityksettömiksi se vaikuttaa vääjäämättä hyvinvointiimme.  Esimiehenä sinun on hyvä tunnistaa, mistä sinun oman työsi merkityksellisyys rakentuu. Roolissasi sinulla on myös mainio tilaisuus auttaa alaisiasi huomaamaan oman työnsä tärkeys työyhteisön kannalta.

Kokemuksemme merkityksellisyydestä kasvaa, kun hahmotamme, miten meidän työmme ja tekemisemme liittyy yrityksen toimintaan kokonaisuutena.  Controller työstää varastotilanteesta kertovia raportteja ja myyntiassistentti huolehtii tilausten vastaanottamisesta.  Kummankin työpanos tähtää hyvään asiakaskokemukseen ja siihen, että yritys kasvaa ja menestyy.  Esimiehenä voit nostaa yksittäisten työtehtävien merkitystä päivittäiseen keskusteluun antamalla aktiivisesti palautetta.  Myös kehityskeskustelut ovat luonteva paikka miettiä jokaisen roolin tärkeyttä kokonaisuudelle.

Merkityksellisyyden tunteen muodostumisessa on myös tärkeää, että työntekijä voi vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen ja päättää toteuttamisen yksityiskohdista mahdollisimman paljon itse.  Mieti esimiehenä, mistä asioista voit antaa itsenäistä vastuuta.  Muista hyödyntää myös alaistesi asiantuntemus ja kysyä heidän ideoitaan työn kehittämisessä.  Luovu tavastasi olla vastausautomaatti tai ongelmien ratkaisugeneraattori.  Useimmat alaisesi arvostavat, kun vastausten antamisen sijaan kysymyksilläsi autat heitä itse löytämään tien eteenpäin.

Merkityksellisyys voi syntyä eri ihmisille hyvin erilaisista asioista.  Ellet ole esimiehenä varustettu selvänäkijän lahjoilla tai kristallipallolla on selkeintä luopua arvailusta ja ottaa asia puheeksi.  Sinun on paljon helpompaa johtaa joukkojasi parempiin suorituksiin, jos tunnistat mitä asioita he pitävät tärkeinä.

Kesäkuun vinkki:

Ota työn merkityksellisyys puheeksi alaistesi kanssa esimerkiksi ennen kesälomien alkua. Sanelun sijaan kysy valmentavia kysymyksiä, jotka saavat kuulijan pohtimaan omaa työtään.

Kysy esimerkiksi:

  •     Mikä sinun työssäsi on mielestäsi tärkeää ja merkityksellistä?
  •     Mitä minä voisin esimiehenäsi tehdä enemmän, vähemmän tai toisella tavalla jotta merkityksellisyys työssäsi lisääntyisi?
  •     Mitä sinä voisit tehdä itse enemmän, vähemmän tai toisella tavalla?
  •     Minkä tärkeän asian sinä haluat työssäsi saavuttaa?
  •     Mikä saisi sinut tuntemaan ylpeyttä työstäsi?


Merkityksellistä ja rentouttavaa kesää!

Heinäkuun vinkki: Millaisella mielellä sinun tiimisi lähtee kesälomalle?
Työhyvinvointi syntyy siitä, että työyhteisön jäsenet viihtyvät työssään ja kokevat työn iloa.  Työn ilo on nauttimista oman työn tekemisestä.  Parhaassa tapauksessa työ on niin mukavaa ja palkitsevaa, että sitä tekisi, vaikka siitä ei maksettaisi palkkaakaan.  Työn ilon herättämä myönteinen mieliala lisää voimavarojamme ja vaikuttaa tutkitusti myös terveyteemme.  Ollessamme hyvällä mielellä havaitsemme asioita selkeämmin ja uusien luovien oivallusten tekeminen on helpompaa.  Positiivinen tekemisen meininki näkyy ja tuntuu myös asiakkaille sekä parantaa palvelun laatua.
 
Esimiehenä voit vaikuttaa omalta osaltasi työn ilon lisääntymiseen rakentamalla systemaattisesti tiimisi positiivista tunneilmastoa.  Hyvä ilmapiiri syntyy, kun ryhmän vuorovaikutuksessa toteutuvat yhdessä tekeminen, myönteisyys, avoimuus, ratkaisukeskeisyys ja vastuullisuus.  Myös ryhmän jäsenten keskustelutaidot ja palautteen antamisen kulttuurin vaaliminen luovat hyvinvointia.  Heinäkuun vinkistämme löydät muutaman harjoitteen, joiden avulla voit lisätä myönteisen palautteen antamisen kulttuuria tiimissänne.
 

Heinäkuun hyvinvointivinkki:

 

1.  Myönteisen palautteen voimin lomalle

Laita tiiminne työpisteen läheisyyteen esim. ilmoitustaululle jokaisen tiiminne jäsenen nimellä varustettu kirjekuori ennen lomien alkua.  Pyydä tiimisi jäseniä laittamaan salaa toistensa kirjekuoriin myönteisiä kommentteja, kannustuksia ja toivotuksia.  Kommentit voivat sisältää kertomuksia siitä, mikä asianomaisen työkaverin toiminnassa on parasta tai miten hän on omalta osaltaan vaikuttanut tiimin onnistumisiin tai tavoitteiden saavuttamiseen.  Jaa kirjekuoret tiimisi jäsenille ennen loman alkua.
 
Tämä harjoitus toimii parhaiten sen jälkeen, kun on yhdessä keskusteltu, miten tiimin vuorovaikutusta voidaan parantaa.  Näin kaikki ymmärtävät harjoituksen tarkoituksen ovat hyvällä mielellä mukana sitä toteuttamassa.
 

2. Salainen agentti

Anna seuraavassa kehityspäivässänne tiimillenne tehtäväksi tarkkailla salaa yhtä kollegaansa ja tehdä positiivisia huomioita hänen toiminnastaan.  Harjoitus toteutetaan jakamalla päivän aluksi jokaiselle pienellä lapulla yhden työkaverin nimi.  Nimeä ei saa paljastaa kenellekään, eikä varsinkaan tarkkailun kohteelle.  Päivän lopuksi tiimin jäsenet menevät tarkkailemansa henkilön luokse ja antavat hänelle palautetta päivän aikana tekemistään huomioista.
 
Rentouttavaa ja energisoivaa lomaa!
Elokuun vinkki: Työn iloa reilun vuorovaikutuksen pelisäännöillä
Työyhteisön hyvinvointi on kaikkien siellä työskentelevien vastuulla.  Tiimeissä työskentelee paljon erilaisia persoonia ja se vaikuttaa tapaamme tehdä työtä ja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.  Monesti erilaisuudessa piilee tahaton loukkaamisen riski.  On luonnollista, että ajattelemme eri tavoin omista lähtökohdistamme käsin.  Toimimme luontevasti omalla tyylillämme, mutta työkaverin radikaalisti erilainen toimintatapa voi olla mielipahan tai konfliktin aiheuttaja.  Suuri osa ristiriidoista voidaan välttää, kun tunnetaan työkaverit paremmin ja halutaan nähdä tekemisen taustalla hyvä yhteinen päämäärä.  Hyvä idea on myös yhdessä oman porukan kesken avoimesti pohtia työn ilon ja vuorovaikutuksen pelisääntöjä.
 
Reilut pelisäännöt edistävät tavoitteiden mukaista töiden sujuvuutta ja yhteistyötä.  Ne helpottavat asioiden ottamista puheeksi ja puuttumista ongelmiin jo niiden varhaisessa vaiheessa.  Pelisäännöt voivat myös lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuuden tunnetta.  Niiden avulla voidaan madaltaa kynnystä ottaa keskusteluun asioita, joista puhuminen ja joiden käsittely muuten tuntuu hankalalta.  Näitä tilanteita voivat olla esim. ongelmista keskustelu, vastoinkäymiset, loukkaantumisten sopiminen sekä rakentavan palautteen antaminen ja saaminen.
 
Voit esimiehenä aloittaa pelisääntöjen luomisen pyytämällä tiimiäsi esim. ensin miettimään kuvausta ihannetiimistä.   Ideointi on hyvä aloittaa yksilöllisesti ja pienen mietinnän jälkeen jatkaa keskustelua parin kanssa.  Paripohdinnan jälkeen ideat kerätään yhteen näkyville esim. fläpille.  Pyydä pareja kuvaamaan mahdollisimman konkreettisella tavalla, miten ihannetiimi heidän mielestään toimii yhdessä.  Ihannetiimin kuvauksen läpikäynnin jälkeen voitte ottaa keskusteluun, mistä asioista teidän olisi hyvä sopia, jotta te tiiminä pääsisitte lähemmäksi kuvaamaanne ihannetilaa.
 
Pelisäännöt luodaan yhdessä keskustellen. Hyviä kysymyksiä pelisääntöjen miettimiseen löytää esimerkiksi kirjasta Työpaikan pelisäännöt ja kuinka ne tehdään, tekijät Furman, Ahola ja Hirvihuhta. 
 
Alapuolella muutamia kirjasta löytyviä kysymyksiä keskustelun aktivointiin:
 
  •     Miten tuomme onnistumisiamme esille?
  •     Miten ilmaisemme arvostusta toisillemme?
  •     Miten kuuntelemme toisiamme kokouksissa?
  •     Miten houkuttelemme toisemme tuottamaan uusia ideoita?
  •     Miten toimimme, jos työmäärä kasvaa liian suureksi?
  •     Miten keskustelemme ongelmista?
  •     Miten toimimme jos olemme loukkaantuneet tai tahattomasti loukanneet toista?
  •     Miten annamme rakentavaa palautetta?
  •     Mikä on tiimillemme tärkeää ja merkityksellistä?
  •     Miten toimimme, jos pelisääntöjä rikotaan?
Pelisäännöt kannattaa kerrata aina, kun uusi jäsen liittyy tiimiin.  Niiden toteutumista on myös hyvä arvioida kerran tai kaksi vuodessa yhdessä keskustellen.


Elokuun vinkki:

Työstä oman tiimisi kanssa teille omat Työn ilon ja reilun vuorovaikutuksen pelisäännöt tekstin esimerkkien pohjalta. Keskustelu pelisäännöistä sopii hyvin esim. tiimipäivän asialistalle. Teetä omista pelisäännöistänne huoneentaulu ja aseta se näkyvälle paikalle. Näin sovitut asiat pysyvät paremmin mielessä ja niihin on helpompi sitoutua.
 
Voitte myös käytyjen keskustelujen pohjalta tunnistaa asioita, joita kannattaa kehittää. Sopikaa kehityskohteille aikataulu ja vastuuhenkilö, joka vastaa asian edistämisestä tiimissänne.
Syyskuun vinkki: Palautetta rakentaen, ei repien
Tiimin hyvä ilmapiiri syntyy ryhmän jäsenten vuorovaikutustaitojen summana. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen on helppoa jos vuorovaikutusta leimaavat yhdessä tekeminen, myönteisyys, avoimuus, vastuullisuus ja ratkaisukeskeisyys. Myös ryhmän jäsenten taito keskustella asioista, ratkaista ristiriitoja ja antaa palautetta toisilleen ovat olennaisen tärkeitä hyvinvoivan tiimin elementtejä.
 
Monesti väärinymmärrykset tiimeissä syntyvät siitä, että emme osaa rakentavalla tavalla ilmaista kollegallemme tai alaisellemme toivettamme tehdä asioita toisella tavalla. On niin paljon helpompaa valittaa, korostaa aiheutuneita haittoja ja etsiä syyllisiä.  Kuitenkin taito antaa korjaavaa palautetta rehellisesti ja arvostavasti, toisen tunteita kunnioittaen on tiimin hyvinvoinnin ja kehittymisen elinehto.
 
Rakentavan palautteen antamisessa on olennaista keskittyä ensin luomaan yhteinen käsitys tilanteesta ja tavoitteesta sekä selvittää tarkoin, mistä väärinymmärryksessä pohjimmiltaan on kysymys. Ymmärryksen luominen edellyttää taitoa kuunnella toista arvostavasti ja tarkasti. On hyvä tehdä yhteenvetoja ja varmistaa, että kummallakin on samanlainen käsitys tilanteesta. Keskustelussa on hyvä välttää miksi-kysymystä, jos ei halua kuulla selityksiä. Palautetta tulee antaa tavalla, joka suojelee ihmisen itsetuntoa ja itseluottamusta. Voit katsoa onnistuneesi palautteen antamisessa, jos suhteenne säilyy ennallaan tai jopa paranee.
 
Vaikeissa tilanteissa on tärkeää antaa palautetta asiasta, ei persoonasta. Palautekeskustelun tulee perustua tosiasioihin, ei olettamuksiin tai uskomuksiin. Hyvä palautekeskustelu sisältää myös ideointia siitä, miten asioita voisi kehittää tai parantaa. ”Päin seiniä hoidettu asia” -tyyppinen arvio ei auta ketään kehittymään. Onnistunut palaute on parhaimmillaan yhteistä pohdiskelua, ei pelkästään tuomitsevaa tai moralisoivaa murskakritiikkiä.
 
Palautteen antajan kannattaa kiinnittää huomiota myös omaan tapaansa ilmaista asiat. On hyvä välttää sanoja aina, ei koskaan, taas, joka kerta tai koko ajan. Harva meistä tekee asioita koko ajan tai joka kerta. Näiden sanojen käyttäminen ei kuullosta hyvältä, eikä luo toivoa asioiden muuttamisesta.
 
Keskustelun ja palautteen lopuksi on hyvä vielä varmistaa, että toinen on ymmärtänyt kuulemansa oikein. Koska palautetilanne on usein latautunut, ovat myös virhetulkinnat mahdollisia.

Syyskuun vinkki:

Rakentavaa palautetta antaessasi muista seuraavat asiat:

  • Anna palaute mahdollisimman pian tapahtuman tai työsuorituksen jälkeen.
  • Sovi aika ja paikka keskustelulle.
  • Kerro miksi haluat puhua asiasta – ilmaise hyvä tarkoituksesi.
  • Etsi henkilön toiminnasta jokin arvostamisen alue ja anna siitä aitoa palautetta.
  • Muuta kritiikki toivomukseksi tai ehdotukseksi.  Neuvo tai ohje on vaikeampi vastaanottaa.
  • Kannusta toista löytämään ratkaisuja tilanteeseen.
  • Luo uskoa siihen, että muutos on mahdollinen.

Palautteen antamista on hyvä harjoitella myös tiimin kesken.
 
Aloita harjoitus arpomalla palautteenantoparit. Kätevimmin tämä käy esim. nimilappujen avulla. Lapussa on sen henkilön nimi, kenelle nostaja antaa palautetta.

Anna ohje, että jokainen palautteenantaja miettii vähintään kaksi asiaa, jota arvostaa toisessa sekä yhden asian, johon toivoisi muutosta. Esim. 2 kehua: arvostan rohkeuttasi kertoa mielipiteesi tiimipalaverissa sekä kykyäsi tehdä selkeitä yhteenvetoja asioista. 1 Toive: Toivoisin sinun kokouksissa malttavan kuunnella kaikkien osallistujien mielipiteitä. Palautteen saaja ei kommentoi, vaan kiittää saamastaan palautteesta ja vuoro siirtyy seuraavalle parille.
 
Voisitteko  harjoitella palautteen antamista seuraavassa tiimipäivässänne?
 
Lue lisää: Kurttila, Laine, Saukkola, Tranberg, Arvostus – valmentava kirja esimiehille
Lokakuun vinkki: Esimies onnistuneen muutoksen viestijänä

Esimiehenä kohtaat ennemmin tai myöhemmin urallasi tilanteen, että asioiden ympärilläsi on muututtava. Muutokset ovat välttämättömiä, jotta organisaatiot kehittyvät ja säilyttävät kilpailukykynsä. Muutosten läpivieminen ei aina kuitenkaan ole yksinkertaista. Tutkimukset osoittavat, että usein aloitetut muutoshankkeet epäonnistuvat tai jäävät tavoitteistaan.

Oli sitten kysymys pienestä tai suuremmasta muutoksesta, aiheuttaa se aina ympärilleen epävarmuutta ja turhia huhuja. Korostuessaan epäselvyydet voivat myös olla uhkana työmotivaatiolle ja -hyvinvoinnille sekä nakertaa yrityksen taloudellista tulosta. On tärkeää, että otat henkilöstön mukaan muutoksen suunnitteluun alusta pitäen. Näin tehden minimoit muutoksen riskejä.

Muutos edellyttää aina johtamista. Hyvä muutosjohtaja varmistaa, että työt sujuvat myös muutoksen aikana tehokkaasti ja tuottavasti. Tämä toteutuu vain, kun saat ihmiset mukaan toteuttamaan muutosta yhdessä kanssasi.

Onnistuneessa muutoksessa on olennaista ensin itse tunnistaa muutoksen tarve ja luoda muutokselle tavoitteet. Varaa siis itsellesi riittävästi aikaa ja resursseja muutoksen suunnan selkiyttämiseen. Kysy itseltäsi:

  • Missä tilanteessa olemme nyt?
  • Miksi muutos on välttämätön?
  • Mitä tavoittelemme muutoksella?
  • Miten olemme aiemmin onnistuneet muutoksissa?
  • Mitä muutos tarkoittaa käytännössä?
  • Mitä riskejä muutokseen liittyy?
  • Miten henkilöstö sitoutetaan mukaan muutokseen?

Kun onnistut muotoilemaan näihin kysymyksiin riittävän konkreettiset ja selkeät vastaukset olet valmiimpi perustelemaan omat ajatuksesi muutoksen perusteista ja tavoitteiden mielekkyydestä myös muulle organisaatiolle.

Lokakuun vinkki:

Tutki omaa muutokseen liittyvää ajatteluasi, tunteitasi sekä niiden taustalla olevia kokemuksia alla olevan nelikentän avulla. Kirjaa mahdollisimman monta vastausta jokaiseen kenttään. Näin saat lisää tukea oman muutosviestintäsi onnistumiseen.

Marraskuun vinkki: Esimies arvojen jalkauttajana
Useimmat organisaatiot ovat määritelleet toimintansa kivijalaksi arvot, joiden toivotaan ohjaavan yksilöiden päivittäisiä valintoja.  Arvojen kautta voidaan määritellä tavoitetila, asiat mihin uskotaan ja mitkä ovat toimintaa ohjaavat pelisäännöt.  Muuttuvassa maailmassa arvot ovat tärkeä johtamisen apuväline ja ne voivat toteutua vain tehtäväänsä sitoutuneen henkilökunnan avulla.  Jotta arvot tuottavat toivottua tulosta, on tärkeää, että ne eivät jää pelkäksi turhaksi sanahelinäksi ja toteutumattomien lupausten tynnyreiksi.  Yhteisöllisten arvojen sisäistäminen edesauttaa yhteenkuuluvaisuuden tunteen kokemusta ja lisää hyvinvointia.
 
Onnistunut arvojen jalkautus edellyttää johdon sitoutumista pitkäjänteiseen työhön.  Sisäistäminen ei tapahdu päätöksillä tai hienoilla PPT-esityksillä vaan edellyttää, että kaikki mieltävät arvojen konkreettisen merkityksen omalle työlle.  Vain näin varmistetaan, että työssä toimitaan arvojen edellyttämällä tavalla.  Arvot tulee myös sisällyttää kaikkiin henkilöstöhallinnon prosesseihin aina rekrytoinnista suoritusarviontien ja kehityskeskusteluiden sekä palkitsemisen kautta lähtöhaastatteluihin.
 
Oletko sinä koskaan kamppaillut arvojen jalkautuksen kanssa? Marraskuun vinkkimme kertoo toimivan tavan käydä arvokeskustelua työyhteisössäsi.

 

Marraskuun vinkki:

Varaa keskustelua varten 2-3 tuntia aikaa ja rauhallinen tila, jossa on tilaa liikkua ja osallistujien määrän mukaan sopiva määrä pöytiä.  Jaa osallistujat neljän hengen ryhmiin.  Sovi jokaiselle pöydälle isäntä/emäntä, jonka rooli on vetää pöytäkunnan keskustelut yhteen pöydällä olevalle fläppipaperille.
 

Harjoituksen kulku: 

  •     Pyydä ihmisiä itsekseen miettimään kysymystä 1 10-15 min
  •     Pyydä osallistujia keskustelemaan pöytäryhmissä kysymyksestä 2 10-15min.
  •     Keskustelun jälkeen ihmiset vaihtavat uuteen pöytään.  Pöydän isäntä/emäntä jää paikalleen.
  •     Isännän/emännän vedettyä yhteen edellisen ryhmän keskustelun, työskentelyä jatketaan ryhmän kanssa keskustellen kysymyksestä 3 10-15 min ajan.
  •     Pyydä ihmisiä vielä kerran vaihtamaan pöytää. Keskustelujen yhteenveto kuten kohdassa 4.  Keskustelua jatketaan kysymyksestä 4.
  •     Pyydä ihmisiä näiden kierrosten jälkeen jäämään paikoilleen ja jakamaan ajatuksiaan & huomioitaan erityisesti kysymyksistä 1-4 kaikkien osallistujien kanssa.

Keskustelukysymykset:

  •     Mitä uudet arvot merkitsevät sinulle?
  •     Miten arvot näkyvät omassa toiminnassasi tällä hetkellä?
  •     Mikä nykyinen toimintatapa tai käyttäytyminen ei ole linjassa arvojen kanssa?
  •     Mitä minun/meidän kannattaa tehdä tulevaisuudessa, jotta arvot näkyisivät enemmän päivittäisessä toiminnassamme.  Nimetkää konkreettisia asioita ja toimintatapoja.
 
Yhteiskeskustelun jälkeen voit vielä pyytää kaikkia osallistujia kertomaan ääneen, mitä hän henkilökohtaisesti sitoutuu jatkossa tekemään toisella tavalla, jotta arvot näkyisivät paremmin.  Lupaukset kirjataan näkyviin fläpille.
Joulukuun hyvinvointivinkki: Hyvinvointia horisontissa – 5 tärkeintä vinkkiä esimiehelle


Olemme vuoden 2018 aikana julkaisseet kuukausittain vinkkejä, joiden avulla sinä esimiehenä voit lisätä hyvinvointia omassa työssäsi, yksittäisen alaisen kanssa, tiimissä tai koko työyhteisössä. Vuoden viimeisessä joulukuun vinkissämme haluamme nostaa esiin viisi asiaa, joita me itse pidämme ratkaisevan tärkeinä hyvinvoinnin kannalta.

Haluat johtaa

Haluat tehdä työtäsi toisten kautta ja ymmärrät, että hyvä esimiestyö näkyy myös ajankäytössäsi.  Olet sinut sen kanssa, että et välttämättä enää ole kaikkien asioiden paras asiantuntija ja oikeita vastauksia suoltava vastausautomaatti.  Olet kiinnostunut ihmisistä ympärilläsi ja osaat näyttää sen.

Näytät suuntaa

Olet selkeästi ja innostavasti viestinyt mihin työllänne tähtäätte ja miksi.  Jokainen tiimisi jäsen ymmärtää oman työnsä merkityksen yrityksenne strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.  Olet myös selkeästi kertonut, mikä on sinun palvelulupauksesi, eli mihin sinä sitoudut esimiehenä ja mitä sinä vastaavasti odotat omilta joukoiltasi.

Näet potentiaalin

Koska olet käyttänyt aikaa esimiestyöhön, tunnet tiimiläisesi ja olet perillä heidän vahvuuksistaan ja potentiaalistaan.  Mahdollistat ihmisten kasvun ja kehittymisen jakamalla vastuuta ja sopivan haasteellisia työtehtäviä.  Olet työssäsi enemmänkin innostaja ja kannustaja kuin jokaiseen yksityiskohtaan puuttuva pilkunviilaaja ja mikromanageri.

Rakennat luottamusta

Panostat luottamuksen rakentamiseen ja muistat sen edellyttävän avoimuutta.  Luottamus helpottaa ihmisten välistä kommunikaatiota ja vähentää ristiriitoja.  Muistat, että luottamusta rakentavat selkeä viestintä, innostavat tavoitteet, aitous ja rehellisyys, lupausten pitäminen ja yhdessä laaditut yhteistoiminnan pelisäännöt.

Huomaat onnistumiset

Pidät yllä hyvää mielialaa nostamalla arjessa esiin onnistumisia ja taitoja, joilla ne on aikaansaatu.  Näin vahvistat alaistesi kuvaa itsestään osaajina ja rakennat ihmisille vahvaa ammatillista identiteettiä, joka kantaa myös vaikeina ja haasteellisina hetkinä.
     

Toivomme, että vinkkimme ovat tuoneen uudenlaisia ajatuksia omaan työhösi esimiehenä. Hyvinvointia tuottava ihmisten johtaminen ei ole rakettitiedettä.  Tärkeintä on olla aidosti kiinnostunut ihmisistä ympärillä ja osoittaa arvostusta arjen pienissä hetkissä.