
Hotellin ikkunoista avautuu fantastinen panoraamakuva kaupungin keskustaan. Kuuma kylpyvesi höyryää. Kun Sami Sykkö rentoutuu, hän suuntaa Vertti Kiven suunnittelemaan Tallinnan Hilton-hotelliin. Tai Pariisiin tai Lontooseen. Tai omaan kylpyammeeseensa, jossa hän käy monta kertaa viikossa.
Kylvyssä pää tyhjenee ja sen jälkeen täyttyy uusilla ideoilla.
Usein ideat liittyvät muotiin ja tyyliin, joita mies elää ja hengittää. Ne ovat työ ja harrastus, intohimo. Vaatteet ja sisustus ovat luksusta, jota Sykkö rakastaa.
Sykkö on ainoana suomalaisena haastatellut legendaarista muotisuunnittelijaa Karl Lagerfeldiä.
– Mitä luksus sinulle tarkoittaa? Sykkö kysyi Lagerfeldiltä.
– Aikaa ja yksityistä lentokonetta, suunnittelija vastasi.
Tässä kohtaa kahden luksuksen erikoismiehen ajatusmaailmat eivät kohdanneet. Sykköä ajatus lentokonekuljetuksista ei säväyttänyt. Hän on valmis tinkimään kyydeistä ja ruoasta. Hän ei ajele takseilla eikä tilaa ravintolassa kalleinta ruokaa.
– Mutta olisi ihanaa pystyä yöpymään todella hienossa hotellissa, kuten Hotel Splendidossa Portofinossa, miettimättä, miten paljon yö maksaa.
Sykkö on talonmiehen ja siivoojan poika Itä-Helsingistä. Eleganssin ja estetiikan maailmaan hän tempautui kuusivuotiaana tv:n välityksellä.
Kaksi työtä, jotta poika voi harrastaa
Vuonna 1976 Sami katsoi kotonaan tv:stä taitoluistelun EM-kisoja. Ne sytyttivät voimakkaan palon päästä jäälle. Isä soitti luisteluseuraan, ja seuraavana päivänä Sami oli jo harjoituksissa.
Harrastus jatkui 14-vuotiaaksi ja huipentui nuorten taitoluistelun Suomen mestaruuteen.
Taitoluistelu oli äärimmäisen kallis harrastus. Vanhemmat tekivät kahta työtä, jotta pojan oli mahdollista harrastaa. He kuljettivat Samia aamukuudelta harjoituksiin ja hakivat koulusta suoraan treeneihin.
– Minulla on vieläkin huono omatunto, miten paljon he joutuivat sijoittamaan. Heti kun tajusin, ettei minusta tulee maailmanmestaria enkä pysty maksamaan takaisin, lopetin.
Luisteluharrastusta seurasi vuosia kestänyt ura lapsimallina. Se oli hauskaa – ja sillä tienasi. Muotibisnes tuli tutuksi, ja myöhemmin yritteliäästä ja ihmisistä kiinnostuneesta Syköstä tuli muodin monialaosaaja, joka ei ole koskaan yrittänyt sulautua massaan.
Koulutusta vastaavassa työssä
Suurella yleisölle näkyvimmät työnsä Sykkö on tehnyt tv-juontajana ja muotitoimittajana. Hän on työskennellyt Linnan juhlien kommentaattorina, Helsingin Sanomien ja Nelosen uutisten toimittajana sekä Gloria-lehden päätoimittajana.
Muotijournalismista Sykkö kiinnostui lopullisesti New Yorkissa vuonna 2007. Hän lähti Helsingin Sanomien toimittajan työstä opintovapaalle kuuluisaan Parsonsin muoti- ja desingkouluun. New Yorkissa hän seurasi New York Timesin muotikriitikon blogia, ja piti sitä mielenkiintoisena. Palattuaan Sykkö alkoi tehdä Hesarille omaa muotiblogia.
Nyt Syköllä on uudehko pesti Fashion Finlandin liiketoimintajohtajana ja päätoimittajana. Fashion Finland on muotikaupan toimijoiden yhteisö. Parhaillaan työn alla on Fashion-gaalailta, jossa palkitaan maan paras muotikauppa ja alan taitavimpia tekijöitä. Tavoitteena on myös saada korjausompelun arvonlisävero alemmas. Se edistäisi kestävää kulutusta.
49-vuotias Sykkö on ensi kertaa koulutustaan vastaavassa työssä. Hän valmistui vuonna 1996 Vaasan kauppakorkeakoulusta ekonomiksi pääaineenaan kansainvälinen markkinointi. Fashion Finlandissa markkinointiymmärrystä todella tarvitaan.
Yliopistossa Sykköä pyydettiin kirjoittamaan ylioppilaslehteen.
– Elämänurani sai alkunsa siitä. Ilman sitä ei olisi tapahtunut mitään, mihin elämäni on mennyt sen jälkeen.
Sykkö sanoo, ettei ole koskaan varsinaisesti tähdännyt työssään mihinkään.
– Olen ajatellut, että jos maailmassa on oikeutta ja kohtuutta, hyvin tehty työ palkitaan.
Takaiskujakin on tullut. Sykkö sai lähteä Gloria-lehden päätoimittajan paikalta kahden vuoden jälkeen.
– Olin uudistanut lehden, saanut haalittua taitavia ihmisiä ympärilleni ja saanut bonuksen. Sitten sainkin yllättäen potkut. Se oli järkyttävää ja tuntui todella epäreilulta. Todellinen syy irtisanomiseen ei minulle selvinnyt.
“Minua kiinnostavat mielenkiintoiset ja hauskat ihmiset”
Muoti ja design mielletään tavoiksi osoittaa vaurautta sekä kuulumista tiettyyn yhteiskuntaluokkaan. Vaatteiden ja sisustustavaroiden ostaminen on kuluttamista, joka vaatii rahaa ja luonnonvaroja. Sykön ansioksi voidaan lukea, että hän onnistuu välittämään syvempää kuvaa luksuksesta ja tyylistä liittämällä niihin kulttuurisia ja taiteellisia merkityksiä. Onhan pukeutuminen aina valinta ja viesti.
Taidokkaasti tehdyt vaatteet ja vaikuttavat interiöörit eivät ole mikään nautinto tyhjiössä, ilman muita ihmisiä. Niihin liittyy katsominen ja nähdyksi tuleminen, ihmisten kanssa oleminen.
– Toisten ihmisten kanssa puhuminen on mielenkiintoista, siinä oppii koko ajan uutta. Minua kiinnostavat mielenkiintoiset ja hauskat ihmiset.
Tittelit tai ulkoiset menestyksen merkit eivät Sykköä innosta. Hän sanoo menestyksen tarkoittavan luovuutta, hengen rikkautta tai viisautta, jonka avulla voi auttaa muita.
Mutta se Sykköä kyllä harmittaa, jos ihminen ei lainkaan panosta itseensä. Viisaus voi olla myös esteettistä.
– Ulkonäkö on nopein käyntikortti. Kannattaa aina olla paras versio itsestään.
Juttu on alun perin julkaistu Ekonomi-lehdessä 1/2020.
Teksti: Sanna Sarenius
Kuva: Jaanis Kerkis
