Yliopistosektorin työehtosopimus - TES

Yliopistolla työskentelevien Suomen Ekonomien jäsenten edunvalvonta siirtyi uuden yliopistolain ja yliopistojen uuden oikeudellisen aseman myötä omaksi edunvalvonnan sektorikseen.

Yliopistosektorilla työskentelee noin 900 Suomen Ekonomien jäsentä. Heistä noin puolet työskentelee opetus- ja tutkimustehtävissä ja puolet hallinto-, tuki- ja muissa asiantuntijatehtävissä.

Yliopistosektorilla työskenteleviin sovelletaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta, jonka palkansaajien järjestöt ovat solmineet työnantajaa edustavan Sivistystyönantajat ry:n kanssa. Neuvotteluissa Ekonomien jäseniä edustaa Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO.

JUKOlla on yliopistosektorilla oma luottamusmiesjärjestelmänsä. JUKOn luottamusmiehet edustavat yliopistoissa kaikkia akavalaisia ja heidän puoleensa myös Suomen Ekonomien jäsenet voivat kysymyksineen kääntyä.

Suomen Ekonomeissa yliopistosektorin edunvalvonta on keskittynyt yliopiston neuvotteluryhmään.

Sopimuksen voimassaolo

Yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa 1.4.2014–31.1.2017.

Lue koko työehtosopimus

Palkankorotukset

  • 1.8.2014: Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 20 eurolla. Korotus heijas-tuu luonnollisesti henkilökohtaiseen palkanosaan. Euromääräisiä palkkoja (muut kuin ypj-palkat) korotetaan yleiskorotuksella 0,4 prosenttia tai vähintään 20 eurolla.
  • 1.8.2015: Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 0,4 prosentilla opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta. Muun henkilöstön yleiskorotus on 0,3 prosenttia. 

Työaika

Säännöllinen työaika

  • Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia ja 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
  • Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa.
  • Paikallisesti sopien säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.
  • Työajan on tasoituttava keskimääräiseen enimmäismäärään enintään 12 viikon pituisen ajanjakson kuluessa (paikallisesti sopien 26 viikkoa).
  • Vuosilomien ja muiden vapaapäivien aikana vapaan lasketaan kuluttavan työaikaa 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. työssäoloaikana.
  • Työvuorojen sijoittelussa on on pyrittävä välttämään turhan lyhyitä työvuoroja sekä työvuorojen jakamista.

Jaksotyö

  • Jaksotyötä voidaan työaikalain 7 §:ssä mainittujen töiden tai työpaikkojen lisäksi, jos se on töiden sujuvan järjestelyn kannalta tarpeen ja siitä paikallisesti sovitaan.
  • Jaksotyön työaika on keskimäärin enintään 108 tuntia 45 minuuttia kahden perättäisen kolmen viikon pituisen (yhteensä 2 * 3 viikkoa) työjakson aikana.
  • Työaika voi kuitenkin olla enintään 117 tuntia työjaksossa. Työaika voidaan myös järjestää siten, että se on keskimäärin enintään 72 tuntia 30 minuuttia kolmen perättäisen kahden viikon pituisen (yhteensä 3 * 2 viikkoa) työjakson aikana.
  • Työaika voi kuitenkin olla enintään 80 tuntia työjaksossa.

Yliopistoissa käytetään myös kokonaistyöaikajärjestelmää.

Vuosiloma

  • Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
  • Vuosiloman pituus: kts. työehtosopimus. Vuosilomaan tuli muutoksia uudessa työehtosopimuksessa liittyen vuosilomakarenssin poistumiseen ja työaikamuutoksiin.

Lomaraha

  • Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.
  • Lomaraha määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa.
  • Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta.
  • Lisäksi maksetaan 8 §:n 2 mom. tarkoitettu vuosilomalisä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on:

  • 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,
  • 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia
  • 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia
  • Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia vuosipalkasta.

Lapsen syntymä

  • Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiysvapaaseen, maksetaan palkka äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivän ajalta.
  • Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien 6 arkipäivän ajalta.

Sairastuminen

  • Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkallisen sairauspoissaolon ajalta tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisen palkan lisäksi sairausajan palkanlisää.
  • Lisän suuruus kutakin sairauspoissaolon kalenteripäivää kohden on 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen alla mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

Sairausajan palkanlisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot:

  • Aattopäivänlisä
  • Hälytysraha
  • Iltatyölisä
  • Lauantaityökorvaus
  • Luottamusmiespalkkio (varaluottamusmies)
  • Sunnuntaityökorvaus
  • Työsuojeluvaltuutetun palkkio (varavaltuutettu)
  • Varallaolokorvaus
  • Vuorolisä
  • Yötyölisä

Sairausajan palkka

Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

  • Työsuhteen kesto: Palkallisen jakson enimmäispituus
  • Alle 1 kk: 1+9 arkipäivää, 50 prosenttia palkasta
  • 1 kk – alle 1 vuotta: 40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 prosenttia palkasta, kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
  • 1 vuotta – alle 5 vuotta: 50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 prosenttia palkasta, kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
  • Yli 5 vuotta: 60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 prosenttia palkasta,       kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan

Esimerkkitapauksia voi lukea työehtosopimuksesta.

Työsuhteen päättyminen

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
  • 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
  • 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
  • 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
  • 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika:

  • 14 pv, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
  • 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä. Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan muutoin työsopimuslain mukaista menettelyä.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan tai tehtävän päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. Jos määräajan tai tehtävän pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on viipymättä ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka ei ole työntekijän tiedossa. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan.

Lomautusilmoitusaika on kaikkien työntekijöiden osalta on yksi kuukausi.

Ota yhteyttä:

Työmarkkinayksikön asiamiehet
puh. 0201 299 299 (vaihde)

Ota yhteyttä

Työsuhdelakimies

Johanna Hämäläinen

p. +358201299218

johanna.hämäläinen@ekonomit.fi