Janina Airikainen

Janina Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä.

Ensimmäisen työpaikan löytäminen on koronan kurittamilla työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Työmarkkinoilla näkyy silti muutakin kuin synkkiä pilviä: paikkoja avautuu edelleen. Sen huomasi ilokseen myös laskentatoimen opintojaan Helsingin Hankenilla viimeistelevä Janina Airikainen.

Airikainen oli tehnyt kandivaiheen jälkeen jo vuoden maisteriopintoja ja onnistui löytämään koronakriisin keskelläkin työpaikan kesäksi.

”Olin todella onnekas, sillä pääsin samaan paikkaan kuin edellisenä kesänä.”

Kesällä hän huomasi lisäksi kiinnostavan työpaikan, joka oli avautumassa tänä syksynä. Tarkoitus oli ollut jatkaa opintoja, mutta unelmapaikka muutti suunnitelman.

”Sitä ei mitenkään voinut skipata. Päätin hakea sitä ja aloin nopeasti laatia työhakemusta.”

”Hakemukseen kannattaa panostaa”

Airikainen oli samaan aikaan suorittamassa myös Suomen Ekonomien kesäkurssia, jossa yksi harjoituksista oli työhakemuksen laatiminen. Tehtävää palauttaessaan hän kertoi aikovansa hakea paikkaa hakemuksellaan oikeasti.

Koska Airikainen oli lunastanut itselleen kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin, hänellä oli mahdollisuus kysyä apua hakemuksen tekoon Suomen Ekonomien uravalmentajalta. Uravalmentaja Taija Keskinen luki Airikaisen hakemuksen, antoi palautetta ja katsoi vielä uudestaan Airikaisen viilaaman version.

”Hän ehdotti, että hakemusta kannattaa kohdentaa enemmän juuri haettavaan työhön. Toin siihen enemmän osaamistani ja sitä, että tiedän jotain laskentatoimesta. Ja että haluan juuri tälle alalle. Uusimastani versiosta Taija sanoi, että nyt se näyttää siltä miltä pitääkin.”

”Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä olennaiseen.”

Taija Keskinen muistaa, että Airikaisella oli jo valmiiksi tosi hyvä hakemus.

”Pyrimme silti yhdessä vielä tiivistämään sitä. Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä ylitöinä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä vain olennaiseen. Kävimme läpi myös työpaikkailmoituksen ja annoin vinkkejä, miten sen sisältöön voisi yrittää vastata vielä paremmin.”

”Tuli itsevarmempi olo”

Seuraava avuntarve ilmaantui nopeasti, sillä hakemuksen lähettämisen jälkeen Airikaiselle kolahti kutsu työhaastatteluun. Myös siihen hän kaipasi tukea ja laittoi sähköpostia Ekonomien urapalveluun.

Sparraus uravalmentaja Birgit Lindholmin kanssa toteutui korona-ajan vuoksi puhelimessa. Taustaksi käytiin läpi, millaisesta työstä on kyse ja miksi se kiinnosti Airikaiselle.

”Birgit teki minulle sellaisia kysymyksiä, mitä haastattelussakin voitaisiin kysyä ja antoi vinkkejä vastauksiin. Hän muistutti, että rekrytoija voi kuulla ne kymmeneltä muultakin ja kehotti miettimään, voinko antaa jotain lisää. Kuvasin tarkemmin sitä, miksi haluan juuri siihen yritykseen enkä jonnekin muualle. Sitä kuulemma kysytään usein.”

Haastattelun harjoittelu tuntui hyödylliseltä. Vastauksia pystyi harjoittelemaan ilman paineita, ja tuttujakin asioita oli hyvä kerrata.

”Tuli itsevarmempi olo mennä haastatteluun. Se oli vielä elämäni ensimmäinen englanniksi ja Teamsin kautta tehty haastattelu. Harjoittelin lisää kotona ja tein myös itsestäni ajatuskartan.”

Uravalmentaja Birgit Lindholm muistaa vinkanneensa haastattelua jännittäneelle Airikaiselle, ettei jännittämistä pidä pelätä.

”Se on luonnollinen reaktio. Rekrytoija voi nähdä sen jopa positiivisena merkkinä siitä, että on todella kiinnostunut työpaikasta.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin”

Janina Airikainen ei tullut valituksi hakemaansa työhön, mutta kolmen parhaan joukkoon pääsy oli hänestä hyvä tulos. Samaa mieltä on Birgit Lindholm:

”Se on tosi hyvä tulos. Vain yksi saa kultamitalin, mutta hän on päässyt palkintosijoille.”

Nyt Airikaisella on työn alla gradun kirjoitus. Kevääksi odottaa jo seuraava harjoittelupaikka, jossa hän pääsee paneutumaan tilintarkastuksen saloihin.

Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä. Vaikka kilpailu on koventunut, hän uskoo, etteivät työpaikkojen ovet ole työuraansa aloittelevaltakaan sulkeutuneet.

”En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin. Ainakin LinkedInissä tulee koko ajan vastaan oman alani eli taloushallintoalan harjoittelupaikkoja. En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

Airikainen arvelee, että saattaa löytää itsensä lopulta aivan muunlaisesta työstä kuin mihin oli ennen kuvitellut päätyvänsä. Ekonomien kylteriyhdyshenkilön hommissa hän on huomannut, että esimerkiksi markkinointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät työt voisivat kiinnostaa.

Myös uravalmentaja Birgit Lindholm uskoo, että koronasta huolimatta voi löytää omia arvoja vastaavan, mielekkään työn.

”Paikkoja löytyy edelleen.”

”Uravalmennus voi vaikuttaa ratkaisevasti”

KylteriPlus-palveluun sisältyvänä uravalmennus oli Airikaisen mielestä myös edullista. Hän aikoo ostaa KylteriPlussan myös opintojensa loppuajaksi sekä Kauppalehden että urapalvelujen vuoksi. Koko KylteriPlus kaikkine etuineen maksaa 25 euroa.

”En tiedä, mistä muualta opiskelija voisi saada näin edullisesti ja helposti apua työnhakuasioissa. Hintaero muihin valmennuksiin on varmasti suuri.”

Airikainen uskoo, että ekonomien oman ammattiliiton valmentajat tuntevat paremmin ekonomien työmahdollisuuksia ja osaavat antaa spesifimpää apua kuin uravalmentajat muualla. Hänestä Ekonomien uravalmentajan puheille on myös matalampi kynnys kuin muualle.

Työuransa alussa oleva kauppatieteilijä uskoo, että tulee käyttämään liiton uravalmennusta myös myöhemmin esimerkiksi omaa urapolkua miettiessään. Airikaisen mielestä pitää nöyränä, kun ei usko osaavansa kaikkea heti hyvin.

”En kuulu niihin, jotka uskovat pärjäävänsä yksin kaikessa. Kyseenalaistan ideoitani ja kuulen mielelläni ajatuksia joltain, joka tietää enemmän kuin minä. Uravalmentajat tietävät, miten työnhaussa homma toimii.”

Selvästi tärkein KylteriPlussaan sisältyvistä eduista onkin hänestä mahdollisuus kääntyä uravalmentajien puoleen. Kun on entistäkin vähemmän paikkoja tarjolla, itsensä pitää osata tuoda esiin muita paremmassa valossa.

”Se voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, saako kesätöitä vai ei.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

Näin saat jo opiskelijana uravalmentajan käyttöösi

Lue myös:

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”