Marika Kauranen: ”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Omaan työuraan voi mahtua aikoja, jolloin kaipaisi lyhyttä ammatillista sparrausta. Siihen tarkoitukseen sopii Suomen Ekonomien pikamentorointi. Yhdestäkin keskustelusta voi olla paljon apua.


Rohkeus kannattaa ja aktiivisuudesta palkitaan. Tämän ovat saaneet kokea monet jäsenemme, jotka ovat halunneet puhua työhön liittyvästä tilanteestaan toisen ekonomin kanssa. Pikamentorointiin ei kulu paljonkaan aikaa, sillä ideana on nimensä mukaisesti pikainen, vain kertaluontoinen kohtaaminen.

Aktori eli mentorointia kaipaava voi olla missä vain työuransa vaiheessa: opiskelija, uransa alkupuolella tai pitkään työelämässä pörrännyt. Etsimme sekä aktoreita että mentoriksi halukkaita ja yhdistämme mahdollisimman sopivat henkilöt. 

Koronapandemian aikana kontaktit tapahtuvat puhelimitse tai etäkokouksina, muulloin myös kasvotusten.

”Tuntui kuin olisimme tunteneet jo pitkään”

Tänä keväänä pikamentoroinnin mahdollisuuteen tarttui markkinointipäällikkö Marika Kauranen, joka kaipasi sparrausta ja uusia näkökulmia.

”Jonkinlainen ”out of the box” -ajattelu tuntui järkevältä. Olin kauan sitten Suomen Ekonomien tilaisuudessa tutustunut uravalmentaja Taija Keskiseen, joka on minua sittemmin sparraillut. Nyt olin häneen uudestaan yhteydessä.”

Marika Kauranen

Keskinen kertoi Kauraselle pikamentoroinnista ja sanoi, että hänellä olisi sopiva pikamentorikin tarjolla. Pikamentoroinnin ideana on yhdistää kaksi tai useampi toisilleen ennestään tuntematonta ihmistä kertaluontoisesti. Aktori saa mentorilta pulmaansa vinkkejä ja näkemyksiä.

Kaurasen pikamentorina toimi myyntijohtaja Juha Sillanpää, joka oli tarjoutunut tehtävään Suomen Ekonomien hakiessa mentoreita. Keskustelu oli tarkoitus toteuttaa Teams-kokouksena, mutta lopulta Kauranen ja Sillanpää päätyivät puhumaan puhelimessa. Sillanpää tutustui ennalta Kaurasen tekemään mindmappiin ja LinkedIn-profiiliin.

Kokemus oli Marika Kaurasen mielestä tosi hyvä. 

”Meillä kemiat kohtasivat ja oli helppo jutella. Tuntui kuin olisimme tunteneet jo pitkään. Oli uravalmentajan ammattitaitoa nähdä, että meillä voisi mätsätä.”

Kauranen piti hyvänä sitä, että Sillanpään elämäntilanteessa oli paljon samaa kuin hänen omassaan, että molemmat ovat kansainvälisessä yrityksessä rahoitusalalla ja että mentori oli myös ollut aiemmin työssä samantapaisessa tilanteessa.

”Hänellä oli perspektiiviä asioihin monenlaisista työtehtävistä.”

Mentorikin oppii 

Juha Sillanpää

Visalla Pohjoismaiden ja Baltian pankkiasiakkuudet -segmentin myyntijohtajana työskentelevä Juha Sillanpää muistaa, kuinka olisi omalla urallaan kaivannut mentoria.

”En osannut sellaista nuorempana etsiä, mutta mentoroinnista olisi ollut iso apu.”

Lähemmäs 20 vuotta työelämässä ollut laskentaekonomi kokee itse saaneensa paljon luottoystäviltä, joiden kanssa sparrailee myös työasioita. Itsekin hän on toiminut mentorina muutamille ihmisille pidempään. 

Halu lähteä pikamentoriksi liittyi myös tiiminjohtajan tehtävään, johon Sillanpää on vuoden sisään siirtynyt. Toinen syy lähteä mukaan oli työnantajan eli Visan panostaminen ihmisten johtamiseen ja johtajien koulutukseen, jotta markkinoiden parhaat työntekijät saataisiin yhtiöön töihin ja myös jäämään. Mentorointi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden oppia.

”Jos antaa, saa myös itse.”

”Lähdin sillä näkökulmalla, että en niinkään neuvo vaan opin toiselta. Jos antaa, saa myös itse. Minusta se oli tosi onnistunut keskustelu. Mielipiteiden vaihtoa, kuuntelemista ja uusien näkökulmien hakemista”, Juha Sillanpää kertoo.

”Koska Visalla johtaminen on nostettu niin keskeiseksi asiaksi, tämä tilaisuus toi hyvän mahdollisuuden peilata omia johtamisen periaatteitani ulkopuolisen kanssa. Pystyin katsomaan, voisinko niiden kautta tuoda selkeyttä Marikan ajatteluun, vaikka hän toimiikin eri organisaatiossa. Vastaavanlaisia keskusteluja käyn jatkuvasti myös tiimini kanssa.”

Sillanpään mielestä eduksi on myös, että aktori ja mentori eivät tunne toisiaan – silloin toisesta ei ole mitään ennakkokäsitystä. Itsellekin on iloa siitä, että omaa esittelyä varten joutuu miettimään, mitä on työelämässä oppinut ja kokenut. 

Paljon uusia ajatuksia

Miksi sitten ventovieraan ajatuksista oli apua ja mihin? Aktorin roolissa ollut Marika Kauranen kiittää pikamentoroinnin eduksi sitä, että ulkopuolinen katsoo asioita eri vinkkelistä ja objektiivisesti.

”Mentori voi auttaa miettimään, miten kehittyä ja millaisia siirtoja työuralla voi tehdä. Juhalla oli hyviä vinkkejä siihen, kuinka päästä organisaatiossa eteenpäin. Ja toisaalta ajatuksia siitä, miten työ on vain osa elämää, jossa muutkin palaset kuten perhetilanne vaikuttavat valintoihimme. Sekin oli kiva kuulla miehen suusta.”

”Sain hyviä, konkreettisia ideoita.”

Kauraselle heräsi keskustelusta paljon ajatuksia, joita hän jäi kypsyttelemään.

”Varmasti korona-ajan keskellä moni miettii, mitä haluaa elämältään ja alkaa katsella asioita erilaisesta vinkkelistä. Sain hyviä, konkreettisia ideoita esimerkiksi siihen, miten omia kehitysideoita voisi saada läpi työpaikalla. Juha sanoi myös, että voin soittaa toistekin, jos haluan. Se tuntui kivalta.”

Marika Kauranen uskoo, että pikamentorointi voi parhaimmillaan toimia sysäyksenä isompaankin muutokseen. 

”Voi saada varmuutta lähteä viemään asioita tiettyyn suuntaan.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Unsplash ja haastateltavat

Suomen Ekonomien jäsenenä tai KylteriPlus-jäsenenä voit saada itsellesi pikamentorin.

 

Uuden työn aloitus etänä – videoperehdytystä ja etäkahveja

Miltä tuntuu tutustua uusiin työtehtäviin ja uusiin työkavereihin etänä? Mari Kröger aloitti uudessa tehtävässä huhtikuussa keskellä korona kriisiä ja poikkeusaikaa. Uusi työ vaikuttajaviestinnän suunnittelijana onkin saanut hieman erilaisen alun.


Yleensä uuden työn aloituksessa odottaa erityisesti tutustumista uusiin kollegoihin, mutta korona-aikojen takia Mari Krögerille uudet kollegat viestintätoimisto Tekirissä ovat tulleet tutuksi vasta videoiden välityksellä.

Kuvituskuva

 ”Olen innostunut uudesta tehtävästäni, mutta kieltämättä se, ettei pääse tutustumaan kasvotusten työkavereihin on ollut outoa.” 

Työkavereihin tutustuminen on kuitenkin onnistunut yllättävän hyvin myös etäyhteyksin. ”Meillä on joka aamu yhteinen kahvihetki, jossa vaihdetaan kuulumisia ja tutustutaan epävirallisesti puolin ja toisin. Muutenkin meillä on tapana ennen palaveria kysellä kaikkien kuulumiset.”

Perehdytys on hoidettu nyt kokonaisuudessaan etänä. Kröger kertoo, että hän on päässyt käymään toimistolla vaan valokuvauksessa verkkosivuille tulevaa kuvaa varten, muuten hän on muiden tapaan tehnyt töitä etänä. ”Etäperehdytyksestä huolimatta koen, että olen päässyt hyvin kärryille omasta työnkuvasta ja tehtävistäni”, hän summaa.

Mari Kröger

Uuden työn aloittaminen kuitenkin näin poikkeusaikana on ollut myös hämmentävää. ”On hyvin erilaista tehdä töitä yksin etänä osana työyhteisöä, jota ei vielä hyvin tunne. Myös maailma on kovin erilainen paikka, kun vielä hetki sitten eikä samat toimintatavat enää käy.”

Valtaosa asiakastapaamisistakin on hoidettu etäyhteyksin. ”Asiakastyö on vienyt töihin tutustumista eteenpäin konkretian kautta, vaikka toki uusiin asiakkaisiin tutustuminen tällä tavalla on hankalampaa”, Kröger harmittelee.

Erilaisesta työn aloituksesta huolimatta Kröger on iloinen siitä, että uudessa työpaikassa pidetään hyvää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja työkuormasta myös etäolosuhteissa. ”Esihenkilö on perehdyttänyt firman toimintakulttuuriin. Kaikki sellainen, joka normaalisti tulisi tutuksi toimistolla on pitänyt muistaa nyt kertoa, kuten se, että muista pitää taukoja siellä kotonakin”.

Substanssiin perehtyminen on sujunut helposti, mutta työyhteisössä on paljon myös kirjoittamattomia sääntöjä, jotka tulevat ilmi vasta kun pääsee tekemään töitä konkreettisesti yhdessä. Toivottavasti sen aika koittaa taas pian.

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuvat: Pixabay ja Pekko Korvuo (Marin kuva)


Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Etätyön tekemisessä ohjaava virtuaalipalvelumme sisältää tietoa, neuvoja ja parhaita käytäntöjä niin etätyön tekemiseen kuin johtamiseen.


Lue myös

Saako pomo etätyöläiset kukoistamaan vai kangerteleeko johtaminen? Ekonomit kertovat

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa 

Jos lomalla sairastuu, lomaa voi siirtää

Jos sairaus uhkaa pilata ansaitun tauon työstä, työnantajalta voi pyytää loman siirtämistä. Siinä työntekijän on oltava itse aktiivinen.


Kuvituskuva

Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, loma on siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää. On hyvä huomata, että loman siirtäminen ei tapahdu automaattisesti. Se edellyttää, että työntekijä tekee sairastuttuaan pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.  

Pyynnön loman siirtämisestä voi tehdä omavastuuosuuden eli niin sanotun sairauskarenssin jälkeen. Karenssin pituus riippuu siitä, kuinka paljon työntekijälle on ennättänyt kertyä vuosilomaa. Karenssi on maksimissaan kuusi päivää. 

Miten sairauskarenssin pituus määräytyy? 

Jos vuosilomaa on kertynyt täydet viisi viikkoa (30 päivää), omavastuu on sairastuessa täydet kuusi päivää. Jos lomaa on kertynyt neljä viikkoa (24 päivää) tai vähemmän, ei omavastuupäiviä ole. Toisin sanoen kaikki vuosilomapäivät, jotka ylittävät 24 päivää, ovat omavastuupäiviä aina kuuteen päivään saakka. 

Jos sairastuminen tapahtuu ennen loman alkamista, lomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä ilman omavastuujaksoa. 

Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Ne on syytä tarkistaa aina erikseen.
 

Lue myös

Kuka päättää kesäloman ajankohdan?

Miten käy ekonomin – otteita Ekonomien webinaarista

14.5. järjestetyssä webinaarissa paneuduttiin ekonomien tilanteeseen talous-, työmarkkina- ja osaamisnäkökulmasta. Vaikka tilannetta varjostaakin epätietoisuus, on hyvä käydä läpi millaiselta maailma saattaisi näyttää ekonomin silmissä pandemian jälkeen.


Kuvituskuva


Suomen Ekonomien urapalveluiden johtaja Suvi Eriksson sekä työmarkkinapolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter järjestivät viime viikolla webinaarin, jossa pureuduttiin siihen, mikä on koronaviruksen vaikutusten tilannekuva ja mitä ratkaisuja kaivattaisiin.

Talous ja työmarkkinat myllerryksessä

Koronaviruksen vaikutuksia talouteen on ruodittu jo moneen otteeseen. Yhtenä esimerkkinä on nostettu Vesa Vihriälän luotsaama työryhmä, jossa neljä taloustieteilijää keräsivät yhteen parhaita tapoja selvitä kriisistä taloudellisesta näkökulmasta. Apter alusti aiheesta myös webinaarissa. Tilanteen arvioimista ja tulevaisuuden toimien valitsemista hankaloittaa se, että kyseessä on eksogeeninen, eli ulkopuolelta tuleva shokki, joka iski jo valmiiksi heikkoon taloustilanteeseen.

Akuutin kriisin ratkaisemiseen kutsuttiin mukaan myös työmarkkinajärjestöt. Suomen Ekonomit on ollut mukana kirittämässä työmarkkinaratkaisuja, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa työpaikkojen säilyttämistä.

Työlainsäädännön poikkeukset ovat nimenomaisesti ohjanneet lomautuksiin joukkoirtisanomisten sijaan. Vaikka palkanmaksu on jäänyt useiden lomautuksien myötä, on palkansaajilla kuitenkin ollut mahdollisuus saada työttömyysturvaa ennen kaikkea työttömyyskassojen kautta.

Suomalaiset työmarkkinat osoittivat jälleen kerran joustamiskykyä kriisitilanteen aikana muuhun maailmaan verrattuna. Tämä on ratkaisevassa roolissa myös kriisin jälkeisenä aikana, kun työttömyystilastot eivät hohkaa punaisella kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynyt kriisin myötä. Työmarkkinajärjestöt jatkavat neuvotteluja myös ajasta kriisin jälkeen. Ekonomit ovat hyvin edustettuna myös näissä pöydissä.

Vaikka moni yritys on harmillisesti joutunut lomauttamaan työntekijöitään ja esimerkiksi monelta kylteriltä on mennyt kesätyöpaikka alta, ei tilanne kuitenkaan ole niin synkkä kuin voisi kuvitella. Huhtikuussa suorahaun asiantuntijoille tehdyn napakan kyselyn myötä selvisi, että tällä hetkellä työmarkkinoilla etsitään erityisesti ketterää oppimiskykyä ja johtajuustaitoja, ennen kaikkea muutosjohtajuutta. Samoin tarvetta on sellaiselle toimialaosaamiselle joka tulee korona-tilanteessa selviämistä, kuten logistiikka, verkkokauppa, vähittäiskauppa. Rekrytoinnin asiantuntijat korostivat digitaalisten välineiden osaamista, sillä nyt rekryissä voi erottua esimerkiksi vahvalla videolla.

Osaamisen merkitystä ei voi korostaa liiaksi

Suomessa on aina korostettu osaamisen merkitystä, ja taas siitä paljon puhutaan, sillä isot megatrendit, kuten digitalisaatio, robotisaatio, ilmastonmuutos, vaativat aivan uudenlaista osaamista. Suvi Eriksson kertoi hälyttäviä lukuja jo vuodelta 2018: työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 18 000 työpaikkaa on jäänyt syntymättä, sillä oikeanlaisia osaajia ei ole löytynyt. Opetushallituksen laskelmien mukaan 80 prosenttia tulevaisuuden työtehtävistä vaatii korkea-asteen osaamista. Tämä on todellinen haaste, sillä samanaikaisesti Suomen koulutustaso ei ole noussut olennaisten verrokkimaiden tahdissa. Osaamiseen ei siis pidä panostaa korona-kriisistä selviämisen jälkeen, vaan jotta siitä selvitään!

Miten tästä eteenpäin?

Webinaarissa esiteltiin ratkaisuehdotuksia asiantuntijoidemme toimesta. Yhtenä kärkenä Apter korosti sitä, että politiikkatoimilla on varmistettava se, että negatiiviset tapahtumaketjut eivät jatkuisi pitkään. Mittavalla jälleenrakennussuunnitelmalla luodaan puitteet tulevalle kasvulle ja mahdollisimman tehokkaalla koronan tukahduttamisella lievennetään sekä ehkäistään koronan negatiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. 

Ted Apter

Apter nosti talous- ja työllisyyspolitiikkatoimien keskiöön myös Vihriälän työryhmän ehdotuksia. Kolme elementtiä kansallisessa talousstrategiassa ovat vahinkojen minimointipolitiikan jatkaminen ennen kaikkea rahoitustukitoimilla, kysyntää tukeva finanssipolitiikka rajoitusten purkamisen jälkeen sekä talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen. Sen lisäksi tärkeitä tekijöitä tulevien vuosien aikana tulevat olemaan tuottavuuskasvu, tulevaisuuden kasvu, kuntien toiminnan tarkastelu, veroremontti ja sosiaaliturvauudistus työllisyysastetta unohtamatta. Nämä kaikki vaativat myös työmarkkinajärjestöjen panosta. Suomen Ekonomit on mukana myös tässä työssä.

Apter korosti lisäksi tarvetta turvata rahoitusta kansainvälisille kasvun yhtiöille ja startupeille, lisätä kehitystukea yrityksille ja kohdentaa suuri tasokorotus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perustutkimukseen Mitä tulee koronavirukseen itseensä, Apter olisi halukas näkemään enemmän tehokkaita politiikkatoimia, joilla tukahdutetaan virusta rajoitusten asteittaisesta poistamisesta huolimatta.

Suvi Eriksson

Erikssonin ratkaisuissa keskiössä on osaaminen ja oppiminen: panostukset koulutukseen, tukea ketterään ja jatkuvaan oppimiseen ja työuran tuki esimerkiksi urapalveluiden kautta kuntoon. Osaamisen kohtaantohaasteet huomioiden on tärkeä pitää huolta, että syntyy rohkeasti myös aivan uutta, monialaista osaamista. Tutkintoja pienemmät osaamispaketit ovat olennaisia. Niiden avulla voi ketterästi rakentaa uutta aikaisemman vahvan pohjan päälle. Digitaalisuus opinnoissa mahdollistaa opinnot ajasta ja paikasta riippumatta, ja niiden tuottamista oppilaitokset ovatkin koronakriisin aikana loistavasti vieneet eteenpäin.  

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on tarjottu tämän kevään aikana maksutta avoimen yliopiston koulutusta lomautetuille ja työttömille. Ketterät ratkaisut osaamisen kehittämiseksi juuri nyt ovat toivottuja kaikilta korkeakouluilta!

Suomen osaamistason turvaamiseksi on olennaista sekä työnantajan toimet osaamisen johtamisessa ja osaamisen kehittämisessä että työntekijän vastuu omasta työmarkkina-arvostaan. Eriksson muistuttaa vielä, että omaan kehittymiseensä voi saada tukea ja uusia näkökulmia myös Suomen Ekonomien urapalveluiden kautta. 

Mistä saan lisää tietoa?

Jäikö sinulta webinaari katsomatta? Haluaisitko paneutua tähän vielä syvällisemmin? 

Webinaariin tuli valtava määrä kysymyksiä jo etukäteen ja asiantuntijamme viettävätkin parhaillaan aikaa niiden kysymysten parissa, joita ei ehditty käsitellä rajallisen ajan puitteissa. Näihin palataan ensi viikolla vastausten kera.

Jatkoa tälle keskustelulle seuraa 3.6. ja 4.6. klo 12.30 Suomen Ekonomien livelähetyksissä, jossa Eriksson ja Apter keskustelevat pandemian vaikutuksista sukupolvipolitiikkaan. 

Webinaarissa viitatut lisämateriaalit:

Lisäksi suosittelemme tarkastelemaan kiinnostuksen mukaan syvällisempää tietoa esimerkiksi jäljempänä olevista sivuista 

UM:n lähetystöneuvos Leena Ritola tekee töitä koronakriisin ytimessä

Valtionhallinnossa tehdään koronakriisin vuoksi nyt nopeasti suuria päätöksiä. KTM ja OTK, lähetystöneuvos Leena Ritola edustaa työtä toteuttamaan luodussa operaatiokeskuksessa ulkoministeriötä


Kuvassa Leena Ritola

Koronakriisin hoitamiseksi on huhtikuussa perustettu jotain aivan uutta: ministeriöiden yhteistyötä ja hallituksen linjauksia koordinoidaan nyt hektisessä VNK COVID-19-operaatiokeskuksessa. Nimensä perusteella se kuulostaa sellaiselta salaiselta luolalta, joita löytyy Mission Impossible -elokuvissa.

Tämä operaatiokeskus eli ”opke” ei kuitenkaan sijaitse sen kummemmassa piilossa kuin Helsingin Säätytalolla. Keskuksessa on edustettuna valtionhallinnon kaikkien alojen asiantuntemus. Joka ministeriöllä on edustajansa, joka tuo keskukselle tietoa ja välittää sitä omaan ministeriöönsä. 

Leena Ritola edustaa ulkoministeriötä, mutta jatkaa samalla entistä työtään UM:n konsulipalveluissa passi- ja notaaripalvelujen yksikönpäällikkönä. 

Miten päädyit tähän tehtävään ja miten ekonomin tausta on siinä hyödyksi?

”Olen sekä KTM että OTK, joista molemmista on hyötyä operaatiokeskuksessa ja ulkoministeriössä. Tällä hetkellä jo koulutustani tärkeämpi merkitys on työkokemuksellani ulkomaankomennuksilta ja ministeriön eri osastoilta. Olen yleisuran diplomaatti ja ollut töissä Washingtonissa, Soulissa ja Jerusalemissa.

Helsingissä olen tehnyt töitä muun muassa poliittisella, taloudellisten ulkosuhteiden ja kehityspoliittisella osastolla sekä konsulipalveluissa. Tämä on antanut hyvän kokonaisnäkemyksen ulkoasianhallinnosta, mikä helpottaa UM:n edustamista myös opkessa.”

Millaista työ operaatiokeskuksessa on käytännössä? 

”Tarkoituksena on hallituksen päätösten ja linjausten toteutumisen seuranta. Ennakoimme ja tuotamme analyysitietoa ja ehdotuksia päättäjien tueksi. Eli lyhyesti: pyrimme huolehtimaan, että päätetyille asioille myös tapahtuu jotain. Samalla yritämme löytää asioita, joilla on riski eskaloitua. Aikataulu on usein tiukka, ja se venyttää päiviä. Huhtikuussa opken kokouksia oli kaksi jokaisena arkipäivänä. Edelleen kokoustamme päivittäin. Enimmäkseen osallistun etänä Skypellä, joskus olen paikalla Säätytalolla. Työ on hyvin mielenkiintoista.”

Miten saat viestiä vietäväksi omasta ministeriöstä?

”Kuulun myös ulkoministeriöön luotuun tilanneorganisaatioon. Osallistun sen kokouksiin, valmiustoimikuntaan ja moniin muihin kokouksiin, joita on monta viikossa. Operaatiokeskuksessa sovitamme yhteen eri ministeriöiden koronatyöryhmien työtä. Olemme myös palojen sammuttajia, kun eri ministeriöiden välillä on jostain koronaan liittyvästä kysymyksestä eriäviä näkemyksiä. Tehtäväni on siis toimia kumpaankin suuntaan Opken ja UM:n välillä.”

Mikä sinusta on tässä tilanteessa haastavinta omalta kannaltasi? 

”Työpäivät ovat venähtäneet, sillä seurattavaa on paljon ja analyysien tuottamisen aikataulu on usein aika lyhyt. Kokouksiakin on runsaasti. Seuraan erityisesti ulkoasianhallinnon työkenttää, joka käsittää ministeriön toiminnan ja raportit, mutta myös edustustojemme raportointia asemamaiden koronatilanteesta, karanteenien tasosta, rajojen sulkemisesta, exit-strategioista, mobiiliseurannasta, maskienkäytöstä ja vastaavasta.

Olemme myös kyenneet auttamaan tuhansia suomalaisia takaisin Suomeen hyvinkin eksoottisista paikoista.”

Toimit myös henkilöstöedustajana. Miten se vaikuttaa tässä poikkeustilanteessa? Näetkö henkilöstöedustajilla olevan juuri nyt erityisen tehtävän? 

”Olen UM:n henkilöstöyhdistyksen varapääluottamusmies. Viime vuonna roolini korostui, koska toimin pääluottamusmiehenä valtaosan vuotta muiden virkavapauksien johdosta, mutta nykyinen työni yksikönpäällikkönä ja aikatauluni eivät oikein sovellu pysyvämmin päällekkäin sen roolin kanssa. Seuraan kyllä kenttää edelleen. Olen myös Ekonomien valtion neuvotteluryhmän jäsen.

Koronatilanteessa työnteon poikkeuksellisen tekemisen muoto hyvine ja huonoine puolineen korostuu. Ulkoministeriössä myös henkilöstöedustajien toimintaan vaikuttaa koronakriisissäkin laaja edustustokenttämme ja siellä olevien työyhteisöjen ja perheiden hyvinvointi.”

Olet lukenut Helsingin kauppakorkeassa kansainvälistä kansantaloutta. Pystyisitkö sanomaan jotain ekonomien ja muiden talousosaajien näköaloista?

”Tällä hetkellä maailmantalouden tilanne näyttää hyvin hälyttävältä. Koronakriisin laajuutta, syvyyttä, kestoa tai vaikutuksia ei kukaan kykene ennustamaan. Vaikutukset ovat kuitenkin valtaisat. Emme vielä tiedä, mikä on tilanteemme kesällä, kun rajoituksia on purettu. On todennäköistä, että purkujenkin suhteen joudumme ehkä ottamaan askelen kaksi taaksepäin, kun seuraava korona-aalto vyörynee päälle jo kesällä tai myöhemmin syksyllä.

On ollut ilo seurata, miten innovatiivisesti osa suomalaisyrityksistä on kyennyt tarttumaan uusiin haasteisiin koronakriisissä vaihtamalla tuotantonsa kärkeä ainakin väliaikaisesti. Oletan, että niissäkin moni tekijä on talousosaaja.”

Millaisia ajatuksia koronapandemia ja sen seuraukset sinussa herättävät? Oletko lohduton, toiveikas vai jotain siltä väliltä? 

”Olin itse vielä loppiaisviikolla Hongkongissa ja Macaossa lomalla. Huhuja Wuhanista oli jo silloin, mutta se ei näkynyt huolena. Nopeus, jolla maailma muuttui, on ollut totaalisen yllättävää.

Pandemia voi kestää kauan, ja sen vaikutukset ovat mittavat. Vasta kun rokote saadaan ja rokotukset kyetään jalkauttamaan kaikkialle globaalisti, voidaan sanoa, että pandemia on selätetty. Olen optimisti ja siten toiveikas.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Leena Ritola ja Pixabay

Lue myös nämä:

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla

Mietitkö työtäsi ja tulevaisuuttasi? Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan henkilökohtaiseen uraneuvontaan.

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Koronakriisi herättää huolta työpaikkojen säilymisestä ja siitä, miten pitkään tilanne jatkuu. Rekrytointiin erikoistunut konsultti Vivi Stening kertoo, kuinka muuttuneeseen työelämään voi parhaiten sopeutua – ja miksi hän näkee työmarkkinoilla myös paljon valoa.


Pysyykö firma pystyssä? Miten käy oman työni? 

kolme ihmistä kokouksessa

Monen takaraivossa jyskyttävät nyt ahdistavat kysymykset, joita talouskriisi herättää. Epävarmuutta lisää se, että koronapandemian kesto on täysi arvoitus. 

Kukaan ei voi ennustaa, onko rajoituksia edessä useammaksi vuodeksi vai saadaanko virus kukistettua lähiaikoina. Rajoituksia aletaan todennäköisesti asteittain purkaa, mutta on mahdollista, että taudista tulee myös uusia aaltoja.

Uutisista tulee helposti huomattua vain konkurssit, yt-neuvottelut ja irtisanomiset. Koronatilanne ei kuitenkaan sulje koko yhteiskuntaa eikä aiheuta ongelmia kaikille liiketoiminnoille. On aloja, joilla menee hyvin ja joilla poikkeusolot ovat saaneet pikemminkin aikaan kysyntäpiikin.  

Toiset hyötyvät, toiset kärsivät

Työmarkkinoiden tilannetta seuraavat aitiopaikalta rekrytointikonsultit, jotka auttavat organisaatioita löytämään tarvitsemaansa työvoimaa. S&S Consultingin johdon ja asiantuntijoiden suorahaun konsultti Vivi Stening näkee tilanteen tällä hetkellä kaksijakoisena. Tietyillä toimialoilla toimeksiannot ovat vähentyneet ja rekrytoijat ovat normaalia varovaisempia päätöksenteossaan. 

”Mutta on myös kriisistä hyötyjiä eli aloja, joilla töitä riittää ja rekrytointikin vetää. Sellaisia ovat tietoliikenne ja teknologia, digitaaliset palvelut, logistiikka ja tietyiltä osin kaupan ala. Vähittäiskauppa on ottanut ison loikan online-myynnissä.”

Pandemian alkuajan hamstraus toi kysyntäpiikin myös paperiteollisuudelle. Kartonkia tarvitaan entistä enemmän jatkossakin verkkokaupan kasvun myötä. 

”Lisäksi perinnän ja juridiikan puolen toimijoilla on enemmän työtä, kuten on aiemminkin huomattu lama-aikana.”

Pysyvää hyötyä työnteolle

Inhimillisesti katsoen koronakriisi on saanut Vivi Steningin mielestä aikaan sekä hyviä että huonoja asioita. Työkiireet ovat monella hellittäneet tai väliaikaisesti täysin loppuneet, ja rahankäyttö on entistä harkitumpaa. Markkinatilanteiden heilahduksiin on hänestä jouduttu viime vuosina muutenkin tottumaan, mutta pandemiakriisi on osoittanut aivan uudella tavalla, kuinka nopeasti kaikki voi yhteiskunnassa pysähtyä.

Stressaavasta tilanteesta voi hänestä löytää myös hyviä puolia: viikkokausien kotoilun jälkeen arvostetaan entistä enemmän terveyttä, yhteisöllisyyttä, läheisiä ja terveempää elämää. 

”Uskon myös, että työn ja vapaa-ajan harmonisempi yhteensovittaminen on yhä useamman tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin ajassa ennen koronaa.”

”Uudet työtavat ja järjestelmät on omaksuttu hyvinkin sujuvasti ja nopeasti.”

Stening näkee, että koronatilanteesta on aiheutunut pysyvää hyötyä työnteon kannalta. Etätyö on lyönyt läpi sellaisissakin yrityksissä, joissa siihen on aiemmin suhtauduttu epäröiden.

”Henkilöstö on omaksunut uudet työtavat ja järjestelmät hyvinkin sujuvasti ja nopeasti. Työtehokkuus on jopa noussut. Moni etätöitä jo vuosia tehnyt on koettanutkin muistuttaa, että kotona saa paljon aikaan, kun työskentelyolosuhteet ovat rauhalliset. Uskon, että etätyöstä tulee uusi normaali.”

Vivi Stening arvioi, että myös virtuaalikokoukset ja -haastattelut ovat tulleet jäädäkseen.

”Rekrytointiprosesseissa palaute on ollut yhtä hyvää kuin henkilökohtaisissa tapaamisissa. Uskon, että muillakin toimialoilla on huomattu, että videoneuvottelu on sujuva tapa hoitaa kokoukset, eikä fyysinen läsnäolo ole välttämätöntä. Asiat luistavat yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin perinteisellä tavalla.”

Johtamisen merkitys korostuu

Samaan aikaan kun paikasta riippumattomat työtavat lisääntyvät, hyvän etäjohtamisen ja viestinnän merkitys korostuvat. Ilman niitä ei pystytä myöskään säilyttämään yhteisöllisyyttä. Vivi Stening uskoo, että entistä tärkeämmiksi nousevat inhimillinen ja osaava johtaminen. 

”Lisäksi työelämässä korostuvat vastuullisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja terveellisiin elämäntapoihin eli ”life balanceen” liittyvät asiat. Näihin asioihin ja ilmiöihin liittyen syntyy myös uutta liiketoimintaa.”

”Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Koronakriisin meille langettamat pakolliset haasteet ovat Vivi Steningin mukaan osoittautuneet monella tavalla myös hyviksi. 

”Poikkeustilanne ajaa innovoimaan ja oppimaan uutta. Se on jo itsessään positiivista. Näen myös tulevaisuuden työmarkkinoilla paljon valonpilkahduksia. Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Stening uskoo, että laman jälkeen noustaan, sillä siitä todistaa myös historia. Asiantuntijoiden mukaan nopeimmin nousevat yritykset, jotka pystyvät ketterimmin sopeutumaan tilanteeseen ja innovoimaan uusia tuotteita ja palveluja. 

Jos oma ala tuntuu kovin epävarmalta, Steningin mielestä uuden oppiminen ja kouluttautuminen on aina plussaa.

Osaavia ekonomeja tarvitaan jatkossakin

Rekrytointikonsulttina S&S Consultingin Vivi Stening tietää, että ekonomin tutkintoa arvostetaan laajasti yritysmaailmassa. Hän uskoo, että kriisin jälkeen kilpailu osaavista ekonomeista työmarkkinoilla käy entistä kovemmaksi. 

”Kautta aikojen on tarvittu yrityksille valovoimaisia johtajia, päteviä taloushallinnon osaajia ja henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja saatavuudesta huolehtivia henkilöstöhallinnon asiantuntijoita.”

Millä taidoilla koronan muuttamassa työelämässä pärjää parhaiten? Vivi Stening listaa kuusi asiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

  1. Viestiminen ja kommunikaatio. ”Ne korostuvat tietoyhteiskunnassa. Yhä suuremmassa arvossa ovat yleiset vuorovaikutustaidot kuten taito kommunikoida ja kyky vaikuttaa muihin ihmisiin.”
  2. Digiosaaminen. ”Jos taloushallinnon, johtamisen, HR:n tai markkinoinnin osaamiseen vielä lisää digiosaamista, voi olla hyvät mahdollisuudet pysyä työllistettynä myös tulevaisuudessa. Digitaalisuus ja automatisointi lisääntyvät entisestään eri toimialoilla.”
  3. Kouluttautuminen. ”Lisäkouluttautuminen ja sitä kautta myös verkostoituminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää edelleen. Monipuolisuus ja laaja-alainen kiinnostus asioihin ovat aina olleet valtteja työelämässä.”
  4. Johtamistaidot. ”Substanssiosaamisen lisäksi itsensä johtamisen ja muiden johtamisen taidot todennäköisesti korostuvat entisestään.”
  5. Henkinen hyvinvointi. ”On myös tärkeää pitää henkisestä puolesta huolta ja vaalia omaa jaksamista.” 
  6. Myönteinen asenne. ”Osaamisen lisäksi korostuu voimakkaasti myös asenne ja suhtautuminen elämään. Hyvällä asenteella ja myönteisellä maailmankuvalla sopeudut myös helpommin muuttuneisiin tilanteisiin.”

Teksti: Eve Tarkkonen
Kuva: Pixabay

Lue lisää: 

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa
 

Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan uraneuvontaan. Palvelu sisältää muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja coachausta.

VARAA AIKA URAPALVELUIHIN

Akavan puheenjohtaja Fjäderin jatkokaudelle vihreää valoa

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Suomen Ekonomien mielestä on erinomaista, että Akavan puheenjohtajuudesta käydään nyt aito kisa. Demokratia on terve jalusta kasvavalle keskusjärjestölle.


Demokratia on terve jalusta kasvavalle keskusjärjestölle.

Puheenjohtajakamppailun toivotaan tuovan tullessaan vilkasta keskustelua Akavan linjoista, toiminnan kehittämisestä ja tulevaisuuden suunnasta.   

OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mielestä Sture Fjäder on johtanut Akavaa tuloksekkaasti, ja hänellä on virtaa jatkaa työtään koulutettujen palkansaajien parhaaksi.   

– Fjäder on kokenut työmarkkinatoimija sekä aktiivinen, laajasti verkottunut vaikuttaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hän ei ole pelännyt laittaa itseään likoon ja esittää näkemyksiään silloinkaan, kun hänen pohdintansa ovat poikenneet päivän valtavirrasta. Fjäderin johdolla Akava on pyrkinyt vastuutaan väistelemättä vastaamaan työmarkkinoiden, yhteiskunnan ja talouden odottamattomiinkin muutoksiin, Luukkainen katsoo. 

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää kiittelee Fjäderiä nopeasta reagoinnista koronakriisiin.  

– Joskus yhteinen etu vaatii kipeitäkin ratkaisuja, mutta niitä on pystyttävä tekemään. Sture on osoittanut tiukoissa tilanteissa johtajuutta, Saranpää toteaa.  

Järjestöjohtajien mielestä Akavan näkyvyys ja painoarvo ovat Sture Fjäderin puheenjohtajakaudella lisääntyneet merkittävästi, samoin vaikuttavuus. Akava on myös ainoana palkansaajakeskusjärjestönä kasvanut selvästi viime vuosina. 

Laajeneva Akava-yhteisö tarvitsee rakentavaa dialogia. Meillä on luotto siihen, että Sturella on halu kuunnella jäsenliittojen toiveita ja tarpeita, sekä kyky jatkaa aloittamaansa Akavan uudistustyötä kaikkien akavalaisten eduksi moniarvoisen Akavan edelleen rakentamiseksi. 

Akavan puheenjohtaja valitaan keskusjärjestön liittokokouksessa 25.8. Sture Fjäder on johtanut Akavaa vuodesta 2011. 

Lisätiedot: 

Suomen Ekonomit, puheenjohtaja Timo Saranpää, puh. 050 523 6005 

OAJ, puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872 

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Joona Kotilainen/Kuvia Suomesta

Kuka päättää kesäloman ajankohdan?

Kesä tulee ja lomakausi alkaa. Korona-aika aiheuttaa kuitenkin monella työpaikalla jouston tarvetta myös lomien osalta. Kuka päättää loman ajankohdasta?


auringonlasku järvellä

Lain mukaan vuosilomasta on annettava 24 päivää kesälomakaudella 2.5.–30.9. Pääsääntö on, että loma pitäisi antaa yhdenjaksoisesti. Loma voidaan myös jakaa, mikäli se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Tällöin vähintään 12 päivää tulee saada pitää yhtäjaksoisesti.  

Koronatilanteen takia työnantajat tulevat todennäköisesti käyttämään lomien määräämiseen liittyvää oikeutta tavallista enemmän.

Työnantajan pitää kuunnella työntekijän toiveet loman ajankohdasta, mutta viimeinen sana loman sijoittumisesta on työnantajalla. Koronatilanteen takia työnantajat tulevat todennäköisesti käyttämään lomien määräämiseen liittyvää oikeutta tavallista enemmän. 

Voiko kesäloma siirtyä? 

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen. Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa, eikä sitä voi yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia. 

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi lomamatkan peruuntumisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.  

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista muun muassa terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi. 

Voiko vuosilomaa pitää muulloin kuin kesällä?

Kuten alussa jo mainittiin, työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa 24 päivää kesälomakaudella.

Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia vuosiloman pitämisestä myös muulloin kuin kesällä. Muu aika on kalenterivuoden alusta seuraavan vuoden lomakauden alkuun. Vuoden 2020 loman osalta se tarkoittaa viimeistään 30.4.2021. Tästä 12 päivää ylittävä osa voidaan sopia pidettäväksi vielä myöhemmin, eli vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä esimerkissä siis viimeistään 30.9.2021.

Lisätietoa koronan ja lomautusten vaikutuksista lomiin löydät Usein kysytyt kysymykset -jutusta

Kuva: Pixabay

Lue myös:

Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Mitä ekonomit ajattelevat koronakriisistä?

Koronakriisin keskellä moni mietti omaa kohtaloaan, mutta ennen kaikkea ekonomit ovat huolissaan läheistensä ja riskiryhmien terveydestä sekä Suomen talouden tulevaisuudesta. Tämä selvisi huhtikuussa tehdystä jäsenkyselystä.


kädet parvekkeen kaiteella

Monen ekonomin oma tilanne tuntuu olevan melko vakaa koronan aiheuttamista myllerryksistä huolimatta. Tällöin katse kääntyy muiden hyvinvointiin. 

”Murhe ja huoli siitä, miten tästä kansakuntana selvitään, on suuri, ja myös riskiryhmään kuuluvien läheisten terveys askarruttaa”, vastasi eräs ekonomi, kun kysyimme huhtikuussa jäseniltämme avoimia vastauksia siitä, minkälaisia ajatuksia koronatilanne heissä herättää. 

Murhe ja huoli siitä, miten tästä kansakuntana selvitään.

Ei liene yllätys, että ekonomit ovat myös huolissaan koronan vaikutuksista Suomen talouteen. Velkaantuminen ja hyvinvointivaltion kantokyky mietityttävät, samoin yritysten ahdinko ja mahdollinen massatyöttömyys.   

Työnhakijat kokevat tilanteensa haastavaksi 

Työnhakijoiden tulevaisuudennäkymien ylle korona on tuonut tummia pilviä. Moni näkee tilanteensa muuttuneen lähes epätoivoiseksi, kun samoista työpaikoista kilpailee nyt huomattavasti suurempi joukko kuin ennen kriisiä. Myös lomautukset ja yt-neuvottelut askarruttavat. 

”Koronavirus vaikeuttaa työnsaantia entistä enemmän, kun työttömien määrä vain lisääntyy. Ja hakijoista vahvimmilla ovat aina vähän aikaa työttömänä olleet. Että tervemenoa työ, puhumattakaan mistään urasta”, kirjoitti jäsen, joka on etsinyt uutta työtä jo jonkin aikaa. 

Kaikki toimialat eivät ole sukeltaneet.

Onneksi nähdään myös valon pilkahduksia: ”Kaikki toimialat eivät ole sukeltaneet. Joillakin aloilla palkataan lisävoimia koko ajan, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja logistiikka-alalle”, kirjoitti yksi vastaajista.  

Liitolta odotetaan apua

Kyselystä ilmeni, että osa kaipasi koronauutisoinnin lisäksi jo muutakin viestintää ja iloisempia uutisia.

”Työpäivän päälle pitäisi jaksaa ottaa vastaan negatiivista uutisvirtaa päivästä toiseen. Jotain positiivisuutta ehkä kaipaisin tähän haastavaan tilanteeseen”, toivoi eräs ekonomi. 

Havaitaan, mikä elämässä on tärkeää: ei rahan haaliminen itselle!

Kotona pysyttely jakoi vastaajien mielipiteitä. Toiset nauttivat elämän rauhoittumisesta, kun taas toiset kokevat itsensä eristyksessä hyvin yksinäiseksi. Monessa vastauksessa kuitenkin selkeästi viestittiin uskoa siihen, että kriisistä päästään yli. ”Tästäkin me selvitään yhdessä ja havaitaan, mikä elämässä on tärkeää: ei rahan haaliminen itselle!”

Liitolta toivottiin eniten apua lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyen. Samoin kaivattiin vinkkejä ja ohjeita etätyöskentelyyn ja itsensä johtamiseen.

Toiveisiin vastattiin muun muassa laajentamalla työttömyysturvaneuvonnan palveluaikoja sekä avaamalla vuorovaikutteinen Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelu, joka tarjoaa avaimia muun muassa oman työn johtamiseen, jaksamisesta huolehtimiseen, virtuaaliseen osallistamiseen sekä hajallaan olevan tiimin johtamiseen. 

ILMOITTAUDU ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUUN

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Unsplash

Lue myös:

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa 

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.


opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

VERTAISTUKEA TARJOLLA KYLTERIEN KESÄTYÖPALVELUSSA

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Ekonomeilla on etätöissä hyvää seuraa! Katso kuvat pienistä ja karvaisista kavereista

Työpäivän seuralaiset ovat monella korona-aikana vaihtuneet muiksi kuin keihin toimistolla törmäilee. Nyt Facebook-kaverimme kertovat työtovereista, joita heillä on kotikonttoreissaan.


Milla Kahelinin poika

Kotioloissa on nyt paljon porukkaa, joista joidenkin kanssa etsitään legoukkojen tukkaa ja toisten kanssa käydään ulkona pissalla. Ja on siellä kotona muitakin eri-ikäisiä ihmisiä, jotka kovasti ahkeroivat! 

Pyysimme viikon Ekonomikuvakisassa kuvia nykyisistä työpäivän seuralaisista. Tutustumme nyt neljään seuralaiseen ja kuulemme, mikä heissä on parasta.

Kirsti Utin Söpö-kissa

Söpö-kissa on kaikessa mukana laadunvalvojana. Mitään ei voi tehdä ilman laadunvalvojan tarkastusta”, kertoo Kirsti Utti.

Söpö täyttää toukokuussa jo yhdeksän vuotta.

”Silti sen kiinnostus muiden tekemisten seuraamiseen on pysynyt yllä vuodesta toiseen.”

Milla Kahelinin poika

Myös Milla Kahelinilla on kivaa seuraa kotona.

”Työkaverinani on ekaluokkalainen poikani, jonka kanssa vierekkäin uurastetaan. Hän tekee läksyjään ja minä töitä ja gradua.”

Kuvan tilanteessa Millan mukaan pahinta oli, ettei äiti osannut neuvoa matikantehtävissä!

supersankari Deadpool

”Supersankari Deadpool seuraa arvostellen toimintaa, mutta ei kuitenkaan kommentoi”, kertoo puolestaan Anssi Leskinen työpöytäänsä koristavassa taulusarjassa esiintyvästä kaverista.

Anssi muistelee, että Deadpool on kotoisin eBay-verkkokaupasta. 

”Tällä hetkellä hän seurailee, kun viimeistelen innovaatiojohtamisen gradua. Sen aihe on taidepohjaiset menetelmät organisaation kehittämisessä.”

Sari Kosken Nelli-koira

Sari Kosken työkaveri osallistuu innolla työpäivään ja toivoo, että se alkaisi jo vähän aikaisemmin. Nelli herättää Sarin aamuisin raapimalla makuuhuoneen ovea.

”Sitten pikkukuono istuu odottamaan, että saan itseni vaatteisiin.”

Pitkin päivää koira pitää huolen siitä, että välillä syödään ja ulkoillaan eikä leikkiäkään unohdeta.

”Jos Mami unohtuu pitkäksi aikaa puuhiinsa ja kamua alkaa pitkästyttää, hän käy tökkäämässä lelulla. Tai nappaa pöydältä servetin ja kipaisee pöydän alle piiloon. Tai ryöstää käsineen ja piilottaa sen sängyn alle. Sitten hän tulee viereen istumaan ja tuijottaa kiinteästi, kunnes huomaan”, Sari nauraa rakkaalle hassulleen. 

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat Ekonomikuvakisaan osallistuneilta

Lue myös:

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

ILMOITTAUDU ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Koronakriisin seurauksena nyt myös määräaikaisen kesätyöntekijän voi irtisanoa koeajalla tai lomauttaa, ja tämä näkyy kylterien kesätyörekrytoinneissa selvästi. Työelämän pulmatilanteisiin voi ja kannattaa alkaa varautua jo opiskeluaikana.


opiskelija istuu sängyllä lukemassa kirjaa

Koronaan liittyvien lakimuutosten ensisijainen tarkoitus oli työpaikkojen turvaaminen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.  

”Lomautus on työntekijälle aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, vaikka ei sekään varmasti mukavalta tunnu. Nyt kun ihmisiä lomautetaan isolla kädellä, se vaikuttaa vääjäämättä kesätöihinkin”, hän harmittelee. 

Suomen Ekonomien jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä kertoi, että korona on vaikuttanut kesätyösuunnitelmiin.

Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa 

Kesätyöntekijää muutokset koskevat siten, että nyt myös määräaikaisen työntekijän saa yksityisellä sektorilla lomauttaa toisin kuin yleensä. Toki lomauttamiselle täytyy edelleen olla peruste.  

Lisäksi työsuhteen voi purkaa koeaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. 

Opiskelijakin voi saada työttömyysturvaa 

Muutoksia tehtiin nopeasti myös työttömyysturvaan. Koska lomautusmahdollisuus laajeni väliaikaisesti määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautetuilla määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.  

Jos taas työsuhde puretaan työnantajan puolelta koeaikana, työntekijälle ei tule työttömyysturvan karenssia ja omavastuupäivät on poistettu. 

Kassan työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon.

Työttömyysturvaa lomautettu kesätyöläinen saa, jos hän on kassan jäsen ja ansiopäivärahan edellyttämä työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon. Poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että on tehnyt vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on viimeistään 3.7.2020.  

KOKO-kassa on ekonomien kassa 

Korkeasti koulutettujen KOKO-kassan jäseneksi voi siis liittyä jo opiskelun aikana, kunhan on liittymishetkellä palkkatyössä.  

Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa.

Salokannel suosittelee jäsenyyttä: ”Töiden ja opintojen limittyminen näyttää olevan melko yleistä etenkin opintojen ollessa jo loppusuoralla. Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa, ja se taas valmistautumista opintojen jälkeiseen työelämään.”

Kaikki alat eivät sukella 

Salokannel muistuttaa, että vaikka monen opiskelijan kesätyösuunnitelmat ovat kariutuneet, monella alalla on paikkoja edelleen tarjolla. Esimerkiksi finanssialan tilanne näyttää oleva kesätyöpaikkojen osalta kohtuullisen hyvä. 

Myöskään lomautus ei välttämättä tarkoita, että sen kesän työt menevät sivu suun. Lomautuksen ajaksi voi ottaa muun työn, kunhan se ei sisällöltään ole oman työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

Salokannel uskoo, että yritykset pyrkivät tarjoamaan paikkoja ja pitämään kiinni kesätyösopimuksista parhaan kykynsä mukaan.  

Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin.

”Jos töitä ei kuitenkaan löydy, kannattaa miettiä, voiko kesän hyödyntää vaikka edistämällä opintoja”, Salokannel ehdottaa, ja vakuuttaa:

”Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin. Sitä ei kannata murehtia.”

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Pixabay

VERTAISTUKEA TARJOLLA KYLTERIEN KESÄTYÖPALVELUSSA

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Koronaelämää on eletty jo tovi, ja eristäytyminen sekä etätyö alkavat vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Siksi avasimme jäsenillemme uuden Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelun.


tyhjä toimisto ja seinätauluja

Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelu tarjoaa avaimia oman työn johtamiseen, jaksamisesta huolehtimiseen, virtuaaliseen osallistamiseen sekä hajallaan olevan tiimin johtamiseen. Sisältöjä voi käyttää omassa tahdissa. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella etä- ja virtuaalityöstä sekä jakaa parhaita käytäntöjä ja ideoita muiden osallistujien kanssa. 

Lisäksi palvelussa järjestetään teemachatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat antavat palvelussa vinkkejä etätyöhön. Ensimmäinen teemachat on perjantaina 17.4. klo 13–15 aiheesta Miten etätyö sujuu? Ajatustenvaihtoa ja kokemuksia.

Etätyössä on kaksi puolta: miten pysyt hyvässä työvireessä sekä miten pidät kiinni rajoistasi.

”Etätyössä on kaksi puolta: miten pystyt keskittymään ja pysyt hyvässä työvireessä sekä toisaalta, miten pidät kiinni rajoistasi, kun työ ja muu elämä ovat koko ajan läsnä”, uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Tule mukaan palveluun, ja saat ratkaisuja näihin asioihin: 

•    millä välineillä etätyö onnistuu parhaiten

•    millaisia käytäntöjä kannattaa suosia esimerkiksi virtuaalisten viestintävälineiden käyttämisessä, tavoitettavana olemisessa ja kalenterimerkinnöissä

•    kuinka asettaa itselleen päämääriä ja seurata aikaansaannoksiaan etätyössä 

•    kuinka jaksottaa ja priorisoida töitä

•    miten fasilitoida tiimin työskentelyä ja osallistaa ihmisiä virtuaalisesti

•    miten virtuaalista työtä ja tiimiä johdetaan valmentavalla ja jaetulla johtamistavalla

•    miten edistää yhteisöllisyyttä, kun työyhteisö on hajallaan.

”Kuherruskuukausi kotoilun ja etäelämän parissa alkaa olla ohi. Varmaan moni on huomannut, että alkuun kaikki sujuu hienosti, mutta kun etätyöviikkoja alkaa kertyä, alkaa helposti mökkiytyä. Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt”, Parpala toteaa. 

Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt.

Ensiapua virtuaalityöhön -palvelu on toteutettu akavalaisten liittojen yhteistyönä. Palvelun toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. 


ILMOITTAUDU PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Ekonomit ovat taitavia ratkomaan ongelmia, eikä etätyöpisteen virittely kotiin ole siitä poikkeus. Facebook-kaveriemme kuvat todistavat, että vain mielikuvitus on rajana sähköpöydän korvaamisessa.


läppäri sanakirjapinon päällä

Suuri osa asiantuntijoista ja esihenkilöistä tekee nyt töitä kotioloissa. Osa on joutunut vauhdilla virittelemään itselleen jonkinmoisen työpisteen, moni vielä samaan ”avokonttoriin” perheenjäsenten kanssa.

Työpaikoilta ikävöidään nyt seuran lisäksi ainakin sähköpöytiä, jotka toimistoissa ovat jo yleisiä. Hyvään ergonomiaan tottuneet kaipaavat seisomisasentoaan niin, että koteihin on viime viikkoina rakenneltu ahkerasti sähköpöytien korvikkeita.

Sosiaalisessa mediassa on nähty virityksiä, joissa läppäri on löytänyt paikan pianon, silityslaudan ja vaikka minkä päältä.

Hienoja ratkaisuja!

Pyysimme Suomen Ekonomien Facebook-kavereita lähettämään kuvia omista etätyöpisteistään. Katso huippurakennelmista kuvat ja nappaa itselle ideat käyttöön.

Siri Sulasen etätyöpiste.

”Parasta on näköala”

”Parasta etätyöpisteessäni on näköala. Toimistolla en näe suoraan pöydän äärestä ulos, joten kodin näköala ja kasvit ovat tosi mukava juttu”, kertoo tamperelainen ostoreskontranhoitaja Siri Sulanen Tampereelta, jolle etätyöt ovat maistuneet.

Kun Siri koronavirustilanteen vuoksi siirtyi etätöihin, hän toi kotiin myös ison näytön. Sähköpöytää hän kaipaa, ja niin tuntuu kaipaavan kroppakin.

Sirin mielestä kurjinta tällä hetkellä on kuitenkin se, että pian on alkamassa koko kesän kestävä lomautus. 

”Sain sanakirjoille käyttöä”

Helsinkiläinen HR:n johtava asiantuntija Mari Työranta on siirtynyt Luonnonvarakeskuksesta etätöihin. Hän on rakentanut mainion työtason sanakirjoista.

”Eihän sanakirjaa enää mihinkään muuhun tarvitse. Näin vanhat kirjat ovat hyötykäytössä”, Mari kertoo.

Mari Työrannan etätyöpiste.

Etätyöt ovat tuttuja, mutta kun niitä tulee tehtyä nyt jatkuvasti, Mari myös vaihtelee työasentoa. 

”Tämän pisteen ääressä seison, mutta välillä teen töitä ruokapöydän ääressä istuen.” 

”Osallistun palaveriin sohvalla”

”Käytän nyt pääasiassa tuota työpistettä”, kertoo rakentamastaan pahvilaatikkoviritelmästä LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala.

Paavon mielestä ergonomiseen hiireen ja näppikseen pitää panostaa, kun tekee paljon työtä koneella. Jotta jumeja ei kertyisi kroppaan, hänestä on tärkeää vaihdella työasentoa ja muutenkin huolehtia liikunnasta.

”Välillä otan toiseksi päiväksi laatikot pois, niin tulee vaihtelua. Joskus käyn Teams-palaverin sohvalla istuen tai makaillen.”

Paavo Ritalan etätyöpiste.

”Töitä voi tehdä myös vatsallaan”

Myös Demos Helsingin operatiivinen johtaja Johanna Lampinen vaihtelee päivän mittaan työasentoa. Kotona on nyt kulunut etätöissä jo kuukausi.

Johanna kertoo, että hänen rakentamansa työpiste on toiminut ergonomian puolesta hyvin.

”Työskentelen toimistollakin paljon seisten. Kannustan työpisteen korkeuden hienosäätöön. Itse nostan välillä tämän laatikon kannen ja sen päällä olevat kirjat ja VHS:t pöydälle. Siten syntyy niskaystävällinen istumatyöpiste.”

Johanna Lampisen etätyöpiste.

Johannalla on myös jännempi vinkki: välillä voi työskennellä sohvalla vatsallaan.

”Tykkään etätyöstä”

Lappeenrannan LUT-yliopistosta kotitoimistolle on siirtynyt myös projektisuunnittelija Sami Jokelainen. Jo ennestään käytössä ollut työpiste on hänestä ”täydellinen setup”, josta hän vaihtaa tosin pari kertaa päivässä eri pöydän ääreen.

”Etätyöhön on ollut mahdollisuus ennenkin, mutta nyt tilanne on muuttunut huikeasti positiiviseen suuntaan. Meillä on ollut 240 osallistujan seminaari verkossa ja 20 ihmisen kokoustapaamisia useita. Eikä tarvitse ajella autolla töihin. Virtuaalitapaamisissa keskittyminenkin on tehokkaampaa.”

Kunnon ylläpitämisen puolesta puhuu Samikin. Hän aloittaa aamunsa juoksulenkillä ja tekee myöhemmin kotona lihastreenejä.

Sami Jokelaisen etätyöpiste.

”Pysyy selkä ja hartiat kunnossa ja mieli virkeänä.”

Etätyössä ei ole hänestä juuri mitään moittimista – korkeintaan työpaikkalounaita ja lounaskeskusteluja on vähän ikävä.

”On tartuttu tuumasta toimeen”

Entä mitä ergonomian ammattilainen sanoo ekonomien rakentamista pahvilaatikko- ja sanakirjatorneista? Bravo! 

”Työfysioterapeuttina on ilahduttavaa nähdä, että etätyötä tekevät huomaavat tarpeen työergonomian muokkaukseen ja tarttuvat tuumasta toimeen”, Pirjo Huikuri Terveystalosta sanoo.

”Sähköpöydälle on selvästi osattu tuunata korvikkeita. Seisomatyöpisteenhän voi toteuttaa mille tahansa tasolle, kunhan se on sellaisella korkeudella, että voi seistä ryhdikkäänä, kyynärvarret ovat noin 90 asteen kulmassa ja ranteille saa alustasta edes hieman tukea.”

Tärkeintä on, että päätä ei joutuisi riiputtamaan alaspäin, kuten läppärin kanssa usein tapahtuu. Siksi Huikuri kannattaa lämpimästi ulkoisen näytön ja näppäimistön käyttöä.

Lisäksi hän suosittelee etätyöläiselle työasennon vaihtelua, jota Ekonomikuvakisaan osallistuneet kertovatkin jo harrastavansa.

Ota vielä käyttöön nämä Pirjo Huikurin vinkit!

  1. Tee muutama taukojumppaliike asentoa vaihtaessasi. Katso välillä kauas ulos, jotta silmätkin saavat vaihtelua. 
  2. Kun seisominen alkaa väsyttää, ota läppäri kainaloon ja hakeudu sohvan nurkkaan, nojatuoliin tai tuolille pöydän ääreen. Tue istuma-asento paremmaksi asettamalla tyynyjä alaselän taakse ja kyynärvarsien alle. 
  3. Tyynyjä voi laittaa myös läppärin alle, jotta saat sen mukavalle korkeudelle. Katso, että läppärin tuuletusaukot pysyvät auki.
  4. Jos pöytä on istuma-asennossa liian korkea, laita tyynyjä myös takamuksen alle.
  5. Muista pitää taukoja ja illat työstä vapaana. Siten myös yöuni on mahdollisimman palauttavaa ja heräät aamulla virkeänä.

Onko sinulla jokin mainio vinkki etätyöpisteen virittelyyn? Lähetä se meille! Voit sekä kertoa ideasta että lähettää halutessasi myös kuvan meiliin arja.kuittinen@ekonomit.fi.

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat Ekonomikuvakisaan osallistuneilta

LUE LISÄÄ ETÄTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUSSA!

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Miten ansiosidonnaista päivärahaa haetaan? Mitä jos ei ole työttömyyskassan jäsen? Lue pikaohjeet tästä.


mies juo kahvia kotona kissan kanssa

Jos olet työntekijä ja joudut lomautetuksi tai irtisanotuksi

1) Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.

2) Hae ansiopäivärahaa KOKO-kassan eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alusta. 

3) Täytä hakemus huolellisesti ja liitä mukaan kaikki pyydetyt liitteet. Käsittelijä ottaa yhteyttä, jos tarvitaan lisätietoja.

4) Hae jatkossa ansiopäivärahaa neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa.

Huomioithan, että koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit halutessasi lähettää ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo yhden viikon kuluttua lomautuksen tai työttömyyden alusta. Normaalitilanteessa ensihakemus lähetetään vasta kahden viikon kuluttua.

Mitä liitteitä ansiopäivärahahakemukseen tarvitaan?

  • Lomautusilmoitus
  • Palkkatodistus 26 lomautusta edeltävältä kalenteriviikolta
  • Jos olet osittain lomautettu: palkkalaskelmat lomautuskuukausilta
  • Jos sinulla on ollut yritystoimintaa tai tai olet ollut osa-aikatyössä, katso KOKO-kassan ohjeet.

Jos olet yrittäjä ja työsi loppuivat

1. Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.

2. 

  • a) Jos olet SYT-kassan jäsen ja olet lopettanut yritystoiminnan, hae ansiopäivärahaa SYT-kassasta
  • b) Jos olet KOKOn jäsen ja olet lopettanut yritystoiminnan: Hae ansiopäivärahaa KOKOn eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden alusta.
  • c) Jos et ole SYT-kassan jäsen tai et ole lopettanut yritystoimintaa, noudata Kelan ohjeita. Yrittäjät voivat alkaa hakea työmarkkinatukea 16.3 alkaen. Sitä voi hakea myös takautuvasti.

Jos olet opiskelija etkä saa opintotukea ja sinut lomautettiin tai jäit työttömäksi koronan vuoksi 

1) Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.

2) Hae ansiopäivärahaa KOKOn eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alusta. Voit jatkaa opintojasi normaalisti.

3) Täytä hakemus huolellisesti ja liitä mukaan kaikki pyydetyt liitteet. Käsittelijä ottaa yhteyttä, jos tarvitaan lisätietoja.

4) Hae jatkossa ansiopäivärahaa neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa.

Huom! Jos KOKO-kassan jäsenyys- ja työssäoloehtosi ei täyty, hae työttömyysetua Kelasta
 

Miten työttömyysetuuden suuruus määräytyy?

Työttömyysetuuksia maksavat työttömyyskassat ja Kela. Jos et ole työttömyyskassan jäsen tai kassan jäsenyys- ja työssäoloehtosi ei ole vielä täyttynyt, voit hakea työttömyysetuutta Kelasta

Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen palkkatuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa, joka on useimmiten suurempi kuin Kelan maksama työttömyysetuus. 

kuvio työttömyysturvan suuruuden eroista

Siirryitkö etätöihin? Tarkista tästä verovähennykset, jotka etätyötä tekevälle myönnetään

Tiedätkö, mistä kaikesta saat verovähennyksiä, jos teet töitä osa- tai kokopäiväisesti kotona? Katso ja laita muistiin myös ensi vuoden veroilmoitusta varten.


nainen läppärillä ja koira nukkuu

Kodin käyttäminen työhön ei tunnu isolta asialta, kun etätyössä on päivän silloin ja toisen tällöin. Silloin käytät silti omaa asuntoasi, sähköäsi, kalusteitasi ja ehkä myös nettiyhteyttäsi työnantajan hyväksi.  

Näin tapahtuu sitäkin enemmän, kun teet hommia etänä kokopäiväisesti, kuten moni koronaviruksen vuoksi joutuu tekemään. 

Toimistotöihin tottuneelle ei ehkä juolahda mieleen, että joku voisi kompensoida kustannuksia, joista kotona töitä tehdessä myös työnantaja hyötyy. Se joku on verottaja. Kotona paljon töitä tekevä voi saada erinäisiä verovähennyksiä. 

Olennaista on huomata, että verotus kohdistuu aina edelliseen vuoteen. Etätyöt ovat monella lisääntyneet selvästi vasta koronatilanteen seurauksena, mutta jo ennestäänkin etätöitä on tehty varsinkin irtopäivinä. Mitä enemmän kotona työskentelee, sitä suurempi on esimerkiksi työhuonevähennys.  

Katso tästä, mitkä vähennykset etätyöntekijä saa veroilmoitukseen kirjata. Pidä ne myös mielessä vuoden päästä keväällä, sillä kuluvan vuoden aikana suuri osa meistä tulee tehneeksi paljon tavallista enemmän työtä kotonaan. 

”Kotona ei tarvitse olla työhuonetta” 

Kaikista kodeista erityistä työhuonetta ei löydy, mutta etätyötä varten työpiste kotiin on kuitenkin pitänyt perustaa. Saako mitä tahansa pöydänkulmaa kutsua työhuoneeksi vai pitääkö kodissa oikeasti olla erillinen huone työntekoon, jotta työhuonevähennyksen saa tehdä? Riittää, kun työskentelee kotona, verottaja vakuuttaa.  

”Kaavamainen työhuonevähennys ei edellytä, että käytössä olisi erillinen työhuone”, täsmentää ylitarkastaja Minna Palomäki Verohallinnosta. 

Juhlavalta kuulostava ”kaavamainen työhuonevähennys” tarkoittaa, että vähennyksen määrälle on määritelty prosentit sen mukaan, kuinka paljon työajastaan etätyössä viettää. Aivan yksittäiset etäpäivät vuodessa ei siihen oikeuta. 

”Vähennettävän määrän kannalta olennaista on, onko etätyötä tehnyt yli vai alle puolet työpäivien kokonaismäärästä”, Palomäki kertoo. 

Vähennys kasvaa sen mukaan, kuinka suuren osa vuosittaisista työpäivistään etänä ahkeroi. Jos etätyöpäiviä on vuoden työpäivistä enemmän kuin puolet, työhuonevähennyksen suuruus on 900 euroa. Jos taas etätyötä tekee alle puolet vuoden työpäivistä, myös vähennys pienenee puoleen eli 450 euroon. Satunnaisten sivutulojen hankkimisesta kotitoimistolla voi kirjata 225 euron vähennyksen. 

Minna Palomäen mukaan verotuksen kannalta ei ole merkityksellistä, onko työnantaja määrännyt työntekijän etätöihin vai onko kyseessä suositus.  

Sähköpöytää ikävä 

Entä sitten kalusteet? Työpaikalla monella on ihanan ergonomiset olot. Kotona työtä tulee helposti tehtyä huonoissa asennoissa ja muuhun kuin kirjoittamiseen tarkoitetuilla työpöydillä. 

Mitä verottaja sanoo siitä, jos kotiin kärrätään kaupasta monen sadan euron ergonominen tuoli tai sähköpöytä? Tuleehan niitä sen jälkeen käytettyä muutenkin kuin työpäivän aikana. Saako niistä vähennyksiä?  

Saa niistäkin, kertoo ylitarkastaja Minna Palomäki. Mitään ylärajaa ei ostosten summalle ole määritelty, mutta kalusteiden pitää olla työn tekemisen kannalta tarpeellisia.  

Kotona etätyötä tekevä voi tehdä joko kaavamaisen työhuonevähennyksen tai ilmoittaa todelliset kustannukset, jotka työtilan perustamisesta on syntynyt. 

”Ei siis voi vähentää niitä molempia. Lisäksi vähennys todellisista kuluista on mahdollista vain, jos työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä. Jos kalusteet on hankittu muutaman kuukauden etätyöskentelyä varten, niitä ei voi vähentää.” 

Koronaviruksen vuoksi etätöihin siirtynyt ei voine tietää, kauanko töitä tullaan kotona tekemään. Tilanne on kuitenkin periaatteessa väliaikainen, joten Palomäen mukaan tällaisessa tilanteessa kyseeseen tulee lähinnä kaavamainen työhuonevähennys.  

Näyttö jäi työpaikalle 

Läppärikään ei pitkän päälle ole erityisen ergonominen työväline. Tietokoneen isompia näyttöjä ja näppäimistöjä onkin viime viikkoina hankittu ahkerasti koteihin, sillä moni on niihin tottunut. 

Jos työnantaja on hankkinut ne jo työpaikalle, mutta työntekijä kuitenkin ostaa samat varustukset kotiin omalla rahalla, saako ne laittaa verovähennyksiin?  

Taas tulee iloisia uutisia: kyllä saa, kertoo Minna Palomäki. 

”Työntekijä voi vähentää itse hankkimansa työvälineet tulonhankkimiskuluina.” 

Palomäen mukaan vähennystä työvälineistä kannattaa vaatia kuitenkin vain, jos kaikkien tulohankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen.  

”Se on kaikille palkansaajille automaattisesti myönnettävä vähennys, joka on suuruudeltaan 750 euroa.”  

Merkitystä on myös sillä, kuinka pitkään etätyötä joutuu koko työaikansa tekemään. Jos on hankkinut näytön ja näppäimistön poikkeusoloja varten, mutta palaa poikkeusolojen jälkeen tekemään töitä enimmäkseen toimistolla, kuluista voi vähentää vain osan. Jos tekee etätyötä esimerkiksi kolme kuukautta, vähennyksen saa vain kolmelle kuukaudelle lasketulta osalta kuluista. 

Myös hankintojen kokonaissummalla on merkitystä. Korkeintaan tuhat euroa maksaneiden työvälineiden kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna, kun taas kalliimmista voi tehdä vähennyksiä neljän vuoden ajan 25 prosentin suuruisina poistoina. 

Pakko päästä nettiin 

Moni on tehnyt päivän pari viikossa etätyötä ennenkin, eikä ole koskaan miettinyt, kuka maksaa esimerkiksi työssä tarvittavan nettiyhteyden. Kotona toimiva nettiyhteys on useimmille jo itsestäänselvyys ja usein jaettuna vielä koko perheen käyttöön.  

Saisiko kodin nettiyhteyden kuluistakin verovähennystä, jos sitä joutuu käyttämään työasioihin?  

Minna Palomäki kertoo, että periaate toimii hiukan samoin kuin työhuoneen osalta: mitä enemmän jotain tarvitaan työn takia, sitä enemmän siitä voi saada verovähennyksiä. 

”Tietoliikenneyhteyden kustannukset voi vähentää kokonaan, jos käyttää yhteyttä pääasiassa työkäytössä. Jos sitä käyttää osittain työkäytössä ja osittain omassa, kustannuksista voi vähentää 50 prosenttia.” 

Vähennyksen saa tästäkin kulusta vain siltä ajalta, kun työhön sisältyy myös etätyötä. 

Kun verottaja tuntuu näin monia kuluja hyvittävän, mieleen tulee lopulta sähkölaskukin. Kuluuhan sähköäkin vähän enemmän, kun joutuu olemaan kotona töissä. Voisiko siis sähkölaskustakin saada vähennyksiä?  

Nyt tulee ensimmäinen ei.  

Minna Palomäen mukaan sähkönkulutus huomioidaan työhuonevähennyksessä. Jos tekee kaavamaisen työhuonevähennyksen, siihen sisältyvät myös sähköstä syntyvät kustannukset. 

Vielä ehtii tarkistaa veroilmoituksen 

Viimeistään nyt on hyvä havahtua miettimään myös viime vuoden harvempia etäpäiviä ja hankintoja. Verovähennyksiä voi kirjata ja muita korjauksia tehdä enää toukokuuhun mennessä, jolloin yksityishenkilöillä on kolme eri palautuspäivää veroilmoitukselleen. Oman palautuspäivän löytää Omavero.fi:stä, josta esitäytetyt veroilmoitukset jo löytyvät. 

Jos olet valinnut Suomi.fi-palvelussa sähköisen viranomaisasioinnin, Omaverossa on oletuksena, ettei tietoja ei postiteta kotiin. Postitse veroilmoitukset ovat perillä viimeistään huhtikuun lopussa.  

Korona-ajan etätyöläisen on hyvä pitää mielessä, että tänä vuonna syntyneitä verovähennyksiä anotaan vasta vuoden päästä, keväällä 2021 täytettävällä veroilmoituksella. Laita siitä vaikka jo nyt muistutus kalenteriisi. 

Teksti: Arja Kuittinen 
Kuva: Pixabay 

Lue lisää vähennyksistä Verohallinnon sivuilta!

Lue myös:

Näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa – työpsykologi neuvoo

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaaTalous

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet nyt vauhdilla. Uusien rutiinien omaksuminen on joillekin helpompaa kuin toisille. Lisäksi työt jakautuvat nyt epätasaisesti.


Hanna Poskiparta

Elämme täysin poikkeuksellista aikaa. Sen huomaa varmasti jokainen myös omassa työssään. Nyt tarvitaan supernopeaa kykyä omaksua uusia työtapoja ja järjestelmiä, sopeutua kotikonttoriin ja kestää ajoittaista sähellystä ja ahdistustakin. 

Miten tilanteen näkee kokenut työhyvinvoinnin ammattilainen Hanna Poskiparta, joka työskentelee valmentajana, coachina ja työpsykologina Novetos Oy:ssa? 

Haastattelun aikana Poskiparta on kävelyllä. Tässäpä siis heti ensimmäinen vinkki: lähde puhelinpalaverin ajaksi ulkoilemaan.

Ylimääräistä tekemistä on tullut monella arkeen paljon lisää.

”Tilanne kuormittaa nyt monia erittäin paljon. Sen lisäksi, että pitäisi omaksua paljon uusia työtapoja ja -järjestelmiä ja sopeutua erilaiseen työnteon tapaan, on monella kotona kädet täynnä tekemistä arjen pyörittämisen kanssa. Lapsia pitää opastaa koulunkäynnissä, ruoanlaittoa ja siivoamista on enemmän kuin normaalisti arjessa. Kiire on lisääntynyt, työmäärä on kasvanut. Ylimääräistä tekemistä on tullut monella arkeen paljon lisää”, Poskiparta sanoo.

Tilanne ei ole kaikille sama

Nykytilanne on ihmisille eriarvoinen. Osalla on rauhallinen kotikonttori, jossa on helppo keskittyä ja tehdä tehokkaasti töitä. Osalla on täysi kaaos päällä. Poskiparta suosittaa, että työyhteisöissä keskusteltaisiin avoimesti jokaisen työntekijän tilanteesta. Tällöin on helpompi asettua toisten asemaan ja ymmärtää, miksi kaikki eivät välttämättä ehdi tehdä töitä yhtä tehokkaasti.  

”Olisi tosi tärkeää piirtää iso kuva koko tiimin tilanteesta: tarvitseeko esimerkiksi roolituksia jakaa uusiksi?”, Poskiparta toteaa.

Toisia uudet tilanteet kuormittavat lähtökohtaisesti enemmän.

Eriarvoisen aseman lisäksi olemme myös sen äärellä, että kaikki eivät ole yhtä nopeita ottamaan uusia työkaluja käyttöön ja sopeutumaan uuteen. Osa meistä on muutosinnokkaampia, kun taas toisia uudet tilanteet kuormittavat lähtökohtaisesti enemmän. 

”Tästäkin olisi hyvä jutella avoimesti. Miten voisimme auttaa toisiamme? Monessa työyhteisössä on harjoiteltu järjestelmien käyttöä yhdessä ja jaettu vinkkejä oppimiseen – myös mokien kautta. Moni joutuu nyt pakotetusti ottamaan ison digiloikan, vaikka olisi sitä halunnut hieman vältellä. Onnistumisten tekeminen näkyväksi onkin tässä ajassa erityisen tärkeää. Samoin muiden auttaminen ja empatia.”

Palautuminen on vaikeutunut

On myös erittäin tärkeää löytää itsemyötätuntoa, olla itselleen armollinen.  Monella on nyt työkone aamusta iltaan päällä. 

Hanna Poskiparta suosittelee päivän rytmittämistä, vähän samaan tapaan kuin lapsilla on lukujärjestys.

Jos työpaikalla on totuttu pitämään aina tunnin palaveri, voisi nyt olla hyvä sopia, että palaverit ovat 45 minuutin mittaisia. Silloin jää aina 15 minuutin tauko ennen seuraavaa neuvottelua, ja voi esimerkiksi hoitaa kodin arjen asioita tai käydä vaikkapa happihyppelyllä ulkona. 

Digityöskentely kuormittaa aivan eri tavalla aivoja. Tarvitsemme enemmän taukoja ja lepoa.

”Digityöskentely kuormittaa aivan eri tavalla aivoja. Tarvitsemme enemmän taukoja ja lepoa. Kotikonttorilta puuttuu myöskin työpaikalle luonnolliset siirtymät toimipisteen sisällä tai vaikkapa lounastauolle ulos. Lisäksi uuden oppiminen ja poikkeuksellinen tilanne itsessään jo kuormittaa normaali arkea enemmän.”

Monilla palautumista vaikeuttaa myös se, että useimmat tavat huoltaa itseään ovat nyt pannassa: ryhmäliikuntatunnit, kahvihetket ystävien kanssa tai vaikkapa elokuviin meneminen. On tärkeää etsiä tapoja hemmotella itseään ja ottaa hetken lepoa arjen pyörittämisestä. 

Poskiparta kehottaa näinä aikoina erityiseen armollisuuteen myös muita kohtaan – ei vain itseään.

”Tilanne mahdollistaa aivan huikean paljon uuden oppimista, ja se olisi hyvä tehdä itselle näkyväksi. Voi vaikkapa kirjata joka viikko ylös, mitä kaikkea olen klaarannut tälläkin viikolla. Se rohkaisee ja tuo todisteita itselle siitä, että ihan hyvin tästä selviän. Ylipäätään voisi olla aivan järkevää totutella siihen ajatukseen, että juuri nyt 70 prosentin suoritus on erittäin riittävä ja hyvä. Monelle tämä on vaikeaa ja aiheuttaa ahdistusta, koska rima on niin korkealla omaa tekemistä kohtaan. Kriisitilanteessa ei voi eikä pysty hoitamaan kaikkea täydellisen hyvin”, Poskiparta sanoo.

Hanna Poskiparran top 5 vinkit työhön

1. Pyri näkemään tilanne myös kollegan näkökulmasta, hänellä voi olla aivan erilainen arki kotikonttorilla kuin sinulla. Mieti, miten voisit auttaa selvästi kuormittunutta työkaveria. Tai pyydä apua, jos itselläsi ei resurssit tunnu riittävän.

2. Rytmitä arki. Huolehdi riittävästä levosta ja tauoista päivän aikana. Varmista, että myös koko perheellä on yhteistä aikaa, ettei käy niin, että aina joku tekee töitä tai on vetovastuussa arjen rutiinien pyörittämisestä. 

3. Etsi tapoja hemmotella itseäsi, löytää hyviä hetkiä ja iloa. Kuulostele mikä on tässäkin hetkessä hyvin.

4. Pyydä rohkeasti apua kollegoilta, jos jokin uusi teknologia tuottaa harmaita hiuksia. ”Tunnusta” ettet osaa ja tarvitset tukea.  Jakakaa hyviä vinkkejä ja oppimiskokemuksia. Etänäkin voi rakentaa yhteisöllisyyttä.

5.  Aseta asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Kriisi pakottaa meidät näkemään asiat kirkkaammin ja olemaan rohkeita. Monella työpaikalla on huomattu, että nyt puhalletaan yhteen hiileen ja kaikenlainen (joskus hieman turhakin) väittely on jäänyt pois. Hyvin todennäköisesti huomaamme, että emme pärjää ilman muita ihmisiä. Ja toivottavasti löydämme lisää empatiaa toisiamme kohtaan.

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen

Jäsen, muistathan, että Ekonomien urapalvelut ovat sinua varten tälläkin hetkellä. Palvelu sisältää muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja coachausta.

VARAA AIKA URAPALVELUIHIN

Nyt on helppo puhua palkasta

Suosittu palkkachat on jälleen auki tällä viikolla tiistaista perjantaihin klo 10–14. Laita palkka-asiasi kuntoon viidessä minuutissa asiantuntijan avulla.


palkkachat

Pohditko omaa palkkatasoasi, oletko pyytämässä palkankorotusta tai käymässä palkkaneuvotteluja uudesta työstä? Älä suotta mieti palkka-asioita yksin, vaan hyödynnä asiantuntijoidemme apu. 

Palkkaneuvojamme päivystävät chatissa klo 10–14 tiistaista 3.3. perjantaihin 6.3. Chat-ruutu aukeaa automaattisesti, kun saavut sivulle www.ekonomit.fi. Chat toimii myös jäsenpalvelusovelluksessa osoitteessa jasenpalvelu.ekonomit.fi

Palkkaneuvojillamme on aina ajantasaisin tieto ekonomien palkoista. Vuosittain toteutettavan laajan palkkakyselyn lisäksi saamme jatkuvasti tietoa suoraan työmarkkinoilta jäsentemme yhteydenottojen kautta. 

Asiantuntijamme osaavat neuvoa juuri sinun tilanteesi mukaisen palkkatason. Saat myös tilastoihin pohjaavia argumentteja palkkaneuvotteluun ja palkkatoiveen perusteluun. 

”Viime vuonna pilotoitu palkkachat toteutetaan nyt toista kertaa, koska se osoittautui niin suosituksi. Chatissa voi laittaa omat palkka-asiansa vaivattomasti kuntoon”, digitaalisten palveluiden kehityspäällikkö Krista Karusalmi kertoo.

Jäsenten kokemuksia palkkachatista

”Hienoa, nopeasti sain vastauksen ja vähän päällekin.”
”Tosi hyvä matalan kynnyksen palvelu.”
”Olipa kiva saada palkkavinkkejä näin vaivattomasti.”
”Chat on vaivaton tapa hoitaa asioita.”


Vaihtoehtoisesti voit varata ajan henkilökohtaiseen palkkaneuvontaan. Varaa aika kirjautumalla jäsenpalveluun.

Lue myös:

Palkka rakentuu kolmesta tekijästä, joiden sisältö kannattaa tuntea

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

Ekonomien palkat junnaavat paikoillaan – palkan perusteisiin tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä

7 keinoa, joilla työnantaja ja työntekijä voivat edistää oikeudenmukaista palkkausta

Tästä syystä 43 % ekonomeista saa palkankorotuksen

Säteile kirkkaasti! Neljä helppoa tapaa kehittää karismaasi

Kun karismaattinen ihminen saapuu huoneeseen, hän yleensä tekee välittömästi positiivisen vaikutuksen. Joitakin onnekkaita on siunattu luontaisella säteilyllä, mutta kuka tahansa voi kehittää karismaansa hyvin yksinkertaisilla ja arkisilla harjoituksilla.



Seuraava sitaatti on useissa yhteyksissä pantu Nelson Mandelan suuhun, mutta todennäköisesti sen lausui alun perin kirjailija Marianne Williamson: ”Kun annamme oman valomme loistaa, annamme tiedostamattamme luvan muille ihmisille tehdä samoin. Kun vapaudumme peloistamme, läsnäolomme vapauttaa automaattisesti toisetkin.”

Tämä on hyvä kiteytys siitä, mistä karisma syntyy – läsnäolosta sekä avoimesta ja häpeämättömästä omana itsenä olemisesta. Kun joku uskaltaa olla todella läsnä, hän vetää muitakin läsnäolon taikapiiriin.

On helppoa tokaista, että ole läsnä ja oma itsesi. Joillekin se on toki luontaisesti helpompaa kuin toisille, mutta helpommin se on silti sanottu kuin tehty. Karisman kehittäminen lähtee oman sisäisen tilan tutkiskelusta ja oman itseymmärryksen lisäämisestä. Voit olla oma itsesi vain, jos tiedät, kuka olet.

Läsnäolon taidoista puhutaan nykyään paljon, ja niitä voi harjoittaa monin menetelmin. Lopulta kyse on arkisesta asiasta: oletko tässä hetkessä, näetkö ja kuuletko muut vai harhailevatko ajatuksesi tai yritätkö tehdä samanaikaisesti monia asioita? Tunnistatko, missä tunnetilassa olet? Läsnäolon pahin vihollinen on stressi.

Myönteinen elämänasenne lisää ihmisen säteilyä. Se, mitä ajattelemme itsestämme, heijastuu ympäristöömme.

Vahvista siis myönteistä ajatteluasi. Ole itsellesi kiltti ja kohtele itseäsi kauniisti. Muista, että negatiiviset ajatukset ovat olleet aikanaan tärkeitä, jotta välttäisimme vaarat ja pysyisimme hengissä. Ne eivät ole merkki huonosta ihmisestä vaan siitä, että niiden muuttamista täytyy harjoitella.

Karismassa ei kuitenkaan lopulta ole kyse ihmisestä itsestään, vaan muista. Todella karismaattinen ihminen on aina kiinnostuneempi toisista kuin itsestään. Hän katsoo asioita siitä näkökulmasta, mikä muita innostaa, kiinnostaa, huvittaa tai liikuttaa. Kun hän puhuu, hän keskittyy kuulijaan, pyrkii ymmärtämään tätä ja löytämään yhtäläisyyksiä itsensä ja kuulijoidensa väliltä.

Sitäkin enemmän hän kuitenkin kuuntelee.

Neljä tapaa kehittää karismaasi

  1. Osoita kiinnostusta muita kohtaan. Anna uudelle tuttavuudelle mahdollisuus kertoa itsestään. Kysy lempielokuvista, matkoista, harrastuksista ja niin edelleen. Harjoittele kertomaan oma elämäntarinasi lyhyesti.
  2. Kehu ja rohkaise ihmisiä arjessa. Kehut eivät kulu käytössä, päinvastoin, mutta uskottavan kehun täytyy tulla suoraan sydämestä. Kehuminen tuottaa välitöntä iloa myös sinulle itsellesi. Epäaito kehu kuitenkin huomataan herkästi ja voidaan tulkita jopa vinoiluksi.
  3. Tutkiskele sanattomia signaalejasi. Sallitko itsesi viedä tilaa vai yritätkö pienentää kehosi suppuun? Millainen ilme sinulla on? Hyvä ryhti ja avoimet kasvot viestivät myönteisiä tunteita. Kohota hieman kulmakarvojasi ja hymyile.
  4. Kerro mokistasi. Kun puhut avoimesti asioista, joissa et ole onnistunut, viestit muille, että epäonnistuminen on mielestäsi sallittua eikä mokia tarvitse häpeillä. Näin teet ilmapiiristä vapautuneemman. Etenkin luovassa työssä tämä on tärkeää. 

Jutussa on käytetty lähteenä Eva Kihlströmin teosta Karismakoodi (2007).

Teksti: Marjut Hallavo

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue lisää

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”

4 helppoa tapaa, joilla saat lisää onnellisia päiviä elämääsi

Näin onnistut työhaastattelussa – harjoittele ääneen ja mieti esimerkkejä

Työhaastattelussa rekrytoija pyrkii selvittämään soveltuvuutesi ja motivaatiosi haettavaan tehtävään. Toisaalta haastattelu on tilaisuutesi saada tietoa tehtävästä ja työnantajasta.



Työhaastattelu etenee useimmiten siten, että alussa kerrotaan organisaatiosta, työpaikasta ja sen vaatimuksista. Tämän jälkeen työnantaja haluaa tietää sinusta.

Ensimmäinen kysymys on hyvin usein: Kerro lyhyesti itsestäsi. Jäsennä etukäteen taustasi tiiviiseen muotoon ja valmistaudu kertomaan lyhyesti myös CV:ssäsi olevat asiat.

Varaudu siihen, että sinua voidaan haastatella eri kielillä. Tavallista on myös, että sinua pyydetään tekemään jonkinlainen työnäyte. 

Haastattelun lopuksi käydään yleensä läpi rekrytointiprosessin eteneminen ja aikataulu.

Näin valmistaudut viisaasti

  • Asetu työnantajan asemaan ja mieti, miksi palkkaisin itseni.
  • Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa vahvuutesi ja tapasi toimia ovat tulleet esille. Tarinat kiinnostavat myös haastattelijaa.
  • Valmistele kysymyksiä työnantajalle. Niiden avulla annat pätevän ja motivoituneen kuvan. Lisäksi voit selvittää, vastaako tehtävä odotuksiasi.
  • Harjoittele ääneen, koska sillä saat varmuutta esiintymiseesi.
  • Hanki ennen haastattelua mahdollisimman paljon tietoa hakemastasi tehtävästä ja työnantajasta.


Muista nämä haastattelussa

  • Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Keskity varsinaisessa haastattelutilanteessa keskusteluun ja muista, että jännittäminen on luonnollista ja sallittua.
  • Esittele itsesi reippaasti ja ystävällisesti. Siten luot hyvän ensivaikutelman.
  • Säilytä katsekontakti ja ota huomioon kaikki läsnäolijat.
  • Vastaa kohteliaasti ja totuudenmukaisesti, mahdollisimman konkreettisesti ja perustellen.
  • Siedä hiljaisuutta. Se antaa kaikille osapuolille aikaa ajatella.  
  • Hanki itsellesi tärkeät tiedot, jotta voit päättää, haluatko ottaa tehtävän vastaan, jos sitä tarjotaan sinulle. Selvitä myös työsuhteen ehdot. 
  • Selvitä lopuksi hakuprosessin seuraava vaihe.
     

Lue lisää:

Näin teet hyvän työhakemuksen

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Näin teet hyvän työhakemuksen – tarkista, että nämä 6 asiaa ovat kunnossa

Työhakemuksella on työnhaussa suuri merkitys. Siksi sen sorvaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Katso kuusi hyvän hakemuksen perussääntöä!



Työhakemuksia voi tehdä sekä avoimeksi ilmoitettuihin että piilotyöpaikkoihin. Mihin oletkin sellaista sorvaamassa, luot sillä ensimmäisen mielikuvan itsestäsi ja osaamisestasi.

Jotta hakemus avaisi oven työhaastatteluun, tarkista, että se täyttää nämä kriteerit.

  • Hakemus on selkeä ja napakka. Sopiva pituus on yksi A4-sivu.
  • Hakemuksesta käy selkeästi ilmi, kuka hakee, mitä hakee ja miksi hakee.
  • Jos kyse on avoimesta työpaikasta, hakemuksen tulee vastata työpaikkailmoitukseen. Pyri vastaamaan ilmoituksen odotuksiin kunkin odotuksen näkökulmasta. Myös avoimen hakemuksen tulee osoittaa, miksi hakija olisi tehtävään sopiva.
  • Hakemus on helposti luettava. Selkeän ja virheettömän yleiskielen käyttäminen on varmin vaihtoehto.
  • Hakemus tuo esiin hakijan persoonaa. Tärkeintä on kuitenkin sisältö, jota ei pidä uhrata esimerkiksi visuaalisesti näyttävälle ulkoasulle.
  • Hakemus sisältää myös palkkapyynnön, jos sitä on kysytty. Suomen Ekonomien jäsenpalvelusta löytyvän palkkatutkan avulla voit haarukoida palkkapyyntöäsi.

Ja sitten vain: onnea matkaan! Jos kaipaat lisää apua työhakemuksen sparrailuun, voit ekonomijäsenenä tai kylteriplussalaisena varata ajan uravalmennukseen. Ota yhteyttä meilaamalla osoitteeseen ura@ekonomit.fi tai varaa aika kalenterista.

Lue tästä jutusta vinkkejä palkkaneuvottelua varten!

Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: ”Arvostan hyvää johtajuutta”

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, 32, on pehmeän vaikutusvallan mestari. Koulutetun, sosiaalisesti taitavan ja laajasti verkostoituneen Itanin valintaa SUL:n johtoon pidettiin raikkaana ratkaisuna. Häntä nuorempana liittoa on johtanut ainoastaan Urho Kekkonen. Nyt Itani on nimitetty Adeccon toimitusjohtajaksi.


Adeccon toimitusjohtaja Sami Itani

Sami Itani on Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori ja kaksinkertainen kymmenottelun Suomen mestari. Tammikuussa 2020 hänet nimitettin Adecco-konsernin toimitusjohtajaksi ja valittiin Talouselämä-lehden Suomen Top 35 Under 35 -johtajalistalle. Ekonomi-lehti haastatteli häntä loppuvuonna 2019.


”Urheilutaustastani on ollut työurallani valtavasti hyötyä. Työelämän tilanteet on helpompi hallita, kun on pienestä pitäen oppinut käsittelemään urheilukentällä raskaita pettymyksiä ja onnistumisen riemua.

Urheilijat ovat hyviä analysoimaan tuloksia, tekemään johtopäätöksiä ja ennen kaikkea pysymään aikataulussa. Urheilijan on kisattava silloin, kun kisa on. Deadlinea ei voi siirtää eteenpäin, vaan määrätyllä hetkellä on kilpailtava parhaansa mukaan. Samalla asenteella olen opiskellut kauppatieteiden tohtoriksi ja siirtynyt työelämään.

Työskentelen henkilöstöpalveluyritys Adeccolla varatoimitusjohtajana. Työuraani Adeccolla on siivittänyt myös onni, kun tulin vuonna 2016 valituksi satojen hakijoiden joukosta kesätoimitusjohtajaksi. Sain näyttää kykyni.

Intohimo lajiin tuo haasteita johtamiseen

Etenemiseni SUL:in puheenjohtajaksi viime vuonna näytti tapahtuvan hetkessä, mutta taustalla olivat yleisurheilussa kahdenkymmenen vuoden aikana rakentuneet verkostot ja luottamus.

Vallankäytössä ja johtamisessa on eroja yrityksissä ja järjestöissä. Järjestöissä työskennellään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisorganisaation kanssa. SUL:in jäsenseuroissa on noin 70 000 jäsentä, joilla kaikilla on intohimo ja vahva tunneside omaan lajiin. Tämä on voimavara, mutta tuo johtamiseen myös omat haasteensa.

Asemaan perustuva auktoriteetti on yritysmaailmassa paljon johdonmukaisempi kuin järjestössä, jossa sidosryhmiä on enemmän ja päätöksenteko demokraattisempaa ja hitaampaa. Liiketoiminnassa harva ajattelee, että jokaista mielipidettä voi tai on edes kannattavaa ottaa huomioon.

Todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisiin

Tänä päivänä määräysvalta toiseen menettää koko ajan merkitystään, ja hyvä niin. Koen, että todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisten mielipiteisiin ja tunteisiin joko retorisin tai emotionaalisin keinoin, ja sitä kautta saada heidät toimimaan toisin. Se ei välttämättä vaadi tiettyä titteliä, vaan hyvinkin usein todellinen valta on jossain organisaation taskuissa.

Uskon, että ’pelin ulkopuolelta’ tulevia nuoria johtajia tullaan näkemään organisaatioissa enemmänkin.

Arvostan hyvää johtajuutta, joka on mielestäni sosiaalista älykkyyttä ja uskallusta ottaa vaikeita asioita esille rakentavasti ja johdonmukaisesti. Tähän olen myös itse pyrkinyt ja uskon, että se on vienyt minua urallani eteenpäin.

Ympärilläni on ollut ihmisiä, jotka ovat luottaneet sekä antaneet mahdollisuuksia oppia ja tehdä myös virheitä. Toivon, että tulevaisuudessakin saan tehdä mahdollisimman vaikuttavaa työtä. Mitä enemmän vastuuta, sitä palkitsevampaa on onnistuminen.”


Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Emmi Korhonen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue myös

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita”

Mirva Norén-Sluijter: ”Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”

Kylteri, avasimme sinulle uuden palvelun: löydä mielekäs kesätyö helpommin

Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.


kuvituskuva

Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. 

”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.


Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu

  • Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020
  • Jos sähköpostikutsu ei ole tavoittanut sinua 3.1. mennessä, voit ilmoittautua mukaan täällä.  
  • Palvelussa järjestetään livechatit

CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00
Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00
Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 
Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds

Lue lisää:

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Nyt saa sulkea meilin ja työkännykän! Jouluna voi taas muistaa, mikä elämässä on tärkeintä

Joulu on hyvää aikaa pysähtyä. Muistuta itsellesi, mitä tarvitset voidaksesi hyvin – ja usko, että työpaikalla pärjätään hetki ilman sinuakin.


joulu

Tuliko paiskottua hommia taas tänä syksynä ihan urakalla? Joulun ja uudenvuoden aikaan moni pitää lomaa tai vapaita, mutta lepääminen ja töistä irtautuminen ei silti aina ole helppoa. Yllättävän moni asiantuntijatyötä tekevä potee huonoa omaatuntoa, jos ei ole työnantajan tavoitettavissa myös loma-aikoina ja seuraa meiliä vapaa-ajalla.

Samaan aikaan lähes neljäsosa työikäisistä kokee ainakin ajoittain työuupumuksen oireita. 

Töiden unohtaminen ja stressistä palautuminen lomilla on tullut yhä tärkeämmäksi. Odotukset niiden suhteen ovat sitäkin suuremmat, mikä taas voi kääntyä itseään vastaan: loman pitäisi virkistää ja pyyhkiä pois kaikki se stressi, jota mieleen ja kroppaan on kerääntynyt, ehkä kuukausikaupalla.

Aivosi tarvitsevat lepoa

Jouluvalmistelujen jälkeen koittavat lepopäivät antavat parhaimmillaan hyvinkin tarpeellista hengähdystaukoa. Suomen Ekonomien asiamies Riikka Sipilä sanoo, että vielä tärkeämpää olisi kuitenkin oppia palautumista ja lepäämistä useammin kuin lomilla: huolehtia omasta jaksamisesta ympäri vuoden.

”Joulu on toki hyvää aikaa pysähtyä ja ottaa omaa aikaa, mutta se on myös hyvä hetki miettiä omaa työtä ja sen kuormitusta ympäri vuoden.”

Asiantuntijatyössä aivojen merkitys on todella suuri.

Sipilä ehdottaa uudenvuodenlupauksen tekemistä: Mieti, kuinka pidät itsestäsi ensi vuonna enemmän huolta. Kiinnitä huomiota ennemmin koko vuoteen kuin vain loma-aikoihin. 

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta. Jatkuva kuormitus voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja tarkkaavaisuusongelmia. Asiantuntijatyössä tarvitaan innovointia ja aivojen merkitys on todella suuri. Suorituskyky laskee, jos aivot ovat kovin rasittuneet.”

Sinulla on lupa kadota

Riikka Sipilä muistuttaa, että jos työntekijä on lomalla, ylityövapaalla tai saldovapaalla, silloin hän ei ole käytettävissä töihin. Lomalla ei pitäisi joutua esimerkiksi jatkuvasti seuraamaan työmeiliä tai puhelinta. 

”Jos halutaan, että on johonkin akuuttiin tilanteeseen tavoitettavissa, siitä pitää sopia erikseen pelisäännöt.”

Sipilä uskoo, että vastuullinen työnantaja ymmärtääkin palautumisen arvon: levättyäsi olet sekä itsellesi, läheisillesi että työnantajallesi enemmän iloksi kuin kiristettynä kuminauhana.

”Aivot tarvitsevat lepoa, jotta ne pystyvät antamaan parastaan. Niistä kannattaa huolehtia, koska toisia ei voi tilalle saada.”

Lepoa ei voi suorittaa.

Muista siis, että lomalle lähdettyäsi sinulla on kaikki oikeus tuntea itsesi vapaaksi kuin taivaan lintu. Saat kerrankin olla opettelematta mitään! Ja suunnittelematta mitään, raportoimatta mitään ja istumatta yhdessäkään kokouksessa. Lounasta voit syödä vaikka viideltä iltapäivällä.  

Kaiken ihanan vapauden käyttämiseen Riikka Sipilä ehdottaa rentoa otetta – sellaista, joka ei tee lomastakin suorittamista. Työnantajan tarjoamilla virkistysseteleillä voi vaikka mennä uimaan tai uuteen museoon.

”Joskus uudet paikat ja ärsykkeet voivat auttaa irtautumaan rutiineista. Mutta tee vain sellaisia asioita, joista oikeasti pidät. Kun otat kunnon irtioton työstä, palaat lomalta virkistyneenä takaisin.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Pixabay

Lue lisää:

Tutustu tästä joustotyöhön!

Anna Perhon 10 parasta vinkkiä ajanhallintaan – näin saat aikasi riittämään paremmin

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”


Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Halu ja paine päästä oman alan kesätöihin on kyltereiden parissa kova. Kesätöitä haetaan ahkerasti samalla, kun kalenteri pullistelee kursseja ja opiskelutehtäviä. Rekryprosesseissa on seikka, joka hämmästyttää kyltereitä: miksi työnantajat eivät käytä mahdollisuutta työnantajamielikuvan rakentamiseen?


kuvituskuva

Eivätkö kesätyörekrytoijat tiedä tai muista, millaisen kiireen ja paineen keskellä etenkin maisterivaiheen opiskelijat painivat? Tätä miettii Tuovi Hämäläinen, 24, joka tekee LUT-kauppakorkeakoulussa kansainvälisen markkinoinnin maisteriopintoja.

”Kesätöiden hakeminen puhututtaa meitä opiskelijoita paljon, kun se tuntuu niin stressaavalta. Prosesseissa on jotain pielessä, koska ne ovat niin pitkiä ja työläitä. Monesti esimerkiksi videohakemus vaaditaan jo ihan alkuvaiheessa”, Hämäläinen sanoo.

Moni opiskelija tekee pitkää päivää opintojen parissa. Työnhaku vie illat ja viikonloput, jolloin palautumisaika jää vähiin.

Omat kesätyönsä Hämäläinen on löytänyt harrastuksen kautta. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Ilosaarirock-festivaalin vip-koordinaattorina. Hän aloitti organisaatiossa 16-vuotiaana vapaaehtoistöissä. Myöhemmin hän pyysi pomoaan suosittelijaksi oman alan kesätyöhakemuksia varten, mutta pomo tarjosikin hänelle koordinaattorin pestiä. 

Hämäläinen työllistyi siis niin sanottuun piilotyöpaikkaan ja vältti kiivaan hakurumban. Hän oli samaan aikaan edennyt muutamassa kesätyöhaussa alkukarsinnasta eteenpäin, mutta luopui niistä ja valitsi tutut festarit. Tällä hetkellä hän toimii Ilosaarirockin osa-aikaisena projektipäällikkönä.

Ensin haetaan kiireellä, sitten kukaan ei vastaa

Ellen Vinkvistille, 22, on kertynyt oman alan kesätyökokemusta Lappeenrannan Energialla myyntineuvottelijana sekä kansainvälisessä logistiikkayhtiö Dachser Logisticsilla laskutuksessa. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sähköyhtiö Väreessä. Vinkvist opiskelee LUTissa kansainvälisen markkinoinnin maisteriohjelmassa. 

Vinkvistin kesätyöpaikat ovat olleet erilaisia kuin ne, joihin hän ajatteli fuksina työllistyvänsä. Hän on havainnut, että kiinnostavia tehtäviä on myös siellä, mistä ei heti hoksaa etsiä. 

Kesätyönhaussa kehittyy Vinkvistin mukaan harjoittelemalla. Vaikeinta on ollut löytää hakemiseen aikaa. Avoinna olevaan kiinnostavaan paikkaan tulee paine hakea heti.

”Keväällä on paljon koulujuttujakin, ja sitten stressaa sitä kesätöiden hakemista. Että jos en hae nyt, joku muu hakee tänään. Niitä varmasti priorisoidaan, jotka hakevat heti, vaikka hakuaikaa olisi jäljellä”, hän sanoo. 

Vinkvist ihmettelee, miksi iso osa työnantajista hoitaa kesätyöhakuun liittyvän viestinnän huonosti.

”40 prosenttia työnantajista ei ikinä vastaa mitään. Hakijoita on iso joukko, ja jos 90 prosentille jää huono fiilis tiedotuksesta, se vaikuttaa firman maineeseen todella paljon. Työnantajille toive, että tiedotukseen kannattaa panostaa, sillä iso merkitys.”

Älä hakkaa päätä seinään, löydä kesätyöpaikka helpommin

Suomen Ekonomit avaa opiskelijajäsenille pian uuden kesätyönhaun sparrauspalvelun, joka toimii digitaalisesti. Palvelussa on faktaa, harjoituksia, esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat valmentavat kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Suomen Ekonomit pyrkii myös saamaan rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet sekä kesätöitä etsivät kylterit löytämään toisensa. 

”Haluamme, että jokainen kylteri voi saada mielekkään kesätyön. Meillä on ekonomiyhteisö, jonka eri osapuolet voivat olla hyödyksi toisilleen”, Kurki toteaa. 

Rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet voivat ilmoittaa Suomen Ekonomien LinkedIn-ryhmässä kyltereille sopivista kesätyöpaikoista. Kylterijäsenet saavat joulun jälkeen henkilökohtaisen kutsun uuteen kesätyönhaun digipalveluun.

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds


Muista roolisi! Näin estät pomon ja alaisen ystävystymisen ongelmat

Pomon ja alaisen ystävyyssuhde on oma taitolajinsa. Miten voi estää ystävystymisen vaikuttavan työasioissa tavalla, jolla sen ei pitäisi?


kuvituskuva

Työpaikoilla toisten kanssa tulee väistämättä juttuun usein paremmin kuin joidenkin toisten. Mutta miten käy, jos esimies ja alainen ystävystyvät? Onko tilanne eduksi vai haitaksi työyhteisölle ja sen tasapuolisuudelle?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston professori Marko Elovainio pitää tärkeänä yhtä periaatetta: sitä, että työ- ja vapaa-ajan roolit eivät sekaannu.

”Toki ihmisten pitää voida olla ystäviä, vaikka he olisivat esimiehen ja alaisen rooleissa. Mutta silloin esimiehen tulee muistaa roolinsa työpaikalla ja tehdä päätöksiä esimiehenä eikä alaistensa kaverina.”

Vältä hyvä veli -verkostoja

Elovainio varoittaa erityisesti sopimasta vapaa-ajalla asioista, jotka pitäisi sopia työpaikalla. Työpaikan päätökset pitää myös tehdä työpaikan säännöillä.

”Ettei synny hyvä veli- tai hyvä sisko -verkostoa, joka sopii kaljalla työpaikan asiat ja pitää huolta vain toisistaan.”

Elovainio antaa vinkin, jota voi käyttää yhtä hyvin alainen kuin esimieskin. Hänen mielestään hyvä repliikki väärään suuntaan menevissä vapaa-ajan keskusteluissa on: ”Tuo on tärkeä asia, mutta jutellaan se sitten kun ollaan taas töissä.”

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Lue lisää:

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”

Anna Perhon 10 parasta vinkkiä ajanhallintaan – näin saat aikasi riittämään paremmin


Biz Potential Finland 2019 -kilpailun voitti Boomi ry:n joukkue

Boomi ry:n joukkue vei voiton tänään Tampereella järjestetyssä kauppatieteiden opiskelijoiden Biz Potential Finland 2019 -kilpailussa.


”Hyvin implementoitavissa oleva ratkaisu, joka tuo kestävän rahoituksen teemat asiakkaan ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Saara Pohjalainen. 

Biz Potential Finland 2019 oli ensimmäinen Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatieteilijöille suunnattu case-kilpailu. Kilpailussa testattiin opiskelijoiden talousosaamista sekä alan akateemisen teorian osalta että case-tehtävällä.

Voittava joukkue palkittiin Danske Bankin palkinnoilla. Kolme parhaaksi valittua joukkuetta pääsee mukaan pohjoismaiseen kauppatieteen opiskelijoiden Nordic Championships in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään syksyllä 2020 Tanskassa. Boomin lisäksi kolmen parhaan joukkoon nousivat kilpailussa Optimi ry:n ja Enklaavi ry:n joukkueet.

Biz Potential Finland 2019 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Tampereen yliopistolla järjestettyyn finaaliin osallistui yhdeksän kolmehenkistä joukkuetta.

Finaalissa toisistaan ottivat mittaa kylterit Suomen eri yliopistojen ainejärjestöistä. Edustettuina olivat Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat Helsingistä, Boomi Tampereelta, Enklaavi Lappeenrannasta, Finanssi Oulusta, Hanken Helsingistä, Hanken Vaasasta, Optimi Joensuusta, Pörssi Jyväskylästä ja Warrantti Vaasasta.

”Aamulla yksi pitkäaikaisista aktiiveistamme kysyi, eikö meidän kylterijärjestöstä löytynyt muita. Oli kuitenkin nappivalinta. Yllätyimme tunnustuksesta, mutta tunnelma on erityisen hyvä”, kertoo joukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu.

”On todella mukavaa osallistua tällaiseen kilpailuun, jossa tuomaristo on vaativa ja monipuolinen. Ratkaisuja arvioitiin niin akateemiselta kuin myös yritysmaailman kantilta.”, kapteeni jatkaa.

Biz Potential Finland -kilpailu toimii jatkossa vuosittain pohjoismaisen kilpailun esikarsintana.

Lisätietoja:

avustava asiantuntija Veera Hellman
Suomen Ekonomit
veera.hellman@ekonomit.fi
+358 50 385 8229

voittajajoukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu
+358 50 4961645

Teksti: Veera Hellman

”Oikean yhtiökumppanin valinta on merkittävä päätös”

Varma toimeentulo rahoitusalalla sai jäädä, kun kaverukset Anssi Jokinen ja Sebastian Schauman antautuivat yhdessä rakkaudelle designia kohtaan.


Anssi Jokinen ja Sebastian Schauman
Sebastian (vas.) ja Anssi kokevat, että sama koulutus auttaa puhumaan samaa kieltä.

Kauppatieteen maisterit Anssi Jokinen ja Sebastian Schauman hyppäsivät rahoitusalan hyväpalkkaisista töistä uudelle uralle. Kaverukset halusivat tehdä jotain omaa sen sijaan, että työskentelisivät toisille. Miehiä yhdisti kiinnostus designiin. He tunsivat toisensa vuosien takaa, mutta eivät olleet koskaan tehneet töitä yhdessä.

Syntyi A.S.Helsingö, joka myy verkkokaupassa Ikean runkoihin suunniteltuja keittiöitä, vaatekaappeja ja senkkejä. Yrityksessä on mukana myös luova johtaja Ilona Palmunen, joka on taustaltaan arkkitehti.

Design-yrittäjyys voi tuntua erikoiselta valinnalta kahdelle kauppatieteilijälle, mutta Jokinen ja Schauman kokevat olevansa omassa elementissään. Heistä kauppatieteilijän tausta on loistava design-yrittäjälle. He ovat aiemmissa töissään tavanneet paljon yrittäjiä ja tietävät, miten yritys saadaan toimimaan.

Schauman on opiskellut kauppatieteiden lisäksi oikeustiedettä, eikä siitäkään ole yrittäjälle ainakaan haittaa. Hän oli ennen Suomen suurimman pääomasijoittajan CapManin leivissä kasvattamassa pohjoismaisia kuluttaja-alan yrityksiä.

Jokinen oli lähtenyt investointipankista jo aiemmin ja työskenteli rakentamiseen liittyvien projektien parissa.

”Yritystä perustettaessa riskejä on monia, ja oikean yhtiökumppanin valinta on merkittävä päätös. Siinä on tietysti myös henkimaailman asioita, sitä ei pysty täysin rationalisoimaan”, he toteavat.

Anssin ja Sebastianin vinkit toimivaan tiimityöhön:

  1. Näkemyseroja voi olla pikkuasioista, mutta yhteinen tavoite on tärkein.
  2. Älä vaadi, että toinen on kaikesta samaa mieltä. Luota häneen ja anna hänen toimia niin kuin hänestä on paras. Kunnioita hänen tapaansa ratkaista tilanteita.
  3. Ole avoin ja jaa informaatiota laajasti. Näin vältyt väärinkäsityksiltä ja päätöksenteko helpottuu.

Fakta

  • A.S. Helsingö suunnittelee ja valmistaa kalusteita Ikean runkojen päälle.
  • Tuotteita myydään verkkokaupan kautta 20 maahan.


Teksti: Elina Venesmäki
Kuva: Aleksei Dernjatin

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin: ”Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta”

Taloustutkimuksen selvityksen (2014) mukaan 60 prosenttia johtajista uskoo enkeleihin. Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin ja kertoo, miksi kiinnostus enkeleitä kohtaan kasvaa.


Sanni Nevalainen
Sanni Nevalainen on valontaiteilija, joka maalaa ilon ja valon tauluja.

”Muistikuvani ovat hyvin selkeitä. Olin alle 10-vuotias, kun tietoisesti päätin sulkea itseni pois maailmasta, joka pelotti. Äitini ja mummini ovat kumpikin selvännäkijöitä ja heillä kummallakin on ollut enkelikokemuksia, joista he ovat puhuneet avoimesti. Itse kuitenkin päätin katkaista yhteyden siihen tietoisuuteen, jota emme näe.

Kun 28-vuotiaana ylitin ARC-purjehduskilpailun maaliviivan Karibialla oman luokkansa voittaneessa suomalaisveneessä, olin pitkän purjehdusurani merkittävimmän saavutuksen äärellä. Elämäni päämäärä oli ollut hyvin selvä: voittaminen.

Olin valmistunut vuonna 2002 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja syöksynyt vauhdikkaalle uralle pankki- ja vakuutusmaailmaan. Vaativan kilpapurjehduksen lisäksi työskentelin haastavissa johtotehtävissä IF-vakuutusyhtiössä.

Nykyisin käytän itsestäni titteliä hyvinvointiyrittäjä ja valontaiteilija. Kirjoitan kirjoja enkeleistä, teen hoitoja ja meditaatiotallenteita, järjestän koulutuksia sekä retriittejä ja maalaan tauluja enkeleiden ja valon maailman kanssa.

Tämä tapahtui, kun uskalsin kysyä itseltäni kysymyksiä. Aloin purkaa lukkojani ja pelkojani, ja selvänäkökykyni palautui.

Kaikki se, mitä olen tehnyt aiemmin, on tarpeellista nykyisessä työssäni. Edellinen työnantajani IF tuki hienosti uusia suuntiani. Nyt työni on opastaa ihmisiä näkemään valo itsessään. Tarvitsemme rinnalla kulkijoita. Siinä minä pystyn auttamaan. Avaamaan ovia. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla valita, kulkeeko näistä raollaan olevista porteista.

Koen meidän kaikkien synnyinoikeutenamme voida hyvin ja elää runsaudessa. Tämä sisältää myös rahallisen runsauden. Näkökulma on aivan toinen kuin egosta lähtevä rahan ja menestyksen tavoittelu.

Elämme ääri-ilmiöiden ajassa. Monilla on herännyt vastakkainasettelun sijaan kiinnostus lempeämpään yhteistyöhön muiden kanssa. Kirjani ja kurssini kiinnostavat erityisesti ihmisiä, joilla on sisäinen tunne ja kokemus, jolle he haluavat vahvistusta.

Esiinnyn myös paljon yrityksissä. Erään firman pikkujouluissa kävin pitämässä enkelimeditaatiota. Niille, jotka pitävät tätä hörhöilynä, sanoisin, että vihamielinen suhtautuminen on vain pelkoa ja tietämättömyyttä. Mieli on rajallinen instrumentti, joka voi viedä harhaan. Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta.

Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu.

Missä ovat sitten faktat väittämieni todisteeksi? Kysyisin takaisin, miten voit todistaa olevasti elossa? Miten todistat elämän? Vai onko tämä kaikki vain unta?

Neuvoni muutosta hakevalle ihmiselle olisi: pysähdy ja kuuntele. Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu, ettet vain suorita ja juokse paikasta toiseen. Mikä lisäisi hyvinvointiasi, mikä toisi sinulle iloa? Miten priorisoisit ajankäyttöäsi, että löytäisit enemmän iloa elämääsi?

Lopulta kysymys kuuluu: elätkö?”

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Lisää luettavaa:

”Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”

Antero Vartia on päättänyt taistella hyvän puolella

Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita

Ajankohtaista työmarkkinaneuvotteluista

Työehtosopimusneuvotteluja käydään nyt monilla aloilla. Pysy ajan tasalla seuraamalla viestintäämme.


Ylemmät Toimihenkilöt YTN jätti 24.11. noin 50 teknologiateollisuuden yritystä koskevan lakkovaroituksen teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan sopimusaloille. Lakkovaroitus koskee kaikkia näissä yrityksissä työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä.   Teknologiateollisuudessa ylempien toimihenkilöiden kolmen päivän lakko toteutuu 9.–11.12.2019, mikäli sitä ennen ei päästä sopimukseen. Suunnittelu- ja konsulttialalla lakko toteutetaan 9.–18.12. välisellä ajalla kolmessa kolmen päivän jaksossa, jos sopimusta ei ole sitä ennen syntynyt. Tiedotamme lisää tilanteen edetessä.  
Painostustoimien piirissä olevat yritykset ja lisätietoa täältä: https://ytn.fi/tes-ja-sopimustoiminta/neuvottelut/   Uusimman tiedon tilanteesta teknologiateollisuuden alalla löydät tästä 5.12. lähetetystä jäsenkirjeestä sekä suunnittelu- ja konsulttialalla tästä 5.12. lähetetystä jäsenkirjeestä.
Jos sinulla on kysyttävää, voit soittaa päivystysnumeroon 040 352 3671 (ma–su kello 8–18) tai laittaa sähköpostia edunvalvonta@ekonomit.fi.   Parhaiten pysyt tilanteen tasalla seuraamalla:

sekä somekanavia

Muita hyviä kanavia ovat:

Vastaamme myös jäsentemme kysymyksiin osoitteessa: edunvalvonta@ekonomit.fi

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva:
Pixabay

Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta

Työaikalaki uudistui vuoden 2020 alusta. Lain merkittävin muutos on uusi työaikamuoto, joustotyö, joka soveltuu moniin ekonomienkin työtehtäviin. Olemme koonneet alle kysymyksiä ja vastauksia joustotyöhön liittyen.


kuvituskuva

Mitä joustotyö tarkoittaa? 

Joustotyö tarkoittaa nimensä mukaisesti joustavaa työaikajärjestelyä. Siinä töitä voi tehdä vapaammin silloin kun työtekijä haluaa, ja työskennellä voi muuallakin kuin työpaikalla.  

Mitä hyötyä joustotyöstä on? 

Joustotyö helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Joustotyö palvelee nykyajan työelämää, jossa työpäivää ei rytmitä enää kellokortti, vaan työ itsessään. 

Kuka voi tehdä joustotyötä? 

Joustotyö sopii tehtäviin, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyö sopiikin moniin asiantuntijatehtäviin ja tietotyöhön, joissa työväline, esimerkiksi kannettava tietokone, kulkee helposti mukana. 

Miten joustotyöstä sovitaan? 

Työnantaja ja työntekijä tekevät joustotyöstä kirjallisen sopimuksen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää joustotyöhön, eikä työntekijä voi siirtyä siihen ilman työnantajan suostumusta.  

Sopimuksessa on sovittava vähintään päivistä, jolloin työtä voi tehdä, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta sekä sovellettavasta työajasta joustotyösopimuksen päätyttyä. Sopimus kannattaa tarkastuttaa liiton työsuhdejuristilla ennen allekirjoittamista. 

Tarvitseeko joustotyössä seurata työaikaa? 

Kyllä. Työaikaa seurataan neljän kuukauden tasoittumisjaksoissa. Työntekijä kirjaa tehdyt työtunnit ja viikkolevon työnantajan osoittamalla tavalla ja työnantaja seuraa työaikakirjanpitoa.  

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana. Joustotyössä työtuntien kokonaismäärä ei siis varsinaisesti muutu. Sen sijaan työpäivän pituudessa voi eri päivien ja viikkojen välillä olla joustavammin vaihtelua.  

Jos esimerkiksi on tehnyt yhden viikon pidempää päivää, seuraavalla viikolla työpäivät voivat vastaavasti olla lyhyempiä. 

Miten joustotyöstä pääsee eroon? 

Kumpi tahansa, työnantaja tai työntekijä, voi irtisanoa joustotyösopimuksen milloin vain. Joustotyö päättyy seuraavan tasoittumisjakson lopussa, jonka jälkeen työntekijä siirtyy noudattamaan joustotyösopimuksessa sovittua työaikaa. 

Miten joustotyö eroaa liukuvasta työajasta? 

Liukuvassa työajassa työntekijällä on mahdollisuus tehtäviensä puitteissa vaikuttaa työpäivän alkamis- ja päättymisaikaan. Työ tehdään kuitenkin lähtökohtaisesti työpaikalla, kun taas joustotyössä työntekijä saa itse valita työntekopaikan. Liukuvaan työaikaan sisältyy aina myös kiinteä työaika, jolloin kaikkien on oltava työnantajan tavoitettavissa. Joustotyössä työntekijä voi päättää mihin vuorokauden aikaan työskentelee. 

Työaikalakia uudistettaessa liukumatuntien määrä nostettiin kolmesta neljään eli päivän aikana voi liukua korkeintaan neljä tuntia suuntaan tai toiseen. Liukumarajoista sovitaan työpaikalla. Joustotyössä ei ole päiväkohtaisia rajoja, kunhan viikkotyöaika on keskimäärin enintään 40 tuntia tasoittumisjakson aikana. 

Kertyykö joustotyössä ylityötä? 

Ylityötä ei lähtökohtaisesti kerry. Mutta jos ylityön tekemisestä on työnantajan kanssa sovittu ja lain tai työehtosopimuksen mukaiset ylityön edellytykset täyttyvät, työntekijä on oikeutettu ylityökorvauksiin.  

Joustotyön tarkoitus ei ole kiertää ylityöhön liittyviä korvauksia, vaan antaa työntekijälle mahdollisuus rytmittää työn tekemistä joustavammin.  

Mitä esimiehen pitää huomioida joustotyössä? 

Joustotyö edellyttää erityisesti hyvää itsensä johtamisen taitoa, mutta myös hyvää esimiestyötä. Joustotyö voi vaatia muutoksia johtamistavassa, kun työntekijät eivät ole entiseen tapaan työpaikalla.  

On tärkeää huolehtia siitä, etteivät joustotyöläiset erkaannu työyhteisöstä. Esimerkiksi säännölliset tiimitapaamiset tai toimistopäivät tukevat yhteisöllisyyttä ja lisäävät myös tiedonkulkua.  

Vaikka joustotyössäkin seurataan työaikaa, erityisen hyvin siihen sopii tuloksien ja aikaansaamisen seuraaminen. Tässä motivoivien mutta realististen tavoitteiden asettaminen ja mittarointi on tärkeää. Jos työntekijän työaika on kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin 40 tuntia viikossa, on syytä tarkastella toimenkuvan mitoitusta ja onko joustotyö ylipäätään sopiva työaikajärjestely tähän tehtävään.  

Mitä muuta on hyvä ottaa huomioon? 

Jotta työn tekeminen on sujuvaa, pitää työskentelyolosuhteiden, työvälineiden ja yhteyksien olla kunnossa. Lisäksi on tärkeää huolehtia tietoturvasta. Työyhteisössä kannattaa keskustella ja yhdessä luoda selkeät toimintatavat ja pelisäännöt. 

Jäikö vielä jotain kysyttävää? Ota yhteyttä edunvalvonta@ekonomit.fi, me vastaamme. 


Teksti: Riikka Mykkänen

Piece of Jeans on Unikorni-kilpailun voittaja!

Suomen Ekonomien ja Tekniikan akateemiset TEKin järjestämä opiskelijoiden yrittäjyyskilpailu järjestettiin toistamiseen tänä vuonna. Keskiviikon jännittävän finaalin päätteeksi palkinto menee Piece of Jeansille. Piece of Jeans tarjoaa kestävää designia 100% kierrätysfarkusta. Voittaja palkittiin 4000 euron rahapalkinnolla.


Piece of Jeans on Unikorni-kilpailun voittaja!

”Nyt lähdetään valloittamaan maailmaa”, sanoo Piece of Jeansin Moona Kansanen Tampereen yliopistosta.

”Unikorni-kilpailun ideana on löytää potentiaalisia opiskelijayrittäjiä, jotka ovat yrittäjyystaipaleensa alkuvaiheissa. Sen lisäksi haluamme nostaa akateemista yrittäjyyttä tapetille. Palkintojen lisäksi kilpailussa on tarjolla mentorointia ja vetoapua oman yritysidean kehittämiseen”, kertoo yrittäjyysvastaava Martti Kivioja TEKistä. 

Tiensä kilpailun finaaliin selvittivät voittajan lisäksi Pikadev, Ele Consultation, Cryptic Cargo sekä Carbon Deed. Finalistien valinnassa painotettiin mm. idean toteutuskelpoisuuttaa, kasvupotentiaalia, omaperäisyyttä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kestävän kehityksen huomioon ottamista. Lopullinen valinta voittajasta tehtiin keskiviikkona 20.11. Helsingissä järjestetyssä finaalissa Leijonan luola -tyyliin. Tämän vuoden leijonina toimivat Lennu Keinänen, Unna Lehtipuu, Marko Parkkinen ja Ilkka Lavas

Yrittäjyys tärkeänä osana nykyajan työelämää 

Suomen Yrittäjien mukaan uusista yrityksistä 48 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden perustamia vuonna 2017. Sen lisäksi moni alle 35-vuotias pitää yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona. Ekonomit ja TEK tarjoavat myös palveluita yrittäjäjäsenille. Työnteon muuttuessa yhä useampi on kiinnostunut yrittäjyydestä jossakin muodossa ja siksi onkin luontevaa, että Unikornin kaltaisia kilpailuja järjestetään myös jatkossa. 

”On hienoa, että opiskelijayrittäjät on saatu Ekonomien ja TEKin yrittäjyysyhteisön piiriin. Meistä on tärkeää kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen. Unikorni-kilpailu on hieno esimerkki siitä, miten kokoamalla yhteen idearikkaita opiskelijoita ja liike-elämän huippunimiä voidaan saada aikaiseksi jotain suurta”, kommentoi Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Viime vuoden Unikorni-kilpailun voitti Hydrohex, joka tuottaa uuden ajan vesiliikuntaa virtuaalisesti. 

Lisätiedot: 

Martti Kivioja, Tekniikan akateemiset TEK 
martti.kivioja@tek.fi, + 358 400 519 214 

Eeva Niskanen, Suomen Ekonomit 
eeva.niskanen@ekonomit.fi, +358 45 260 2884 

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva:
TEK

Ekonomeilta uusi avaus kansainvälisten osaajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään

Ammattiliittojen on kannettava vastuunsa yhteiskunnallisena toimijana edistämällä konkreettisesti kansainvälisten osaajien työllistymistä. Yksi työllistymisen este on vähäinen tieto siitä, miten suomalainen työelämä toimii. Suomen Ekonomit järjestää ensimmäisen englanninkielisen koulutuksen työelämätaidoista.


Ekonomeilta uusi avaus kansainvälisten osaajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään

Kun verkostot ja tietous suomalaisista työmarkkinoista on vähäistä, voi työllistyminen olla vaikeaa. Suomen Ekonomit on kouluttanut opiskelijoita ja vastavalmistuneita työelämän tilanteisiin jo useita vuosia. Nyt vastaava koulutus on ensimmäistä kertaa tarjolla englanniksi. 

Englanniksi järjestettävä kurssi on konkreettinen keino auttaa ulkomailta tulleita osaajia kohti suomalaista työelämää. Osallistujille opetetaan esimerkiksi, miten Suomessa kannattaa hakea töitä ja mitä asioita tulee ottaa huomioon esimerkiksi juridisessa mielessä.

“Työelämäkurssimme ovat olleet suosittuja jo pitkään ja nyt haluamme tarjota saman kovan luokan sisällön myös kansainvälisille opiskelijoille. Ammattiliitoilla on erittäin merkittävä rooli suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Haluamme samalla haastaa myös muut ammattiliitot mukaan tekemään konkreettisia tekoja kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseksi”, sanoo Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää. 

Ekonomien työelämäkursseja järjestetään useissa kauppatieteiden koulutuksesta vastaavissa yliopistoissa. Kursseista saa tehtävien määrästä riippuen opintopisteitä. Keskeisenä sisältönä on suomalainen työelämä ja siihen liittyvät koukerot. Ekonomeilta kouluttamassa ovat juristit sekä työmarkkinoiden ja urapalveluiden asiantuntijat.

Saatavuusharkinnasta luovuttava

Myös hitaat työlupaprosessit haittaavat ulkomaalaisten osaajien työllistymistä. Suomen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja työlupaprosessien nopeuttamiseen, mutta tekemistä riittää vielä. Jatkossa esimerkiksi ne, jotka ovat suorittaneet suomalaisen maisterintutkinnon voisivat saada työluvan automaattisesti ilman hakemusprosessia.   Suomen Ekonomien mielestä työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi luopua. 

“Ei voi olla niin, että korkeasti koulutettu osaaja voi joutua odottamaan pitkiäkin aikoja lupaa työskennellä. Tässä hukataan valtavan suuri potentiaali. Suurin häviäjä on yhteiskunta ja suomalaiset työpaikat”, jatkaa Saranpää. 

Lisätiedot:
Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit
timo.saranpaa@ekonomit.fi , +358 50 5236005


Tanja Hankia (työelämäkurssi)
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit
tanja.hankia@ekonomit.fi

Suvi Eriksson
Koulutuspoliittinen asiantuntija, Suomen Ekonomit
suvi.eriksson@ekonomit.fi , +358 40 8488935

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva:
Pixabay

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Suurin osa ekonomeista sopii palkkansa itse työnantajan kanssa. Opettele siis kuvaamaan osaamistasi tavalla, jolla vakuutat työnantajan palkkaneuvotteluissa.


tikkataulu

Tunnistatko tilanteen: Olet vasta tullut työelämään tai vaihtamassa työpaikkaa. Sinun pitäisi pystyä kertomaan, millaista summaa palkkapäivänä tilillesi toivoisit, mutta oikeasti et ole siitä yhtään varma.

Varmemmaksi voi tulla ja palkkaneuvotteluihin mennä tyynenä, kun valmistautuu niihin hyvin ennalta. Uravalmentaja Marjut Hallavo Suomen Ekonomeista kertoo viisi keskeistä asiaa, jotka kannattaa muistaa ja joita on syytä miettiä ennen palkkaneuvotteluita.

1 Ota selvää suosituksista.

Ennakkovalmistautuminen on viisasta, sillä sen avulla palkkatoiveesi ei mene aivan alakanttiin eikä kuulosta tähtitieteelliseltä. Suomen Ekonomeilta saat työelämään siirtyessäsi hyödylliset kesätyöpaikan, gradupalkan tai -palkkion sekä vastavalmistuneen palkkasuositukset. Myöhemminkin, kun työvuosiesi aikana olet vaihtamassa työpaikkaa tai -tehtävää, kannattaa tutustua liiton palkkatutkaan ja palkkatasotutkimukseen.

2 Arvioi tehtäväsi työnantajan kanssa.

Muista, että koulutus tai työkokemus eivät pelkästään määritä palkkaasi. Tehtävän vaativuus, itsenäisyys ja siihen kuuluvat vastuut määrittävät sitä eniten. Valmistaudu siis arvioimaan työnantajan kanssa, mille tasolle tehtäväsi vaativuutensa mukaan asettuu.

3 Vakuuta työnantaja näytöilläsi.

Osoita, mitä sinulla on annettavaa. Palkkatoiveen perusteluksi kannattaa tuoda esiin kaikki se lisäarvo ja erityisosaaminen, jota uskot työnantajan tarvitsevan. Kuvaa, kuinka osaamisesi sopii juuri tähän tehtävään.

Mieti etenkin, mikä taidoistasi on sellaista, jota kaikilta muilta ei välttämättä löydy. Samassakin tehtävässä toinen saattaa esimerkiksi pystyä hoitamaan venäjänkielisiä asiakkaita, toinen käyttämään tiettyä tietokoneohjelmaa. Oman alan työkokemus ei ole ainoa merkittävä asia.

Harrastukset voivat kertoa paljon luonteestasi ja kyvyistäsi.

Käytännön esimerkit kertovat usein enemmän kuin jonkin hoitamasi tehtävän nimike. Voit esimerkiksi kertoa, että olet hyvä organisoimaan, koska olet toiminut ainejärjestön yritysvastaavana, tai työskentelytavaltasi määrätietoinen, koska olet nuoresta asti harrastanut kilpaurheilua.

Varsinkin valmistumisen jälkeen saatat hakea työtä, josta sinulla ei ole lainkaan aiempaa työkokemusta. Osoita silloinkin, millä tavalla ala on kuitenkin sinulle tuttu tai sinua kiinnostava: olet esimerkiksi saattanut pyörittää omaa sijoitussalkkua teini-iästä lähtien. Osaamista voi saavuttaa monella tavalla.

4 Mieti puhetapaasi.

Vastauksia on hyvä valmistella, mutta älä takerru niihin jäykästi. Käytä aktiivisia tekemisen verbejä kuten kehitin, vastasin, organisoin tai toteutin. Mieti myös puhetapaasi: älä höpötä, naureskele, vaadi tai vähättele itseäsi. Kaverin kanssa harjoittelemalla tai itseä videoimalla voi oppia paljon.

Muista myös, että koko olemuksesi on osa neuvottelua, vaikka et sitä tiedostaisi. Valitse vaatteet, joissa tunnet itsesi itsevarmaksi mutta luontevaksi. Hallitse myös kehonkielesi: vältä esimerkiksi hermostuneita eleitä ja käsien pitämistä puuskassa.

5 Ymmärrä arvosi.

Palkkaneuvotteluihin kannattaa mennä rinta rottingilla mutta joustoa polvissa. Ole tietoinen omasta arvostasi äläkä myy työpanostasi liian halvalla. Työnantaja hakee osaavaa ja hyvää tyyppiä eikä sitä, jonka saisi halvimmalla.

Mieti valmiiksi kaksi palkkasummaa: hieman korkeampi kuin mitä uskoisit saavasi ja toinen hiukan pienempi, jonka olet myös valmis hyväksymään. Sano ensin ylempi ja sen jälkeen pysy hiljaa. Kestä hiljaisuus ja katso neuvottelukumppaniasi silmiin – näin luot vaikutelman siitä, että olet tosissasi.

Palkkaneuvotteluihin saat käyttökelpoista sanastoa Paranna palkkaasi -oppaasta, jonka löydät tästä linkistä.

Teksti Arja Kuittinen

Kuva Pixabay

Anna Perhon 10 parasta vinkkiä ajanhallintaan – näin saat aikasi riittämään paremmin

Haluaisitko vähentää kiireen tuntua? Toimittaja, valmentaja Anna Perho kertoo, kuinka pienilläkin muutoksilla saa paljon aikaan.


Anna Perho

1) Inventoi arvosi. Ajanhallinta on pohjimmiltaan arvojen hallintaa: minkä ympärille haluan kalenterini rakentaa? Millainen tekeminen elämässäni tuottaa iloa, ylpeyttä, tyytyväisyyttä – tunnetta siitä, että ponnistelen itselleni tärkeiden asioiden eteen? Arvojen mukainen ajankäyttö ei tee elämästä helpompaa, mutta sanomattomasti tyydyttävämpää. Ihmisen hyvinvoinnin peruselementtejä on tiivis yhteys arvojen ja toiminnan välillä. Siksi ajankäyttö kannattaa virittää tämän yhteyden ympärille.

2) Älä multitaskaa. Multitaskaus eli useamman asian tekeminen yhtä aikaa on paitsi mahdotonta, myös suoraan sanottuna tyhmää. Tutkimukset osoittavat, että työteho laskee noin 40 prosenttia, kun yritämme tehdä useita asioita samanaikaisesti. Haluatko heittää lähes puolet päivän työstä roskiin? Luultavasti et. Kokeile esimerkiksi viikon ajan, mitä tapahtuu, jos keskityt vain yhteen asiaan kerralla. Saatko enemmän asioita aikaan?

3) Rajat kiinni. Ulkoistamme vastuuta ajankäytöstämme muille ihmisille, organisaatiolle tai epämääräisille tahoille kuten ”suoritusyhteiskunnalle”. Muut käyttävät aikaasi kyllä mielellään ja loputtomasti, mutta jos et halua sen tapahtuvan, joudut ottamaan vastuun kalenteristasi. Se tarkoittaa vaikeaa ei-sanan opettelua. Kieltäytyminen tuntuu pahalta, koska joudumme aiheuttamaan muille pettymyksiä ja pelkäämme oman statuksemme ja arvostuksemme laskevan (”muut ajattelevat, että yritän lusmuilla”). Ikävät tunteet täytyy kuitenkin ottaa vastaan ja kieltäytyä niistä huolimatta. Tästä ei tule helppoa ehkä koskaan, mutta oman ajan ottaminen palkitsee pidemmän päälle.

4) Suunnittele. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista ajatustyöläisistä ei suunnittele työpäiväänsä lainkaan. Tyypillinen perustelu on muun muassa se, että ”ei ne suunnitelmat kuitenkaan toteudu, aina tulee jotain muuta”. Mutta tuleeko ”muuta” itse asiassa juuri siksi, että et hahmota itsekään, mitä tärkeitä asioita päivässä pitäisi olla, jolloin listalle voi ottaa mitä vain?

5) Riehu ja rauhoitu. Saat ajankäytöstä eniten irti, kun rytmität vaikeaa ja helppoa. Joka päivä pitää tehdä jotain vaikeaa – kehitymme rajoilla – mutta sen vastapainona päivässä pitää olla myös suvantoja, jolloin ei tehdä mitään maailman kannalta hyödyllistä. Kun vaativat hetket ja tauot rytmittävät päivää, hyvä vire kestää pidempään ja aivot tykkäävät. Fyysisen statuksen muuttaminen toimii pieninäkin annoksina: venyttely, pieni kävely, nokoset – mikä tahansa muu toiminta kuin koneen tuijottaminen.

6) Minkä pienen muutoksen voin tehdä heti? Muutos on hidas ja usein turhauttava matka, joka on aloitettava jostain. Mieti, mikä olisi pienin tai helpoin mahdollinen askel muuttaa ajankäyttöä fiksumpaan suuntaan. Voitko esimerkiksi listata heti kaksi tärkeintä asiaa, jotka haluat saada tänään aikaiseksi?

7) Mitä haluaisit? Hyvän ajankäytön määrittely lähtee paitsi arvojen inventoinnista myös omien tavoitteiden määrittelystä. Jos nykyinen tapasi käyttää aikaa ei ole mielestäsi paras mahdollinen, mitä toivoisit tilalle? Millainen olisi arkesi, jos se toimisi ajankäytön näkökulmasta ihanteellisesti? Mitä tarkemmin pystyt määrittelemään hyvän ajankäytön teesit, sitä helpompi sinun on löytää keinoja, joilla toteuttaa se. ”Vähemmän kiirettä” ei ole tavoite. ”Haluan päivääni kaksi tuntia, joiden aikana en multitaskaa” on.

8) Entäs se netti? Suomalainen aikuinen katselee älypuhelintaan eri arvioiden mukaan 60, jopa 220 kertaa päivässä. Jos sinulla on tunne, että et oikein tiedä, mihin aikasi imeytyy, tarkkaile kännykän käyttöäsi jonkin aikaa. Täytätkö kaikki siirtymät ja tauot kännykän katselulla? Vievätkö somet ja sovellukset sitä aikaa, jonka voisit käyttää arvojesi mukaisiin asioihin? Somessa ja sovelluksissa ei ole mitään pahaa, paitsi jos ne vievät tilaa siltä, mikä on tärkeämpää.

9) Lakkaa puhumasta kiireestä. Kiire on selitysten kuningas. Minkä hyvänsä laiminlyönnin voi selittää kiireellä. Skarppaa ja lakkaa hokemasta kiirettä. Hermostutat sillä itseäsi ja muita. Sinulla on tarpeeksi aikaa, kun pidät huolen siitä, että olet etukäteen varautunut tehtävistä suoriutumiseen. Jätä kalenteriin tilaa yllätyksille, anna suunnitelman hengittää. Hengitä itsekin.

10) Mieti, kuka olet ilman kiirettä. Kiire voi kasvaa osaksi identiteettiä, jolloin siitä tulee iso riski hyvinvoinnille. Vääränlainen suorittaminen alkaa väsyttää ja tekemisestä katoaa ilo, jos yrität osoittaa kiireisyydellä tärkeyttäsi tai ostaa hyväksyntää. Välillä on terveellistä miettiä, kuka olet, jos kiire yhtäkkiä loppuisi.

Teksti: Anna Perho

Anna Perho valmentaa Suomen Ekonomien jäseniä ajanhallintaan Antisäätäjä-koulutuksissa, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Katso lisätietoa tapahtumakalenteristamme.

Katso tästä linkistä, mitä laki sanoo työajasta!

Kilpailukielto voi estää työnantajia saamasta parhaita työntekijöitä

Kilpailukieltosopimusten takia kynnys vaihtaa työpaikkaa on korkea. 60 prosentilla Suomen Ekonomien jäsenistä on kilpailukielto. Heidän mahdollisuuttaan siirtyä haluamaansa uuteen työpaikkaan on rajattu, ja tämän pitää muuttua.


Afrikan tähden pelilauta

Kilpailukieltosopimuksessa työnantaja ja työntekijät sopivat, ettei työntekijä saa mennä työsuhteen päättyessä töihin kilpailijalle tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä. Kilpailukielto saa enimmillään kestää kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa tältä ajalta korvausta.

Ihan mitätön ei yleensä ole sakko, joka työntekijälle seuraa sopimuksen rikkomisesta. Sakko vastaa usein kuuden kuukauden palkkaa, ja se voi laueta, vaikka entiselle työnantajalle ei aiheutuisi minkäänlaista konkreettista vahinkoa.

Lain henkeä ei noudateta

Ekonomien jäsenistä jopa 60 prosentilla on kilpailukielto. Se kielii siitä, että lain henkeä ei noudateta. Lain mukaan kilpailukielto edellyttää erityisen painavaa syytä. Käytännössä peruste täyttyy usein vain johtavassa asemassa olevien kohdalla. Työpaikkaa ei välttämättä nappaakaan kirkkain timantti, vaan se onnekas, joka ei ole kilpailukieltosopimuksen kahlehtima.

Kilpailukieltosopimus on kuin joutuisi St. Helenalle ja jämähtäisi paikoilleen käännettyään siellä rosvolaatan.

Liike- ja ammattisalaisuudet täytyy pystyä turvaamaan, mutta siihen on kilpailukieltoa sopivampia välineitä, kuten esimerkiksi salassapitosopimus. Se estää tiedon siirtymisen, ei työntekijöiden. Työpaikan vaihtoa suunnittelevalle kilpailukieltosopimus on kuin joutuisi St. Helenalle ja kääntäisi siellä rosvolaatan – pelaaja joutuu taloudellisiin haasteisiin ja jämähtää paikalleen.

Oikeusministerin johtama työryhmä julkaisi elokuussa selvityksen kilpailukieltojen rajoittamismahdollisuuksista. Suomen Ekonomit katsoo, että selvitys jäi puolitiehen, vaikka ongelma olisi helposti ratkaistavissa. Vaikuttamistyö kilpailukieltosopimusten vähentämiseksi jatkuu.

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Akava: Työntekijöiden kilpailukieltojen käyttöä rajoitettava selvästi

Akava katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkistama kolmikantainen selvitys kilpailukieltosopimusten käytön rajoittamisen vaihtoehdoista jäi puolitiehen. Työryhmässä ei syntynyt yhteisesti hyväksyttyä tulosta tarkasteltavina olleista rajoittamiskeinoista. Akavan mielestä kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet kestämättömälle tasolle.


kuvituskuva

Akava selvitti kilpailukieltojen yleisyyttä vuonna 2017. Tuolloin 45 prosentissa uusia työsopimuksia oli kilpailukieltoehto. Alun perin tarkoitus on kuitenkin ollut, että kilpailukieltoja voitaisiin käyttää vain hyvin harvoissa tilanteissa, silloin kun siihen on erityisen painava syy.

– Tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi. Jäseniltämme saaman palautteen mukaan uusissa työsopimuksissa jo useammalla kuin kuudella kymmenestä on kilpailukielto kirjattu työsopimukseen. Tämä on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski Akavasta.

Kilpailukieltojen käytön rajoittamista on aiemmin selvittänyt asiantuntijoina varatuomari Jukka Ahtela ja Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmä professori Matti Liskin johdolla.

– Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kilpailukieltojen käyttöä rajattaisiin säätämällä työnantajalle lakisääteinen kompensaatiovelvollisuus kilpailukiellon käytöstä. Asiantuntijaselvitysten pohjalta tämä vaikuttaa olevan ainoa toimiva keino. Näin toimitaankin keskeisissä kilpailijamaissamme EU:ssa. Selvitykset on nyt tehty ja on aika tehdä tehokkaita toimenpiteitä. Odotamme, että työministeri Timo Harakka asettaa työryhmän laatimaan ehdotukset lakiin perustuvan korvauksen säätämisestä työsopimuslakiin. Lisäksi on lisättävä sanktioita kilpailukieltoehtojen perusteettomasta käytöstä, Vuorenkoski ehdottaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten muutostarpeet. Työryhmä luovutti muistion ministeriölle 14.8.2019. Muistioon sisältyy kaksi lausumaa. Muistio on työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.

https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-449-5

Varatuomari Jukka Ahtelan selvitys:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160911

Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmän selvitys:

https://akavaworks.fi/kilpailukieltosopimuksen-periaatteellinen-tarkastelu-ajatuksia-saantelyn-kehittamisen-pohjaksi/

Luotettavaa työelämätietoa Oma luottamusmies-palvelusta

Ylemmät Toimihenkilöt YTN uudisti Oma luottamusmies-verkkopalvelunsa sisällöllisesti että visuaalisesti. Työelämän tietopalvelusta löytyy korkeakoulutetuille ja asiantuntijoille tietoa työsuhteen lainsäädäntöön sekä järjestäytymiseen liittyen


Oma luottamusmies kuvituskuva

Olemme halunneet perinteisten oppaiden rinnalle luoda kanavan, joka keskittyy pääasiallisesti työelämän lainsäädäntöön, sanoo lakimies Niina Riipinen. – Selkeälle työelämätiedolle on tilausta ja uudistimme palvelumme sisältöä vastaamaan jäsenistöltä esiin tulleita tarpeita, Riipinen jatkaa.

Oma luottamusmies-palvelun rakennetta selkeytettiin ja työlainsäädäntöä käsitteleviä aihepiirejä lisättiin. YTN haluaa tarjota palvelulla luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa työelämästä jäsenilleen sekä muille, joita nämä asiat askarruttavat.

Palvelun alkuperäisenä tarkoituksena on ollut myös tarjota tukea niille työpaikoille, joissa oikeaa luottamusmiestä ei ole ollenkaan, projektiasiamies Anne Granat-Jukakoski kertoo. – Lisäksi palvelumme on helposti saatavilla mihin tahansa aikaan vuorokaudesta ja se on kenen tahansa käytettävissä veloituksetta, muistuttaa Granat-Jukakoski.

Työsuhdetiedon lisäksi tarjolla on tietoa ammattiliittojen toiminnasta, järjestäytymisen merkityksestä ja se antaa korkeakoulutetuille mahdollisuuden etsiä itselleen sopivan liiton. Lisäksi palvelusta löytyy myös kevyempää sisältöä, kuten testejä.

Lue lisää YTN:n verkkosivuilta.

Tee hyvä toimeksiantosopimus uuden oppaamme avulla

Toimeksiantosopimus on yksi yleisimmistä yrittäjän sopimuksista. Nyt toimeksiantosopimuksen tekeminen on entistä helpompaa.


Kuva oppaasta

Liikejuridiikkaan erikoistunut asianajaja Heikki Huhtamäki Veljekset Huhtamäki Asianajotoimistosta on huomannut, että yrittäjän arki ei ole aina yhtä pöhinää.

– Mitä kauemmin yrittäjänä toimii, sitä todennäköisemmin törmää erilaisiin väärinkäsityksiin, ongelmiin tai jopa riitatapauksiin. Keskimäärin kaikilla, jotka ovat pyörittäneet omaa firmaa kymmenen vuotta, on muutama ongelmatapaus, joista ainakin yksi on johtanut oikeudenkäyntiin tai sovintoon, Huhtamäki arvioi.

Palveluita myyville yrittäjille toimeksiantosopimus on yksi yrittäjän yleisimmistä ja tärkeimmistä sopimuksista. Toimeksiantosopimuksella sovitaan yrittäjien välisen toimeksiannon pelisäännöistä, kuten palveluna myytävän asiantuntijatyön sisällöstä, aikataulusta, palkkiosta ja vastuista.

Toimeksiantosopimukseen liittyvät epäselvyydet näkyvät myös Huhtamäen työssä. Hänen mukaansa liian usein törmätään tilanteisiin, joissa sopimus on suullinen tai kunnon pohjaa ei ole ollut käytössä.

– Yleinen harhaluulo on, että konsulttitoimeksiannoissa vastuu on rajattu yrittäjäkonsultin palkkion määrään. Ellei toisin ole sovittu, vastuu on rajoittamaton. Tämä koskee myös sivutoimista ja kokeiluyrittäjyyttäkin.

Jos menee miljoonien projektiin mukaan, voi olla myös miljoonien vastuut. Huhtamäki ottaa esimerkiksi suuren rakennushankkeen, jossa yksinyrittäjänä työskentelevä suunnittelija on tehnyt 3d-mallinnuksen.

– Jos myöhemmin todettu virhe paikannetaan 3d-malliin, eikä suunnittelija ole yleisen vastuita rajoittavan sopimusdokumentaation piirissä, saattaa koko vastuu kaatua yksittäisen konsultin niskaan.

Epäselvyydet on helppo välttää

Huhtamäki korostaa, että monet väärinkäsitykset ja ongelmat voidaan ehkäistä ennakolta huolellisella sopimisella. Sopimiseen tulee kiinnittää huomiota, vaikka kyse olisi vain harrastusmaisesta toiminnasta.

– Meidän ajamissa tapauksissa eniten riitaa ovat aiheuttaneet vastuun rajoituksiin ja toimeksiannon laajuuteen liittyvät kysymykset eli juuri ne asiat, joista toimeksiantosopimuksessa pitäisi sopia.

– Oikeuteen asti päätyvissä riitatapauksissa on monesti pelissä yrityksen tulevaisuus. Ja jos yritystoimintaa tehdään toiminimellä, ollaan vastuussa koko henkilökohtaisella omaisuudella.

Huhtamäen perustama Veljekset Huhtamäki Asianajotoimisto on ollut mukana tekemässä TEKin ja Suomen Ekonomien yhteistä opasta toimeksiantosopimuksista.

– Tyypillinen TEKin ja Suomen Ekonomien yrittäjäjäsen myy palveluna omaa asiantuntijuuttaan toiselle yritykselle. Lainsäädännössä ei säännellä tarkkaan tällaisen toimeksiannon sisältöä. Tämän vuoksi toimeksiantosopimus on tärkeä, sillä siinä sovitaan kaikista pelisäännöistä, korostaa TEKin lakimies Rina Knape.

Suomen Ekonomien jäsenistä noin seitsemän prosenttia työskentelee pää- tai sivutoimisena yrittäjänä. Kiinnostus yrittäjyyteen on kasvussa.

– Olemme törmänneet monesti tilanteisiin, joissa sopimuksen sisältöä ei ole kunnolla ymmärretty. Joku tarjoaa sopimusta ja eri kohtia on yritetty selvittää vähän netistä katsomalla, Knape kertoo.

– Meidän vinkki on, että ennen kuin allekirjoitat, rauhoitu, lue huolella ja selvitä, neuvoo Suomen Ekonomien lakimies Noora Yli-Huumo.

Opas siivittää yli karikoiden

Hyvän toimeksiantosopimuksen laatiminen ei ole helppoa, sillä siinä pitää ottaa huomioon monia eri asioita.

Toimeksiantosopimusopas onkin laadittu helpottamaan yrittäjäjäsenten urakkaa. Opas on suunnattu etenkin aloitteleville yrittäjille ja pienimuotoista toimintaa harjoittaville. Oppaaseen on koottu kattavasti yleistä tietoa toimeksiantosopimuksista sekä joukko yleisimpiä sopimusehtoja yritysten välisten palveluiden myymiseen.

– Oppaasta saat apua tilanteisiin, kun sinun tarvitsee laatia oma sopimus tai kun saat allekirjoitettavaksi valmiin sopimuksen, Knape kiteyttää.

Näin vältät ongelmat

  1. Valitse oikea yhtiömuoto
    Mieti tarkkaan, minkä kokoista yritystoimintasi on. Jos liikevaihto on yli 80 000 euroa, kannattaa valita osakeyhtiö.
  2. Asiantuntija, käytä sopimuspohjia
    Perustuotteen- ja palvelun myymisessä kannattaa olla hyvä sopimuspohja. Parhaimmillaan sopimuspohja on laadittu kunkin yrittäjän toiminnan pohjalta.
  3. Älä tee yksin
    Osta reilusti sellaisia palveluja, joita et osaa tehdä itse.
  4. Valitse hyvä lakimies
    Jos eteesi tulee ongelmia, kannattaa heti kääntyä lakimiehen puoleen.

Turvallinen ura vai hyppy haasteisiin

Arto Pelanderilla on takanaan jo lukuisia onnistumisia yrittäjänä, juuri valmistunutta Mikko Järveläistä ajatus yrittäjyydestä on kiehtonut, mutta viekö kiinnostava pankkiura sittenkin mennessään? Näin he pohtivat omaa suhdettaan yrittäjyyteen.


Arto: Yrittäjäurani alkoi 1992 asuessani Japanissa.  Sinne päädyin, kun nuorena Kuusamon kunnan markkinointipäällikkönä etsin isompia haasteita ja hakeuduin Fintran kansainvälistymiskurssille. Kun harjoittelun päätyttyä palasin Suomeen, pistin firman pystyyn ja pohdin mitä tehdä seuraavaksi. Japanin tunsin parhaiten, ja niinpä lähetin itseni Hokkaidon saarelle Sapporoon, missä vierähtikin seitsemän vuotta. Työni oli ennen muuta konsultointia, tapahtumien järjestämistä ja tulkkaamista. Yritykseni nimi, Aruto Consulting, tulee omasta nimestäni japanilaisittain lausuttuna.

Suomeen palattuani pohdin kumppanini kanssa, että miksiköhän Subway -ketjua ei ole Suomessa, vaikka se matkoilla aina tulee vastaan. Otimme pääkonttoriin yhteyttä, ja meistä tuli ketjun maajohtajia. Vuonna 2010, kun myin yrityksen pois, Subway-ravintoloita oli Suomessa melkein sata. Nyt olen tuomassa Suomeen ruotsalaista franchising -ketjua Sushirullenia, joka tarjoaa uudenlaista pikaruokaa.

Mikko: Olen juuri valmistunut maisteriksi ja työskentelen Nordeassa strategiapuolella. Yrittäjyys kiinnostaa, mikä varmaan on peräisin kotoa. Isä on toiminut yrittäjänä lähes 15 vuotta.

Liityin yliopistoaikoina Entrepreneurial Societyyn, jolla on yhdistykset kaikissa isoissa yliopistokaupungeissa. Aallossa se vetää Slushia ja Start Up -saunaa. Toimin Oulussa ES:n hallituksessa kaksi vuotta. Siellä Start Up -saunaa vastaava hanke on Business Kitchen.

Yrittäjyyttä pohdin vakavasti opintojeni aikana. Palattuani Australiasta vaihdosta ihmettelin kaverini kanssa, kuinka huonosti yliopistot brändäävät itseään ulkomaisille opiskelijoille. Sydneyn yliopistossa saatoit ostaa ylipiston brändillä valtavasta myymälästä kylpytakista lähtien erilaista tavaraa. Meillä Oulussa ei ollut mitään tällaista. Eikä ollut muissakaan Suomen yliopistoissa. Olisimme tämän käynnistäneet, mutta Oulun yliopisto ei luovuttanut käyttöömme omaa logoaan. Me olisimme saaneet sen vaihto-oppilaiden mukana maailmalle.

Nyt rahoitusmaailma on vienyt mukanaan. Helsinkiin muutin vuosi ennen valmistumistani. Paitajuttu oli hyvin intuitiivinen, mutta sen jälkeen en ole samanlaista ratkaisua joutunut pohtimaan. Pakkohan se on myös sanoa, että isossa organisaatiossa jokaisesta virheestä ei tarvitse maksaa itse.

Iso organisaatio on turvallisempi, mutta Arto, sinä hyppäsit hyvin turvattomaan maailmaan?

Arto: Se kyllä vaatii tiettyä vääristynyttä mielenlaatua, ettei lähde hakemaan sitä vakituista hommaa.

Mikko: Pystyisinköhän yrittäjänä tekemään kaikkea mitä nyt? Teen esimerkiksi mielelläni työmatkoja.

Arto: Onko tässä nyt se vaara, että kun kaikki tuntuu helpolta ja turvalliselta, niin paluu ajatukseen yrittäjyydestä loitontuu. Sinulla oli se oivallus yliopistossa, ja kun se ei ehkä onnistunut, niin pitää tulla aika iso toinen oivallus, että voisi päästä samaan olotilaan. Johtaako tämä siihen, että olet urapolulla loppuelämäsi?

Mikko: Kun yrittäjyys on isän kautta ollut elämässäni läsnä, niin totta kai mietin myös isojen organisaatioiden jähmeyttä. Kyllähän start upissa oli helppoa olla töissä, kun yrityksen päättäjä istui vieressä.

Arto: Mitä voisit tehdä, että se yrittäjyys tulisi lähemmäksi? Onko sinulla ideariihi-iltoja kavereiden kanssa?

Mikko: Näiden puolentoista vuoden aikana on ollut montakin. Meitä on joukko, joka työskentelee korporaatioissa kukin tahoillaan, mutta kyllä me näitä ideoita edelleen pallottelemme. Uskon, että toimimme, kun huomaamme voivamme oikeasti ratkaista jonkun ongelman. Tietysti voisi mennä tekemään jotain samaa asiaa paremmin kuin se nyt tehdään, mutta jotenkin tuntuu, että pitäisi löytää joku ihan uusi, tuntematon juttu, josta voisi ajatella, että tuon palan me ratkaisemme.

Olisit Arto nelikymppisenä voinut hyvinkin valita vielä toisin. Oliko tottuminen itsenäisyyteen se, joka piti sinut yrittäjänä?

Arto: Varmaan se oli niin. Taaksepäin katsoessa ihmisiltä löytyy jonkinlainen urapolku. Minulla se ehkä näyttää poukkoilulta, mutta siinä se onkin: olen valmis hyppäämään kiinnostaviin juttuihin ja pistämään omaisuuden likoon jälleen kerran. Tämä on minun elämäntapani. Olin välillä muuallakin töissä, mutta ei se ollut minun juttuni. En halua olla tiettyihin työaikoihin sitoutunut.

Mikko: Onko se vapaus ja itsenäisyys se isoin asia?

Arto: On. samoin kuin se, että pystyn näkemään tehneeni omalla työlläni jotain erilaista. Jotain sellaista, josta kehtaa kertoa lapsille ja lastenlapsillekin. Kyllä yrittäjyyteen liittyy joku ei-järjellinen uhkarohkeus, että haluaa tehdä jotain mielekästä elämälleen.

Onko ura se turvallinen vaihtoehto, Mikko?

Mikko: Ei välttämättä turvallinen. Uskon pystyväni pitämään taloudellisen puolen tasapainossa ja uskon, että pystyn jossain vaiheessa pääomittamaan itseni ainakin johonkin pisteeseen asti. Jos sitten huomaa hyvän idean, niin lähden siihen aivan varmasti.

Arto: Olen keskustellut yrittäjyydestä paljon, ja monella on halua lähteä yrittäjäksi. Tosi harva tekee lopulta sen päätöksen. Ideaan pitää olla vahva usko, että voi laittaa omaisuutensa vaakalaudalle.

Mikko: Nuorempana yrittäjäksi lähteminen on helpompaa, kun vuokran maksu on ainoa sitoumus. Myöhemmin on otettava huomioon perhe ja asuntolainat.

Arto: Nuorempana se on helpompaa. Silloin on valmis ottamaan riskejä ja on energiaa, vaikka ei ole pääomaa. Vanhempana voi olla pääomaa ja kokemusta, mutta saattaa olla, että draivi puuttuu.

Pitäisikö siis yrittäjyyden olla opinnoissa enemmän läsnä?

Arto: 1970 -luvun lopussa tai 1980 -luvun alun kauppakorkeassa ei yrittäjyydestä puhuttu yhtään mitään. Nykyään ollaan yleisemmin tietoisia siitä, että yrittäjyys on yksi mahdollisuus. Start uppien määrästä näkee, että muutos on iso.

Mikko: Yliopistot tekevät kuitenkin edelleen aivan liian vähän asioita. Muutosta ovat tehneet erilaiset yhteisöt. Vähän karrikoiden voi sanoa, että Aaltokin on antanut vain tilat ES:lle tai Start up -saunalle. Porukka meni sisään ja alkoi tehdä hommia.

Arto: Yliopisto on kuitenkin nähnyt mahdollisuuden ja antanut tilan luovuudelle. Sellaista ei aiemmin ollut.

Mikko: Voi olla, että onkin ollut oikea valinta antaa vain tilat ja pysyä muuten poissa. Voin kuvitella, että eteenpäin on päästy. Yrittäjyys alkaa olla mukana jo opinnoissakin.

Arto: Olisipa kiva päästä joskus kuuntelemaan, että mitä he puhuvat yrittäjyydestä.

Kaikkihan eivät yrittäjänä kuitenkaan pärjää?

Arto: Jos otan tietyn määrän ihmisiä kauppakorkeasta, yliopiston humanistiselta puolelta tai ammattikorkeasta, niin en usko, että kauppakorkeassa opiskelevat olisivat jotenkin luovempia tai valmiimpia lähtemään yrittäjiksi. Pikemminkin minusta tuntuu, että korkeakouluopiskelu painottaa liikaa analytiikkaa ja riskien kartoittamista. Luovuus vähenee ja sitä myöten myös todennäköisyys lähteä yrittäjäksi. Paremmin ideoita varmasti syntyy, kun laitetaan kauppakorkean ja teknillisen korkeakoulun ihmisiä yhteen. Näin voi saada jotain uutta aikaiseksi, ei niin, että laitetaan muutama insinööri samaan huoneeseen.

Mikko: Kauppiksen koulutuksen etu on siinä, että meidät on koulutettu kaupallistamaan erilaisia ajatuksia. Poikkitieteellinen ajatus on ehdottomasti hyvä asia. Ja Oulun yliopistossahan se on ehdottomasti arkea.

Yrittäjyys ei siis ole kaikkien juttu, vaan polku, jonne määrätietoisten päätösten lisäksi voi viedä sattuma ja sopiva tilanne. Menestyminen yrittäjänä edellyttää sekä luovuutta että rohkeutta, ja  jos kaikki edellytykset täyttyvät niin raha ei suinkaan ole ainoa saavutettavissa oleva palkinto.


Teksti: Tapani Mäkinen

Eroon turhista kilpailukielloista

Pitkän uran tehnyt vahinkotarkastaja Heikki Vaara on kokenut, kuinka kilpailukieltosopimuksesta voi olla harmia, vaikkei se lopulta sitoisikaan. ”Yritysten tulisi käyttää kilpailukieltoa harkiten”, hän sanoo.


Vahinkotarkastaja Heikki Vaara on kokenut useaan otteeseen, kuinka kilpailukieltosopimus voi hankaloittaa elämää ja jäykistää työmarkkinoiden toimintaa. Viimeksi näin kävi noin vuosi sitten, kun Vaara lähti edellisestä työpaikastaan ruotsalaisen vahinkoselvityspalveluita tarjoavan yhtiön toimitusjohtajana.

”Minut oli headhuntattu siihen pestiin, ja sopimukseen kuului ihan perinteinen kilpailukieltopykälä, jonka hyväksyin. En pitänyt sitä mitenkään poikkeavana siinä tapauksessa”, yli 50-vuotias Vaara kertoo kahvikupin ääressä.

Vaara aloitti työt joulukuussa 2015. Kesällä 2016 hänet irtisanottiin. Sopimukseen kuului pitkä irtisanomisaika ja vielä sen lisäksi 12 kuukauden kilpailukieltoehto. Koska yrityksellä oli toimintaa myös Suomessa, saattoi kilpailukiellon katsoa sitovan myös Suomen markkinoilla.

Ruotsin kilpailukieltomallissa työnantajalla on optio ilmoittaa luopuvansa kilpailukieltoehdosta tietyn ajan sisällä irtisanoutumisesta. Näin ovat paikalliset työmarkkinajärjestöt neuvotelleet. Jos työnantaja pitää kiinni kilpailukiellosta, sen on korvattava työntekijälle tietty osuus palkasta kiellon voimassa olon ajalta.

Se on jo huima parannus verrattuna suomalaiseen käytäntöön, jossa korvauksen kilpailukiellosta katsotaan sisältyvän työssäoloajan palkkaan. Suomen kilpailukieltolainsäädännön päivittämistä ajaa kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Lakiesitys on laadittu yhteistyössä muun muassa Suomen Ekonomien kanssa, ja liitto tukee esitystä.

Mutta hyväkään malli ei välttämättä toimi, elleivät osapuolet pitäydy säännöissä. Vaaran työnantaja ilmoitti luopuvansa kilpailukiellosta vasta irtisanomisajan päättyessä, eli työnhaun kannalta puoli vuotta liian myöhään.

”Koska en saanut tietoa siitä, sitooko kilpailukielto vai ei, oli todella vaikea lähteä etsimään töitä. Toki olisin voinut hakea työpaikkoja. Mutta kuka haluaa palkata ihmisen, joka voi ehkä tulla töihin, tai voikin kenties aloittaa vasta vuoden kuluttua”, Vaara selittää.

Kilpailukiellosta on tullut standardi

Akavan selvityksen mukaan kilpailukieltojen käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla, ja esimerkiksi ekonomien keskuudessa jo joka toiseen uuteen työsopimukseen liitetään kilpailukieltoehto. Vaarankin erityisalalla kilpailukieltoehto on muodostunut käytännössä työsopimusten vakioksi. Vaara tekee meri- ja kuljetusalan vahinkoselvityksiä vakuutusyhtiöille ja muille riskinkantajille. Eli kun rahtitavaralle käy köpelösti, Vaara selvittää, mitä kävi ja miksi.

Tällä alalla Vaara on ollut yli kolme vuosikymmentä. Hän aloitti Lloyd’sin Helsingin asioimiston palveluksessa 1970- ja 80-lukujen taitteessa vastavalmistuneena, opiskeltuaan Tampereen yliopiston vakuutusoppia.

”Se oli ja on edelleen kiinnostavaa, vaihtelevaa ja haastavaa työtä. Siihen aikaan se oli myös kansainvälistä ja vaati muun muassa kielitaitoa – nykyäänhän melkein kaikki työ on kansainvälistä”, Vaara sanoo.

1990-luvun puolivälissä Vaara kumppaneineen perusti Suomen ensimmäisen riippumattoman vahinkotarkastuksiin ja -selvityksiin keskittyvän yrityksen. Sittemmin yritys myytiin, ja Vaara on työskennellyt muun muassa erinäisten vahinkotarkastusyritysten toimitusjohtajana, pienyrittäjänä ja ison kansainvälisen vahinkojen hallinnointifirman pohjoismaiden merivahinkotoiminnoista vastaavana päällikkönä.

Kapealla erityisalalla asiakassuhteet ovat vahvoja ja perustuvat pitkäaikaiseen luottamukseen. Kilpailukieltojen taustalla on usein yritysten pelko siitä, että pienillä markkinoilla toimeksiannot valuvat työntekijän perässä kilpailijalle.

”Tämä on vahvasti henkilöityvää bisnestä. Tietysti muodostuu vahvoja suhteita ja luottopalveluntarjoajia, mutta kilpailukiellolla ei mielestäni edistetä asiaa”, Vaara sanoo.

Kiellolle on usein heikot perusteet

Heikki Vaaraa turhauttaa kilpailukieltosopimusten laatiminen heppoisin perustein. Hän tosin tunnustaa olleensa itse toimitusjohtajana pöydän toisella puolella vaatimassa kilpailukieltoehtoja työsopimuksiin.

”Valitettavasti olen itsekin syyllistynyt siihen. On helppo tehdä työsopimusrunko, jossa se on vakiona mukana. Yritys voisi katsoa enemmän työntekijän tehtävänkuvaa ja sittenkin vielä harkita, onko kilpailukielto tarpeen”, Vaara sanoo.

”Jos kyseessä on tavallisesti palveluita tuottava työntekijä, en näe, miksi hänen vapauttaan tehdä töitä pitäisi rajoittaa. Tehtyäni näitä töitä yli 35 vuotta kaikki sama tieto ja kontaktit ovat olemassa, istuin sitten toimistolla, bussissa tai missä vaan. Kilpailukielto vain luo hetkellisen vakuumin, jonka aikana niitä ei voi hyödyntää. Ketä se sitten palvelee?”

Liikesalaisuuden suoja on jo erikseen säädetty varsin tiukaksi, eikä kilpailukielto vaikuta siihen. Vaaran mielestä turhista ja heppoisin perustein laadituista kilpailukielloista pitäisikin päästä eroon. Nykyinen käytäntö vain jäykistää työmarkkinoita, puhumattakaan työntekijälle koituvasta harmista.

Lakiesitys on askel parempaan

Kansanedustaja Sirénin lakiesityksen kanssa Vaara on enimmäkseen samoilla linjoilla. Esitys toisi työnantajalle korvausvelvollisuuden kilpailukiellon voimassaolon ajaksi, mutta mahdollistaisi myös kilpailukieltoehdon perumisen milloin tahansa.

”Kilpailukieltoa tulisi käyttää harkiten ja sen ajalta tulee maksaa korvaus, mutta mielestäni työnantaja ei voi luopua siitä ’koska tahansa’ vaan ennalta sovituin ehdoin”, Vaara sanoo.

Vaaran tapauksessa juuri epätietoisuus kilpailukiellon pitävyydestä lykkäsi hänen mahdollisuuksiaan työllistyä uudelleen.

Vaaran onneksi hänellä oli pitkä kokemus alaltaan, hyvät kontaktit ja oma vanha yritys takataskussaan. Nyt hän tekee samoja töitä mikroyrittäjänä ja itsenäisenä konsulttina Marine Trading -yhtiönsä kautta.

”Koko ajan etsin töitä oman yritykseni kautta. Olen mukana erilaisissa projekteissa, ja tavoitteenani on paitsi saada kassavirta oikeaan suuntaan, samalla katsoa olisiko projekteissa potentiaalia vakituiseksi palkkatyöksi”, Vaara sanoo.


Teksti: Matti Koskinen

Haaveissa yrittäminen – vaikutukset työttömyysturvaasi

Yritystoimintaa aloitettaessa kannattaa myös työttömyysturva suunnitella tarkkaan. Yrittämisen määrästä ja tavasta riippuu, kuinka kannattaa toimia.


Suomen Ekonomien jäsenenä ja palkansaajana voit vakuuttaa itsesi Suomen Ekonomien kautta työttömyyden varalta IAET-kassassa, jolloin voit työttömyyden kohdatessa olla oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Jos olet yrittäjä tai ryhdyt yrittäjäksi, voit vakuuttaa itsesi Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa (AYT). Jos et kuulu kumpaankaan kassaan, työttömyyden varalta turvaa tarjoaa Kela.

Yhä useampi Suomen Ekonomien jäsen harjoittaa yritystoimintaa palkkatyösuhteensa ohessa tai on ryhtynyt kokoaikaiseksi yrittäjäksi. Muutokset omassa työstatuksessa, kuten sivutoimisen yrittämisen aloittaminen palkkatyön ohella tai yritystoiminnan aloittaminen työttömänä, voivat olla merkityksellisiä työttömyysturvasi kannalta. Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, kannattaa selvittää ajoissa sen vaikutus työttömyysturvaasi.

Katsotaanko sinut yrittäjäksi työttömyysturvassa?

Työttömyysturvassa sinut voidaan katsoa yrittäjäksi seuraavissa tapauksissa:

Sinulla on YEL- tai MYEL-vakuutus

  • yksityisenä elinkeinonharjoittajana (ammatin- tai liikkeenharjoittajana),
  • maatalousyrittäjänä,
  • avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai
  • kommandiittiyhtiön yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä olemisen vuoksi.

Olet johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta

  • omistat itse vähintään 15 %
  • omistat yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 30 %.

Työskentelet osakeyhtiössä, josta

  • omistat itse vähintään 50 %
  • omistat yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 50 %.

Työskentelet olematta työ- tai virkasuhteessa omistuksesta ja asemasta huolimatta.


Omistusta laskettaessa huomioidaan osakkeiden äänimäärä tai muutoin vastaava päätösvalta. Omistusta laskettaessa voidaan tietyissä tilanteissa huomioida myös välillinen omistus toisen yrityksen tai yhteisön kautta. Sinun katsotaan olevan johtavassa asemassa, mikäli olet toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai muutoin vastaavassa asemassa.

Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei tee sinusta päätoimista yrittäjää tai poista oikeuttasi palkansaajan päivärahaan.

Oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä?

Arvion yrittämisen sivu- tai päätoimisuudesta tekee TE-toimisto, ja se perustuu TE-toimiston kokonaisharkintaan. Yritystoiminnan työmäärä, työllistävyys ja valmiutesi vastaanottaa kokoaikatyötä ovat tässä harkinnassa merkittäviä asioita. Sivutoimisen yritystoiminnan aikana sinun tulisi olla mahdollista tehdä samanaikaisesti kokoaikatyötä.

TE-toimisto voi katsoa yritystoiminnan sivutoimiseksi silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön rinnalla tarpeeksi pitkään, eli ainakin kuusi kuukautta. Jos työmäärä yrityksessäsi lisääntyy työttömyyden alkaessa huomattavasti, tulee TE-toimiston uudelleen harkita, onko yritystoiminta edelleen sivutoimista.

Jos olet työtön, mutta työllistyt samalla sivutoimisesti yritystoiminnassasi, voit olla oikeutettu soviteltuun ansiopäivärahaan (yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahaa). Jos TE-toimisto katsoo yritystoimintasi päätoimiseksi, ansiopäivärahaoikeutesi loppuu.

Työttömänä aloitettu yritystoiminta

Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä, TE-toimisto tutkii myös tässä tilanteessa, katsotaanko yritystoimintasi pää- vai sivutoimiseksi. Yritystoiminnan aloittamiseen työttömänä liittyy usein riski, että yritystoiminta tulkitaan päätoimiseksi, jolloin päivärahaoikeus päättyy yritystoiminnan aloittamiseen.

Jos TE-toimisto kuitenkin katsoo, että yritystoimintasi on sivutoimista, voi työttömyyskassa tai Kela maksaa sinulle soviteltua päivärahaa, jossa yritystoiminnan tulot vaikuttavat vähentävästi päivärahan määrään

Yrittämisen aloittaminen ja työttömyyskassan jäsenyys

Jos yritystoimintasi on sivutoimista, IAET-kassan jäsenyys kannattaa pitää voimassa.

Päätoimisen yritystoiminnan alkaessa voit joko jäädä IAET-kassan jäseneksi tai vaihtaa yrittäjäkassaan. Yrittäjäkassaan liittymisen edellytyksenä on, että YEL-vakuutuksesi taso on vähintään 12 564€ (vuonna 2017). 18 kuukauden ajan päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta lukien olet muiden edellytysten täyttyessä oikeutettu työttömyyspäivärahaan yritystoiminnan päättyessä, kuulut kumpaan tahansa kassaan. Jos YEL-vakuutuksesi taso on alle edellä mainitun, kannattaa sinun jäädä IAET-kassan jäseneksi 18 kuukauden ajaksi yritystoiminnan aloittamisesta.

Jos jäät IAET-kassan jäseneksi, kun aloitat päätoimisen yritystoiminnan, voi IAET-kassa maksaa sinulle aiempaan palkkatyöhösi perustuvaa ansiopäivärahaa, jos lopetat yritystoiminnan 18 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta ja jos palkansaajan työssäoloehtosi on edelleen voimassa. Jos olet ollut työtön ennen yritystoiminnan aloittamista ja saanut kassasta päivärahaa, IAET-kassa jatkaa päivärahan maksamista siitä, mihin maksamisessa on jääty ennen yritystoiminnan aloittamista, jos päivärahapäiviä on edelleen jäljellä. Jos yritystoimintasi kestää yli 18 kuukautta, palkansaajakassa ei voi maksaa sinulle päivärahaa, ennen kuin olet yritystoiminnan lopettamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan 26 kalenteriviikon työssäoloehdon.

Kun aloitat päätoimisen yrittämisen ja päätät siirtyä yrittäjäkassan jäseneksi, palkansaajakassan jäsenenä kerrytetty ansiopäivärahaoikeus säilyy ilman katkoksia, jos siirryt palkansaajakassasta yrittäjäkassaan 3 kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjäkassan jäseneksi liittyy myöhemmin, ansiopäivärahaoikeus ei ole aukottomasti voimassa. Lisäksi kassajäsenyyksien voimassaolon välillä voi olla korkeintaan kuukauden katkos. Jos jäisit työttömäksi yritystoiminnastasi, ennen kuin olet täyttänyt yrittäjien 15 kuukauden työssäoloehdon, voisi yrittäjäkassa maksaa sinulle aiempaan palkkatuloosi perustuvaa päivärahaa samoin, kuin palkansaajakassa olisi maksanut. Jos palkansaajakassa on maksanut sinulle päivärahaa ennen kuin aloitit yritystoiminnan, voi yrittäjäkassa jatkaa maksamista aiemmalla palkansaajan päivärahallasi edellyttäen, että päivärahan enimmäisaika ei ole palkansaajakassassa täyttynyt.

Jos olet liittynyt yrittäjien työttömyyskassaan ja täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, et ole enää yritystoimintasi päättyessä oikeutettu palkansaajan ansioiden perusteella laskettuun päivärahaan, vaan edellytysten täyttyessä yrittäjän ansiopäivärahaan. Huomioithan, että päätoimisen yritystoiminnan päättyminen on edellytys työttömyyspäivärahan saamiselle.

Artikkelia päivitetty 24.10. klo 15.55: Korjattu työttömyysturvan yrittäjyyden määritelmää osakeyhtiössä työskentelyn tapauksessa.

Teksti: Mari Kettunen, työttömyysturva-asiamies, Suomen Ekonomit

Asiantuntijat muuttavat maailmaa

Yhteiskunnalliset muutokset ja kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen kasvattavat järjestöalaa ja kolmatta sektoria. Myös WWF Suomi on ohjattu ammattimaisella johtamisella rivakan kasvun tielle.


WWF Suomen toimistolla järjestön pääsihteeri Liisa Rohweder on vasta saanut riisuttua kalastushaalarit, jotka yllään aiemmin päivällä rakensi vaelluskaloille sopivia kutuympäristöjä Kuteminen kuuluu kaikille -virtavesihankkeessa. Pääsihteerin monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu kirjaimellisia kädet savessa -töitä siinä missä puheenvuoroja YK:n kansainvälisissä elimissä yhdessä ministereiden kanssa.

Liisa Rohweder

Kauppatieteestä väitellyt Rohweder on järjestön kasvot. Hän on se, joka viestii ministerien, yritysjohtajien ja järjestöjen kanssa, puhuu tilaisuuksissa, tapaa tasavallan presidenttiä arktisissa asioissa ja edustaa järjestöä korkean tason tapaamisissa. Toimikenttänä on oikeastaan koko maailma: kehitysyhteistyökohteet sijaitsevat Afrikassa ja Aasiassa, ja tämänvuotisen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden myötä toimintaa on ollut myös pohjoisempana. Pääsihteerin kalenteri on täynnä, ja mediaakin on ehdittävä seurata.

”Vuodessa on noin viisi sellaista päivää, jolloin emme ole STT:n uutisseurannassa. Tästä syystä myös brändinhallinta on työssäni aivan keskeistä”, Rohweder summaa.

Ennen kaikkea Rohweder on kuitenkin globaalin järjestön Suomen-osaston esimies, johtaja ja mahdollistaja.

”Minun tehtäväni on luoda suuret linjat, visioida ja miettiä reittiä ja strategiaa yhdessä asiantuntijoideni kanssa. Kun ne ovat tiedossa, annan työrauhan, jotta työntekijät voivat vapaasti loistaa”, Rohweder kertoo.

Järjestön toimintasuunnitelmaan oli esimerkiksi kirjattu mobiilisovelluksen kehittäminen koulujen biologian tunneille. Kun työntekijät tulivat näyttämään valmista sovellusta, Rohweder yllättyi jälleen kerran iloisesti siitä, mitä järjestössä oli saatu itsenäisesti aikaan.

”Se, että tulee positiivisia yllätyksiä isoista, uusista jutuista, osoittaa organisaation olevan hyvässä kunnossa.”

Järjestöt laajenevat ja kehittyvät

Maailman suurimmassa ympäristöjärjestössä tuloksista ei vastata osakkeenomistajille, vaan luonnolle ja tuleville sukupolville. Tavoitteita on kaksi: ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvu on tarkoitus kääntää laskuun ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäyttää. Suuret haasteet ja vastuut edellyttävät järjestöltä yllättävän monipuolista toimintaa.

Perinteisen luonnonsuojelukentän eli lajien ja elinympäristöjen suojelun lisäksi WWF tavoittelee ajattelun ja toiminnan muutosta läpi koko yhteiskunnan. Siksi järjestö tekee myös yhteistyötä vaikuttajien kanssa, panostaa kansainväliseen kehitykseen, ohjaa yrityksiä kestävään tuotantoon ja kuluttajia kestävään kulutukseen, työskentelee ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja auttaa kehitysmaita kehittämään hallintoaan.

Monipuolisiin keinoihin kuuluu myös yhteistyö finanssisektorin kanssa. Tavoitteena on finanssialan rahavirtojen uudelleenohjaaminen, ja trendi on maailmanlaajuinen.

”Tavoitteenamme on rahoitussektorin irtaantuminen fossiilisijoituksista”, Rohweder kertoo.

Tavoitteeseen päästäkseen järjestö on esimerkiksi tutkinut eurooppalaisten eläkevakuutuslaitosten hiileen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä sijoituksia, työstänyt Mandatum Lifen kanssa kestävän sijoittamisen ohjeistusta ja edistänyt Ålandsbankenin kanssa Itämeri-luottokorttia, jonka avulla kuluttaja voi mitata hiilijalanjälkensä luottokorttilaskusta. Keinot edellyttävät erityistä asiantuntemusta.

Uransa aikana Rohweder on ylipäätään huomannut, että järjestöalalla toiminta on ammattimaistunut valtavasti. Tämä näkyy paitsi johtamisessa, myös vaikuttamistyön keinoissa ja etenkin varainhankinnassa.

Sitä paitsi julkisella sektorilla tehdään parhaillaan leikkauksia, ja monia julkiselle puolelle aiemmin kuuluneita asioita on siirretty järjestöjen tehtäväksi. Tämä kasvattaa kolmannen sektorin painoarvoa.

”Ylipäätään järjestöjen merkitys tulee yhteiskunnassa kasvamaan”, Rohweder arvioi.

Kasvua lamasta huolimatta

Myös monialainen WWF on koko ajan halutumpi organisaatio, joka tarjoaa vapaaehtoisille useita erilaisia vaikuttamiskanavia. Tekijöiden ja tukijoiden määrä on lisääntynyt viime aikoina nopeasti. Myös näkyvien mediakampanjoiden, kuten somessa suositun Norppalive-nettikameran, tuoma julkisuus on lisännyt kiinnostusta järjestön toimintaa kohtaan.

”Ja tukijoita järjestö tarvitsee”, Rohweder muistuttaa. ”Yksin me emme saa maailmaa muutettua. Tarvitsemme kummeja, vapaaehtoisia ja kiinnostuneita, ja heidän määränsä onkin kasvanut kovasti.”

WWF on lisäksi hyvin haluttu ja palkittu työnantaja. Rohweder arvioi, että järjestötyön merkityksellinen luonne vetoaa. Työn eettisellä puolella on jatkuvasti enemmän merkitystä, ja työskentely hyvän eteen kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Tällä hetkellä WWF työllistää Suomessa 50 henkeä, joiden taustat vaihtelevat. On ekonomeja, insinöörejä, metsänhoitajia, biologeja, limnologeja ja erilaisia ympäristönsuojelun asiantuntijoita.

”Uutena työntekijänä meille on tulossa juristi”, Rohweder kertoo tyytyväisenä.

Kaikki tämä on vuodesta toiseen siivittänyt WWF Suomen organisaatiota reippaaseen kasvuun maailmantalouden taantumasta huolimatta. Heinäkuussa päättyneeltä tilikaudelta kasvua kirjattiin kahdeksan prosenttia.

”Kauppatieteilijästä on täällä siis hyötyä: olen hyvin kasvu- ja tuloshakuinen. Ei järjestön johtaminen eroa yrityksen johtamisesta.”

Ala vaatii asiantuntemusta

”En ollut ajatellut, että ympäristön- ja luonnonsuojelusta tulisi minulle ammatti, vaikka luonto on aina ollut minulle tärkeä. Menin kauppikseen, koska en tiennyt, mikä minusta tulisi isona”, Rohweder pohtii.

Kauppatieteellinen koulutus mahdollistaa kuitenkin monenlaista. Kun kestävän kehityksen käsite muodostettiin 80-luvun loppupuolella, Rohweder tunnisti oman juttunsa ja päätti alkaa perehtyä siihen. Sittemmin Rohweder muun muassa väitteli aiheesta ja kirjoitti siitä ensimmäisen suomenkielisen yrityksille suunnatun kirjan. Hän hankki vankan aseman yritysvastuun ja kestävän kehityksen asiantuntijana. Alan luottamustoimet seurasivat toinen toistaan.

Järjestön pääsihteeriksi Rohweder ryhtyi pyynnöstä vuonna 2009.

”Minusta uraa ei kannata rakentaa ja suunnitella. Sen sijaan se tulee, kun tekee niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja mielenkiintoisia.”

Rohweder on kiitollinen kauppatieteellisestä koulutuksestaan. Maisterintutkinto opetti tarkastelemaan asioita laaja-alaisesti ja valmisti johtamaan organisaatiota. Väitöskirja todella syvensi näkemystä kestävästä kehityksestä ja yritysvastuusta.

Vaikka Rohweder on koulutuksensa puolesta juuri kestävän kehityksen asiantuntija, suuren järjestön pääsihteerinä hänen on osattava puhua kaikista keskeisistä ympäristö- ja luonnonsuojeluasioista kattotasolla ja ymmärrettävä niitä. Vain silloin linjaaminen ja visiointi onnistuu.

”Todella syvää osaamista vaativissa asioissa tukenani ovat onneksi asiantuntijamme, joiden osaaminen on huippuluokkaa ja joihin voin luottaa sataprosenttisesti.”

Nyt on toiminnan vuoro

Liisa Rohweder painottaa, että WWF:n ydinalueella ympäristöasioissa alkaa olla hoppu. Ala on ollut jumissa käsiteviidakossa: samaa asiaa on ajateltu Rohwederin 30-vuotisen asiantuntijauran aikana ainakin kestävän kehityksen, yritysvastuun, yhteiskuntavastuun, ilmastonmuutoksen sekä bio- ja kiertotalouden nimillä. Eteenpäin pitäisi jo päästä.

”Enää ei tarvita yhtä ainoaa uutta käsitettä, vaan nyt pitäisi toimia.”

Toisaalta kiire saada tuloksia ei saa näkyä organisaatiossa. On eri asia kiirehtiä tuloksia kuin kiirehtiä arkea: työhön pitää käyttää se aika mikä on, eikä tekeminen saa olla liian paineistettua. Tämä haastaa johtamista.

Joka tapauksessa Rohweder on nyt positiivisempi kuin aikoihin sen suhteen, että maapallo vielä saataisiin kestävän kehityksen polulle. Viime aikoina on solmittu suuria kansainvälisiä sopimuksia, ja yritykset alkavat vihdoin huomata, että ympäristöasiat voi sisällyttää liiketoiminnan strategiseen ytimeen. Vaikka työtä on paljon jäljellä, maailman suurimmassa ympäristöjärjestössä mahdollisuudet ovat valtavat.

”Jos onnistumme, me todella muutamme maailmaa.”

Työnhaku on verkostomarkkinointia

Ekonomi, haluatko töitä? Avaa suusi ja ole rohkea. Ja ennen kaikkea: päivitä verkostosi ja luo uusia.


Kuvituskuva

Jotkut meistä elävät niin kuin opettavat. Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpalan pääoppi on verkostojen tärkeys. Hän myös uskoo, että asiat johtavat toiseen ja sattumilla on suuri merkitys – niin kävi hänelle itsellekin.

Kauppatieteiden maisteri Parpala oli tehnyt pari vuosikymmentä koulutustöitä oman yrityksen kautta. Yrityksen lopettamisen jälkeen hän mietti tulevaisuuttaan.

”Tapasin sattumalta järjestössä työskentelevän ihmisen, johon olin tutustunut 20 vuotta aiemmin. Pyysin häneltä audienssia, jossa hän kertoisi järjestömaailmasta. Viikko sen jälkeen hän otti minut töihin kolmeksi viikoksi sairauslomasijaiseksi.”

Siitä se lähti: Parpala on nyt ollut seitsemän vuotta Ekonomien uravalmentajana.

Mahdollisuuksia on kaikkialla

Verkostojen merkitys työnhaussa on nykyään todella suuri. Työnhakijan ei pidä vain tyytyä olemassa oleviin verkostoihin, vaan rakentaa määrätietoisesti myös uusia.

Ihmiset aliarvioivat usein verkostojensa laajuuden. Vuosien mittaan voi kertyä satoja kontakteja, joista on hyötyä: lapsuudenystävät, entiset opiskelu- ja työkaverit, tuttavat niin omista kuin lasten harrastuksista sekä kaikenlaiset satunnaiset kohtaamiset.

”Omia verkostoja kannattaa käydä läpi. Joskus saattaa yllättyä, kuinka paljon LinkedInistä löytyy tuttuja mielenkiintoisista yrityksistä. Myös linkit heidän tuttaviinsa voivat viedä eteenpäin”, Parpala sanoo.

Oman aktiivisuuden tärkeys on kulunut klisee, mutta totta.

”Vinkki työpaikasta voi löytyä mistä tahansa tilaisuudesta tai koulutuksesta.”

Kontaktoi rohkeasti

Voiko verkostoja käyttää liikaa? Onko kiusallista, jos puolituntemattomat ihmiset vuosien takaa pommittavat viesteillä?

”No enpä ole sellaiseen törmännyt”, Parpala hymähtää.

”Jos sinä muistat vanhan tuttavan, todennäköisesti hänkin muistaa sinut.”

Heti ei kannata kuitenkaan käydä päälle tivaamalla työpaikkaa, vaan valita hienovireisempi tapa: pyydä kahville ja kerro, että haluaisit kuulla, mitä heidän toimialalleen tai mielenkiintoiseen yritykseensä kuuluu.

”Ihmiset ovat yleensä mairiteltuja, jos heihin otetaan yhteyttä alansa asiantuntijana. Vartti kahvittelua ei ole iso aika, ja ihmiset ovat kuitenkin aika auliita auttamaan.”

Työpaikat ovat somessa

Mitään tyypillistä tapaa löytää työpaikka ei ole enää olemassa. Perinteisen lehti-ilmoitusten osuus on enää 20–30 prosenttia, mutta niilläkin on paikkansa digipöhinän keskellä.

”Vastavalmistuneella ekonomilla se on ihan relevantti tapa löytää töitä. Mutta mitä kokeneempi ekonomi ja mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän työt löytyvät muita reittejä”, Parpala sanoo.

Some vahvistaa asemiaan. Parpalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 90 prosenttia paikoista tulee jakoon sosiaalisessa mediassa.

”Vaikka kyselyn mukaan työnantajat eivät meillä koe käyttävänsä somea, rekrytointikonsulteille se on ykkösväline. Siksi jokaisella ekonomilla pitää olla kunnollinen LinkedIn-profiili.”

Myös rekrykonsultteja kannattaa pyytää LinkedInissä kontaktiksi, sillä verkostoituminen on heidän työkalunsa. Ylipäätään aina kun tapaa mielenkiintoisen ihmisen, kutsu on syytä laittaa liikkeelle. Turhan häveliäisyyden voi karsia.

”Älä luota vain LinkedInin automaattiviestiin, vaan laita henkilökohtainen viesti. Fiksun yhteydenoton jälkeen kutsuttu voi päättää, ottaako hän sinut verkostoonsa vai ei.”

Parpala puhuu paljon myös henkilöbrändäyksestä. Erityisosaamista, vaikka harrastuksen tai muidenkin mielenkiinnon kohteiden kautta hankittua, ei kannata piilotella.

”Kerro juttuja, jaa ja kommentoi artikkeleita. Blogit ovat hyvä keino tuoda asiantuntijuuttaan esille. Tiedän tapauksia, joissa työnantaja on ottanut yhteyttä: Olemme seuranneet blogiasi, sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia. Haluatko tulla meille töihin?”

Töitä hyville tyypeille

Ekonomit ovat Arja Parpalan sanoin laaja-alaisia osaajia: ei ylettömän akateemisia, vaan tekijöitä ja näkijöitä, joilla on laajaa ymmärrystä yritystoiminnasta. Työtilanne on suhteellisen hyvä, ja uravalmentajaa ärsyttääkin kysymys ekonomien työttömyydestä.

”Miksi aina puhutaan työttömyydestä, kun työllisyysaste on kuitenkin 94 prosenttia?”

Työnhaussa on kaikkina aikoina tarvittu suhteita, mutta nekään eivät aina riitä.

”Hyvä tyyppi voi kuitenkin päästä mukaan rekrytointiprosessiin ja osoittaa taitonsa, kun osaa hyödyntää verkostojaan. Hyvät tyypit saavat aina töitä.”


Teksti: Sami Turunen

Yrittäjä – saatat tarvita osakassopimuksen

Osakassopimus kannattaa laatia jo yhtiötä perustettaessa. Valmiit pohjat voivat olla avuksi, mutta sellaisenaan ne ovat käyttökelpoisia vain harvoin.


Kuvituskuva

Osakkaiden olisi syytä säännellä keskinäisiä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tarkemmin osakassopimuksella, sillä yhtiöjärjestyksessä ei välttämättä ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista sopia kaikista pelisäännöistä. Myöskään osakeyhtiölain säännökset eivät ole riittävän kattavia säätelemään yhtiön ja sen omistajien välisiä suhteita tai omistajien keskinäisiä suhteita.

Osakassopimus tulisi aina räätälöidä yhtiön tilanteeseen ja tarpeeseen sopivaksi. Valmiit mallipohjat soveltuvat harvoin yhtiön omiin tarpeisiin sellaisinaan. Esimerkiksi perheyhtiössä laadittavalla osakassopimuksella voi olla hyvin erilaisia tavoitteita kuin yrittäjäkumppaneiden kesken tehdyllä osakassopimuksella. Tavoitteet voivat olla erilaisia silloin, kun toinen omistaja on vähemmistössä verrattuna tilanteeseen, jossa omistus on jakaantunut tasan osakkaiden kesken.

Etenkin seuraavat kohdat ja teemat olisi syytä käydä huolella läpi sopimusta laadittaessa:

  • Olennaista on miettiä, millä edellytyksillä kukin osakas lähtee osakkaaksi ja mitä kukin osakas odottaa toisilta osakkailta. Sellaisista vastuista ja velvollisuuksista ei kannata sopia, jotka todellisuudessa eivät sovellu yhtiöön tai joita on mahdotonta noudattaa.
  • Sopimuksen tulisi ottaa kantaa yhtiön varojen jakamiseen ja taloudellisten etujen määrään ja muotoon. Taloudellisilla eduilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi osingonjakoa sekä osakkaille työnteon perusteella maksettavaa palkkaa. Muita taloudellisia etuja koskevat ehdot voivat käsitellä esimerkiksi erilaisia kannustinjärjestelmiä. Osingonjaon edellytyksistä on säädetty osakeyhtiölaissa, mutta osakassopimuksessa on usein tarpeellista sopia osingonjakopolitiikasta.
  • Kantaa tulee ottaa siihenkin, mitä tapahtuu, jos joku osakkaista haluaa irtaantua yhtiöstä. Onko muilla osakkailla velvollisuus tai oikeus ostaa toisen osakkaan osakkeet? Näihin tilanteisiin voidaan varautua sopimalla osakkeiden luovutusrajoituksista, kuten lunastus-, suostumus- ja kieltolausekkeista sekä etuosto-oikeudesta. Jos osakkaalta edellytetään osakkeista luopumista, niin olisi hyvä määritellä myös osakkeen hinnanmääräytymisen perusteet tällaisissa tilanteissa.
  • Osakkaiden vakavat erimielisyydet häiritsevät usein yhtiön toimintaa pahasti. Osakassopimuksella pyritään tilanteeseen, jossa yhtiön toiminta ei lamaannu osakkaiden erimielisyyksien takia, vaan käytettävissä olisi erilaisia riitojen ratkaisutapoja tai mahdollisuus lunastaa vastahankaisen osakkaan osakkeet yhtiön liiketoiminnan jatkon takaamiseksi.
  • Avioero- ja perintötilanteista voidaan esimerkiksi sopia, että kuolinpesällä tai perinnönsaajilla on oikeus pitää osakkeet sillä ehdolla, että nämä sitoutuvat osakassopimuksen ehtoihin. Toissijaisesti yhtiöllä on oikeus lunastaa osakkeet. Avioeron varalta voi olla esimerkiksi perusteltua sopia, että osakkaiden on tehtävä avioehto puolisoidensa kanssa.
  • Myötämyyntioikeutta tai -velvollisuutta koskevilla ehdoilla voi olla perusteltua varmistaa, että osakkaiden enemmistön kannatuksen saanut yrityskauppa voidaan toteuttaa, vaikka kaikki osakkeenomistajat eivät haluaisikaan myydä omia osakkeitaan.
  • Sopimuksessa tulisi ottaa kantaa kilpailukieltokysymyksiin, eli saako osakas esimerkiksi vapaasti kilpailla yhtiön toiminnan kanssa ja onko kilpailukielto sidottu osakkuuteen vai työsuhteeseen yhtiössä. Kilpailukieltoa ei kannatta muotoilla niin tiukaksi, että se tosiasiassa estää mahdollisuuden jatkaa työuraa osakkuudesta irtaantumisen jälkeen.
  • Osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on oikeus saada nähtäväkseen vain yhtiön julkiset asiakirjat, kuten tilinpäätös. Tämän vuoksi sopimukseen kirjattu tiedonsaantioikeus voi olla tärkeää esimerkiksi osakkaille, jotka eivät osallistu yhtiön johtamiseen. Tiedonsaantioikeutta myönnettäessä kannattaa kuitenkin miettiä, voiko tietojen luovuttamisella jollekin taholle olla haitallisia vaikutuksia yhtiön toimintaan.
  • Salassapitolausekkeella pyritään osakassopimuksessa turvaamaan sekä yhtiön että muiden osakkaiden liike- ja ammattisalaisuuksia. Salassapidosta sopiminen on yleensä kaikkien osakkaiden etujen mukaista.
  • Usein on tarkoituksenmukaista sopia kiinteäsummaisesta sopimussakosta osakassopimuksen noudattamisen takaamiseksi. Muita mahdollisia seuraamuksia sopimusrikkomuksesta ovat esimerkiksi erilaiset lunastusmääräykset tai osakkeiden hallintaoikeuden menetykset.

Yleensä osakassopimus kannattaa tehdä samaan aikaan kun yhtiötä perustetaan. Jos yhtiön elinkaaren aikana yhtiöön tulee uusia osakkeenomistajia, on heidät myös syytä sitouttaa osakassopimukseen. Usein jo pelkästään asioiden miettiminen etukäteen ja yhteisen tavoitteen löytäminen ehkäisee mahdollisia ristiriitoja.
 

Teksti: Antti Iso-Markku, Legal counsel, Fondia Oy