Yrityskehitysorganisaatioiden työehtosopimus - TES

Suomessa toimii kolmisenkymmentä osakeyhtiömuotoista yrityskehitysorganisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä noin 700 ylempää toimihenkilöä. Ylemmät toimihenkilöt toimivat tyypillisesti asiantuntijatehtävissä, vaativissa asiantuntijatehtävissä tai keskijohdon tehtävissä.

Esimerkkejä alan yrityksistä:

  • Culminatum Innovation Oy Ltd
  • Hermia Oy
  • Hermia Yrityskeskus Oy
  • Prizztech Oy
  • Technopolis Oyj
  • Turku Science Park Oy
  • Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Kaikki alan yritykset eivät ole järjestäytyneitä palvelutyönantajiin.

Innovaatio- tai teknologiakeskus pyrkii edistämään alkavien yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Monissa keskuksissa on pyritty yhdistämään koulutus, tutkimus, valtion laitokset ja yritykset, ei vain kokoamalla ne yhteen sijainnillisesti, vaan myös luomalla puitteet niiden väliselle yhteistyölle. Verkostoissa toimiminen onkin olennainen osa innovaatio- ja teknologiakeskusympäristöä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ovat sopineet yrityskehitysorganisaatioita koskevasta työehtosopimuksesta.

Sopimuksen voimassaolo:

1.11.2012 – 28.2.2015

Lue koko työehtosopimus

Työehtosopimus takaa yrityskehitysorganisaatioissa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille hyvät työsuhteen perusehdot. Näitä ovat esimerkiksi sairaus- ja perhevapaiden palkallisuus, lomaraha, ylitöiden korvaaminen ja matkakustannusten korvaukset. Työehtosopimuksella ei heikennetä työsuhteessa mahdollisesti sovittuja, työehtosopimusta parempia ehtoja.

Aiemmin yrityskehitysorganisaatioissa noudatetut työehdot ovat pääosin perustuneet työlainsäädännön varaan ja luonnollisesti siihen, mitä työsopimuksella on sovittu. Lisäksi on saatettu sopimuksenvaraisesti noudattaa jonkin muun toimialan työehtosopimusmääräyksiä soveltuvin osin.

Soveltamisala

  • Työehtosopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä olevien yrityskehitysorganisaatioiden, kuten innovaatio- ja teknologiakeskusten, yrityspalveluorganisaatioiden ja kehittämisyhtiöiden palveluksessa oleviin ylempiin toimihenkilöihin.
  • Lisäksi paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen soveltamisesta muihinkin toimihenkilöihin.
  • Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu.
  • Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on asiantuntijatehtävä tai yritysjohtoa avustava keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä. Työehtosopimus ei koske toimitusjohtajaa eikä henkilöä, joka edustaa yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin.

Palkkaus

  • Toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.
  • Osa kokonaisansiosta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkatekijöiden perusteella.

Palkankorotukset

  • Vuonna 2013: Koska työehtosopimus on toimialalla uusi ja astuu voimaan kesken yleisen raamisopimuskauden ja ottaen lisäksi huomioon alan yrityksissä tapahtuneet suurelta osin raamiratkaisuun perustuneet palkantarkistukset kevääseen 2012 asti, toteutetaan palkantarkistukset seuraavasti: Yleiskorotus 1.3.2013 lukien 1,9 prosenttia kiinteisiin kuukausi- tai tuntipalkkoihin luontoisetuineen.
  • Vuonna 2014: Kuukausi- ja tuntipalkkoja luontoisetuineen korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruudesta neuvotellaan 31.1.2014 mennessä. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen korotuksen suuruudesta, se määräytyy PALTAn ja YTN:n keskenään solmimien työehtosopimusten yleisen linjan mukaisesti. Mahdollisen erimielisyyden ratkaisee valtakunnansovittelija.

Työaika ja lomat

  • Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.
  • Työaika voidaan sopia myös keskimääräisenä työaikana. Paikallisesti sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Tällöin on laadittava etukäteen ohjeellinen suunnitelma työajan tasaamisesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 1. kohdassa sovittuun työaikaan.

Työajan tasaaminen

  • Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjaksona.
  • Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työaikajärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Liukuva työaika

  • Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaikalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia.
  • Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plustunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle ja vastaavasti toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.

Yli- ja lisätyö

  • Ylityö korvataan työaikalain mukaan.
  • Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korottua palkkaa peruspalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia.
  • Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään sekä kalenterivuotta että neljää kuukautta ellei paikallisesti toisin sovita.
  • Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota ylemmän toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun säännöllisen työajan sen kuitenkaan ylittämättä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
  • Lisätyö ei ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

Pyhät

  • Ellei paikallisesti toisin sovita, arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.
  • Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa, ovat seuraavassa luetellut arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, 1. joulupäivä ja 2. joulupäivä.

Työajan käyttösuunnitelma

  • Työpaikalla on laadittava työajan käyttösuunnitelma, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä viikoittaiset vapaapäivät.
  • Ellei paikallisesti toisin sovita, työajan käyttösuunnitelman muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille ylemmille toimihenkilöille mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.
  • Työajan käyttösuunnitelma on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaihtelevia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.

Lomaraha

  • Lomarahana maksetaan 50 prosenttia toimihenkilön lakimääräisen vuosiloman palkasta.
  • Ellei paikallisesti toisin sovita, lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai paikallisen käytännön mukaan.

Sairastuminen

Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta kalenterivuoden kuluessa (työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti / palkka):

  • Vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden: 3 viikolta
  • 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta: 5 viikolta
  • 5 vuotta tai kauemmin: 8 viikolta

Seuraavan työehtosopimuskauden alusta lukien maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta kalenterivuoden kuluessa (työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti / palkka):

  • Vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden: 4 viikolta
  • 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta: 5 viikolta
  • 5 vuotta tai kauemmin: 3 kuukaudelta

Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan.

Lapsen syntymä

  • Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
  • Äitiysvapaan ajalta suoritetaan kolmen kuukauden ajalta toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan välinen erotus.
  • Äitiysvapaan ajalta ei suoriteta palkkaa, milloin se alkaa ilmoitetun hoitovapaan aikana.
  • Toimihenkilöllä on oikeus 6 arkipäivän mittaiseen palkalliseen isyysvapaaseen.


Työsuhteen päättäminen

Jollei muusta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat (irtisanomisaika / työsuhteen kesto):

  • 14 päivää: enintään 1 vuosi
  • 1 kuukausi: >1...4 vuotta
  • 2 kuukautta: >4...8 vuotta
  • 4 kuukautta: >8...12 vuotta
  • 6 kuukautta: yli 12 vuotta

Jollei muusta ole sovittu, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat ( työsuhteen kesto / irtisanomisaika):

  • enintään 5 vuotta: 14 päivää
  • yli 5 vuotta: 1 kuukausi

Paikallinen sopiminen

  • Paikallisen sopimuksen osapuolia ovat työnantaja ja toimihenkilö tai luottamusmies.
  • Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
  • Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita.
  • Sopimus solmitaan kirjallisena, jos sopijapuoli sitä pyytää.
  • Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

Ota yhteyttä:

Työmarkkinayksikön asiamiehet
puh. 0201 299 299 (vaihde)