Kelan selvityksen mukaan perhevapaauudistus lähes kaksinkertaisti isien käyttämän osuuden vanhempainvapaista. Myös ne isät, jotka luovuttavat kaikki mahdolliset vanhempainrahapäivät äidille, pitävät keskimäärin selvästi enemmän perhevapaita kuin aiemmin.

Muutoksen myötä isien yhteydenotot Suomen Ekonomien lakineuvontaan ovat lisääntyneet, kertoo työsuhdejuristi Emilia Pennanen.

– Tämä ei ole yllättänyt meitä. Työnantajat eivät halua syrjiä erityisesti äitejä, vaan haasteet liittyvät ylipäätään työstä poissaoloon, työsuhdejuristi Emilia Pennanen sanoo.

Suomen Ekonomien tasa-arvoasiantuntijan Kosti Hyypän mukaan kaikki työnantajat kyllä ymmärtävät, että henkilöstölle tulee ennemmin tai myöhemmin perhevapaita. Mutta jos enemmistö työntekijöistä on ollut miehiä, työpaikka on aiemmin voinut olla ikään kuin suojassa perhevapaiden vaikutukselta työpanokseen. Osa organisaatioista on siis uuden tilanteen edessä.

Äitien työnantajat tottuneempia sijaisjärjestelyihin

Isien perhevapaiden käytön kannalta keskeinen asia työpaikoilla on työtehtävien järjestely poissaolon aikana, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.

Kun poissaolo pitenee, työpaikalla täytyy miettiä laajempia ratkaisuja, jopa sijaisen palkkausta. Äitien kohdalla tämä on ollut jo pitkään vakiintunut käytäntö, koska vapaat ovat yleisesti vähintään yhdeksän kuukauden mittaisia.

– Isien vapaat ovat nykyisin selkeästi pidempiä, mutta kuitenkin lyhyitä sijaisen palkkaamisen näkökulmasta. Varsinkin asiantuntijatöissä voi olla mahdotonta saada tuuraajaa puoleksi vuodeksi. Toisaalta aika on sen verran pitkä, että töiden jakaminen kollegoille voi kuormittaa heitä merkittävästi, Närvi huomauttaa.

Lisäksi vapaalle jäävä isä voi olla avainhenkilö. Tällöin vastaavaa kokemusta voi olla vaikea löytää ulkopuolelta.

Poissaolon järjestelyä helpottaa Kosti Hyypän mukaan se, että perhevapaisiin liittyy pitkä valmistautumisaika ja järjestelyjä ehditään miettiä. Toisin on vaikkapa äkillisen, pitkäaikaisen sairastumisen tapauksessa.

Epäselvissä tilanteissa tarvitaan usein juristin neuvoja

Mitä pidempi perhevapaa on, sitä todennäköisempiä Hyypän mukaan ovat myös ongelmat. Organisaatio saattaa muuttua paljonkin perhevapaan aikana. Aiempaa työtehtävää ei välttämättä ole enää olemassakaan, kun työntekijä on palaamassa takaisin.

Voi myös olla, että muutosneuvotteluiden aikana ei ole muistettu huomioida vapaalla olevaa. Lisäksi esihenkilön vaihtuminen vapaan aikana voi aiheuttaa paljonkin pulmia, kun ei olla tuttuja ja tiedetä osaamista puolin ja toisin.

Hyyppä mainitsee, että pitkän perhevapaan vuoksi saatetaan palkata kokonaan uusi työntekijä vakituiseen työsuhteeseen, sillä vaativiin asiantuntijatehtäviin ei aina löydy tarpeeksi hyvää osaajaa, jos tarjotaan vain määräaikaista paikkaa. Vapaalta palaava voi joutua kohtaamaan sen, että omia entisiä töitä tekeekin joku muu, ja tilalle tarjotaan vähäpätöisempää tehtävää.

Tehtävä ei kuitenkaan saisi olla vaatimustasoltaan aiempaa alempi, ellei työntekijä nimenomaan halua itse näin sopia. Lain mukaan työntekijällä on oikeus palata aiempaan tai muuhun työsopimuksen mukaiseen tehtävään, Kosti Hyyppä sanoo.

THL:n Johanna Närvi tuo esiin, että moni pelkää asemansa heikentymistä ja ansiotason laskua muistakin syistä:

– Osalla voi olla työ, jossa palkankorotuksiin ja bonuksiin vaikuttaa asiakasverkoston kehittäminen. Vapaan jälkeen voi mennä pitkä aika uusien asiakassuhteiden luomiseen ja entisen ansiotason saavuttamiseen.

Työnantajan nihkeä suhtautuminen saa miehet huolestumaan

Lakineuvonnassa Pennanen on huomannut selkeän eron äitien ja isien yhteydenottojen välillä. Siinä missä naiset pyytävät apua työhön palatessaan, miehet ovat useimmiten yhteydessä jo ennen vapaalle jäämistä.

Tämä kertoo siitä, että miehet ovat huolissaan vapaan vaikutuksesta omaan uraansa silloin, kun työpaikalla on havaittavissa nihkeää suhtautumista suunnitelmiin.

Närvin mukaan seurauksena voi olla, että vapaa jää käyttämättä tai se pidetään haluttua lyhyempänä. Syy ei näy tilastoissa, vaan niistä voidaan virheellisesti tulkita, että isät eivät vain halua käyttää pidempiä vapaita.

Perhevapaa on ainutlaatuista aikaa lapsen kanssa. Pennanen toivoo, että kukaan ei joutuisi miettimään valintaa uran ja perheen välillä.

Perhevapaan aikana kannattaa pitää yhteyttä työnantajaan

Kun perhevapaalle jääminen on ajankohtaista, Kosti Hyypällä on muutama vinkki. Hän kehottaa hyvissä ajoin kertomaan omista suunnitelmista vapaan pitämisen ja työhön paluun suhteen, vaikka se ei pakollista olekaan. Kannattaa pitää keskustelu esihenkilön kanssa avoimena ja pohtia yhdessä vaihtoehtoja.

Myös perhevapaan aikana on suositeltavaa pitää säännöllisesti yhteyttä työnantajaan ja esihenkilöön. Kahvilla tai lounaalla voi käydä vauva mukanaan.

– Kaikkein tärkeintä on ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia. Kun pysyy selvillä työpaikan tilanteista ja muutoksista, on helpompi vahvistaa omaa asemaa motivoituneena, palaavana työntekijänä, Hyyppä muistuttaa.

Jos haasteita vapaaseen liittyen kuitenkin tulee, kannattaa olla mahdollisimman nopeasti yhteydessä Ekonomien lakineuvontaan. Juristit opastavat, miten tilannetta päästään purkamaan rakentavasti ja neuvotellen.

Nämä kolme asiaa perhevapaista on tärkeää ymmärtää

Kosti Hyypän mukaan perhevapaisiin liittyy kolme tyypillistä ajatusta, jotka eivät pidä paikkaansa ja jotka on aika murtaa:

1) Pitkä perhevapaa ei tule työnantajalle kalliiksi

Lakisääteiset kustannukset korvataan työnantajalle täysimääräisesti. Esimerkiksi vuosilomakorvaus pitää kuitenkin osata hakea.
Työnantajat maksavat usein myös palkkaa perhevapaan ajalta joko työehtosopimuksen mukaisesti tai omasta halustaan. Nämä kustannukset korvataan osittain Kela-korvauksen kautta.

Välillisiin kustannuksiinkin eli esimerkiksi uuden työntekijän perehdytykseen voi hakea korvausta.

Perhevapaa ei ole ainutlaatuinen kustannuksia aiheuttava tilanne. Myös sairauslomat ja työpaikan vaihdokset aiheuttavat samalla tavalla kustannuksia.

2) Pitkälle perhevapaalle jäävä ei ole vähemmän sitoutunut

Perheen perustaminen on normaalia elämää. En usko, että kenellekään on hyväksi, jos elämässä ei ole mitään muita tärkeitä asioita kuin työ. Päinvastoin moni palaa vapaalta hyvinkin motivoituneena ja uudella innolla, kun on saanut hetken olla poissa.

Osa myös haluaa palata takaisin nopeasti. On kuitenkin hyvä muistaa, että perhevapaan pituus ei liity työntekijän sitoutumiseen ja motivaatioon.

3) Korkea asemataso ei tee perhevapaalle jäämisestä vaikeampaa

Islannissa siirryttiin 3+3+3-malliin, joka käytännössä pakotti kaikki vanhemmat vähintään kolmen kuukauden perhevapaille. Silloin huomattiin, että organisaatiot selviytyvät kaikkien työntekijöiden perhevapaista. Oleellista on hyvä suunnittelu ja valmistautuminen.

Korkealla asematasolla on tärkeää luottaa muiden osaamisen ja tekemiseen. Hyvä johtaja osaa delegoida ja keskittyy itse uuden kasvun luomiseen.

On myös hyvin mahdollista, että johtaja joutuu jossain vaiheessa uraa jäämään pitkälle sairauslomalle. Näistäkin tilanteista aina selvitään.

Artikkelissa käytetään selkeyden vuoksi nimityksiä äiti ja isä, vaikka perhevapaat ovat sukupuolineutraaleja.

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen