Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien palautekysely 2025 kertoo kattavasti koetusta osaamisesta, opetusympäristöstä ja työmarkkinatilanteesta.
Vuosittaiseen vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien palautekyselyyn vastasi 2217 valmistunutta. Vastausaste oli jopa 66 %, tästä iso kiitos yliopistoille, joissa sähköinen tiedonkeruu pitkin vuotta oli käynnissä. Voit tutustua kyselyn tuloksiin myös interaktiivisessa PowerBI-työkalussa, jossa voit katsoa tuloksia itse valitsemiesi taustamuuttujien avulla.
Tyypillisin tärkein syy opiskelupaikan valinnalle yksikön maine. Muita erityisen tärkeitä syitä olivat opiskelupaikan sijainti sekä vastaajan oma arvio hyvistä opiskelemaan pääsemisen mahdollisuuksista. Suurin osa (58 %) vastaajista oli suorittanut KTK-tutkinnon aiemmin samassa yliopistossa ja toiseksi suurimman ryhmän muodostivat tradenomitutkinnon suorittaneet, joiden osuus oli 23 %.
Koulutukseen liittyvissä arvioissa ei ollut yleisesti ottaen suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna, joskin yliopistokohtaisissa tuloksissa oli osin mainittaviakin muutoksia suhteessa aiempiin. Yleisesti koulutukseen oltiin tyytyväisiä ja yliopistojen tarjoamat palvelut koettiin laadukkaiksi. Viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä, yrittäjyysvalmiudet ja opiskelupaikkojen tarjoamat yhteydet elinkeinoelämään saivat varsin kriittisiä tai varauksellisia arvioita, kun taas muun muassa ryhmätyövalmiudet sekä valmiudet oppia uusia asioita koettiin koulutuksen erityisiksi vahvuuksiksi. Yliopistojen tarjoamiin kirjasto- ja opiskelijapalveluihin sekä opiskeluilmapiiriin oltiin myös erityisen tyytyväisiä.
Valmistuneet arvioivat saavuttaneensa niin KTM-tutkintoon kuin omiin pääaineopintoihinsa liittyvät osaamistavoitteet hyvin. 19 % valmistuneista suoritti maisterivaiheessa opintoja ulkomailla esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Vastaajien keskuudessa oltiin tyytyväisiä siihen, miten jakso ulkomailla tuotti hyötyä laadukkaan työllistymisen kannalta ja miten ulkomaanjakson sai sisällytettyä osaksi KTM-tutkintoa.
Jopa 93 % vastaajista ilmoitti olevansa enimmäkseen tai täysin samaa mieltä väittämän ”on voinut hyvin yliopistossa” kanssa. Kuitenkin 43 % vastaajista ilmoitti olevansa enimmäkseen tai täysin samaa mieltä sekä väittämän ”on huolissaan jaksamisestaan” että väittämän ”murehti opiskeluasioita paljon myös vapaa-ajalla” kanssa. Yleisesti ottaen naisvastaajat kokivat jaksamisensa kriittisemmin kuin miehet.
57 % vastaajista ilmoitti opintojensa viivästyneen kahden vuoden tavoiteajasta. Myöhästymisen pituuden mediaani oli 12 kuukautta ja keskiarvo 16 kuukautta. Ylivoimaisesti yleisin syy opintojen viivästymiselle oli kokoaikainen työskentely opintojen ohella (53 % viivästymistä kokeneista). Muita syitä olivat esimerkiksi pro gradu -tutkielman myöhästyminen (13 %) ja osa-aikainen työskentely opiskelun ohella (9 %). 15 % vastanneista teki tutkielmansa toimeksiantona yritykselle tai organisaatiolle, tämä osuus on ollut viime vuodet laskussa.
Työtilanne aiempaa vaikeampi mutta yhä kohtuullinen
66 % valmistuneista oli tyytyväisiä työtilanteeseensa ja 48 % oli vakituisessa työsuhteessa. Molemmat osuudet ovat olleet selvässä laskussa pari viime vuotta. Töitä haki vielä 14 % ja yrittäjinä toimi 3 % vastaajista. Työssä olleista 49 % oli työllistynyt Helsinkiin, 9 % muualle pääkaupunkiseudulle sekä 7 % Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen kumpaankin. Muita yleisiä työllistymisalueita olivat Pirkanmaa 6 % ja ulkomaat 5 %.
84 % työllistyneistä vastaajista on töissä yksityisessä yrityksessä. Tehtäväalueina korostuvat edelleen taloudelliset ja yleishallinnolliset tehtävät, mutta myös markkinointitehtävien osuus on nousussa. 57 % vastaajista koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Tämäkin osuus on ollut selvässä laskussa viimeisten parin vuoden aikana.
Vastavalmistuneiden palkka kokopäivätöistä oli keskimäärin 3920 € ja mediaani 3500 €. Molemmat tunnusluvut hieman laskivat vuodesta 2024, mikä kertoo osin siitä, että työssä olleiden vastaajien tehtävien vaativuus keskimäärin laski aiemmista edellistä vuosista. Naisten palkat olivat tyypillisesti miesten vastaavia matalammat, tämä selittyy osittain erilaisilla pääainevalinnoilla (esimerkiksi rahoitus, josta valmistuneilla palkkataso on verrattain korkea, on hyvin miesvaltainen pääaine). Tehtäväalueittain tarkasteltaessa nähdään, että korkeimpia palkkoja ansaittiin yleishallinnollisissa tehtävissä, joissa myös miehet toimivat selvästi useammin kuin naiset.
Tietoa tutkimuksesta
Suomen Ekonomit ja kauppatieteellistä opetusta tarjoavat yliopistot toteuttavat vuosittain palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille. Tavoitteena on selvittää kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja kerätä tietoa sijoittumisesta työmarkkinoille. Kyselyn ja sen tulosten avulla voidaan ylläpitää ja kehittää koulutuksen laatua. Vastanneista 55 % oli naisia. Valmistuneiden keski-ikä oli 29 vuotta, mikä ei poikennut aiemmista vuosista.