Suomen Ekonomien Gradupalkinto jaettiin nyt toista kertaa ja hakijoita oli yhdeksänkymmentä. Hakijoista palkittavat valitsi Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen toimikunta. Jaettavilla palkinnoilla halutaan korostaa pro gradu -tutkielman arvokkuutta osana kauppatieteellistä koulutusta sekä moninaisia tapoja tehdä opinnäytetyö.
Palkinnot jaettiin kahdessa eri kategoriassa, joista toinen oli toimeksiantona tehdyt gradut ja toinen muu kuin toimeksiantona tehty gradu. Molemmissa kategorioissa palkittavaksi haettiin töitä, jotka uudistavat kestävästi yhteiskuntaa ja joiden tulokset ovat laajasti työelämän sovellettavissa.
Palkitut työt käsittelevät monipuolisesti ja syvällisesti pääteemaa esimerkiksi sähköverkkojen sääntelyn, uudistavan liiketoiminnan, työntekijöiden kokeman teknostressin sekä finanssialan biodiversiteetin kautta.
”Meitä kauppatieteilijöitä tarvitaan uudistamaan yhteiskuntaa ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Monet tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, mutta esimerkiksi muutosjohtamistaidot, innovaatioiden kaupallistamiseen tarvittu osaaminen sekä vastuunkanto tekoälyn tuottamista ratkaisuista ovat keskeisiä kauppatieteilijän taitoja, joiden arvostus nousee”, sanoo koulutuspolitiikan asiantuntija Emilia Hoikkaniemi Ekonomeilta.
Suomen Ekonomit kannustaa yrityksiä yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa. Toimeksiantona tehty lopputyö tukee opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja lisää tiedeyhteisöjen sekä yritysten välistä yhteistyötä.
Palkintoraati arvosti palkituissa työssä yhteisesti niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä ajankohtaisuutta. Tämän lisäksi kiitosta sai se, miten opiskelijat osaavat käsitellä ja hallita laajoja sekä haastavia aiheita.
Palkitut gradut ja palkintoraadin perustelut
Julia Siimento, Turun yliopisto
Suomen jakeluverkkoyhtiöiden sääntely kapasiteetin käyttöasteen näkökulmasta
Perustelut: Gradu toi uusia näkökulmia energia-alalle ja tutkimus koettiin syvälliseksi. Työ tunnistaa sähköverkkosääntelyn vihreän siirtymän keskeiseksi pullonkaulaksi ja tarjoaa konkreettisen ja mitattavan uudistuspolun Energiavirastolle, verkkoyhtiöille ja koko energiamarkkinalle. Hienoa, että työ on käytettävissä ja tulokset sovellettavissa laajemmin koko alalle.
Milja Mieskolainen, Aalto yliopisto
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kustannukset Suomen hyvinvointialueilla – Määritelmä, indikatiivinen kokoluokka ja laskennan nykytila
Perustelut: Sotesektori ja hyvinvointialueiden kustannukset ovat hyvin näkyvästi osa tämän päivän yhteiskunnallista keskustelua. Raadin mielestä työ paljastaa hyvinvointialueiden palveluvertailuista puuttuvia järjestämiskustannuksia ja vahvistaa julkisten varojen tietoperustaista käyttöä. Työssä arvostettiin myös sitä, että tulokset ovat siirtyneet suoraan valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden kehitystyöhön.
Jani Muukkonen, Aalto yliopisto
Firms’ agency in shaping the European Union semiconductor future
Perustelut: Gradun aihe nähtiin yhteiskunnallisesti vaikuttavana ja ajankohtaisena puolijohteisiin sekä teknologiasektoriin liittyen. Eurooppalaisen omavaraisuuden vahvistaminen sekä työssä esitellyt keskeiset toimijuuden muodot sekä osaamispohjan uudistaminen nähtiin tärkeinä kestävästi yhteiskuntaa uudistavina seikkoina. Työtä raati kuvasi selkeäksi ja aineistonkäyttöä monipuoliseksi.
Emilia Ståhlhammar, Aalto yliopisto
The Move Towards Regenerative Futures: Insights from Regenerative Businesses on Practices and Capabilities for Systemic Change
Perustelut: Raati näki työn olevan erityisen kattava kokonaisuus. Ekonomien näkökulmasta myös konsulttimaisuus sekä tuloksien hyödyntämismahdollisuus työelämässä ja päätöksenteossa nähtiin kiinnostavana ja positiivisena. Päätuloksien ja viitekehyksen esittely interaktiivisen verkkosivuston kautta herätti myös kiinnostusta raadissa ja se koettiin työn näkyvyyttä ja löydettävyyttä parantavana tekijänä.
Juho Raiko, Vaasan yliopisto
Ulkoistetun ja ulkoistamattomien keskussairaaloiden tuottavuus Suomessa
Perustelut: Raati kommentoi, että aiheina terveydenhuolto, keskussairaalatoiminta sekä tuottavuus korostuvat ajankohtaisuudessaan juuri esimerkiksi hyvinvointialuiden toiminnan sekä sektorilla haettujen säästöjen kautta. Työssä tehdyt löydöt nähtiin kiinnostavina alan näkökulmasta ja niiden potentiaalisia hyödyntämismahdollisuuksia myös muilla aloilla pohdittiin raadissa. Gradun julkaisua Lääkäriportaalissa pidettiin myös arvostettavana.
Alina Nikula, Turun yliopisto
Järjestelmän rakenteiden vaikutus yritysten kestävyyssiirtymään: Suomalaisten elintarviketeollisuuden yritysten kohtaamat ristiriidat
Perustelut: Raati kommentoi, että aihe on mielenkiintoinen ja valinta massasta eroava. Juuri ruokajärjestelmä työn teemana koettiin raadissa yhteiskunnallemme elintärkeäksi ja aiheeltaan sopii erinomaisesti sisällöltään kestävään yhteiskunnan uudistamiseen, joka on gradupalkinnon tämän vuoden teema. Toivottavasti se osaltaan auttaa tuomaan eri tahot yhteen kestäviä ratkaisuja kehitettäessä, kuten työn tilaajaorganisaatiossakin on koettu.
Tirsa Ilvesjärvi, Itä-Suomen yliopisto
Positiivisen luottotietorekisterin yhteys velkaantumiseen. Kvantitatiivinen analyysi talousvaikeuksissa olevien velkaantumisesta
Perustelut: Gradu haluttiin palkita, koska aihe nähtiin yhteiskunnallisesti vaikuttavana ja ajankohtaisena positiivisen luottotietorekisterin ollessa vielä uusi väline vastuullisen luotonannon tukemisessa. Raati kommentoi, että tutkimus on toimialarajat ylittävää ja tutkimustuloksien hyödyntämisen mahdollisuudet laajemminkin ovat hyvät. Lisäksi raati arvosti tekijän aktiivisuutta tulosten esittelyn osalta.
Iiro Surkka, Jyväskylän yliopisto
Exploring the Role of Stakeholder Interaction on Technostress Among IT Service Managers
Perustelut: Raati kommentoi, että työhyvinvoinnin, tietojärjestelmien ja aina tavoitettavissa olemisen teemojen lisäksi työssä oli mukana myös uudenlaista näkökulmaa. Työ laajentaa teknostressin käsitettä osoittamalla teknologian välittämän vuorovaikutuksen, keskeytysten ja reagointiodotusten keskeisen roolin. Uusi ICT-teknostressin käsite sekä käytännön suositukset tukevat ihmislähtöistä digitalisaatiota, tuottavuutta ja kestävää työhyvinvointia.
Elisa Mansikkamäki, Tampereen yliopisto
Biodiversiteetin edistäminen finanssialalla
Perustelut: Juuri kestävyyden näkökulmasta biodiversiteetti sopi hyvin kestävästi yhteiskuntaa uudistavaksi graduksi kilpailun teemaa mukaillen. Aihe nähtiin tärkeänä, koska biodiversiteetin käsittely on edelleen puutteellista myös liike-elämän puolella. Raati kommentoi, että työ oli laaja ja aiheen monimutkaisuudesta huolimatta kattavasti käsitelty. Kiinnostusta herätti myös työn sisältämä käytännön tiekartta, sekä työn jakaminen Finanssiala ry:n jäsenyrityksille ja sen saama tunnustus EBEN gradupalkinto.
Tuomas Alm, Turun yliopisto
Pienten ja keskisuurten yritysten vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin kustannukset ja hyödyt laatijan näkökulmasta
Perustelut: Raati arvosti sitä, että työ kertoo pk-yritysten suhtautumisesta kestävyysraportointiin, mikä ei vielä vakiintunut toimintatapa, vaikka tällä yritysjoukolla on iso vaikutus yhteiskunnalle kestävyyden ja kestävän kehityksen kannalta. Raati totesi, että tällä työllä on aito hyödyntämispotentiaali työnantajan liiketoiminnan näkökulmasta. Lisäksi tuloksia voisi hyödyntää laajemminkin yrityskentän, lainsäätäjien ja edunvalvontakentän välillä, kuten toimeksiantajakin työstä toteaa.
Onneksi olkoon palkituille ja kaikille gradunsa vuonna 2026 tehneille, gradun valmistumisessa on aina aihetta juhlaan!
Lisätiedot:
