Jos olet nykyinen tai entinen kylteri, olet luultavasti joskus törmännyt kylliin eli Suomen Ekonomien kylteriyhdyshenkilöön. Heitä työskentelee kampuksilla yhteensä 14. Kyllit toimivat kampuksilla kyltereiden linkkinä Suomen Ekonomeihin.

Kyllit ovat työsuhteessa Ekonomeihin, ja heidän monipuolisiin ja vaihteleviin tehtäviinsä kuuluvat Ekonomien tunnettuuden ja jäsenhankinnan edistäminen sekä kyltereiden jäsenkokemuksen kehittäminen. Työ sisältää markkinointia, viestintää, tapahtumatarjonnan suunnittelua ja toteuttamista sekä tiedonvälitystä edunvalvontaan ja työelämään liittyvissä asioissa.

Kyllin työ on hyvää vastapainoa opinnoille 

Strategiakonsulttina Accenturella työskentelevä Veera Leppänen toimi Jyväskylän kyllinä kahden vuoden ajan vuosina 2014–2015. 

”Kyllinä työskentely oli mahtavaa. Työt olivat opettavaisia, ja ne sai sovitettua aika smoothisti opiskeluiden ja muiden vastuiden kanssa”, Leppänen kertoo.   

”Koska kyllin toimintakautta ei ole ajallisesti rajattu esimerkiksi yhteen kalenterivuoteen, toimintaa oli mahdollista kehittää myös oman osaamisen kasvaessa. Kylliduunit ja käytännön tekeminen olivat loistava vastapaino luennoilla ja kirjastolla istumiselle. Kyllinä sai turvallisessa ympäristössä harjoitella työelämätaitoja kuten tiimityöskentelyä, vastuunottoa sekä omien työtehtävien organisointia ja priorisointia.” 

Itsevarmuutta monipuolisen työn ja vastuun myötä 

Salli Laakio toimi Turun Kauppakorkeakoulun kyllinä vuosina 2015–2016. Nykyään Salli työskentelee Digital Marketing Managerina Fennialla. 

”Kyllin työ oli ehdottomasti paras työ opiskelujen oheen. Kaikille tulee työuralla eteen esiintymistilanteita, projekteja, jotka pitää viedä loppuun ja erilaisia ihmisiä, joiden kanssa täytyy tehdä tiimityötä.” 

Laakio kokee, ettei olisi nykyisessä asemassaan ilman kyllityön tuomaa itsevarmuutta omaan tekemiseen ja ammattitaitoon.   

Usein kyllin työ rinnastetaan ainejärjestön hallituksen toimintaan. Kylli on kuitenkin työsuhteessa Ekonomeihin, vaikka työskenteleekin tiiviisti ainejärjestöjen kanssa. Ainejärjestön hallituspesti tai vastaava ei ole edellytyksenä kyllinä toimimiselle.

Kyllikaudet eivät ole kalenterivuoteen sidottuja, vaan kyllien työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Työtä tehdään 50 tuntia kuukaudessa kymmenen kuukautta vuodesta. Kesäksi ehtii halutessaan muihinkin hommiin. 

Laakion mukaan kyllinä kannattaa toimia useamman vuoden ajan, jos vain mahdollista, koska silloin pääsee oikeasti kehittämään toimintaa.  

Lotta Takala toimi kyllinä Vaasan yliopistolla noin puolitoista vuotta vuosina 2014–2015. Hän työskentelee nykyisin Business Designerina Alpha Design Partnersilla.

Kyllinä Lotta koki päässeensä kehittämään itsenäisesti Ekonomien markkinointia, viestintää ja tapahtumatarjontaa omassa opiskelukaupungissaan. Oppia karttui esimerkiksi projektinhallinnasta, tapahtumien järjestämisestä ja markkinoinnista.  

Veera Iliev toimi kyllinä Turun kauppakorkeakoulussa elokuusta 2012 jouluun 2014 asti. Nykyisin hän työskentelee Managerina Accenture Songilla.

”Olen työskennellyt valmistumisen jälkeen suuryrityksissä, joissa samaa oma-aloitteisuutta ja kokeilunhalua on arvostettu. Kyllinä sain vapaat kädet ja budjetin kokeilla sekä kylliverkoston, jonka kanssa keskustella ideoista.”   

Leadoo Marketing Technologiesin CMO & Co-founder Santtu Kottila työskenteli kyllinä Lappeenrannassa syksystä 2008 vuoden 2009 loppuun. Kottila muistelee kyllityön opettaneen muun muassa esiintymistä ja vastuunkantoa. Oman yksikön osalta niin vuosisuunnittelu kuin sen toteuttaminenkin olivat omalla vastuulla.  

”Oli selkeät tavoitteet, joita kohden työskenteli, joten tulosvastuutakin sai jo nuorella iällä.”  

Pete Pokkinen on Nordean Head of CEO Office eli konserninjohdon esikuntatoimintojen johtaja ja Tampereen kylli vuosilta 2009–2010. Hänkin muistelee omia kylliaikojaan palkitsevana kokemuksena. 

”Kyllinä toimiminen on kaikkiaan mahtavaa! Mielenkiintoinen työ, mukava ilmapiiri ja mitä parhaimmat ihmiset.”  

Nykyään Schibstedillä Growth Marketing Specialistina työskentelevä Charlotta Forsberg – SSHV:n kylli 2016–2017 – ehti työskennellä kyllinä puolitoista vuotta ennen valmistumistaan ja harmitteli, ettei hakenut kyllin pestiin aiemmin. 

”Kasvoin ihan valtavasti kyllinä. Itsevarmuus kasvoi, eikä enää mikään oikein pääse hetkauttamaan tai yllättämään työelämässä.” 

Forsberg kiitteli puhjenneensa kylliaikana kukkaan, kun sai kannustusta olla oma itsensä ja toteuttaa itseään: 

”Kyllinä on suhteellisen vapaat kädet ja upea tilaisuus kokeilla siipiään.”

Kyllin työstä saa työkokemusta, joka on relevanttia, tarpeellista ja monipuolista kelle tahansa tulevalle ekonomille. Kyllinä pääsee vaikuttamaan paitsi oman yksikkönsä myös Ekonomien toimintaan.

”Nautin myös kovasti siitä, että päästiin kyllien kanssa workshoppailemaan sisältökokonaisuuksia ja markkinointimateriaaleja sekä osallistumaan erilaisiin koulutuksiin Suomen Ekonomien kanssa. KYPÄn järjestämiseen osallistuminen oli myös kauden kohokohtia”, Forsberg sanoo.

Hän katsoo asiaa nykyisin myös rekrytoijan silmin. 

”Aktiivisuus opiskelun ohessa on nähty etuna kaikissa työpaikoissa ja hakuprosesseissa, joissa olen ollut. Itse rekrytoidessani huomaan myös kiinnittäväni erityisesti huomiota ylimääräisiin aktiviteetteihin, joita työnhakijat ovat opiskelujen ohella suorittaneet. Niiden kautta pystyy osoittamaan aktiivisuutta ja mielenkiintoa vaikuttaa asioihin sekä todentamaan taitojaan ja oppimiaan asioita.”  

Kylli kerryttää laajat verkostot

Veera Iliev kertoo, että kyllinä olo avasi verkostoja ja antoi perspektiiviä opiskelujen jälkeiseen elämään.

“Hahmotin vasta opintojen loppumetreillä, mitä haluan tehdä urallani. Kyllinä sain mahdollisuuden tavata ihmisiä ja käydä keskusteluja, jotka muuten eivät välttämättä olisi osuneet kohdalleni.”

Pete Pokkinen on samaa mieltä: ”Ekonomien kautta pystyi tutustumaan laajaan kirjoon ihmisiä opiskelijoista yhdistystoimijoihin ja yrityselämän edustajiin.” 

Pokkinen kertoo huomanneensa oikeastaan vasta myöhemmin, kuinka kyllinä saadut kokemukset laajensivat omaa ajattelua.

Santtu Kottilalla on samankaltaisia kokemuksia: ”Kyllinä työskennellessä pääsi tutustumaan isoon joukkoon ihmisiä, joten jos nykyään tarvitsee mitä tahansa apua, yleensä omista kontakteista löytyy ihminen tai ihmisiä, joiden puoleen kääntyä.” 

Salli Laakio antaa vielä konkreettisen esimerkin verkostojen rakentamisesta: ”Muun muassa viemällä läpi kaksi todella onnistunutta mentorointi-projektia sain useita LinkedIn-kontakteja todellisista pitkän linjan ammattilaisista eri aloilta.”  

Vinkkejä tuleville kylleille  

Kylleiksi rekrytään monenlaisia tyyppejä ja kyllien paikalliset toimintaympäristöt eroavat toisistaan samoin kuin toimintavuodet.

Veera Leppänen muistelee kanssakyllien kirjoa: ”Kollegoinani toimi monenlaisia tyyppejä, ja kaikki toivat duuniin persoonaansa ja omia vahvuuksiaan. Eniten työstä saa varmasti irti henkilö, joka on avoin, sosiaalinen ja jolla on palo olla mukana kehittämässä oman opiskelijayhteisönsä toimintaa pitkäjänteisesti.” 

Eniten työstä saa irti henkilö, joka on sosiaalinen ja jolla on palo olla mukana kehittämässä oman opiskelijayhteisönsä toimintaa.” 

Kyllille tärkeiksi ominaisuuksiksi haastateltavat listaavat aktiivisuuden, vastuullisuuden, oma-aloitteisuuden ja toimeen tarttuvan asenteen. Tärkeitä ovat myös sosiaaliset taidot sekä kyky kuunnella ja keskustella. 

”Jos suun saa auki tilanteessa kuin tilanteessa, silloin homma on kyllä kuin nakutettu juuri sinulle”, Pete Pokkinen linjaa. 

Lotta Takala suosittelee kylliksi hakemista kenelle tahansa, joka on kiinnostunut järjestötoiminnasta ja yhteisten asioiden kehittämisestä, ihmisten kanssa tekemisestä ja verkostojen luomisesta, esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kartuttamisesta sekä Ekonomien työmarkkinatoimintaan ja edunvalvontaan tutustumisesta. 

Veera Iliev kehottaa hakemaan kylliksi, jos on ideoita, kykyä sanoa ne ääneen ja viedä aloittamansa asiat loppuun. 

”Projektinhallinta- ja viestintätaidot jeesaavat, mutta ne myös kehittyvät nopeasti.”

Hyviä muistoja parhaassa porukassa  

Kyllien keskuudessa vallitseva henki saa kiitosta vuosi toisensa jälkeen niin henkilöstökyselyissä kuin loppukeskusteluissakin. Se on myös helposti aistittavissa porukan kokoontuessa yhteisiin kyllitapaamisiin noin 5–6 kertaa vuodessa.   

Kylleistä muodostuu nopeasti tiivis ryhmä ja kyllikavereista on vuosien mittaan tullut läheisiä ystäviä. Näillä kokoonpanoilla ex-kyllit tapaavat edelleen säännöllisesti omien kyllikausiensa jälkeenkin. 

”Kaikkein parasta työssä olivat ehdottomasti kaikki muut kyllit. Meillä on vieläkin aktiivinen WhatsApp-ryhmä vuosien 2013–2016 kylleille eri yksiköistä. Näemme ainakin osan porukan kanssa vuosittain elokuussa mökillä ja olemme käyneet muun muassa Prahassa yhdessä. Olen saanut kyllin työn kautta elinikäisiä ystäviä”, Veera Leppänen summaa. 

Lotta Takala jatkaa: ”Kaikista suurin anti on ollut eri yliopistojen kylleinä toimivat huipputyypit ja yhdessä vietetyt ikimuistoiset tapahtumat. Meillä oli tosi tiivis porukka ja aivan mahtava yhteishenki, jollaiseen en ole vielä kertaakaan työelämässä törmännyt.” 

Hyvää yhteistyötä kiittelee myös Veera Iliev: ”Meillä oli minun aikanani todella hyvä ja yhteistyötä tekevä kylliporukka, minkä vuoksi varmaan yhä olemme niin paljon tekemisissä. Tajusin silloin, kuinka paljon tiimistä voi olla hyötyä omien ideoiden iteroinnissa. Tätä samaa oivallusta olen hyödyntänyt myöhemmin työelämässä. Kylliporukassa mielipiteitä oli ja niitä ammuttiin suoraan. Samanlaisia ihmisiä haalin yhä töissä ympärilleni.”  

Teksti: Tanja Hankia  

Kuvat: Haastatelluilta

Artikkeli on julkaistu alun perin lokakuussa 2020 ja päivitetty lokakuussa 2022 haastateltavien nykyisten työpaikkojen ja tittelien osalta.