Suomen Ekonomien jo perinteeksi muodostuneeseen Business Beyond Today -tapahtumaan Helsingin Tanssin talossa saapui tänä vuonna yli 500 Ekonomien jäsentä ja muuta vierasta. Teeman puolesta palattiin tavallaan alkuun eli tekoälyyn, jonka ympärille myös kaikkien aikojen ensimmäinen eli vuoden 2023 tapahtuma oli muotoiltu. Tällä kertaa kuitenkin sukellettiin paljon syvemmälle nopeasti kehittyvään tekoälymaailmaan.

AI-sparrauskumppani torppaa hölmöimmät ideasi

Tapahtuma herätteli tasokkaiden puhujavieraiden johdolla kävijöitä pohtimaan tekoälykehityksen vauhtia sekä tekoälyn mahdollisuuksia omassa työssä ja työpaikalla.

Yritysten kypsyys- ja valmiusaste tekoälyn käytössä on hyvin erilainen: osassa vasta harjoitellaan kielimallien käyttämistä rutiinihommissa, kun taas toisessa päässä yhdistyvät jo valtava osaaminen, intohimo ja verkosto toimivia AI-agentteja, jotka jo hoitavat autonomisesti yrityksen kriittisiäkin tehtäviä.

– Nyt on meneillään great reshuffling (suuri uudelleensekoitus): tekoälyn ansiosta nuoret voivat mennä kokeneempien ohi, ja start upit saattavat olla rinta rinnan suuryritysten kanssa, Aalto-yliopistossa toimiva tekoälytutkija Reidar Wasenius huomautti.

– Tärkeintä on, että otatte tekoälyn haltuunoton omiin käsiinne. Tekoälyyn kannattaa suhtautua sparrauskaverina kuten nyrkkeilyssä, ei niinkään assistenttina. Sen kanssa voi pallotella ideoita, ja AI voi torpata kaikkein hulluimmat ideasi, Wasenius lisäsi.

Riittääkö pelkkä tehokkuusajattelu?

Kun tekoälyä otetaan käyttöön, moni yritys lähtee ensiksi hakemaan tehokkuutta ja taloudellisia säästöjä. COO Iida Lähdemäki AI Finlandista pitää tätä luonnollisena, mutta pitkällä aikavälillä se ei riitä kilpailuedun saavuttamiseen. Lähdemäki on valmentanut ja sparrannut satoja suomalaisia yrityksiä.

Lähdemäen mukaan yritysten tulisikin tehdä selvät suunnitelmat, mitä tekoälyllä pyritään heidän yrityksessään ratkaisemaan, ja huolehtia, että data on kunnossa.

– Ei niin päin, että otetaan data ja kysytään, mitä tekoäly voisi sen avulla saada aikaan. Liian usein yrityksissä vain laitetaan Copilot päälle ja toivotaan parasta, Lähdemäki totesi.

Yrityksen sisällä tarvitaan erilaisia AI-taitotasoja

Samaan paneelikeskusteluun osallistuivat Futuricen teknologiajohtaja Keya Desai ja teknologiavaikuttaja, yrittäjä Maria Ritola.

Desai kyseenalaisti yleisen tavoitteen saavuttaa tekoälyllä ensisijaisesti säästöjä.

– Kannattaisi pikemminkin miettiä, miten tekoälyä voi käyttää rahan tekemiseen, hän sanoi.

Lähdemäki ja Desai suosittelivat, että yritysten kannattaa rohkeasti räätälöidä sisäiset AI-koulutuksensa eri henkilöstöryhmien tarpeiden ja yksittäisten roolien vaatimusten mukaisesti.

Muutos otettava haltuun ilman paniikkia

 Tekoälytulkiksi itsensä nimennyt Antti Merilehto muistutti, että peloista huolimatta on ymmärrettävä, miten suuresta muutosvoimasta on kyse.

Esimerkkinä tästä Merilehto mainitsi tuoreen tapauksen, jossa tekoälysovellus Chat GPT:n kehittänyt yhtiö Open AI kertoi ratkaisseensa tekoälyllä matematiikkaongelman, jota on yritetty ratkaista jo 80 vuoden ajan (the planar unit distance problem).

– Vielä pari vuotta sitten Chat GPT ei edes hoksannut, että englannin sanassa strawberry on kolme eikä kaksi r-kirjainta, Merilehto suhteutti.

Testaa, oletko fiksumpi kuin Claude tai Gemini

Mitä sitten on tehtävissä? Paljonkin, mutta ekonomin on otettava ohjat tekoälyn käyttöönsä itse, Business Beyond Todayn keskusteluissa summattiin.

Antti Merilehto kehotti ekonomeja testaamaan aktiivisesti aivan uusimpia kielimallia, kuten Claudea, jotta he tietäisivät, mitä tekoäly jo nyt osaa. Näin ekonomit pystyvät itse vertaamaan, mitä heidän pitäisi osata, jotta he pystyvät tarjoamaan enemmän lisäarvoa kuin 20 euroa kuussa maksavat, edistyneet AI-tilit.

– Mieti, mikä työssäsi on sellaista, josta asiakas ei saa lisäarvoa. Se vapauttaa käyttämään aikaa tuottavampiin tehtäviin, Merilehto suositteli ekonomiyleisölleen.

Pääset katsomaan Business Beyond Todayn keskustelutallenteita Suomen Ekonomien eLoungessa.