Työehtosopimusneuvotteluissa ekonomeja edustaa yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Suomen Ekonomien asiantuntijat ovat aktiivisesti mukana neuvotteluissa eri toimialoilla. Syksyllä alkanut kierros jatkuu pitkälle kevääseen 2025, sillä eri alojen sopimukset päättyvät eri aikoina.

Tällä neuvottelukierroksella tavoitellaan erityisesti ostovoimaa parantavaa palkan yleiskorotusta ja työhyvinvointiin liittyviä parannuksia, muun muassa etätöihin liittyen sekä työn ja vapaa-ajan erottamista helpottavia uudistuksia.

Maan hallituksen tekemät työelämälainsäädäntöä koskevat muutokset tulevat heijastumaan erilaisina haasteina myös työehtosopimusneuvotteluissa.

Teknologiateollisuudesta odotetusti kierroksen päänavaaja

Teknologiateollisuus on perinteisesti avannut työehtosopimusneuvottelukierroksen ja niin tapahtui tälläkin kierroksella.

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro saivat työntekijöiden ja toimihenkilöiden sopimukset kiinni Teknologiateollisuuden Työnantajien kanssa lakkojen jälkeen ja sovittelijan johdolla. Sopimukset ovat pituudeltaan kolme vuotta ja kustannusvaikutuksiltaan noin 8 prosenttia.

Ylempien toimihenkilöidenkin neuvottelut olivat puolestaan vaikeat. YTN:n ja Teknologiateollisuuden välisessä erimielisyydessä oli kyse palkankorotusten kustannusvaikutuksesta ja jakosuhteesta. YTN halusi ylempien toimihenkilöiden palkkaratkaisusta oikeudenmukaisen suhteessa muihin henkilöstöryhmiin. Sen saavuttamiseksi jouduttiin järjestämään painostustoimia.

Juuri nyt ajankohtaista

Yliopistosektori

Yliopistojen työehtoriidassa ei ole löydetty sopua sovittelusta huolimatta. JUKO, Ammattiliitto Pro ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat antaneet Helsingin ja Turun yliopistoa koskevan lakkovaroituksen.

Vuorokauden kestävä lakko alkaa 27. toukokuuta kello 00.01 ja päättyy kello 23.59, jos yliopistojen työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista ei synny ratkaisua ennen sitä. Sovittelua jatketaan.

Lakon piirissä ovat kaikki Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työt. Lakon ulkopuolelle on rajattu muun muassa it-päivystys ja atk-runkopalvelujen välttämätön hoito, näytteiden ja eläinten välttämätön hoito sekä tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

Syntyneet sopimukset

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen synnyttyä monet muutkin yksityisen sektorin toimialat saivat omat sopimuksensa maaliin. Sopimukset on hyväksytty mm. rahoitusalalla, ICT-alalla, tietotekniikan palvelualalla, kemian alalla ja energia-alalla.

Sopimusratkaisut löytyvät YTN:n sivuilta. Uudet työehtosopimukset kieliversioineen tulevat sinne kokonaisuudessaan kevään aikana, sitten kun tällä neuvottelukierroksella tehdyt muutokset on saatu kirjattua sopimuksiin ja kokonaisuus tarkistettu. Kaikki muutokset löytyvät siis sopimusratkaisuista, muilta osin työehtosopimuksen tekstit ovat samat kuin edellisessä sopimuksessa. Vanhat sopimukset löytyvät myös YTN:n sivuilta.

Julkisen sektorin neuvottelut edenneet hyvin tahmean alun jälkeen

Julkisella sektorilla neuvottelut ovat enää kesken yliopistojen osalta. Yliopistosektorin sopimus päättyi 31.3. ja neuvottelutulosta on yritetty löytää jo sovittelijankin voimin. Toistaiseksi ratkaisua ei ole saatu aikaan. Tampereen yliopistoa koskeva työnseisaus järjestettiin 7.5. Helsingin ja Turun yliopistoja koskeva työnseisaus on edessä 27.5., ellei sopua löydy ennen sitä.

Ensimmäinen julkisen sektorin neuvottelutulos saavutettiin jo alkuvuodesta, kun kirkon työ- ja virkaehtosopimuksesta löytyi sopu 28.2.

Vappuviikko oli neuvottelujen kannalta tuloksellinen, sillä yhteisymmärrys löytyi sekä kunta- ja hyvinvointialueiden neuvotteluissa kuin myös valtiosektorilla. Sopimuksen myötä valtion lakonuhat ja venymiskielto poistuivat.

JUKOn yhteisissä tavoitteissa korostuvat ostovoimaa parantavat palkankorotukset, matkustamisen laskeminen työajaksi sekä perhe-elämään liittyvät tavoitteet. Jokaisella sektorilla on myös omat keskeiset tavoitteensa.

Jälkivaikutus turvaa työehdot

Jos työehtosopimus päättyy ennen kuin uusi on saatu neuvoteltua, niin työehdoista ei tarvitse olla huolissaan. Niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella työehdot säilyvät ennallaan uuteen sopimukseen asti. Jälkivaikutus ei koske työrauhaa, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että erilaiset painostustoimet neuvottelujen vauhdittamiseksi ovat mahdollisia.

Miksi työehtosopimukset ovat ekonomeillekin tärkeitä?

Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi seuraavista asioista:

• palkan yleiskorotukset
• työpäivän pituus 7,5 h (laki 8 h)
• matkakustannusten korvaukset
• lomarahat
• palkallinen sairausloma, yleensä 3 kk (laki 9 päivää)
• palkalliset perhevapaat
• palkallinen sairaan lapsen hoito 1–4 päivää
• henkilöstöedustusjärjestelmä

Kaikki edellä mainitut edut perustuvat työehtosopimuksiin, eivät lakiin. Niistä monet tuntuvat itsestään selviltä – ovathan työntekijät nauttineet niistä jo pitkään. Itsestäänselvyyksiä ne eivät kuitenkaan ole, ja jokaisella neuvottelukierroksella kaikki edut ovat neuvottelujen kohteena.

Suuri osa ekonomeista neuvottelee itse palkkansa. Viimeisimmän palkkatutkimuksen mukaan työehtosopimuksessa sovittu yleiskorotus oli kuitenkin ylivoimaisesti merkittävin syy ekonomin palkan kehittymiselle. Näin vastasi 65 prosenttia niistä jäsenistä, jotka olivat vuonna 2023 saaneet palkankorotuksen.

On siis tärkeää, että etuja puolustetaan ja työehtosopimuksia tehdään jatkossakin. Siksi on myös tärkeää kuulua liittoon.