Valtiovarainministeriön tuoreessa verokartoituksessa arvioidaan, että ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen vuonna 2028 kasvattaisi verotuottoja laskennallisesti noin 815 miljoonaa euroa vuodessa.
Veroprosentteja ei tarvitsisi nostaa. Rahaa näyttäisi tulevan lähes itsestään.
Mutta valtion budjetissa ei ole taikaseinää. Lisäverotulot eivät synny tyhjästä, vaan ne ovat pois palkansaajien käteen jäävistä tuloista. Indeksijäädytyksessä valtio ottaa aiempaa suuremman osan nimellisistä palkankorotuksista, vaikka palkansaajan ostovoima ei olisi kasvanut lainkaan.
Kuvitellaan palkansaaja, jonka ostoskori maksaa tänä vuonna 100 euroa. Ensi vuonna sama ostoskori maksaa inflaation vuoksi 102 euroa. Palkansaaja saa kahden prosentin palkankorotuksen, jolla hän yrittää säilyttää entisen elintasonsa. Hän ei siis ole rikastunut palkankorotuksella senttiäkään.
Jos verotuksen tulorajoja ei kuitenkaan tarkisteta, progressio kiristää verotusta nimellispalkan noustessa. Osa hintojen nousua korvaavasta palkankorotuksesta päätyy veroihin, ja käteen jäävän palkan ostovoima heikentyy.
”Indeksijäädytys on veronkiristys, vaikka veroprosentit eivät muutu. Erityisen nurinkurista on, että mitä enemmän hinnat ja niitä seuraavat palkat nousevat, sitä enemmän tällä keinolla voidaan kerätä veroja. Inflaatiosta tulee silloin veronkiristysautomaatti”, Erämaja sanoo.
Palkankorotus voi ylittää inflaation ja ostovoima silti laskea
Valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2028 yleisen ansiotason nousevan 3,4 prosenttia ja hintojen 2,1 prosenttia. Normaalisti verotuksen tulorajoja ja tiettyjä vähennysperusteita tarkistettaisiin yleisen ansiokehityksen mukaisesti, jotta verotus ei automaattisesti kiristyisi palkkojen noustessa.
Suomen Ekonomien esimerkkilaskelmassa tarkastellaan ekonomien vuoden 2025 mediaanipalkkaan, 5 719 euroon kuukaudessa, ankkuroitua palkansaajaa. Esimerkissä hänen palkkansa nousee vuonna 2028 2,4 prosenttia.
| Vuoden 2028 esimerkkilaskelma | Normaali indeksitarkistus | Indeksijäädytys |
| Palkankorotus | +2,4 % | +2,4 % |
| Inflaatio | +2,1 % | +2,1 % |
| Reaalisen nettopalkan muutos | +0,5 % | −0,3 % |
Sama palkankorotus, sama inflaatio, mutta eri lopputulos sen mukaan, tehdäänkö verotuksen indeksitarkistus vai ei.
Yhden vuoden indeksijäädytyksen vaikutus ei pääty vuoden vaihtuessa
Jos vuoden 2028 indeksijäädytystä ei myöhemmin korjattaisi, sen synnyttämä ero verotuksessa säilyisi myös seuraavina vuosina. Suomen Ekonomien laskelmassa yhden vuoden indeksijäädytys merkitsisi ekonomin mediaanipalkkaa vastaavalla tulotasolla noin 4 700 euron ylimääräisiä veroja kymmenen vuoden aikana verrattuna normaaliin indeksointiin.
”Yhden vuoden indeksijäädytys ei jää yhden vuoden laskuksi. Veronkiristys seuraa palkansaajaa vuodesta toiseen, ellei menetettyä indeksitasoa palauteta.”
Sopeutuksen laatu ratkaisee
Suomen julkista taloutta on pakko sopeuttaa. Menoleikkauksia tarvitaan, eikä veronkiristyksiltäkään voida kokonaan välttyä. Myös indeksitarkistusten rajoittaminen voi joissakin julkisissa menoissa olla perusteltua.
Kaikki sopeutuskeinot eivät kuitenkaan ole taloudellisilta vaikutuksiltaan samanarvoisia. Työn verotuksen kiristäminen heikentää työnteon kannustimia maassa, jossa keskituloisen palkansaajan marginaaliveroaste on yli 50 prosenttia ja tuottavuuden kasvu on ollut pitkään heikkoa.
Suomen Ekonomit peräänkuuluttaa kunnianhimoista verouudistusta: alennettujen arvonlisäverokantojen yhtenäistämistä, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamista ja perusteettomien verotukien purkamista. Myös tehottomista julkisista menoista on uskallettava leikata.
”Julkista taloutta ei pidä sopeuttaa sieltä, mistä rahat saadaan helpoimmin, vaan sieltä, missä haitat työnteolle ja talouden kasvulle jäävät mahdollisimman pieniksi. Indeksijäädytys olisi helppo tapa kerätä lisää rahaa, mutta eurot eivät ilmesty tyhjästä. Ne ovat pois palkansaajien ostovoimasta ja heikentävät työnteon kannustimia. Taikaseinää ei ole.”
Laskelmista: VM Verokartoituksen 2026 arvio 815 miljoonasta eurosta on staattinen verotuottoarvio vuoden 2028 tasossa.Vuoden 2028 ansiotaso- ja inflaatioennusteet perustuvat samaan julkaisuun. Suomen Ekonomien vaikutuslaskelmat ovat vuoden 2026 veroperusteilla tehtyjä havainnollistavia skenaarioita. Kymmenvuotislaskelma kattaa vuodet 2028–2037 ja olettaa, ettei menetettyä indeksitarkistusta myöhemmin palauteta ja että verojärjestelmän rakenne säilyy.
Lisätiedot:
