Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Ekonomien kesätyöpalvelusta oli paljon hyötyä työnhaussa”

Maisteriopintojaan tekevä Jenna Tapiola sai apua työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen kylterien kesätyöpalvelusta. Myös Ekonomien uravalmentajan neuvoista oli hyötyä, kun Jenna pitkästä aikaa oli hakemassa työtä.


”Kesätyöpalvelusta löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Muistatko vielä, kun vuosi sitten kaikki oli toisin? Korona ei ollut muuttanut monia asioita, ja opinnotkin sujuivat entiseen, tuttuun tapaan.

Joensuussa kauppatieteitä opiskeleva Jenna Tapiola oli alkuvuodesta 2020 viimeistelemässä kandiopintojaan ja mietti samalla tulevan kesän työpaikkaa. Monena aiempana kesänä hän oli ollut samassa työpaikassa, jonne ei ollut enää edes tarvinnut hakea. Tällä kertaa Tapiola päätti kuitenkin pyrkiä johonkin muualle.

”Aloin alkuvuodesta pitkästä aikaa hakea töitä, eikä minulla ollut enää niin hyvässä muistissa, millaisia työhakemuksen ja ansioluettelon pitäisi olla.”

Koronasta ei vielä ollut tietoa, kun hän aloitteli työnhakua. Tilanteen muuttuessa työn löytyminen alkoi jännittää enemmän. Vuodesta tuli erilainen kuin muista.

”Olin kuullut monelta, että työnantajat olivat soittaneet ja pahoitelleet, kun eivät pystyneetkään tarjoamaan työtä. Sovittuja paikkoja oli peruttu tai työsopimusten pituutta lyhennetty.”

Tapiola arveli hyvien neuvojen olevan tarpeen.

”Palvelusta löytyi hyviä vinkkejä”

Samaan saumaan osui avautumaan verkkopalvelu, joka osoittautui Jenna Tapiolalle loistavaksi avuksi. Suomen Ekonomit halusi auttaa kyltereitä kesätyönhaussa ja avasi opiskelijoille digipalvelun täynnä vinkkejä ja tukea kesätyörumbaan.

Jenna Tapiola tutustui Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -sivustoon ja hyödynsi sitä monella tavalla.

”Sain paljon hyviä neuvoja työnhakuun. Sieltä löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Hyödylliseksi hän kiittää myös palvelun osiota, josta löytyi hakemus- ja CV-pohjat. Molemmista oli iloa, kun Tapiola muokkaili omaa työhakemustaan ja ansioluetteloaan.

Uravalmentajien digipalveluun laatimat sisällöt olivat muutenkin hyödyksi. Tapiola oppi niistä muun muassa, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä siihen ja ansioluetteloon tulee sisältyä. Apua omiin pulmakohtiin sai kysyttyä lisäksi digipalvelun chatista.

”Uravalmentaja opasti tiivistämään”

Tapiola muisti myös nähneensä Suomen Ekonomien mainoksia uravalmentajan palveluista ja kysyi niistä lisää yliopiston kylteriyhdyshenkilöltä.

”Hän kertoi, että uravalmennusta voi käyttää opiskelijanakin, jos ostan KylteriPlus-palvelun. Hankin sitten KylteriPlussan ihan uravalmennusta varten.”

Tapiolan mielestä 25 euroa oli pieni raha siitä, että on parempi mahdollisuus saada töitä. Ottaessaan yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen hän oli laatinut kiinnostavaan työpaikkaan hakemuksen, mutta kaipasi sille ammattilaisen katsetta ja arviota. Tapiola lähetti hakemuksen ja ansioluettelonsa Ekonomien uravalmentajalle Eva Furuhjelmille.

”Aloimme niitä parantelemaan ja pohdimme tilannettani puhelimessa. Kävimme paperini vielä uusittuina toiseen kertaan läpi. Tuli paljon itsevarmempi olo, kun tiesi, että ammattilainen on katsonut paperini, eivätkä ne ole mitään pilipalijuttuja. Eva opasti myös työtehtävien konkretisoimista ja hakemuksen tiivistämistä. Hän neuvoi, että lukijaa ei pidä kuormittaa liikaa.”

Jenna Tapiola käytti hakemusta muihinkin paikkoihin, joita oli avoimena. Kevään aikana hän lähetti lähes parikymmentä hakemusta avoinna olleisiin työpaikkoihin.

”Koskaan ei voi olla liian hyvin valmistautunut”

Vaivannäkö kannatti, sillä Tapiola sai useampia haastattelukutsuja ja haastattelujen jälkeen parikin työtarjousta. Hän tarttui niistä toiseen, tehtävään Metsä Woodin Customer service centerissä.

”Olin miettinyt, että olisi kiva päästä työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä, mutta olin epäillyt kielitaitoani. Asiakkaat ja myyjät olivat ulkomaalaisia, joten meilikeskustelut käytiin englanniksi. Olin ylpeä, kun pärjäsin hyvin.”

Metsä-Woodilla olisi pidetty hyvä kesätyöntekijä pidempäänkin, mutta viiden kuukauden pestin jälkeen hän kuitenkin ajatteli, että opinnot pitää hoitaa ensin alta. Kesätyön jälkeen Tapiolan koronasyksy on kulunut opiskellessa kotona. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisteriopinnot hän aikoo saada valmiiksi keväällä 2022.

Kesätyönhaku on taas käynnistymässä, ja Jenna Tapiola kertoo, että saattaa hyvinkin ottaa uudestaan yhteyttä Ekonomeihin. Tällä kertaa hän voisi kysyä vinkkejä työhaastattelussa onnistumiseen.

”Siihen ei voi olla koskaan liian hyvin valmistautunut. Uskon, että sitäkin olisi hyvä käydä ammattilaisen kanssa läpi.”

Tulevaisuuteensa hän suhtautuu koronapandemiasta huolimatta valoisasti. Tapiola uskoo, että ekonomeilla on paljon työmahdollisuuksia, vaikka kilpailu on kiristynyt.

”Ainakaan vielä minua ei huoleta. Uskon ja tahdon uskoa, että ekonomeja tarvitaan aina.”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: Klavdia Parkkonen

Tutustu tästä Kylterin kesätyöpalveluun!

Use The Kylteri Summer Job Service in English!

Lue myös:

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola: Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

KylteriPlus: Avaa kylterijäsenyyden uusi ulottuvuus

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

Suosituksemme kauppatieteiden opiskelijoiden kesätyöpalkoista on jälleen julkaistu. Mukana on myös suositus vastavalmistuneen alkupalkasta sekä gradupalkasta tai -palkkiosta.


Viime kesän aiempaa huonommasta kesätyötilanteesta huolimatta kauppatieteiden opiskelijoiden keskimääräiset kuukausiansiot kasvoivat viime vuodesta. Samaan aikaan vuositulot kuitenkin laskivat.  

Nais- ja mieskylterit ehtivät tienata vuositasolla saman verran: molemmilla sukupuolilla vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Sukupuolten välisessä kuukausipalkkavertailussa tapahtui mielenkiintoinen heilahdus: Vuonna 2019 naiskylterit tienasivat kesätöistään keskimäärin enemmän kuin miehet. Miesten mediaanipalkka oli tuolloin 2 100 euroa ja naisten 2 149 euroa. Tänä vuonna miehet ottivat selvän etumatkan naisiin. Miesten mediaanipalkka oli 2 200 euroa ja naisten 2 100 euroa.  

Huomattavasti kasvanut ero voi selittyä sillä, että Kylterien kesätyökyselyyn osallistuneista naisista todella suuri osa työskenteli viime kesänä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä, joissa palkkaus ei ole kovin korkea.  

Nämä tekijät nostivat kesäpalkkaa 

Pääkaupunkiseudun kesätyöläiset ansaitsivat keskimäärin huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa työskennelleet kylterit. Pk-seudulla mediaanipalkka oli 2 205 euroa ja muualla Suomessa 2 060 euroa.  

Kerätty opintopistemäärä nosti palkkatasoa. Alle 120 opintopistettä suorittaneiden mediaanipalkka oli 2 046 euroa ja yli 220 opintopistettä suorittaneiden 2 359 euroa.  

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa aiempaa enemmän.

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa. Kyltereiden, joiden kesätyö vastasi erinomaisesti koulutusta, mediaanipalkka oli 2 200 euroa. Jos kesätyö ei vastannut koulutusta lainkaan, mediaanipalkka oli 1 950 euroa. Ero on kasvanut huomattavasti verrattuna viime vuoteen.  

Vuoden 2021 kesätyöpalkkasuositus

Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan antama vuotuinen kesätyöpalkkasuositus on katsottavissa alla olevasta taulukosta. Kesätyöpalkkasuositus perustuu Kylterien kesätyökyselyn tietoihin sekä Akava Worksin ennusteisiin.  

Gradupalkka- tai palkkiosuositukset sekä suosituksen vastavalmistuneiden ekonomien alkupalkasta voit katsoa palkkasuositussivultamme.  

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Unsplash

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kauppatieteilijöiden kesätyöpaikat vähenivät koronakesänä selvästi. Tilannetta voi silti kuvata torjuntavoitoksi: alaa opiskelevista edelleen neljä viidestä löysi itselleen kesätyön.


Koronavuosi heikensi kauppatieteitä opiskelevien kesätyötilannetta selvästi.

Työmarkkinoilla on puhaltanut koronavuonna kylmästi, eivätkä kauppatieteiden opiskelijat eli kylteritkään ole säästyneet puhurilta. Opiskelijat olivat laajasti huolissaan kesätöiden peruuntumisesta tai lyhentymisestä viime keväänä, ja tuore tutkimuksemme kertoo kesätyötilanteen todella viime kesänä muuttuneen.

Kesätyötä tehneiden osuus pieneni edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä: viime kesänä kauppatieteiden opiskelijoista oli töissä 82 prosenttia, kun tätä edeltävänä kesänä vastaava luku oli 93 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Kylterien kesätyökyselystä, jonka Suomen Ekonomit toteutti tänä syksynä 24. kerran. Kyselyyn vastasi 1 892 kauppatieteiden opiskelijaa.

Korona vähensi paikkoja ja kiristi kilpailua

Työnhaussa koettiin takapakkeja selvästi edellisvuotta enemmän. Tuloksetta työtä hakeneita oli tänä vuonna yhdeksän prosenttia kyselyn vastaajista, kun edellisvuonna työnhausta huolimatta vaille työtä kertoi jääneensä vain kaksi prosenttia vastaajista.

Kuten ennenkin, selvä enemmistö eli 89 prosenttia kesätyön löytäneistä kauppatieteiden opiskelijoista työllistyi kesällä yksityiselle sektorille. Yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa vähensi selvästi koronapandemia, jonka 42 prosenttia vastaajista arvioi vaikeuttaneen omaa työnhakuaan. Monet opiskelijat kertoivat, että pandemiatilanteesta johtuvat rekrytointiprosessien keskeytykset ja rekrytointikiellot olivat johtaneet jopa jo sovittujen työpaikkojen peruuntumiseen.

Kolme prosenttia koki, että koronasta oli pikemminkin hyötyä kesätyön saamisessa.

Avoimiin kesätyöpaikkoihin oli vastaajien mukaan myös aiempaa enemmän hakijoita ja siksi joukosta erottautuminen oli tavallistakin haastavampaa.

”Voidaan puhua torjuntavoitosta”

Kun aiemmin yli yhdeksän kymmenestä kylteristä pääsi oman alan kesätyöhön, tänä vuonna heitä oli siis enää kahdeksan kymmenestä. Voiko tilannetta sanoa jo huonoksi vai ovatko kylterit vielä ihan hyvissä asemissa, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel?

”Toki kesätyöpaikkojen vähentyminen meidän jäsenkunnassamme on poikkeuksellista, eikä ole mikään pikkuasia, että huomattavasti harvempi löysi kesätyöpaikan. Voidaan kuitenkin puhua eräänlaisesta torjuntavoitosta, koska pahempaa pelättiin.”

Salokannel uskoo, että lopputulos oli näinkin hyvä, koska opiskelijat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon töitä kesätyöpaikkoja löytääkseen.

”Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

”Siitä pitää kiittää opiskelijoita. Mutta täytyy myös kiittää työnantajia, jotka ovat epävarmassa tilanteessa halunneet katsoa kriisin yli ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia työllistyä. Se, että näin suurelle joukolle on edelleen tarjottu kesätöitä, osoittaa, että yritykset näkevät kauppatieteilijöiden arvon. Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

Riku Salokannel toivoo, että myös tulevana kesänä yritykset ja julkinen sektori pystyisivät palkkaamaan kyltereitä ja myös kohtuullisilla työsuhteen ehdoilla. Hän uskoo, että alkavana vuonnakin työnantajat päättävät työpaikoista epävarman taloustilanteen vuoksi myöhään.

”Tähän opiskelijat saavat varautua. Ja töiden saaminen tulee todennäköisesti olemaan yhtä haastavaa kuin tänä vuonna.”

Salokannel kannustaakin opiskelijoita tekemään paljon töitä työnhaun hyväksi ja miettimään myös muuta tekemistä sen varalta, että työpaikka jää saamatta.

”Kaikki työkokemus on arvokasta”

Kesätyökyselyn mukaan useimmat työtä saaneet kylterit olivat olleet kesätöissä ennenkin: 58 prosentilla oli aiempaa työkokemusta enemmän kuin kaksi vuotta. Kuten ennenkin, enemmistö heistä työllistyi pääkaupunkiseudulle. Eniten kylterit työllistyivät myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin (32 %), taloushallintoon (14 %) ja asiantuntijatehtäviin (13 %). Kesätyöpaikan saaneista useampi kuin kaksi kolmesta koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan vähintään kohtalaisesti.

Riku Salokannel kannustaa kyltereitä suhtautumaan työmahdollisuuksiin avaralla mielellä.

”Kesätyöpaikan suhteen ei kannata olla turhan kranttu ja ajatella, että vain oman alan työ käy. Varsinkin tällaisessa tilanteessa kaikki työkokemus on arvokasta. Uskon myös, että kun markkinat lähtevät taas vetämään paremmin, kauppatieteen osaamista tarvitaan paljon.”

Kyselyllä kerättiin tietoa kauppatieteiden opiskelijoiden palkkaus- ja työllistymistilanteesta kesän 2020 aikana. Tuloksia käytetään myös pohjana kylterien vuosittaisille kesätyöpalkkasuosituksille, jotka julkistamme tänä vuonna 16. joulukuuta. Samassa yhteydessä kerromme myös kyltereille kesällä 2020 maksetuista palkoista ja palkkojen muutoksista aiempaan verrattuna.

Lue lisää:

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola: Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Valmistuvat toivovat työelämävalmiuksia vahvemmin osaksi koulutusta

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.


Niklas Pippola

Kesätyöt ovat opiskelijoille erittäin merkittävä asia. Kesätöiden avulla halutaan saada arvokasta kokemusta, hankkia tuloja ja usein myös aloittaa omaa urapolkua.

Kauppatieteilijöille on paljon erilaisia kesätyömahdollisuuksia, sillä meitä tarvitaan melkein yrityksessä kuin yrityksessä.

Kesätyöpaikkoja on tarjolla paljon, mutta niin on hakijoitakin. Työpaikkoja ei siis ole kaikille. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino synnyttää opiskelijoiden keskuudessa kovaa kilpailua, jonka seurauksena työnhakuprosessi muuttuu pitkäksi ja stressaavaksi.

Rekryprosessit vievät turhan paljon aikaa opinnoilta

Erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa on huomattavissa turhautumista liittyen rekrytointiprosesseihin.

En sano, että turhautuminen koskee kaikkia. En myöskään yleistä tämän kirjoituksen sisältöä koskemaan kaikkia yrityksiä.

Kesätöiden haku on kuitenkin muuttunut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikaisemmin kesätyöt tulivat suurimmaksi osaksi haettavaksi tammikuun lopun ja maaliskuun välillä. Huhtikuun aikoihin päätökset kesätyöpaikkojen jakamisesta oli jo tehty. Työnhakijan näkökulmasta prosessi kesti kokonaisuudessaan muutaman kuukauden.

Opiskeluun on aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta.

Nykyään tämä aikataulu ei enää pidä paikkaansa. Kesätyöpaikkoja tulee haettavaksi seuraavaksi kesäksi jo ennen vuodenvaihdetta, jopa marraskuussa.

Suurimmalla osalla opiskelijoista aiemmat kesätyöt ovat loppuneet elo-syyskuussa, jolloin opiskeluun on ollut aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta. Sen jälkeen vaativa työnhakuprosessi alkaa syödä opiskelijoiden aikaa.

Pitkiä rekryprosesseja ei oikein voi välttää, vaikka haluaisikin

Se, että kesätyöpaikat tulevat haettavaksi nykyään aikaisemmin, ei ole ongelma. Ongelma on se, että rekrytointiprosessi pitkittyy. Työnhakija joutuu odottamaan tietoa kohtalostaan jopa monta kuukautta.

Pitkä rekrytointiprosessi voi olla seurausta monivaiheisuudesta tai hakijoiden suuresta määrästä. Parhaimman hakijan löytäminen jopa satojen hakijoiden joukosta vie pakostikin aikaa.

Vaativiin työtehtäviin myös sovelletaan muitakin rekrytointimenetelmiä kuin perinteistä hakemusta ja haastattelua. Erilaiset soveltavat tehtävät tai psykologiset testit ovat aikaa vaativia.

Rekrytointiprosesseihin osallistuminen on yleensä melko väistämätöntä. Meistä lähes jokainen hakee joskus ensimmäistä oman alan työpaikkaa.

Työnantajat odottavat, että prosessi on heidän näkökulmastaan päätöksessä

Monista yrityksistä luvataan viestiä kaikille hakijoille mahdollisimman nopeasti sitten, kun valinnat on tehty. Ideana tämä on reilu, mutta käytännössä opiskelijoille aiheutuu paljon turhautumista ja jopa tilanteita, joissa työpaikkoja jätetään hakematta.

Hakijalle voisi ilmoittaa karsiutumisesta esimerkiksi viikon sisällä.

Nimittäin yleensä työnhakijalle ilmoitetaan kielteinen päätös vasta sen jälkeen, kun koko prosessi on saatu työnantajan kannalta päätökseen. Asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja hakijoiden jaksamista säästäen. Arvostettavaa olisi, että hakijalle ilmoitetaan karsiutumisesta muiden kandidaattien joukosta esimerkiksi viikon sisällä.

Sen sijaan päätöstä voi joutua odottamaan pari kuukautta. Näinä kahtena kuukautena hakija olisi voinut hakea moneen muuhun kesätyöpaikkaan odottamisen sijaan

Työnhaku voi olla pitkä prosessi, mutta sen ei tulisi olla turhan pitkä. Opiskelijoiden stressaamista ja turhautumista voitaisiin vähentää prosessien tehokkuutta lisäämällä. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus keskittyä täysillä opiskeluun lukuvuoden aikana.

Seuraava kesä onkin jo nyt usealle kesätyötä hakevalle opiskelijoille iso paha mörkö. Yritysten epävarma taloudellinen tilanne johti menneenä kesänä siihen, että avoimia kesätyöpaikkoja peruttiin ja rekrytointiprosesseja jäädytettiin. Opiskelijoille aiheutui huomattavaa epävarmuutta, suurta stressiä ja jopa pelkoa taloudellisesta toimeentulosta.

Rekrytointiprosessien tehostamisella ei voida poistaa vallitsevaa tilannetta, mutta sillä voitaisiin poistaa pitkä odottaminen ja turhan toivon luominen.

Niklas Pippola, puheenjohtaja, Porin Kylterit ry

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

Työmarkkinajärjestöt esittivät viime vuonna yhdessä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän moninkertaistamista. Korona-aikana keskustelu aiheesta on tyrehtynyt. Suomen Ekonomit haluaa nostaa sen uudelleen esiin, sillä Suomi tarvitsee ratkaisuja osaajapulaan.


Kuvituskuva

”Suomen ikärakenne ja väestökehitys on sellainen, että meillä on valtava tarve nuorelle, osaavalle työvoimalle. Lisäksi Suomi on osaamisintensiivinen yhteiskunta. Tulevaisuuden kasvu nojaa vahvasti siihen, että maassamme on riittävästi osaajia sekä luovia ihmisiä.”

Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apterin mielestä Suomessa tulisi tehdä strateginen päätös siitä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat integroidaan jo opintoaikana paremmin suomalaisille työmarkkinoille. ”Näin he työllistyvät jatkossa paremmin”, Apter uskoo.

Suomen Ekonomien mielestä työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on herätettävä uudestaan henkiin ja laitettava toteutukseen.

Työelämäkokemukset tärkeitä jatkon kannalta

Opiskelijoiden houkutteleminen Suomeen edellyttää Apterin mukaan lisää uusia ja laadukkaita vieraskielisiä kanditason tutkintoja. Maisteritasolta niiltä jo löytyykin, mutta mitä nuorempina opiskelijat saadaan tänne, sitä enemmän on mahdollista synnyttää työelämäkiinnikkeitä jo opintoaikana esimerkiksi kesätöiden kautta.

Työelämään voisi saada tuntumaa sitenkin, että koulutusohjelmiin sisällytettäisiin laadukkaat harjoittelu- ja lopputyöt. Ne voisi tehdä kiinnostuksensa mukaan yrityksessä, julkisella sektorilla tai kolmannella sektorilla.

Tätä kautta voi aueta ovi myös ensimmäiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen. Muutenkin työllistymistä tulisi helpottaa esimerkiksi joustavoittamalla oleskelulupakäytäntöjä.

Apterin mielestä kansainväliset opiskelijat tulisi huomioida paremmin myös kieliopinnoissa. Käytännössä se tarkoittaisi, että kieliopintojen rahoitukseen on panostettava. Tarve koskettaa kaikkia korkeakouluja, joten laadukkaiden kieliopintojen järjestämisessä kannattaisi myös tehdä yhteistyötä.

Määrätietoisesti ja yhteistyössä eteenpäin

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen ja työelämään integroiminen edellyttävät Apterin mukaan määrätietoisia toimia yhteiskunnan monella eri tasolla.

”Kun ymmärretään paremmin se, miten Suomen nykyisten hyvinvointisitoumusten lunastaminen vaatii merkittävää lisäystä koulutusperäiseen maahanmuuttoon, niin on helpompi saada korkeakoulut, ainejärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja yritykset tekemään tiiviimpää yhteistyötä. Suomen tulevaisuus on siitä kiinni.”

Lue lisää

Arene, UNIFI, AMKE, Akava, KT, STTK, Keskuskauppakamari ja Sivista: Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on moninkertaistettava

Valmistuvat toivovat työelämävalmiuksia vahvemmin osaksi koulutusta

Tuore Vastavalmistuneiden palaute -kyselymme antoi jälleen mielenkiintoista tietoa siitä, mitä vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ajattelevat koulutuksestaan.


Parkkari Mika
Koulutuspolitiikan erityisasiantuntija
p. +358400802145

Koulutuksen laatu, kokemukset koulutuksen annista ja työllistyminen koulutuksen jälkeen ovat merkittävimpiä tekijöitä Suomen korkeaan koulutustasoon nojaavassa menestystarinassa. Tätä kaikkea tarkastelemme vuotuisessa vastavalmistuneiden palautekyselyssä, jonka teemme yhdessä kaikkien kauppatieteellistä koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa.

Kysely on tärkeä osa Suomen Ekonomien sekä yliopistojen vuoropuhelua koulutuksen laadusta, tavoitteista ja merkityksellisyydestä. Palautetta tällä tavoin on kerätty jo 1990-luvulta alkaen.

Vuonna 2019 palaute kerättiin viidettä kertaa ainoastaan kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneilta, kun aiemmin mukana olivat myös kyseisenä vuonna kandidaatin tutkinnon suorittaneet.

Jäsenemme pitävät koulutukseen laatuun vaikuttamista erittäin tärkeänä.

Kauppatieteellisen koulutuksen merkitys omalle työuralle on kiistaton, ja siten koulutuksen kehittämistä voidaan pitää merkityksellisenä koko Suomen kannalta. Jäsenemme pitävät koulutukseen laatuun vaikuttamista erittäin tärkeänä. Se onkin ollut merkittävä osa toimintaamme vuosien varrella.

Vuonna 2019 vastavalmistuneiden kyselyyn vastasi 1 747 kauppatieteiden maisteria. Osuus on jopa 60 % kaikista valmistuneista maistereista. Kysely antaa siten hyvän kuvan koulutuksen nykytilaan liittyvistä kysymistä.

Koulutus työllistää jo opintojen aikana

Kauppatieteellisen koulutuksen saaneilla työura alkaa kehittyä jo varhaisessa vaiheessa.

Jopa neljä viidestä vastavalmistuneesta maisterista oli kyselyyn vastaamisen hetkellä jo jollakin tapaa kiinnittynyt työelämään.

Suurin osa työssä olleista koki tyytyväisyyttä omaan työtilanteeseensa, ja työllistyminen suuntautui pääasiassa yksityissektorille.

Jopa 62 % työssä olleista vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla, vaikka kouluttavia yksiköitä on eri puolilla Suomea.

Työuralle hyppääminen vaikuttaa kuitenkin opintojen loppuun saattamiseen, ja siten työssäkäynti on tyypillisesti merkittävin syy opintojen viivästymiselle.

Toisena tulppana on gradun loppuunsaattaminen. Suomen Ekonomeissa tilanne on tiedostettu, ja olemme alkaneet miettiä keinoja kylterien tilanteen helpottamiseksi.

Koulutuksen laatu koetaan hyväksi

Kyselyn kiinnostavinta antia ovat koulutuksen laatuun liittyvät näkökulmat.

Vuonna 2019 valmistuneet kauppatieteiden maisterit arvioivat yleisesti KTM-tutkinnon olevan hyvällä tasolla ja sen antavan hyvät eväät työmarkkinoille. Koulutus koettiin motivoivaksi ja sen arvioitiin hyvin vastaavan tavoitteita.

Jopa 94 % kyselyyn vastanneista koki voineensa hyvin yliopistossa, vaikka tiedämme, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat arkipäivää myös opiskelijoiden keskuudessa. Lue lisää Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -kampanjasta.

Koulutuksessa hankituista valmiuksista parhaiten korostuivat uusien asioiden omaksuminen sekä ryhmätyöskentelyvalmiudet.

Edellisvuoteen verrattuna yrittäjävalmiuksissa sekä yleisissä johtamistaidoissa oli tapahtunut hieman kehitystä, joskin nämä kaksi teemaa koetaan yhä myös kehittämiskohteina ajatellen tutkinnon tuottamaa osaamista.

Usein kaivataan myös elinkeinoelämäyhteyksien kehittämistä, ja myös sen osalta olemme valmiina vuoropuheluun ja yhteiseen kehittämiseen yliopistoyksiköiden kanssa.

Kysely on antanut vuosien aikana aina monenlaisia kimmokkeita uuden kehittämiselle ja keskusteluille, ja näin sen näemme mielellämme olevan jatkossakin. Kiitosta ansaitsevat raporttien kirjoittajat, yliopistojen puolelta mukana ollut henkilöstö ja tietenkin aina kaikki kyselyyn vastanneet.

Tutustu Vastavalmistuneiden palaute -raporttiin.

Erittäin hyvä ellei täydellinen?

Asettaako yhteiskunta turhan kovat paineet onnistumiselle ja menestykselle? Kuka on täydellinen? Mitä oikeastaan on menestys ja miten siihen päästään? Kuka määrittelee menestyksen? Menestyksen, riittämisen ja täydellisyyden tavoittelussa on paljon pohdittavaa. Ei ihme, että aivot ja sitä kautta tekijät väsyvät.


Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

Muina milleniaaleina olen usein pohtinut sitä, mikä on tarpeeksi, jotta voi saavuttaa jonkun tason menestyksessä. Tarpeeksi liikunnassa, harrastustoiminnassa, koiranomistamisessa tai vaikka kahvipapujen laadussa? Tuntuu, että ympäröivä yhteiskunta asettaa kovat paineet ennen kaikkea nuorille ihmisille näyttää, mihin pystyy, oli sitten kyse työnteosta, opintomenestyksestä, terrierinpennun kouluttamisesta tai vaikka siitä, miten monta eri lajia joogaa mahtuu viikko-ohjelmaan. Sosiaalinen media ei välttämättä helpota tätä paineen tuntua.  

Nälkä on hyväksi, tai ainakin itse koen niin, mutta missä menee näyttämisenhalun ja liiallisuuden raja? Siitä en tiedä, mutta uskoisin, että se on täysin veteen piirretty.

Onko kaikki aina opittava kantapään kautta?

Minulla on ollut monesti paha tapa työntää lusikkani joka soppaan. Kyse ei ole koskaan ollut vallan tai menestyksen tavoittelusta, vaan siitä, että olen lähtökohtaisesti hyvin kiinnostunut kaikesta ja haluan olla tekemässä ja näkemässä muutosta esimerkiksi yhteiskunnassa. Sen lisäksi, että haluan olla mukana, haluan myös tehdä työni ja minulle osoitetut tehtävät kunnialla. Niin sen pitääkin olla. On kuitenkin myönnettävä se, että kaikkea ei kannata tehdä omaa jaksamista laiminlyömällä. Sen sijaan, että koko ajan pitää suorittaa ja näyttää, voisi olla hyvä välillä sanoa ääneen, että nyt on paha hetki, en vain ehdi tai jaksa hoitaa tätä asiaa. 

Olen oppinut tämän kantapään kautta. Jossain kohtaa saatoin valvoa yöt kirjoittaen kannanottopohjaa tai esimerkiksi koulutöitä tehden, koska ne olivat jääneet viime tippaan. Pääsykokeisiin luin muutaman viikon ajan yön pimeinä tunteina, koska halusin kouluun, mutta työrintamalla oli hektistä. Joskus saatoin valvoa yöt vain siksi, että pää ei ollut ehtinyt tyhjentyä kuluneen päivän menosta ja asiat pyörivät mielessä. 

Miksi pohdin ääneen kiireisimpiä vuosiani? Siksi, koska olen varma, että moni muukin on jossain kohtaa tajunnut, että omaa jaksamista ei saa eikä voi laiminlyödä loputtomiin. Että tunnollisuudella ja menestyksellä on hintansa, joka on välillä turhan korkea. Sinä olet tärkein, kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Voi kunpa sen vain voisi sisäistää yhtä nopeasti kuin näppäillä läppärillä.

Tuleeko meistä koskaan tarpeeksi hyviä sanomaan ei?

En ole vieläkään valmis, en ihmisenä, järjestötoimijana, opiskelijana tai työntekijänä. Nyt osaan kuitenkin käyttää sanaa ei ja asettaa ainakin jonkinasteiset rajat. Pohdin myös, mihin omat voimavarani riittävät. Jos järjestötoiminnassa joku tehtävä on mielenkiintoinen ja tuo omaan elämääni uutta ja mielekästä sisältöä, haluan lähteä mukaan. Jos taas on kyse paljon aikaa vievästä toiminnasta, joka vie enemmän voimavaroja kuin tuo tullessaan, on hyvä pohtia sitä, onko se sen arvoista. Kukaan ei ole toistaan parempi, vaikka CV vilisisi sadoittain eri juttuja ja hommia. Toinen tekee enemmän, toinen vähemmän ja molemmat ovat täysin ok.  

Voi kuulostaa hölmöltä, että täysipäivästä työtä ja opintoja suorittava ihminen kannustaa muita olemaan suorittamatta. Tämä nyt sattuu olemaan minulle sopiva polku, josta nautin. Ehdin myös pitää huolta itsestäni. Osasyynä puolivuotias westiepoika Pantse, joka liikuttaa, vaikka aina ei huvittaisikaan urheilla. 

Nykyinen työni tuo minulle valtavasti uutta ja kiinnostavaa tietoa, opettaa vastuunkantoa, antaa paikan näyttää ja samalla auttaa minua kasvamaan ihmisenä. Opintoja suoritan sen verran kuin vain suinkin pystyn. Ei pelkästään tutkinnon vuoksi, vaan siksi, että valitsemani kauppatieteet kiinnostavat ja innostavat edelleenkin. On aina hyvä pyrkiä saamaan mahdollisimman hyviä arvosanoja, mutta sekään ei ole itseisarvo. Tärkeintä on se, että teet juuri nyt sellaista, mikä tuntuu sinulle hyvältä ja että jaksat tehdä sitä, mihin haluat panostaa. 

Toivottavasti mielenterveysviikko toi sinulle uusia näkökulmia omaan hyvinvointiisi ja avasi ajatuksia siitä, miten omasta mielestä tulee pitää huolta. Loppukaneetiksi voisi todeta sen, että ollaan ystäviä toisillemme ja ennen kaikkea itsellemme. Armollisuus ei ole keneltäkään pois vaan enemmänkin sitä, että laittaa rahaa pankkiin (tai osakesäästötilille). Terve mieli ja hyvinvoiva kylteri on kaikkien etu. 

Lue myös

Kylteri, anna armoa!

Uupuminen voi kohdata kenet tahansa ja siitä kannattaa puhua

Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Kylteri, anna armoa!

Nuorten uupumus on nousujohteinen trendi paitsi kansainvälisesti, myös meillä Suomessa. Vaaranmerkit ovat yleisiä opiskelijoilla tai juuri työelämässä aloittaneilla. Merkit voivat olla keskenään erilaisia, vaikka perimmäinen syy on uupumuksessa tai ahdistuksessa.


Kampanjakuva

Monesti uupumus pohjaa riittämättömyyden tunteeseen. Monelle on tuttu ajatus, ettei koe pystyvänsä vastaamaan itseensä kohdistuviin paineisiin ja odotuksiin. Ne voivat tulla ympäröivästä yhteiskunnasta, mutta usein asetamme kohtuuttomia paineita myös itse itsellemme.

Tilastollisesti nämä kokemukset liittyvät vahvasti murrosvaiheisiin, kuten opintojen tai työelämän aloittamiseen. Mielemme kehittää helposti epärealistisia odotuksia, joihin sitten pyrimme vimmalla vastaamaan. Olemme usein itseämme kohtaan armottomia täyttääksemme toiveita ja odotuksia, omia ja muiden.

Harvalla juuri opiskelu- tai työelämään astuvalla on kuitenkaan valmiina selkeää kuvaa siitä, mitä tuleva arki todellisuudessa tarkoittaa. Korkeakouluopinnot eivät edelleenkään sisällä riittävissä määrin työelämätaitojen opettelua. Lisäksi työskentely on muuttunut hyvin itsenäiseksi eikä ohjausta ole aina saatavilla. Tehtävien priorisointi on hankalaa ja itsestään huolehtiminen jää usein opintojen ja työelämän kiireiden alle. Työaika ja vapaa-aika sekoittuvat ja tarve olla saatavilla leimaa monien päiviä. Korkeakouluopintojen aikana olisikin tärkeää saada (ja myös hyödyntää) tietoa siitä, miten omaa jaksamista voi tukea paitsi opintojen aikana, myös työelämään siirryttäessä.

Opinnot tai työelämä eivät ole kuitenkaan ainoita asioita, jotka voivat luoda paineita. Välillä tuntuu, että meidän odotetaan suoriutuvan erinomaisesti aivan kaikilla elämän osa-alueilla. Sen lisäksi, että opinnoissa olisi pärjättävä, tulisi ihmissuhteiden olla hyvin hoidettuja ja merkityksellisiä, oman kodin siisti ja sisustettu, sosiaalisen median kanavien pullistella kauniita kuvia ja mielikuvituksellisia tekstejä. Pitäisi vastata kauneusihanteita ja itseään tulisi kehittää erilaisten jännittävien harrastusten kautta…

Ei kukaan voi jaksaa tällaisten kohtuuttomien ja ristiriitaistenkin odotusten keskellä! Itselleen on syytä olla armollinen ja samalla muistaa, ettei omaa elämää kannata verrata mielikuviin toisten elämästä.

Juuri kokonaisvaltaisuus olisi hyvä ottaa lähtökohdaksi myös ongelmien ratkaisussa. Myötämielisyys itseään kohtaan on ensimmäinen askel. Ovatko itseen kohdistuvat odotukset realistisia? Tapahtuuko mitään pahaa, jos niihin ei pystykään vastaamaan? Kaikilla tulee olla lupa olla myös heikko, pyytää apua ja etsiä tukea silloin, kun sitä tarvitsee.

Mikäli uupumus alkaa vallata tilaa eikä asiaan tunnu löytyvän ratkaisua, on hyvä turvautua ulkopuoliseen apuun. Erityisesti miehillä on tutkimusten mukaan turhan korkea kynnys hakeutua avun piiriin. Avun hakeminen on kuitenkin aina järkevää. Siksi kynnys sen hakemiseen tulee olla mahdollisimman matalalla ja palveluita saatavilla. Mitä nopeammin löydetään tapoja purkaa uupumuksen tai ahdistuksen syitä, sitä parempi on lopputulos.

Ollaan siis armollisia itsellemme. Ulkopuolisten odotusten hyökyaaltoon emme aina voi vaikuttaa, mutta omaan sisäiseen riittävyyden tunteeseen kyllä. Olet hyvä ja aivan riittävä juuri tuollaisena.

Saara-Sofia Sirén

Kirjoittaja on kansanedustaja, ekonomi ja kahden lapsen äiti, jonka arki ei sujuisi ilman läheisten apua.

Lue myös

Uupuminen voi kohdata kenet tahansa ja siitä kannattaa puhua

Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Viimeisen kahden vuoden aikana useat kauppatieteellisen alan opiskelijajärjestöt, niin sanotut kylteriyhdistykset, ovat lanseeranneet omannäköisiä mielenterveyshankkeita. Vaikka toimenpiteet hieman vaihtelevat kaupungista toiseen, ovat tavoitteet olleet linjassa toistensa kanssa. 


Kampanjakuva

Suomalaisessa korkeakoulukentässä oli jo kauan puhuttu opiskelijoiden mielenterveydestä ja jaksamisesta, kun Turun kauppakorkeakoulun opiskelijayhdistys, Turun KY, lanseerasi Terve Mieli -hankkeen.

Aluksi hankkeen ideana oli varmistaa ammattiavun saaminen sitä tarvitseville kauppakorkeakoulun opiskelijoille sekä aihealuetta vaivaavien tabujen rikkominen. Asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut kuitenkin paljastivat hankkeen todellisen vahvuuden: hankkeen kautta voitaisiin tarjota apua matalalla kynnyksellä. Yhdistyksessä tajuttiin, että kynnyksen madaltaminen mielenterveyteen liittyvien asioiden osalta on tärkeää – kun mieltä painavista asioista uskaltaa ja haluaa keskustella omalle lähipiirille tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, saattaa ammattiavun tarve tulevaisuudessa vähentyä. 

Hankkeessa päädyttiin keskittymään juuri ruohonjuuritason toimintaan. Mielenterveydellisistä asioista viestittiin, minkä lisäksi vapaaehtoisia tukiopiskelijoita kerättiin kokoon ja aloitettiin kouluttamaan yhdistyksen jäseniä tunnistamaan mielenterveysongelmien tunnusmerkkejä. Yhdistyksen nettisivuille luotiin kattava osio, josta jäsenet saavat tietoa eri ammattitahoista, jotka auttavat tilanteessa, jossa oma jaksaminen ei enää riitä. Yhdistykselle on myös luotu Tukinet-palveluun oma kanava, jonne yhdistyksen jäsenet pääsevät jakamaan tuntemuksiaan anonyymisti toistensa kanssa vapaaehtoisten moderoidessa keskustelua.  

Samaan aikaan kun hankkeen ydinidea alkoi teroittumaan, useat tahot tarjosivat apuaan. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta vauhdittivat hankkeen etenemistä taloudellisella tuellaan ja asiantuntijuudellaan. Kauppakorkeakoulun henkilökunnalta saatu julkinen tuki toi hankkeelle uskottavuutta auktoriteettien kautta. Yhdessä mukana olleiden tahojen kanssa perustettiin ohjausryhmä, joka on sittemmin osoittanut tärkeytensä hankkeen jatkuvuuden turvaamisessa. Järjestötoiminnassa tekijät vaihtuvat vuosittain, joten on äärimmäiseen tärkeää varmistaa, ettei tyhjästä tarvitse aloittaa toimijoiden vaihtuessa.   

Ongelmat eivät missään tapauksessa kosketa ainoastaan Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita, minkä vuoksi hanketta lähdettiin laajentamaan myös valtakunnalliselle tasolle.

Turun KY:n Terve Mieli -hankkeen aate on ollut koko vuoden ajan vahvasti pinnalla Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajaverkostossa, jossa myös Turun KY:n puheenjohtaja edustaa yhdistystään muiden Suomen kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten puheenjohtajien tapaan. Kylteripuheenjohtajaverkosto päätti yhteisymmärryksessä vuoden 2020 pääteemakseen hyvinvoiva kylteri, jonka tarkoituksena oli tuoda mielenterveyskeskustelua arkisemmalle tasolle ja nostaa kauppatieteilijöiden keskuudessa valitettavan yleisiä mielenterveyden ongelmia päivänvaloon entistä tehokkaammin. Lisäksi useat yhdistykset lähtivät Turun KY:n mallin mukaisesti kehittämään omaa henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä painottavaa toimintaansa. 

Tämä kokonaisuus muotoutui kylteripuheenjohtajaverkoston ja Suomen Ekonomien yhteisellä työpanoksella vuoden mittaan kampanjaksi, jonka nyt tunnemme nimellä Terve mieli, hyvinvoiva kylteri. Yhteistyössä kylteriyhdistykset ja Suomen Ekonomit ovat kuluvalla viikolla esillä yhdessä tärkeän asian puolesta – ja ennen kaikkea aidosti. Koemmekin, että mielenterveysviikon ajan kestävä ja kaikki kauppatieteelliset yhdistykset kattava somekampanja ei ole teennäinen sarja blogeja ja videoita, vaan läpileikkaus siitä työstä, jota kylterijärjestöissä on tehty määrätietoisesti jo verrattain pitkän aikaa.  

Henkisen hyvinvoinnin merkitystä ei voi väheksyä, ja nyt asiaan on viimein uskallettu puuttua sen vaatimalla jämäkkyydellä. Yksikään arvosana, urapolku tai titteli ei ole tervettä mieltä tärkeämpää. 

Kirjoittajat

Terve Mieli -hankkeen perustajat Aku Lehojärvi ja Samuli Tähtinen
Turun KY:n ja Suomen Ekonomien  kylteripuheenjohtajaverkoston puheenjohtaja Kalle Kahanpää 

Lue myös

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Opiskelijoille: Usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Päivittyvästä jutusta löydät kootusti vastaukset opiskelijoita askarruttaneisiin kysymyksiin koronavirustilanteeseen liittyen.


koronavirus UKK kyltereille

Koronaviruksen vuoksi lakeihin ja työehtosopimuksiin on tehty tilapäisiä muutoksia. Muutoksista kerrotaan alla olevissa vastauksissa.  Lisää tietoa työehtosopimuksiin sovituista muutoksista löydät YTN:n sivuilta. Koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja muutosten voimassaolosta löytyy myös täältä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kokosimme paljon kysyttyihin kysymyksiin vastauksia.

Miten rekrytointien ja työhaastattelujen käy? 

Töitä ja kesätöitä kannattaa hakea normaalisti ja haastatteluissa noudattaa työnantajan ohjeita. Ensi kesän varalle voi miettiä ”plan B:tä” jo nyt. Kylteriyhdyshenkilömme kokosivat siihen suuntaviivoja.

Kyllien PLAN B vinkit, jos töitä ei löydy:

  • Opiskelu (nosta opintolainaa ja opintotuet)
  • Kesäkandi/gradu
  • Oman yliopiston kesäopinnot
  • Avoimen opinnot 
  • Googlen sertifikaatit (Ads, Search)
  • Koodauskurssit
  • Vapaaehtoistyö
  • MOOC (Massive Open Online Course)

Voiko työnantaja perua työni koronatilanteen takia, jos töistä on jo sovittu? Entä voinko itse perua? 

Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista, joten työsopimus voi syntyä suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai ”hiljaisesti” (esim. tilanne, jossa määräaikaisuus päättyy, mutta työntekijä jatkaa tästä huolimatta työntekoa). Tehty työsopimus sitoo molempia osapuolia.

Koeaikapurku: Jos työsopimuksessa on sovittu koeajasta, työsopimusta ei voi purkaa koeajan perusteella ennen kuin työnteko on aloitettu. Et voi myöskään itse käyttää koeaikapurkua ennen töiden alkamista.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi tilapäinen muutos, jonka johdosta koeaikapurun voi tehdä lain mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Lakimuutos ei koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kansaneläkelaitosta, Ahvenanmaan maakunnan hallitusta, evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa. Niissä työsuhteen koeaikapurkua ei voi tehdä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Purkaminen: Työsuhteen purkaminen päättyväksi heti on lain mukaan mahdollista vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan työnantajan puolelta pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Eli jos työsuhde puretaan, syiden tulee liittyä työntekijän moitittavaan menettelyyn. Tästä koronatilanteessa ei ole kyse. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä työsuhteen purkaminen ei siis ole sallittua. 

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Et voi myöskään itse purkaa työsopimusta koronaviruksen vuoksi.

Irtisanominen: Kesätyöt ovat tyypillisesti kestoltaan määräaikaisia työsopimuksia. Määräaikainen työsopimus ei pääsääntöisesti ole irtisanottavissa. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on mahdollista vain, jos työsopimuksessa on nimenomaan sovittu irtisanomisehdosta, jolloin määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa sovittua irtisanomisaikaa noudattaen. 

Jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, se voidaan irtisanoa jo ennen työnteon alkamista. Jos noudatettava irtisanomisaika on pidempi kuin se aika, joka on jäljellä työsuhteen alkamiseen, syntyy ylimenevältä irtisanomisajan osalta työntekijälle työntekovelvollisuus ja työnantajalle palkanmaksuvelvollisuus. Tässä tilanteessa työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia, että työsopimus päättyy jo aiemmin. 

Jos irtisanominen on edellä kuvatulla tavalla mahdollista, työntekijä ei tarvitse sopimuksen irtisanomiselle syytä. Työnantajalla puolestaan tulee olla lainmukaiset perusteet irtisanomiselle. Lisäksi yli 20 työntekijää työllistävän työnantajan tulee lähtökohtaisesti käydä yt-neuvottelut ennen kuin päätöksiä irtisanomisista tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä voidaan tehdä.

Koronaviruksen vuoksi lain mukaista takaisinottovelvollisuutta on pidennetty. Jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ja työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt, työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen. Yhdeksän kuukauden pituista takaisinottoaikaa sovelletaan silloin, kun työsopimus on irtisanottu lakimuutoksen voimassa ollessa eli 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko, takaisinottoaika on neljä kuukautta, tai, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, kuusi kuukautta.

Irtisanominen vai sittenkin lomauttaminen? Toinen kysymys on, onko irtisanominen ylipäätään oikea keino koronatilanteessa. Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi muutos, jonka mukaan määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä työntekijä. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria ja on voimassa 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksisen kirkko, työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Päättäminen sopimalla: Ennen työnteon aloittamista tai työsuhteen aikana työnantaja ja työntekijä voivat sopia niin määräaikaisen kuin toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen päättämisestä. Sopiminen vaatii kuitenkin molempien osapuolten yhteisen tahdon. 

Jos työsuhteen päättymisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, ei sovelleta rajoituksia, joita laki asettaa edellä mainituille koeaikapurulle, purkamiselle, irtisanomiselle tai lomauttamiselle. 

Työsuhteen päättämisestä sopimalla seuraa lähtökohtaisesti 3 kuukauden mittainen karenssi työttömyysturvaan. Karensseista päättää TE-toimisto.

Voiko kesätyöntekijän lomauttaa?

Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi muutos, jonka mukaan määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria ja on voimassa 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksisen kirkko, työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Mitä vaihtoehtoja opiskelijalla on, jos joutuu lomautetuksi? 

Muun työn ottaminen lomautusajaksi vanhan työn ohelle: Jos sinut on lomautettu, lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Muun työn ottaminen voi tarkoittaa toisen työsuhteen lisäksi myös itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimimista. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Muuta työsopimusta tehdessään työntekijän tulee kuitenkin huomioida aikaisemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla. 

Työpaikan vaihto lomautuksen aikana: Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän 7 päivän aikana.

Huom. Jos olet vaihtamassa työpaikkaa kilpailijalle ja olet sopinut työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskevasta kilpailukiellosta, sen osalta on hyvä sopia kirjallisesti työnantajan kanssa, että työnantaja vapauttaa sinut kilpailukieltosopimuksesta. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että työntekijän irtisanoutuessa lomautuksen aikana ennen kuin 200 päivää on yhdenjaksoisesti kulunut lomautuksesta, kilpailukieltosopimus jää lähtökohtaisesti voimaan. Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen aikana vasta sen jälkeen, kun lomauttamisesta on kulunut yhdenjaksoisesti 200 päivää, työsuhteen katsotaan päättyneen todellisuudessa työnantajasta johtuvista syistä, jolloin kilpailukieltosopimus ei sitone.

Lomautus/irtisanominen ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha opiskelijoille ja valmistuneille: Jos kuulut työttömyyskassaan, voit saada lomautettuna ollessasi tai irtisanottaessa työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sen maksamisedellytysten täyttyessä. Jos sinut lomautetaan tai irtisanotaan, ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa ja tee ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaan.

Suomen Ekonomien jäsenet kuuluvat yleensä KOKO-kassaan (Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO). Huom. Jos teet töitä opiskeluiden aikana, kannattaa KOKO-kassaan liittyä jo opiskeluaikana.

Jos et kuulu mihinkään työttömyyskassaan, voit opiskelijana ja valmistuneena hakea tukea Kelasta. Ilmoittaudu ensin työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-palveluissa ja tee hakemus Kelaan.

Opintojen edistäminen ja opintotuki: Jos joudut lomautetuksi tai irtisanotuksi ja esimerkiksi muita töitä ei ole näköpiirissä, kannattaa selvittää mahdollisuudet tehdä opintoja eteenpäin tänä aikana. Yliopistoilla on esimerkiksi tarjolla monenlaisia kesäopintoja. Selvitä myös mahdollisuutesi saada opintotukea Kelasta.

Muut Kelan etuudet: Selvitä mahdollisuutesi saada myös muita Kelan myöntämiä etuuksia (esim. yleinen asumistuki, toimeentulotuki). Ole yhteydessä Kelaan.

Miten voin varautua jo opintojen aikana valmistumisen jälkeisen ajan yllätyksiin ja kuoppiin?

Vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta KOKO-kassassa jo opiskelujen aikana:

Opiskelijana voit turvata toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta jo nyt. Saattaa olla, että työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen. Tai työ voi olla tiedossa, mutta töiden alkamiseen saattaa olla aikaa muutama kuukausi opintojen päättymisestä ja jostain pitäisi saada toimeentuloa tässäkin välissä. Tai matkaan saattaa tulla yllättäviä mutkia, jos esim. työn löydyttyä työnantajasi vähentää väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttaa koko henkilöstön muutamaksi viikoksi tai jopa pidemmäksikin aikaa.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä. 

KOKO-kassan jäseneksi voit liittyä jo opiskelun aikana, kun olet liittymishetkellä palkkatyössä. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Jatkamalla valmistumisenkin jälkeen Suomen Ekonomien jäsenenä: 

Lakipalvelut käytössäsi: Suomen Ekonomien (alan edullisimpaan!) jäsenmaksuun sisältyvät liiton lakipalvelut (vrt. lakimiehen markkinahinta ~240 e/tunti​). Juristimme auttavat sinua luottamuksellisesti ja henkilökohtaisesti työelämän oikeudellisissa kysymyksissä kuten esim. yt-neuvottelutilanteissa, lomautuksissa, irtisanomisissa, työpaikan ristiriitatilanteissa sekä vuosilomiin, perhevapaisiin ja työaikoihin liittyvissä kysymyksissä. Autamme myös virkasuhdeasioissa ja erilaisten työelämään liittyvien sopimusten kanssa (esim. työ-, johtaja-, toimitusjohtaja- ja päättymissopimukset/eropaketit). Lisäksi neuvomme esimies- ja työnantaja-asemassa olevia jäseniämme työoikeusasioissa ja tarjoamme aloittavan yrittäjän neuvontaa. Eli kun tarvitset apua työoikeusasioissa, juristimme ovat puhelinsoiton tai ajanvarauksen päässä juuri sinua varten. 

Oikeusturva- ja vastuuvakuutukset turvanasi: Juristimme tarjoavat myös neuvotteluapua kiistatilanteissa työnantajan kanssa. Mikäli neuvottelut eivät tuota haluttua lopputulosta ja haluaisit viedä asiasi liiton ulkopuolisen asiamiehen avustuksella oikeuden ratkaistavaksi, käytössäsi on tietyin vakuutusehdoin liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus oikeudenkäyntikulujen korvaamista varten.

Työttömyysturvaneuvonta apunasi: Suomen Ekonomien jäsenmaksuun sisältyvät myös liiton työttömyysturvaneuvonnan palvelut. Luottamukselliset keskustelut työttömyysturva-asiantuntijamme kanssa auttavat sinua päätöksenteossa, kun pohdit työttömyysturvaasi liittyviä asioita.

Kattavampi turva jo opiskeluaikana? Juristimme neuvovat opiskelijajäseniämme työoikeusasioissa samalla tavalla kuin ekonomijäseniäkin. Opiskelijat eivät kuitenkaan kuulu liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa maksullinen (25 eur/vuosi) KylteriPlus-lisäpalvelupaketti, jolla voit laajentaa palveluvalikoimaasi missä tahansa opintojen vaiheessa. KylteriPlus-lisäpalvelupaketilla pääset muiden huikeiden etujen lisäksi myös liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Lue lisää täältä.

Sain harjoittelupaikan ulkomailta, mutta se peruttiin matkustuskiellon takia tilapäisesti. Nyt mietin, kannattaako allekirjoittaa sopimus toiseen paikkaan Suomeen vai ottaisinko riskin ja odottaisin matkustuskiellon perumista? 

Jos toiveissa on saada ylipäätään jotain työtä kesäksi niin kannattaa harkita Suomessa sijaitsevan paikan ottamista, mutta sovi tällöin ensin ulkomaisen työpaikan kanssa töiden perumisesta (mielellään sähköpostitse, jotta asiasta jää mustaa valkoisella). Jos sen sijaan haluat juuri tämän ulkomaisen harjoittelupaikan, voit jäädä seuraamaan tilannetta ja odottamaan matkustuskieltojen perumista, mutta tällöin riskinä on tilanteen mahdollisesti pitkittyessä se, että matkustuskiellot saattavat pysyä ja työt mennä kokonaan sivu suun tämän vuoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on varmasti hyvät ja huonot puolensa ja on henkilöstä kiinni, kumpi vaihtoehto on henkilölle mieluisampi.

Korvaako kukaan työntekijälle työvuorojen peruuntumista, jos esimerkiksi työt tapahtumassa on peruttu koronan takia? 

Tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti työvuorojen peruuntumisen syystä ja tilanteesta riippuen. Jos työnteko estyy työnantajan vastuun piirissä olevasta syystä, kuten esimerkiksi raaka-aineiden tai materiaalin toimituskatkoksista, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaansa esteen ajalta, ellei toisin sovita. Edellytyksenä on, että työntekijä on työnantajan käytettävissä ja valmiina työhön, jos on tarve. 

Työnantaja voi tällaisessa tilanteessa myös harkita työntekijän lomauttamista.

Mitä apua opiskelija voi saada liitosta ja kassasta? 

Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 

Työttömyysturvaneuvonta: Työttömyysturvaneuvontamme on tilapäisesti suljettu. Työttömyysturva-asiossa voit ottaa yhteyttä KOKO-kassaan.

Opintotuki ja Kelan etuudet: Opintotukeen tai Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa ole suoraan yhteydessä etuuden maksajaan eli Kelaan.

Urapalvelut: Luottamukselliset keskustelut (puhelimitse tai kasvokkain) uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin. Käytettävissäsi on myös erilaisia työvälineitä oman suunnan selkiyttämiseen ja keskustelujen tueksi.

Kylterin kesätyöpalvelu: Voit kysyä neuvoja uravalmentajiltamme ja jakaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kylterien kanssa. 

Kylteriyhdyshenkilö: Voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä paikkakuntasi kylteriyhdyshenkilöön, jos sinulla on mitä tahansa jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä. 

Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.

Kauppatieteiden opiskelija Erik Kesti, 20: ”Sain uravalmennuksesta apua isossa päätöksessä”

Vaasassa opiskeleva Erik Kesti käytti Suomen Ekonomien uravalmennusta, kun hänen oli tehtävä opinnoissaan tärkeä päätös. ”Neuvoista oli niin iso apu, että olisin voinut maksaa niistä enemmänkin.”


Erik Kesti

Kun kauppatieteellisen ovet avautuvat, kylterille tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua eri oppiaineisiin niiden peruskursseilla. Ensimmäisen vuoden jälkeen edessä on pää- ja sivuaineiden valinta. Se ei aina ole helppoa, ja valinta voi kuitenkin vaikuttaa omaan työuraan paljonkin.

Vaasassa Hankenilla opiskeleva Erik Kesti pähkäili ainevalintojaan viime keväänä.

”Meillä voi onneksi aika vapaasti valita, minkä yhdistelmän itse kokee parhaaksi. Joissakin oppilaitoksissa täytyy hakea ja on tietyt pisterajat, joilla pääsee eri aineisiin.”

Pääaineekseen Erik oli valitsemassa johtamisen ja organisoinnin, jonka pariksi harkitsi sivuaineeksi saksaa.

”Ajattelin, että oppisin siinä vielä oman osaamiseni lisäksi saksan bisnestermejä. Halusin kuitenkin keskustella tästä jonkun kanssa ja kysyä, onko järkeä valita saksa sivuaineeksi, kun se on jo äidinkieleni.”

Sivuaineesta uutta osaamista

Erik oli lunastanut itselleen Ekonomien KylteriPlus-lisäpalvelupaketin ja tiesi, että pakettiin sisältyy mahdollisuus saada tarvittaessa vinkkejä ja tukea uravalmentajalta. Hän varasi ajan, ja pian uravalmentaja, kehityspäällikkö Arja Parpala otti yhteyttä.

Puhelussa pohdittiin eri näkökulmia ainevalintaan.

”Yliopiston järjestämissä pääaineilloissa olin jo kuullut, mitkä aineet yleensä tukevat työllistymisessä toisiaan. Arja totesi, että koska saksa on äidinkieleni, jokin muu sivuaine olisi minulle hyödyllisempi.”

Arja Parpala näkee saksan kielen taidon suurena etuna Erikille. Moni osaa englantia, saksaa harvempi.

”Saksa on tärkeä liikekumppanimme, joten se on kielenä erinomaista osaamista. Lähdimme kuitenkin puhumaan siitä, että sivuaineen kannattaisi tuoda hänelle ennemmin jonkin uuden substanssin osaamista. Kieli on tavallaan työväline, substanssi taas omaa ydinosaamista.”

”Otin neuvoja vastaan mielelläni”

Erikiä auttoi eteenpäin pohdinnassa Arja Parpalan esittämä kysymys: Mieti, mitkä aineet sinua eniten kiinnostavat ja missä olet vahvimmillasi.

”On kuitenkin tärkeää, että lukee niitä aineita, jotka ihan oikeasti kiinnostavat. Eihän niitä muuten jaksa viittä vuotta lukea”, Erik sanoo.

Erik Kestin mielestä investointi KylteriPlussaan ja sitä kautta uravalmennukseen on kannattanut. ”Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja.”

Arja kannusti Erikiä valitsemaan aineen, jolla olisi hänelle työmarkkinoilla merkitystä. Rahoitus kiinnosti, ja siihen Erik lopulta myös päätyi.

”Puhuimme siitä, että on tärkeää valita aineyhdistelmä, jolla saa monipuolista osaamista. Siten voi tulla palkatuksi useampaan tehtävään.”

Erik otti neuvoja mielellään vastaan ja kiittää saaneensa uskoa valintaansa. Uravalmentajan kannustuksella oli merkitystä sikälikin, ettei rahoitusta oltu yliopiston tilaisuuksissa mainittu johtamisen kanssa tavalliseksi yhdistelmäksi.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin”

Porista kotoisin oleva Erik Kesti opiskelee nyt toista vuotta ja on tyytyväinen ainevalintoihinsa. Hän on huomannut, että johtamisen ja organisoimisen kursseillakin puhutaan paljon siitä, miten päätöksenteko on tärkeää myös rahallisen arvon kannalta.

”Kyllä se aika käsi kädessä menee sivuaineeni eli rahoituksen kanssa.”

Erik uskoo, että uravalmentajan kanssa juttelu ainevalinnan kaltaisissa tilanteissa on järkevämpää kuin jonkun, joka ei tunne ekonomien maailmaa.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin. Heillä on työmarkkinoihin liittyvää ammattitaitoa ja osaamista, ja he saavat myös ekonomien työllistymiseen liittyvää tietoa liiton puolelta. Kyllähän he syystä ovat siinä pestissä.”

Erikin mielestä puhelu oli hyödyllinen. Investointi KylteriPlussaan on kannattanut.

”Laittaahan sitä rahaa tyhmempäänkin. Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja. Maksaisin tästä palvelusta enemmänkin.”

Vaikka ainevalinnat ovat motivaatiolle tärkeitä, valmentaja Arja Parpala lisää, ettei aineyhdistelmä useinkaan ratkaise sitä, mihin päätyy töihin: suurempi merkitys urapolkuun on omilla kiinnostuksen kohteilla. Myöskään ensimmäiset työpaikat eivät estä työllistymistä myöhemmin aivan eri alallekin.

”Oman uran eteen voi tehdä paljon”

Arja Parpala uskoo, että työllistyminen on tulevalle ekonomille hyvinkin todennäköistä – työpaikkoja on korona-aikanakin koko ajan tarjolla. Haasteena on enemmänkin se, että työllistyy itseä kiinnostavaan tehtävään. Sen eteen voi tehdä paljon jo opiskeluaikana.

Uravalmentajat auttavat omalta osaltaan opiskelijoita hahmottamaan, mitä opintojen jälkeen haluaa tehdä. Arja Parpala kannustaa verkostoitumaan ja rakentamaan kontakteja esimerkiksi yritysten edustajiin, jotka pitävät oppilaitoksissa luentoja. Uravalmentajat myös opastavat työnhakutekniikoissa ja LinkedInin hyödyntämisessä.

”Meillä on paljon verkkovalmennuksia, ja kesätyönhakua tukemaan avaamme uudestaan alkuvuonna verkkosivuston. Monet eivät myöskään ole kuulleet pikamentoroinnista, jota tarjoamme kylteriplussalaisille.”

Parpala vinkkaa opiskelijoita hyödyntämään lisäksi tuttuja ekonomeja, jos heitä sattuu tuttavapiirissä olemaan. Ekonomiuraan liittyvistä asioista on avartavaa puhua jonkun sellaisen kanssa, joka on jo pitkään tehnyt työtä kaupallisella alalla. Jopa omaa äitiä tai isää voi hyvin haastatella.

Erik Kesti uskoo, että saattaa käyttää liiton uravalmennusta myös myöhemmin.

”Tavoittelen kansainvälistä uraa, koska minulla on kuitenkin kielitaitoa. Voi olla helpompi lähteä ulkomaille töihin, jos saa siihenkin tukea uravalmennuksesta. Mutta siihen menee vielä vuosia.”

Teksti: Arja Kuittinen

Näin pääset opiskelijana uravalmennukseen

Uravalmentajamme saavat asiakkailtaan palautteena hyviä arvosanoja. Uravalmentajan palveluja voi käyttää jo Suomen Ekonomien opiskelijajäsenenä, kun lunastaa 25 euron hintaisen KylteriPlus-lisäpalvelupaketin.

Lue lisää ja tarkista tästä, oletko jo opiskelijajäsenemme:

KylteriPlus-paketin voit lunastaa jäsenpalvelustamme:

https://jasenpalvelu.ekonomit.fi/

Koronapandemian vuoksi uravalmennukset toteutetaan tällä hetkellä pääsääntöisesti puhelimitse, Teamin tai Zoomin kautta.

Lue myös:

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

Ekonomien toimikunnat: ”Valtava mahdollisuus nähdä, miten yhteiskuntaan vaikutetaan”

Suomen Ekonomien toimikunnat – työelämätoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta ja yrittäjyystyöryhmä – ovat vaikuttamistyön ytimessä. Ryhmät valmistelevat päätöksiä, ehdotuksia ja suosituksia. Toimikunnan jäsenenä pääsee verkostoitumaan sekä oppimaan laajasti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.


Ekonomien toimikunnat Eyup Yilmaz
Eyüp Yilmaz ratkoo Ekonomien työelämätoimikunnassa sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa.

Ekonomien toimikunnat ovat hallituksen alaisia työryhmiä, joiden jäsenet tuovat Ekonomien toimistolle ja hallitukselle tärkeää tietoa ja osaamista suoraan ”kentältä”.

Eyüp Yilmaz opiskelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja on yksi Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan jäsenistä. Hänen mielipiteellään on siis painoarvoa siinä, millaista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä Ekonomeissa tehdään.

”Käsittelemme työelämätoimikunnassa erityisesti työn murrosta ja vaikutuksiltaan suurimpia muutoksia työelämässä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että moni asiantuntija ja ekonomi erilaisista taustoista ja aloilta kokoontuu yhteen. Pyrimme luomaan yhteisen näkemyksen, jota viemme eteenpäin Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoille”, Yilmaz sanoo.

Ekonomien toimikunnat ja etenkin työelämätoimikunnan toiminta perustuu Ekonomien keskeisimpään olemassaolon syyhyn – siihen, että kaikilla ekonomeilla olisi työelämässä asiat mahdollisimman hyvin.

Työelämätoimikuntaan valitaan 8–10 jäsentä kerrallaan ja se kokoontuu noin 5–7 kertaa vuodessa. Työelämätoimikunta muodostaa kannanottoja siitä, millaista ekonomien työ on tänään ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Toimikunta tukee Ekonomien edunvalvontaa ja työmarkkina-asioiden vaikuttamistyötä.

Työelämätoimikunnassa on mukana myös Annukka Erkheikki, joka työskentelee Suomen Rahapajassa account directorina.

”Mielestäni yksi suuria anteja on se, että joutuu erilaiselle alueelle kuin mihin moni ekonomi on omassa työssään tottunut. Mittareiden ja selkeiden tuottotavoitteiden sijaan toiminta on vaikuttamista, jossa on mukana lukuisia eri tahoja. Ekonomien toimikunnat opettavat, miten vaikutetaan asioihin keskipitkällä aikavälillä ja mitä kaikkea se suomalaisessa työelämässä vaatii”, Erkheikki kuvailee.

Annukka Erkheikki Ekonomien toimikunnat
Annukka Erkheikin mukaan toimikuntatyön suola on nähdä, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään eri toimijoiden ja instituutioiden kanssa.

Työelämätoimikunnan apua ja ehdotuksia tarvitaan erityisesti parin kolmen vuoden välein toistuvien työehtosopimusneuvottelujen aikaan. Jokaisen ammattiliiton toiminnassa on keskeistä vaikuttaa siihen, millaisilla ehdoilla sen jäsenet ovat mukana työelämässä. Työelämätoimikunta avustaa Suomen Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoita tässä tehtävässä.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu. Toiminnalla on paljon vaikutusta: ryhmän päätösten avulla Suomen Ekonomien hallitus muodostaa omat kantansa.

”Mielestäni olemme hyvin onnistuneet vaikuttamaan vaikkapa ajattelutavan muutokseen siitä, mitä työ on tulevaisuudessa. Esimerkiksi työaikalakiin liittyen ajateltiin ennen, että työ tapahtuu tiettyyn aikaan ja tietyssä paikassa. Nykyään on jo aika selvää, että työtä tullaan tekemään huomattavasti joustavammin”, Yilmaz sanoo.

Yilmaz ja Erkheikki kannustavat hakemaan työelämätoimikunnan jäseneksi.

”Tässä on valtava mahdollisuus kehittyä itse ja lisäksi ymmärtää, miten laajasti Suomen Ekonomit vaikuttaa. Tässä opittavat neuvottelu- ja argumentointitaidot sekä keskustelukyky eri taustaisten ihmisten kanssa eivät koskaan ole haitaksi.”

Yrittäjyystyöryhmä: Ekonomit ei ole vain palkansaajan asialla

Mainostoimistoyrittäjä Juuso Enala on Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsenenä vaikuttamassa siihen, että myös yrittäjien näkemys on mukana liiton toiminnassa.

Ekonomien jäsenistä muutama prosenttia on yrittäjiä, mutta maailma muuttuu nopeasti. Yrittäjyys on osa yhä useamman ekonomin työuraa. Jos ei päätoimisena, niin mahdollisesti sivutoimisena yrittäjyytenä. Myös yrittäjän kannattaa olla Suomen Ekonomien jäsen.

”Nykyään ei ole sellaista kiveen hakattua määritelmää kuin eläkkeelle jatkuva palkkatyö. Meidän tehtävämme on miettiä, miten työmarkkinat muuttuvat ja miten yrittäjyyden lisääntyminen vaikuttaa ekonomien sosiaalietuuksiin, työsuhdeturvaan, vakuutuksiin ja eläkkeisiin. Ekonomit ei ole vain palkansaajien asialla”, Enala toteaa.

Juuso Enala
Juuso Enala miettii yrittäjyystyöryhmässä, miten esimerkiksi yleistyvä kevytyrittäjyys ja itsensä työllistäminen muuttavat työmarkkinoita.

Yrittäjyystyöryhmään valitaan 8–10 jäsentä ja se kokoontuu nelisen kertaa vuodessa.

Työryhmä edistää ekonomiyrittäjyyttä, yrittäjien verkostoitumista, yrittäjämyönteistä ilmapiiriä sekä yrittäjyysasioita Ekonomien liittotasolla. Toiminnalla tavoitellaan parempaa yrittäjäelämää ja ekonomiyrittäjien järjestäytymisasteen nousua Suomen Ekonomeissa.

Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla.

Kokouksissa saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Yrittäjyystyöryhmä laati vastikään Ekonomien yrittäjyysasioista vastaavan asiantuntijan Ted Apterin kanssa Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelman. Ohjelma tehtiin, koska Suomen Ekonomeilla on yhteiskunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet vaikuttaa kasvuyrittäjyyden toimintaedellytyksiin.

Yrittäjyystyöryhmässä toimii myös opiskelija Samuel Latvanen. Hän pitää suurena etuoikeutena sitä, että pääsee työryhmässä keskustelemaan eri aloilta tulevien eri ikäisten ekonomien kanssa. 

”Ekonomien toimistolta tulee meille työryhmään näkemyksiä tai ponsi johonkin yrittäjyyteen liittyvään ajankohtaiseen asiaan. Meiltä kysytään näkemyksiä ja mielipiteitä niin sanotusti kentältä. Keskusteluiden jälkeen kerromme kantamme, ja Ekonomien yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaiset pääsevät tekemään työtään niin, että asialla voi olla – ja hyvin usein onkin – yhteiskunnallista merkitystä”, Latvanen sanoo.

Samuel Latvanen
Samuel Latvasen mukaan yrittäjyystyöryhmän jäsenyys antaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen.

Sekä Latvanen että Enala painottavat ainutlaatuista mahdollisuutta päästä vaikuttamaan yrittäjien työelämäasioihin.

”Olemme avaamassa latua. Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla. Kasvuyrittäjyysohjelman lisäksi olemme luoneet opiskelijoille suunnatun Unikorni-yrittäjyyskilpailun, jossa opiskelijat saavat sparrausta ja pääsevät pitchaamaan yritysideoitaan Leijonanluola-tyyliin.”

Koulutuspoliittinen toimikunta on saattanut monta isoa uudistusta alulle

Koulutuspolitiikan sektori on valtava. Suomen Ekonomien koulutuspoliittiset asiantuntijat eivät pysty yksin hoitamaan koko kenttää, vaan avuksi tarvitaan koulutuspoliittista toimikuntaa.

Toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja, opiskelija Fanni Holmström-Mikkonen kertoo, että toimikunnassa ideoidaan, linjataan ja pohditaan asioita kriittisesti. Tärkein tavoite on kauppatieteellisen koulutuksen laadun takaaminen.

On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia.

”Kannanottomme viedään eteenpäin Ekonomien toimistolle, josta sitten toteutetaan linjauksia käytännössä”, Holmström-Mikkonen kuvaa.

Koulutuspoliittisen toimikunnan jäseninä on tyypillisesti ihmisiä, joilla on laajaa osaamista ja kokemusta yliopistoista, ammattikorkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja opiskelijapolitiikasta. Mukaan toivotaan myös yritysmaailman edustajia, koska Suomessa koulutettavat opiskelijat työskentelevät pääasiassa yrityssektorilla.

Toimikunnassa tehdään konkreettista työtä, todellisuuteen istuvia ideoita ja ratkaisuja, joten osaamista ja ymmärrystä kentältä täytyy löytyä.

Pääasiallisesti koulutuspoliittinen toimikunta tekee vaikuttamista: kannanottoja, tiedon hankkimista ja yhteydenpitoa oppilaitoksiin. Kokouksia on noin viidesti vuodessa.

Toimikunta myös jakaa vuosittain 6 000 euron arvoisen Opetuspalkinnon erityisen ansioituneelle kauppatieteellisen koulutuksen kehittäjälle.

Yksi koulutuspoliittisen toimikunnan merkittäviä hankkeita on vastikään avattu myyntikoulu School of Sales, joka syntyi siitä ymmärryksestä, että myyntiosaamista tarvitaan Suomessa kipeästi lisää.

Samoin kauppatieteellisten yksikköjen yhteisten perusopintojen verkkototeutus on ollut Suomen Ekonomien käynnistämä hanke, jossa toimikunnalla oli suuri rooli. Tällaiseen projektiin tarvittiin ulkopuolelta tuleva koordinointi ja idea.

Toimikunnassa työskentely antaa aidosti mahdollisuuden vaikuttaa kauppatieteelliseen koulutukseen Suomessa.

”On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia”, Holmström-Mikkonen sanoo.

Ekonomien toimikunnat haku auki nyt

Työelämätoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta ja yrittäjyystyöryhmä hakevat nyt aktiivisia toimijoita kaudelle 2021–2023. Hae mukaan.

Teksti: Eve Tarkkonen

Kuvat: Aleksei Dernjatin

Lue myös:

Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma – pienestä versoo isoja vaikutuksia

Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Työpaikkoihin on nyt paljon hakijoita, joten joukosta pitäisi pystyä erottumaan entistäkin paremmin. Ekonomien uravalmennus antoi kauppatieteiden opiskelija Janina Airikaiselle hyödyllistä tietoa ja itsevarmuutta työnhakuun.


Janina Airikainen

Janina Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä.

Ensimmäisen työpaikan löytäminen on koronan kurittamilla työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Työmarkkinoilla näkyy silti muutakin kuin synkkiä pilviä: paikkoja avautuu edelleen. Sen huomasi ilokseen myös laskentatoimen opintojaan Helsingin Hankenilla viimeistelevä Janina Airikainen.

Airikainen oli tehnyt kandivaiheen jälkeen jo vuoden maisteriopintoja ja onnistui löytämään koronakriisin keskelläkin työpaikan kesäksi.

”Olin todella onnekas, sillä pääsin samaan paikkaan kuin edellisenä kesänä.”

Kesällä hän huomasi lisäksi kiinnostavan työpaikan, joka oli avautumassa tänä syksynä. Tarkoitus oli ollut jatkaa opintoja, mutta unelmapaikka muutti suunnitelman.

”Sitä ei mitenkään voinut skipata. Päätin hakea sitä ja aloin nopeasti laatia työhakemusta.”

”Hakemukseen kannattaa panostaa”

Airikainen oli samaan aikaan suorittamassa myös Suomen Ekonomien kesäkurssia, jossa yksi harjoituksista oli työhakemuksen laatiminen. Tehtävää palauttaessaan hän kertoi aikovansa hakea paikkaa hakemuksellaan oikeasti.

Koska Airikainen oli lunastanut itselleen kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin, hänellä oli mahdollisuus kysyä apua hakemuksen tekoon Suomen Ekonomien uravalmentajalta. Uravalmentaja Taija Keskinen luki Airikaisen hakemuksen, antoi palautetta ja katsoi vielä uudestaan Airikaisen viilaaman version.

”Hän ehdotti, että hakemusta kannattaa kohdentaa enemmän juuri haettavaan työhön. Toin siihen enemmän osaamistani ja sitä, että tiedän jotain laskentatoimesta. Ja että haluan juuri tälle alalle. Uusimastani versiosta Taija sanoi, että nyt se näyttää siltä miltä pitääkin.”

”Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä olennaiseen.”

Taija Keskinen muistaa, että Airikaisella oli jo valmiiksi tosi hyvä hakemus.

”Pyrimme silti yhdessä vielä tiivistämään sitä. Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä ylitöinä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä vain olennaiseen. Kävimme läpi myös työpaikkailmoituksen ja annoin vinkkejä, miten sen sisältöön voisi yrittää vastata vielä paremmin.”

”Tuli itsevarmempi olo”

Seuraava avuntarve ilmaantui nopeasti, sillä hakemuksen lähettämisen jälkeen Airikaiselle kolahti kutsu työhaastatteluun. Myös siihen hän kaipasi tukea ja laittoi sähköpostia Ekonomien urapalveluun.

Sparraus uravalmentaja Birgit Lindholmin kanssa toteutui korona-ajan vuoksi puhelimessa. Taustaksi käytiin läpi, millaisesta työstä on kyse ja miksi se kiinnosti Airikaiselle.

”Birgit teki minulle sellaisia kysymyksiä, mitä haastattelussakin voitaisiin kysyä ja antoi vinkkejä vastauksiin. Hän muistutti, että rekrytoija voi kuulla ne kymmeneltä muultakin ja kehotti miettimään, voinko antaa jotain lisää. Kuvasin tarkemmin sitä, miksi haluan juuri siihen yritykseen enkä jonnekin muualle. Sitä kuulemma kysytään usein.”

Haastattelun harjoittelu tuntui hyödylliseltä. Vastauksia pystyi harjoittelemaan ilman paineita, ja tuttujakin asioita oli hyvä kerrata.

”Tuli itsevarmempi olo mennä haastatteluun. Se oli vielä elämäni ensimmäinen englanniksi ja Teamsin kautta tehty haastattelu. Harjoittelin lisää kotona ja tein myös itsestäni ajatuskartan.”

Uravalmentaja Birgit Lindholm muistaa vinkanneensa haastattelua jännittäneelle Airikaiselle, ettei jännittämistä pidä pelätä.

”Se on luonnollinen reaktio. Rekrytoija voi nähdä sen jopa positiivisena merkkinä siitä, että on todella kiinnostunut työpaikasta.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin”

Janina Airikainen ei tullut valituksi hakemaansa työhön, mutta kolmen parhaan joukkoon pääsy oli hänestä hyvä tulos. Samaa mieltä on Birgit Lindholm:

”Se on tosi hyvä tulos. Vain yksi saa kultamitalin, mutta hän on päässyt palkintosijoille.”

Nyt Airikaisella on työn alla gradun kirjoitus. Kevääksi odottaa jo seuraava harjoittelupaikka, jossa hän pääsee paneutumaan tilintarkastuksen saloihin.

Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä. Vaikka kilpailu on koventunut, hän uskoo, etteivät työpaikkojen ovet ole työuraansa aloittelevaltakaan sulkeutuneet.

”En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin. Ainakin LinkedInissä tulee koko ajan vastaan oman alani eli taloushallintoalan harjoittelupaikkoja. En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

Airikainen arvelee, että saattaa löytää itsensä lopulta aivan muunlaisesta työstä kuin mihin oli ennen kuvitellut päätyvänsä. Ekonomien kylteriyhdyshenkilön hommissa hän on huomannut, että esimerkiksi markkinointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät työt voisivat kiinnostaa.

Myös uravalmentaja Birgit Lindholm uskoo, että koronasta huolimatta voi löytää omia arvoja vastaavan, mielekkään työn.

”Paikkoja löytyy edelleen.”

”Uravalmennus voi vaikuttaa ratkaisevasti”

KylteriPlus-palveluun sisältyvänä uravalmennus oli Airikaisen mielestä myös edullista. Hän aikoo ostaa KylteriPlussan myös opintojensa loppuajaksi sekä Kauppalehden että urapalvelujen vuoksi. Koko KylteriPlus kaikkine etuineen maksaa 25 euroa.

”En tiedä, mistä muualta opiskelija voisi saada näin edullisesti ja helposti apua työnhakuasioissa. Hintaero muihin valmennuksiin on varmasti suuri.”

Airikainen uskoo, että ekonomien oman ammattiliiton valmentajat tuntevat paremmin ekonomien työmahdollisuuksia ja osaavat antaa spesifimpää apua kuin uravalmentajat muualla. Hänestä Ekonomien uravalmentajan puheille on myös matalampi kynnys kuin muualle.

Työuransa alussa oleva kauppatieteilijä uskoo, että tulee käyttämään liiton uravalmennusta myös myöhemmin esimerkiksi omaa urapolkua miettiessään. Airikaisen mielestä pitää nöyränä, kun ei usko osaavansa kaikkea heti hyvin.

”En kuulu niihin, jotka uskovat pärjäävänsä yksin kaikessa. Kyseenalaistan ideoitani ja kuulen mielelläni ajatuksia joltain, joka tietää enemmän kuin minä. Uravalmentajat tietävät, miten työnhaussa homma toimii.”

Selvästi tärkein KylteriPlussaan sisältyvistä eduista onkin hänestä mahdollisuus kääntyä uravalmentajien puoleen. Kun on entistäkin vähemmän paikkoja tarjolla, itsensä pitää osata tuoda esiin muita paremmassa valossa.

”Se voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, saako kesätöitä vai ei.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

Näin saat jo opiskelijana uravalmentajan käyttöösi

Lue myös:

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Opiskelijoiden tilanteet muuttuivat radikaalisti – miten kävi vaihto-opintojen?

Vaihto-opiskelu on yksi opintojen kohokohdista. Opintosuoritusten lisäksi matkaan tarttuu usein unohtumattomia kokemuksia ja kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Tänä vuonna vaihto-opinnoissa jouduttiin tekemään äkkijarrutuksia ja muutoksia suunnitelmiin.


Anni Miettinen
Anni Miettinen joutui palaamaan Suomeen ennen suunniteltua, koska koronapandemia alkoi sulkea kampusalueita Yhdysvalloissa.

Tampereen yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Valtteri Vapola suuntasi helmikuussa Souliin Etelä-Koreaan. Vaihtokohde valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen paljon matkustaneelle opiskelijalle siksi, että häntä kiinnostivat kohdemaan kulttuuri, historia ja poliittinen tilanne.

Vapola kertoo, että oli tyytyväinen päätökseensä lähteä juuri Etelä-Koreaan, sillä se oli yksi niistä maista, joissa vaihtokokemuksesta pystyi nauttimaan edes paikoin normaalisti.

”Koronaviruspandemian alkaminen sattui juuri huonoimpaan mahdolliseen aikaan oman vaihtoni kannalta”, Vapola kertoo.

Lähdön piti tapahtua helmikuun puolenvälin jälkeen, jotta se osuisi paikalliseen lukukausirytmiin. Opintojen lisäksi Vapola joutui pohtimaan käytännön asioita, kuten sitä, miten asunnon jälleenvuokrauksen kanssa kävisi. Lopulta hän kuitenkin pääsi lähtemään.

Myös Soulissa siirryttiin verkko-opetukseen, kun pandemiatilanne paheni. Etäopiskelun oheen oli helpompi sovittaa aikaa päiväretkille, kertoo Valtteri Vapola. Kuva on otettu Namsan Seoul Towerin juurelta.

Poikkeuksellinen kevät muistutti elämän ennalta-arvaamattomuudesta

Joensuussa opiskeleva Anni Miettinen hakeutui vaihto-opiskelijaksi Yhdysvaltoihin muun muassa kohdemaan moninaisuuden vuoksi. Tällä Miettinen tarkoittaa sitä, että maa tarjoaa niin monikansallisten suurkaupunkien vilinää kuin hyvin periamerikkalaisia kokemuksia. Sen lisäksi hän halusi syventää englannin kielen taitojaan.

Miettinen viihtyi erinomaisesti ensimmäiset kuukaudet, mutta joutui kuitenkin palaamaan ennenaikaisesti Suomeen. Korkeakoulut ryhtyivät rajoitustoimiin Eurooppaa vilkkaammin, ja kokonaisia kampusalueita alettiin sulkea ripeästi. Päätös Suomeen palaamisesta ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä tartuntatapaukset olivat lisääntyneet räjähdysmäisesti Euroopassa.

”Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti”, Miettinen sanoo.

Miettinen pystyi onneksi jatkamaan vaihto-opintojaan myös Suomeen palattuaan. Erityisjärjestelyistä sopiminen yhdessä professorien kanssa sujui, vaikka aikaero toi mukanaan omat haasteensa. Vaikka opinnot oli mahdollista suorittaa etänä, Miettisen kuva kepeästä vaihtoajasta täynnä huoletonta matkustelua ympäri Yhdysvaltoja oli kuitenkin muuttunut tyystin. Monet suunnitellut reissut jäivät väliin.

”Viime kuukausien kokemukset ovat antaneet valtavasti perspektiiviä elämään.”

Miettinen kuitenkin ajattelee, että niihin paikkoihin ehtii vielä. Sen lisäksi hän on varma siitä, että tulee muistamaan kuluneen kevään poikkeuksellisena ajanjaksona elämässään. Vaihtokokemus oli myös oppitunti elämän ennalta-arvaamattomuudesta. Onneksi nuoren naisen seikkailuhalu ei ole hiipunut, vaan matkailun nälkä on edelleen suuri.

”Viime kuukausien kokemukset ovat antaneet valtavasti perspektiiviä elämään ja kasvattaneet myös arvostusta oman arjen peruspilareita kohtaan”, kertoo Miettinen.

Soulissakin siirryttiin etäopetukseen

Valtteri Vapola jäi epävarman alun jälkeen Souliin, jossa oltiin tarkkoja lupa-asioista ja terveydentilasta. Koronavirus ei kuitenkaan päässyt yllättämään Vapolaa, sillä hän kokee, että oli koko ajan hyvin perillä virustilanteen etenemisestä. Matkalaukkuun pakattiin jo Suomessa hyvät määrät käsidesiä ja suojamaskeja, sillä maskien käyttö oli pakollista Soulissa.

Myös Soulissa siirryttiin Suomen tapaan verkko-opetukseen, kun pandemiatilanne paheni. Vapola ei itse päässyt kertaakaan fyysisesti oppitunnille. Tämä toki harmitti Aasian vanhimpaan yliopistoon, Sungkyunkwan Universityyn lähtenyttä tiedonjanoista nuorta.

Maskien käyttö oli pakollista Soulissa. Vapola kertoo, että julisteita koronaviruksesta ja käsienpesusta oli joka paikassa ja julkisessa liikenteessä normaalia vähemmän väkeä. Kuva on otettu yliopiston asuntolan vieressä.

Sen lisäksi oheistoimintaan osallistuminen oli mahdotonta. Positiivisia puolia verkko-opetuksessa oli esimerkiksi se, että päivistä pystyi tekemään itsensä näköisiä ja aikaa oli helpompi sovittaa esimerkiksi päiväretkille.

Joskus metrossa sai olla lähes yksinään.

Varotoimenpiteet näkyivät ulkona jatkuvasti: lähes jokaisella vastaantulijalla oli maski julkisilla paikoilla, huomiota herättäviä julisteita koronaviruksesta ja käsienpesusta oli joka paikassa ja julkisilla liikkuessa väkeä oli huomattavasti vähemmän kuin normaalisti. Joskus metrossa sai olla lähes yksinään.

Vapolan mukaan pandemiatilanne oli luonnollisesti ikävä ja traaginen asia, mutta silti hän tunsi olonsa Etelä-Koreassa turvallisemmaksi kuin Suomessa. Tähän vaikuttavia asioita olivat esimerkiksi laadukas terveydenhuoltojärjestelmä sekä se, että koronan leviäminen ja kuolleisuus onnistuttiin pitämään matalalla poikkeuksellisen esimerkillisesti. Suomalaiset kontaktit Soulissa lisäsivät turvallisuuden tunnetta, sillä jos jotain olisi sattunut tapahtumaan, hänellä olisi ollut vertaistukea tarjolla myös omalla kielellä.

Vapola koki Etelä-Korean kulttuurin mielenkiintoiseksi, vaikka paikalliseen tapaan tehdä asioita pitikin hetken aikaa sopeutua. Hän kuitenkin uskoo, että vaihto-opiskelu ei jäänyt viimeiseksi kerraksi Soulissa.

”Kun maan tavoille oppii, käsillä on kulttuurisesti uskomattoman rikas maa, joka antaa paljon enemmän kuin ottaa”, kiteyttää Vapola.

Teksti: Veera Hellman
Kuvat: Anni Miettisen ja Valtteri Vapolan kotialbumit

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

Kun työelämään astuminen lähestyy, opiskelijalle voi olla paljon apua KylteriPlussaan kuuluvasta uravalmennuksesta. Mona Mäkkylä sai opintojensa loppusuoralla Suomen Ekonomien uravalmentajalta kullanarvoisia vinkkejä työnhakuun.


Mona Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.
”Sain uravalmentajalta paljon hyödyllisiä, konkreettisiä vinkkejä.”

Oletko kuullut huijarisyndroomasta? Siitä, että vaikka tietäisi osaavansa paljon ja olleensa jo alan töissäkin, voi tuntea olevansa huijari, jonka osaamattomuus paljastuu koska tahansa.

Hiukan tämän tapaisia tunteita oli Turussa vielä viime keväänä opiskelleella Mona Mäkkylällä. Mäkkylä oli jo valmis tradenomi, työelämässäkin mukana ja jatkamassa opintojaan kohti kauppatieteen maisterin tutkintoa. Jäljellä oli enää gradun viimeistely ennen siirtymistä täyspäiväisesti työelämään.

Kaikesta huolimatta hänellä oli epävarma olo omasta osaamisestaan.

”Oli tosi haastavaa sanoittaa sitä, mitä oikeasti osaan.”

”Pääaineeni oli kansainvälinen liiketoiminta. Sen opiskelusta ei kerry samalla tavalla konkreettista, teknistä osaamista kuin vaikka laskentatoimesta. Kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen on aika pehmeää osaamista.”

Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.

”Sen sanoittaminen oli tosi haastavaa. Tiesin, että minulla on tällaista ja tällaista työkokemusta, mutta silti olin aika pihalla, mitä töitä voisin jatkossa edes hakea. Ehkä se johtui myös siitä, että valmistuin ensin tradenomiksi ja vietin vain kaksi vuotta yliopistossa. En siksi ole ehkä niin selkä suorana osannut lähteä työnhakuun kuin joku muu.”

Mona Mäkkylä
”Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä”, Mäkkylä sanoo.

”Sain hyödyllisiä vinkkejä”

Mona Mäkkylä tutkaili netistä erilaisia paikkoja, joista voisi saada apua työnhakuun, ja valitsi eri vaihtoehdoista ammattiliittonsa Suomen Ekonomien uravalmennuksen. Liiton 25 euroa maksaneeseen KylteriPlus-pakettiin kuuluva valmennus tuntui rahanarvoiselta edulta, sillä jo yksittäinen uravalmennuskerta olisi maksanut muualla paljon enemmän.

Mäkkylä kiittää Ekonomien uravalmentaja Kristiina Kurjelta saamaansa tukea. Puhelimessa käyty keskustelu auttoi selkeyttämään omaa ajatustenvirtaa ja konkreettisesti parantamaan cv:tä ja hakemuskirjettä.

”Uravalmennus kannattaa, jos haluaa työnhakuun apua.”

”En ollut juuri silloin edes hakemassa töitä, mutta halusin varmistaa, että minulla on valmiudet hakea. Hyvää cv:tä tai hakemusta ei ole helppo tehdä. Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä ja niiden sanamuotoja. Sain paljon hyödyllisiä vinkkejä.”

Kesällä maisteriksi valmistunut Mäkkylä uskoo, että Suomen Ekonomien uravalmennuksesta olisi hyötyä muillekin valmistumista lähestyville ja työnhakua miettiville.

”Moni voi olla keskittynyt opintoihin, eikä työkokemusta ole valmistuessa vielä paljon. Kun saa juteltua jonkun kanssa ja selkeytettyä omia ajatuksia, osaa ehkä paremmin korostaa työhaastattelussakin sitä, mikä on hyödyllistä. Uravalmennus kannattaa, jos oikeasti haluaa työnhakuun apua.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Timo Mäkipää

Suomen Ekonomien ekonomijäsenenä ja KylteriPlus-jäsenenä voit varata itsellesi ajan henkilökohtaiseen uravalmennukseen.

Lue lisää:

Uravalmentaja vastaa: Näin pärjäät jatkuvassa muutoksessa

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Tervehdys uudet kauppatieteiden opiskelijat – tässä muutama vinkki fuksivuoteen

Enklaavi ry:n puheenjohtaja Emma Korhonen ja Finanssi ry:n puheenjohtaja Sami Rojo miettivät, millaisia neuvoja antaisivat itselleen fuksivuodeksi nyt, kun opintoja on jo takana enemmän.


”Elä siis hetkessä ja ole valmis ylittämään itsesi”, Emma Korhonen ja Sami Rojo neuvovat aloittavia kauppatieteiden opiskelijoita.

Jälleen on koittanut se hetki vuodesta, kun on aika toivottaa uudet opiskelijat tervetulleeksi yliopistoelämän ihmeelliseen maailmaan. Meidän vanhempien tieteenharjoittajien näkökulmasta tuo tarkoittaa pölyttyneiden haalareiden kaivamista kaapin perältä ja repsottavien haalarimerkkien paikkaamista.

Näin viidennen ja kolmannen vuoden opinnot aloittavien näkökulmasta fuksiviikon ja -vuoden tunnelmiin on aina yhtä ihanaa, vaikkakin haikeaa, palata, sillä aidon fuksivuoden voi kokea vain kerran elämässään. Aina välillä sitä miettii, mitä muuttaisi, jos voisi palata ajassa taaksepäin antamaan muutaman neuvon itselleen sitä vuotta koskien. Tällaisia ne neuvot olisivat:

Älä jännitä

Varsin kulunut sanontahan tämä on, mutta se pätee ainakin meidän kohdallamme. Heitä siis pelko ja jännitys nurkkaan, ja nauti niistä hetkistä, joita eteesi tulee. Löydät aivan varmasti oman porukkasi, jonka kanssa jaatte tämän elämän parhaan ajan. Parhaimmat kaverit voivat löytyä niinkin läheltä kuin omasta fuksiryhmästä.

Tutustu myös vanhempiin tieteenharjoittajiin

Tätäkään emme voi liikaa painottaa, sillä omat opiskeluaikamme eivät varmasti olisi olleet näin uskomattoman hienoja ilman vanhempien vuosikurssien edustajia. Muista tämä: myös he ovat joskus olleet fukseja ja tismalleen samanlaisessa tilanteessa kuin sinä juuri nyt.

Poistu mukavuusalueelta

Kumpikaan meistä ei opinahjoihimme astuessaan kuvitellut lähtevänsä järjestötoimintaan mukaan, mutta nyt vuosia myöhemmin olemme molemmat erilaisten mutkien ja muiden pestien kautta päätyneet omien ainejärjestöjemme puheenjohtajiksi. Juurikin tämä on osoitus siitä, että et voi tietää ennen kuin kokeilet. Elä siis hetkessä ja ole valmis ylittämään itsesi myös niinä heikompina hetkinä, mukavuusalueesi ulkopuolella.

Muista myös opiskella

Joku saattaa naurahtaa kuullessaan tämän juuri meidän suustamme, mutta muista, miksi olet tullut opiskelemaan. Luennot pyörähtävät käyntiin – vaikkakin etänä – hyvinkin nopeasti jo fuksiviikolla. Yliopistossa opiskelun akateemisessa vapaudessa on myös se kolikon kääntöpuoli: asioita pitää todella tehdä itse, joten vastuu siirtyy luennoitsijalta sinulle itsellesi. 

Näin lopuksi haluamme painottaa, että opiskelijaelämä antaa juuri sen verran kuin sille on itse valmis antamaan. Pidä tämä mielessä ja ota tarvittaessa hyppy tuntemattomaan. Näiden sanojen myötä toivotamme fuksit erittäin lämpimästi tervetulleiksi yliopistoelämään ja kauppakorkeakouluihin.

Emma Korhonen on Lappeenrannan yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Enklaavi ry:n puheenjohtaja.
Sami Rojo on Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Finanssi ry:n puheenjohtaja.

Takaisin luennoille – vai sohvan nurkkaan tietokoneelle?

Lukuvuosi käynnistyy tänä vuonna poikkeuksellisesti. Paikkakuntakohtaisia eroja on, esimerkiksi Oulun katukuvasta opiskelijat eivät ole kadonneet, mutta Kuopiossa on huoli kaupungin tyhjenemisestä, kun etäopiskelijat eivät muuta opiskelupaikkakunnalle. Lue kyllien ajankohtaiskatsaukset kylterimaailman ytimestä.


Kauppatieteiden opiskelu on käynnistynyt valtaosin etänä ympäri Suomen, mutta tuoreet kylterit ovat onneksi päässeet myös tapaamaan toisiaan sekä tutoreita ja Ekonomien kylteriyhdyshenkilöitä eli kyllejä.

Hankenilla helpottuneet tunnelmat

Kylteriyhdyshenkilö Janina Airikainen: ”Lähiopetusta saa järjestää kaikille opiskelijoille tartuntasuojatoimenpiteet huomioiden, mutta kaikki opinnot on myös saatava suorittaa etänä halutessaan. Yliopiston tiloissa ei tulla järjestämään tapahtumia syksyllä, ja isoimmat tapahtumat on siirretty järjestettäväksi online-tilaisuuksina.

Ylioppilaskunnassa seurataan yliopiston ohjeistuksia tapahtumien järjestämiseen liittyen. Ylioppilaskunnan tiloissa ja ulkona tapahtumia voinee järjestää viranomaisten ohjeistuksia noudattaen.

Monet vaikuttavan olevan helpottuneita siitä, että lähiopetukseen osallistuminen ja yliopistolla opiskelu on mahdollista syksyllä.”

Kuopiossa pelko tyhjästä kaupungista

Kylteriyhdyshenkilö Justiina Järventaus: ”Täällä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella syksyä odotetaan innokkaasti, mutta hieman varautunein tunnelmin. Vaikka kampuksen ovet ovat avoinna 1.9. alkaen entiseen tapaan, lähtökohtaisesti kaikki opetus järjestetään etänä. Fukseille kuitenkin voidaan ja pyritään järjestämään lähiopetusta.  

Fuksiviikot ja syksyn aloitus tulee väistämättä olemaan sekä vanhoille että uusille opiskelijoille poikkeuksellinen, sillä fuksiviikot eivät tule olemaan entisensä.

Saapuvatko uudet opiskelijat kaupunkiin? Entäpä ne vanhat ja kokeneet, jotka ovat antaneet fukseille paljon kaivatut vinkit?

Tapahtumia on peruttu, toteutustapoja on muutettu sekä pelko tyhjästä kaupungista on suuri. Etenkin ainejärjestöt ovat huolissaan siitä, saapuvatko uudet opiskelijat kaupunkiin? Entäpä ne vanhat ja kokeneet, jotka ovat antaneet fukseille paljon kaivatut vinkit?

Itse jännitän syksyä enemmän kuin koskaan, mutta jaksan uskoa, että hyvällä yhteishengellä ja sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla tästäkin syksystä saadaan unohtumaton.”

Aalto-yliopistolla vuorottelumalli

Kylteriyhdyshenkilö Saara Oksanen: ”Täällä Otaniemessä jatketaan pääosin opiskelua ja työskentelyä etänä. Ainoana poikkeuksena on, että jos opetusta ei voida toteuttaa etänä laadukkaan oppimisen olennaisesti kärsimättä, tällainen opetus voidaan järjestää turvallisuudesta huolehtien kampuksella. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat lähiopetuksessa etusijalla. 

Kampuksella työskentelyyn on Aallossa kehitetty joustava vuorottelumalli. Se yhdistää etä- ja lähityöskentelyn turvallisesti ja joustavasti, mutta koskee lähinnä henkilökuntaa. Täällä Otaniemessä suurin osa asukkaista on opiskelijoita.

Opiskelijoita ahdistaa sekä mietityttää tuleva syksy ja tietämättömyys tulevasta. Nyt myös tapahtumien peruminen saa opiskelijat pelkäämään, että edessä on samanlainen syksy kuin kevät oli.”

Joensuussa riittää ”mäyrille” tilaa

Kylteriyhdyshenkilö Claudia Kärnä: ”Itä-Suomen yliopistossa alkaa fuksiviikot ja opetus vasta nyt syyskuussa. Kaikki opetus on etänä niin vanhemmille opiskelijoille kuin uusille fukseille. Ainoa poikkeus sääntöön on laitosesittely.

Claudia Kärnä toivottaa Joensuun fuksit tervetulleiksi. (Kuva viime vuodelta.)

Tapahtumat on muokattu rajoitusten mukaisiksi ja osa tapahtumista on viety ulos. Tämä onnistuu Joensuussa melko vaivatta, koska meillä on aloittavia opiskelijoita huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Vaasassa.

Opiskelijat muodostavat todella ison osan paikkakunnan väestä (joka kolmas on opiskelija) ja ovat näkyvä osa Joensuun katukuvassa. Vallitsevan tilanteen myötä moni on muuttanut takaisin pk-seudulle ja hoitaa etäopinnot sieltä käsin. Mäyrät (eli fuksit) ovat olleet innokkaita ja odottavaisia, ja alustavan tiedon mukaan heitä on tulossa mukava määrä Joensuuhun pandemiasta huolimatta.”

Turun kauppakorkeassa ei lannistuta, vaikka kahvit keitetään kotona

Kylteriyhdyshenkilö Aku Lehojärvi: ”Koronan sävyttämä arki on ajanut Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat takaisin kotisohville. Ensimmäisen jakson opetus järjestetään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta etänä. Yliopiston tilat eivät ole käytössä, eli valitettavasti kahvit täytyy keittää itse ainakin alkusyksyn ajan.

Puput, eli ensimmäisen vuoden opiskelijat Turun kauppakorkeakoulussa, ovat olleet toiminnan ytimessä ja kaikki tapahtumat on rajattu siten, että paikalle pääsevät heidän lisäkseen ainoastaan tutorit. Uusille opiskelijoille on haluttu antaa mahdollisimman hyvät mahdollisuudet ryhmäytyä ja ystävystyä. Puput ovat jälleen saaneet unohtumattoman ensimmäisen viikon, ja hymy on tätä katsoessa ollut itselläkin herkässä.

Jotkut nauttivat etäopiskelun tuomasta vapaudesta, kun taas toiset saattavat kaivata maisemanvaihdosta. Epätietoisuus tulevaisuudesta on yleistä, mutta se otetaan usein vastaan haasteena, eikä siitä yleisesti ottaen ole täällä lannistuttu.” 

Åbo Akademissa uutta tekniikkaa hybridiluentoja varten

Kylteriyhdyshenkilö Hanna Kuusinen: ”Mäen toisella puolella Åbo Akademin kauppakorkeakoulussa on myös aloiteltu uutta lukuvuotta poikkeuksellisissa tunnelmissa. Koulu on avannut jo ovensa uusille opiskelijoille orientaatioviikon ajaksi, mutta vanhat konkarit saavat tyytyä taistelemaan Zoomin ja Netflixin välillä. Opiskelut jatkuvat ainakin alkusyksyn osalta pääasiassa etänä, mutta kirjasto ja kouluruoka – jonka kallistuminen herätti hieman soraääniä – ovat palanneet helpottamaan arkea.

Vanhat konkarit saavat tyytyä taistelemaan Zoomin ja Netflixin välillä

Åbo Akademissa on kuluvan vuoden aikana eletty ajan hermolla ja panostettu erityisesti luentosalien tekniikkaan. Moni luento on mahdollista pitää jatkossa hybridiluentona, jos tilanne sallii.

Fiilis kampuksella on ollut ensimmäisen viikon, gulisveckan, aikana enimmäkseen positiivinen. On ollut mahtavaa päästä näkemään uudet opiskelijat kasvotusten Zoomista huutelun sijasta. Vaikka moni lause päättyykin sanoihin ’normaalisti ei tehdä näin’, kampuksella on havaittavissa vahva yhteisöllinen meininki.”

Oulussa opiskelijat näkyvät katukuvassa

Kylteriyhdyshenkilö Siiri Harju: ”Syksyn ensimmäinen opintojakso alkaa pääasiallisesti etänä. Etäopetuksesta poikkeavat esimerkiksi laboratorio-opetukset sekä aloittavien opiskelijoiden orientaatioviikon infot.

Oulun yliopisto suosittelee opiskelijoita suosimaan pyöräilyä, sillä onhan Oulussa suoraan yliopistolle vievä hieno pyöräbaana. Oulun kaupunki palkittiin vuonna 2019 Rakentajapäivillä tämän pyöräbaanan rakentamisesta. Pyöräily onkin varmasti poikkeusoloissa hyvä kulkuväline, sillä julkinen liikenne ruuhkautuu varsinkin lukuvuoden alussa. Linnanmaan kampuksen väkimäärä on nousussa myös sen tähden, että Oulun ammattikorkeakoulu on jo osin siirtynyt yliopiston kanssa saman katon alle.

Fuksiviikon tapahtumia on turvallisuuden vuoksi jouduttu karsimaan, mutta onneksi lähitapaamisia on suunniteltu ja uudet opiskelijat toivotetaankin perinteisesti tervetulleeksi Ouluun maanantaina 31.8. Finanssin Fuksipäivässä.

Haalarikansaa on jo näkynyt Oulun katukuvassa, mikä on varsin yleinen näky Oulun kaduilla ympäri vuoden. Vaikka opetus onkin etänä, Oulu ei ole autioitunut opiskelijoistaan.”

Jyväskylässä hiukan jännitettiin, mutta enemmän innostuttiin

Kylteriyhdyshenkilö Teemu Hautakangas: ”Syksy ja fuksien orientaatioviikot ovat lähteneet räväkästi käyntiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Ensimmäisellä viikolla ilmassa on huomattavasti ollut koronan aiheuttamaa jännitystä, mutta innostuneisuus uudesta lukuvuodesta, varsinkin fuksien keskuudessa, on saanut kaikki iloisin mielin palaamaan takaisin opiskelujen pariin. Tästä voidaan kiittää kauppakorkeakoulun sekä Jyväskylän kylteriainejärjestöjen Pörssin ja Dumpin varotoimia ja ohjeistuksia koronan varalta.

Suurin osa tapahtumista järjestetään ulkona ja tapahtumissa kierretään pienryhmissä, jolloin fuksit pääsevät levollisin mielin tutustumaan muihin fukseihin ja Jyväskylään opiskelijakaupunkina.

Opetus järjestetään Jyväskylässä pääosin etänä, mutta yliopiston tiloissa ja lähiopetuksessa noudatetaan tilojen kokomääriin perustuvia henkilörajoituksia.”

Vaasan merenrantakampus tyyntyy, mutta pinnan alla kuohuu

Kylteriyhdyshenkilö Eeva Kääpä: ”Vaasan yliopiston fuksit pääsevät aloittamaan opiskelutaipaleensa syyskuun alussa. Uunituoreita kauppatieteiden opiskelijoita saapuu Vaasaan sankoin joukoin, joten pääsääntöisesti kaikki opetus toteutetaan etänä.

Syksyn suunnitelmien osalta on todellakin saanut harjoitella ajattelua laatikon ulkopuolelta.

Jotta uudet opiskelijat saataisiin kuitenkin tiiviiksi osaksi yhteisöä, viisaita päitä on lyöty yhteen tapahtumien suunnittelukokouksissa. Alkusyksyn aikana on saanut monta kertaa yllättyä positiivisesti kollegojen ja muiden yhteistyötahojen innovatiivisuudesta, kun tilanne on vaatinut nopeita ratkaisuja turvallisuuden takaamiseksi. Syksyn suunnitelmien osalta on todellakin saanut harjoitella ajattelua laatikon ulkopuolelta. Edessä on varmasti huikea syksy.  

Vaasassa joka viides vastaantulija on opiskelija, eli opiskeluelämän kuhinaan on täällä totuttu. Tänä syksynä kaupunki kuitenkin jäänee tavallista hiljaisemmaksi, kun opiskelijat eivät saavu paikan päälle merenrantakampuksellemme. Suuresta määrästään huolimatta Warrantin jäsenet tunnetaan yhteisöllisyydestään, jonka voimaan luotamme vahvasti myös näinä erikoisina aikoina.” 

Lappeenrannassa desinfioidaan ahkerasti

Kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala: ”Lappeenrannan Skinnarilan kampusalue on hiljaisen kevään ja aution kesän jälkeen herännyt henkiin, kun opiskelijat ovat saapuneet kaupunkiin. Koska isot tapahtumat on siirretty ulos ja kaikki (eli kaksi) Lappeenrannan opiskelijabaaria ovat remontissa, kampusalue todellakin näkyy ja kuuluu. Vaikka laulaminen on näennäisesti kielletty mikrobien leviämisen hillitsemiseksi, teekkareita on vaikeaa estää veisaamasta kiltalaulujaan. Ja siitähän me kylterit sitten innostumme. 

LUT-yliopistossa Lappeenrannassa sekä Lahdessa opetus starttaa hybridiopetuksena: osa kursseista on täysin etänä ja osaa tarjotaan sekä livenä että verkosta seurattavana versiona. Meidän kampus on auki rajoitetusti. Käsidesiä on joka puolella ja turvavälejä suositellaan noudattamaan. Yliopisto jakaa meille kasvomaskeja ja ylioppilaskunta sai trukkilavallisen käsidesiä Kyrö Distilleryltä, eli nyt kädet desinfioidaan joka paikassa. Myös Lappeenrannan kaupunki on muistanut meitä opiskelijoita ilmaisilla kangasmaskeilla.

Uudet opiskelijat ovat yhtä innokkaita kuin aina, mutta vanhempia tieteenharjoittajia hieman kalvaa perinteisten tapahtumien peruminen, siirtäminen tai muuttaminen. Uudet ratkaisut ovat jo osoittautuneet toimiviksi, ja osa niistä jäänee varmasti käyttöön jatkossakin.”

Tampereella viuhahdettu poikkeusoloissakin

Kylteriyhdyshenkilö Milla Kukkonen: ”Syyslukukauden opetus aloitettiin Tampereen yliopiston kauppatieteiden yksikössä pääsääntöisesti etätoteutuksena. Uutta on, että yliopisto on jälleen avannut ovensa opiskelijoille ja pääsy kampukselle on mahdollista rajoitetusti. Kaivattu kirjaston rauha ja edulliset opiskelijalounaat kutsuvat siis taas halukkaita.

Entäs opiskelijaelämä? Tietyistä perinteistä ja tapahtumista on voitu pitää kiinni. Uusien opiskelijoiden eli smurffien tutustumisviikot potkaistiin käyntiin jo parisen viikkoa sitten. Smurffiviikkomme ovat uusille smurffeille merkittävä tekijä opiskelijaelämään tutustumisessa ja oman opiskelijayhteisön löytämisessä. Siksi halusimme tarjota smurffeille kokemuksen poikkeusoloista huolimatta, mutta tietysti turvallisuus edellä.

Hauskanpitoa ei ole puuttunut, ja historiaakin on tehty päätymällä lööppeihin.

Ja kuinka huikeat Smurffiviikot meillä onkaan jo nyt takana! Hauskanpitoa ei ole puuttunut, ja historiaakin on tehty, kun päädyimme perinteisellä, hyvän mielen tempauksellamme iltapäivälehden lööppeihin.

Lue myös:

Kylli eli kylteriyhdyshenkilö palveluksessasi

Kylli eli kylteriyhdyshenkilö palveluksessasi

Kyllit ovat Suomen Ekonomien työntekijöitä kauppakorkeakoulun kampuksilla. Heidän tehtävänsä on auttaa jokaista opiskelijajäsentä saamaan kaikki irti Ekonomien jäsenyydestä.


Kylli on Suomen Ekonomien kylteriyhdyshenkilö
Kyllit muun muassa sparraavat työnhaussa, jakavat tärkeää tietoa ja järjestävät tapahtumia.

Kylli toimii opiskelijoiden sekä kylteriyhteisön tukena ja asiantuntijana kampuksella. Voit kääntyä hänen puoleensa monissa asioissa.

Kylteriyhdyshenkilöt neuvovat, järjestävät tapahtumia ja tiedottavat. Oman paikkakunnan kylli kannattaakin ottaa seurantaan myös somessa.

Kylli tekee monipuolista työtä

Kyllit on koulutettu opastamaan uraohjauksessa, koulutuspolitiikassa ja työmarkkinatoiminnassa. Kylli osaa neuvoja laajasti monenlaisissa työelämäkysymyksissä: apua saa esimerkiksi työnhakuun tai palkkaneuvotteluihin. Hän sparraa myös työhakemuksen ja CV:n tekemisessä tai työhaastatteluun valmistautumisessa. Käänny siis epäroimättä kyllisi puoleen aina, kun yhtään siltä tuntuu.

Kylteriyhdyshenkilöt myös pitävät huolen, että kun työmarkkinoilla tai yhteiskunnassa tapahtuu, opiskelijat saavat nopeasti tiedon kaikesta olennaisesta. Esimerkiksi koronakeväänä he välittivät tärkeää tietoa kesätyöntekijöiden työsopimuksiin ja lomautuksiin liittyen.

Kyllit myös järjestävät ja auttavat järjestämään tapahtumia aina pienemmistä kahvitteluista suurempiin yleisötilaisuuksiin. He organisoivat esimerkiksi CV-työpajoja, koulutustilaisuuksia, teemaviikkoja ja kilpailuja.

Ekonomien toimiston asiantuntijat ovat kylteriyhdyshenkilöiden tukena ja vierailevat mielellään eri tapahtumissa kouluttamassa. Kyllejäkin voi pyytää puhujiksi tapahtumiin ja koulutuksiin.

Kyllit vastaavat mielellään kaikkiin Suomen Ekonomien jäsenyyteen tai palveluihin liittyviin kysymyksiin. Olitpa opintosi juuri aloittanut kylteri tai viittä vaille maisteri, saat aina apua ja tukea kaikissa tilanteissa.

Mistä tiedän, olenko Suomen Ekonomien opiskelijajäsen?

  • Kauppatieteiden opiskelijat kuuluvat Suomen Ekonomeihin oman kylteriyhteisönsä kautta.
  • Jos opiskelet kauppatieteitä monialayliopistossa, jäsenyytesi alkaa samalla, kun liityt yliopistosi kylteriyhdistykseen.
  • Jos opiskelet Hanken Svenska handelshögskolanissa, olet kylterijäsenemme automaattisesti.
  • Voit hoitaa jäsenyyteen liittyvät asiat helposti Ekonomien sähköisessä jäsenpalvelussa.

Seuraa paikkakuntasi kylliä somessa

Helsinki: Hankenin SHS:n kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Helsinki: KY:n kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Joensuu: Optimin kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Jyväskylä, Pörssin kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Kuopio: Preemion kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Lappeenranta: Enklaavin kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Oulu: Finanssin kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Pori: PorKyn kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Tampere: Boomin kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Turku: Turun KY:n kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Turku: Merkantila Klubbenin kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Vaasa: SSHV:n kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

Vaasa: Warrantin kylteriyhdyshenkilö Facebookissa ja Instagramissa

KylteriPlus: Avaa kylterijäsenyyden uusi ulottuvuus

Suomen Ekonomien kylterijäsen voi hankkia itselleen kyltereille suunnatun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin. Sen avulla kylteri saa ekonomijäsenen palveluita ja etuja jo ennen valmistumista.


KylteriPlus

KylteriPlus-palvelupaketti on kylterien kannalta luontevaa ottaa käyttöö, kun uusi lukuvuosi alkaa, mutta paketin voi hankkia itselleen missä kohtaa vuotta tahansa, Suomen Ekonomien asiakaskokemusasiantuntija Tanja Hankia vinkkaa.

Ekonomien kylterijäsenyys on ilmainen. 25 euron hintainen KylteriPlus-paketti puolestaan on voimassa lukuvuoden kerrallaan. Uuden jakson voi hankkia käyttöönsä taas seuraavan lukuvuoden alussa.

KylteriPlus antaa etumatkaa alkuun työelämässä

KylteriPlussan sisältämät palvelut keventävät siirtymää opiskelijuudesta kohti työelämää ja auttavat rakentamaan oman näköistä uraa. Paketin sisältämät neuvonta- ja valmennuspalvelut voivat olla kullanarvoisia myös työpaikkaa tai lopputyön aihetta etsittäessä.

Kokonaisuus on suunniteltu kattavien selvitysten ja kylterien mielipidetiedustelujen pohjalta.

”Opiskelijoiden tilanteet ja taustat vaihtelevat, joten paketin palvelut ovat monelle ajankohtaisia jo fuksisyksynä”, Hankia sanoo.

Paketin palvelut ovat monelle ajankohtaisia jo fuksisyksynä. Esimerkiksi pääaineen valintaa pohtiessa voi hyötyä henkilökohtaisesta urapalvelusta.

Valmistuminen ei enää välttämättä ole ainoa askel siirryttäessä työelämään. Opintojen pohjalla voi olla työkokemusta tai aiempia tutkintoja, ja toisaalta monet siirtyvät työelämään jo kauan ennen valmistumistaan.

”Opiskelijoilla on tarvetta laajemmille palveluille jo ennen opintojen päättymistä, joten siksi tarjoamme näitä jäsenyyden räätälöintimahdollisuuksia”, Hankia kuvaa.

Fokus omaan tilanteeseen

Yksi KylteriPlus-paketin eduista on henkilökohtainen urapalvelu. Urapalveluiden ryhmäpalvelut, kuten klinikat, ryhmäsparraukset ja webinaarit, ovat avoimia kaikille kylterijäsenille. Henkilökohtaisten palveluiden myötä päästään kuitenkin etsimään täsmäratkaisuja ja paneutumaan opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen tarkemmin.

”Henkilökohtaisissa urapalveluissa käydään luottamuksellinen keskustelu, jossa voidaan keskittyä kulloinkin ajankohtaiseen asiaan: voidaan esimerkiksi viilata ansioluetteloa, tukea palkkaneuvotteluissa, käynnistellä graduprojektia tai miettiä pääaineen valintaa. Palvelu on ehdottomasti hyödyllinen jo ennen valmistumista. Lisäksi urapalveluiden hyödyntäminen myös myöhemmin on helpompaa, kun niitä oppii käyttämään jo opiskeluaikana”, Hankia kertoo.

Urapalveluissa käydään luottamuksellinen keskustelu, jossa voidaan keskittyä kulloinkin ajankohtaiseen asiaan: voidaan esimerkiksi viilata ansioluetteloa, tukea palkkaneuvotteluissa tai käynnistellä graduprojektia.

KylteriPlus-palvelupaketin hankkineet saavat myös kutsun Suomen Ekonomien Nuoret Ekonomit -tilaisuuksiin, joita järjestetään ympäri maata yliopistopaikkakunnilla sekä etäyhteyksin. Tilaisuuksissa ovat kouluttajina Suomen Ekonomien asiantuntijat ja uravalmentajat.

KylteriPlus oikeuttaa myös pikamentorointipalvelun käyttöön. Pikamentoroinnista on hyötyä esimerkiksi pääainevalinnan tekemisessä, kandi- tai graduaiheen miettimisessä, tulevien ala- ja uravalintojen pohtimisessa tai oman verkoston laajentamisessa.

Rahanarvoinen etu on myös kylterijäsenen tavallista etua pidempi, lähes ympärivuotinen Kauppalehden tilaus sekä Kauppalehti Optio ja johtamisen erikoislehti Kauppalehti Fakta. Paketin hankkineet ovat lisäksi oikeusturva- ja vastuuvakuutettuja.

KylteriPlus-paketin voi ostaa suoraan jäsenpalvelusta.

Mistä tiedän, olenko Suomen Ekonomien opiskelijajäsen?

  • Kauppatieteiden opiskelijat kuuluvat Suomen Ekonomeihin oman kylteriyhteisönsä kautta.
  • Jos opiskelet kauppatieteitä monialayliopistossa, jäsenyytesi alkaa samalla, kun liityt yliopistosi kylteriyhdistykseen.
  • Jos opiskelet Hanken Svenska handelshögskolanissa, olet kylterijäsenemme automaattisesti.

Viestinnällä on iso vastuu pitää yhteisö koossa

Pari viikkoa koronakriisin alkamisen jälkeen kysyin eräältä tuttavaltani, onko hän pelkästään työttömyyskassan vai myös oman alansa ammattiliiton jäsen. Hän – korkeakoulutettu kolmekymppinen – ei osannut sanoa. Mistä se kertoo?


Levänen Ida
Viestintäpäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Suomen Ekonomit ja kaikki muutkin liitot ovat olemassa vain jäsentensä kautta. Olemme kovan haasteen edessä, koska nuoret eivät enää ole liittyneet jäseniksi samaan malliin kuin aiemmat sukupolvet. Kuitenkin vain yhdessä voimme oikeasti tehdä työelämästä parempaa.  

Me liittojen viestijät emme aina taida muistaa, että puheemme tesseistä, yleissitovuudesta, vaikuttamisesta, paikallisesta sopimisesta, vuosilomista ja kilpailukielloista ovat melko käsittämättömiä aika monelle. Mahdollisesti myös käsittämättömän tylsiä. 

Ammattiyhteisöt ovat ison, mutta toistaiseksi yllättävän vaietun ongelman edessä: nuoret eivät järjestäydy samaan malliin kuin aiemmat sukupolvet. Toisin sanoen nuoret eivät liity jäseniksi. Miksi puhumme järjestäytymisestä, kun sekin on termi, jonka sisältö täytyy tuntea, että sen voi käsittää?   

Palvelut ovat tärkeitä, mutta arvot yhdistävät

Työelämään tulevat sukupolvet toivovat työn vastaavan omia arvojaan ja olevan merkityksellistä. Meidän tehtävämme on onnistua kertomaan, että meillä on Suomessa järjestelmä, jossa voimme joukkovoimalla tehdä työelämästä paljon parempaa kuin mikään, mitä saisimme aikaan ilman toisiamme. Että se joukkovoima on yhteinen. Oman työni merkityksellisyyden löydän siitä, että saan tehdä töitä esimerkiksi työelämän tasa-arvon, inklusiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi niin, että Suomen kilpailukyvystä pidetään huolta.

Nuoret myös arvostavat yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta enemmän kuin ketkään aiemmin. Meidän täytyy pystyä viestimään siitä, että koronakriisin alussa Suomen yritykset hyötyivät valtavasti niistä nopeista ratkaisuista, joita pysyttiin tekemään vain siksi, että meillä on tämä järjestelmä. Järjestelmä, jossa ammattiliitot ovat neuvottelemassa ykköspöydissä. Järjestelmä, jota ei ole ilman jäseniä. Ammattiliitoissa on ylivoimaisesti paras osaaminen työelämäkysymyksissä, ja siksi siellä ykköspöydissä ollaan. Pelottaa ajatella, miten koronakriisin akuutti hoito olisi onnistunut ilman tätä systeemiä. 

Ammattiliitoissa on ylivoimaisesti paras osaaminen työelämäkysymyksissä, ja siksi siellä ykköspöydissä ollaan. 

Kielenkäyttö on myös vallankäyttöä. Kun puhumme asioista niin, että vain pieni piiri ymmärtää, pidämme päätös- ja vaikutusvallan pienen piirin sisällä. Samalla pitkästytämme ja pelotamme karkuun kaikki muut. Haastan itseni ja jokaisen liittoviestijän tekemään enemmän sen hyväksi, että puhumme asioista ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Jos verottaja pystyy selkokieleen, mekin pystymme. 

Lupaan, että pyrin Ekonomien viestintäpäällikkönä tekemään kaikkeni, jotta olet paremmin tietoinen siitä, mitä asioita ekonomiyhteisö ajaa ja millaisia henkilökohtaisia palveluita, etuja ja turvaa sinulle on joukkovoiman ansiosta tarjolla.  

Jos sinulla on toiveita tai ajatuksia Ekonomien viestinnän parantamiseksi, ota epäröimättä yhteyttä tai viestittele vaikka Twitterissä.

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Enemmän kehitystä, vähemmän kampaviinereitä

”Toimiminen Suomen Ekonomien hallituksessa on antanut syvällistä ymmärrystä yhteiskuntamme keskeisistä haasteista sekä mahdollisuuksia olla osana ratkaisuja”, kirjoittaa hallituksen opiskelijaedustaja Eero Vehka-aho.


Kirjoittaja Eero Vehka-aho on toiminut Suomen Ekonomien hallituksessa opiskelijaedustajana ja koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana vuosina 2018-20.

Eero Vehka-aho
”Homehtumalla vanhan ajan ammattiliikeidentiteettiin emme tässä maailmanajassa voita mitään.”

Suomen Ekonomien ”Saranpää III” -hallituksen kolmivuotinen savotta alkaa olla ehtoopuolella, ja nyt etsimme työllemme jatkajia. Kolmessa vuodessa olemme päässeet edistämään tasapuolisempaa vanhempainvapaiden uudistusta, kehittämään kyltereiden mahdollisuuksia opiskella yli korkeakoulurajojen, mahdollistaneet jäsentemme aidon kehittymisen aktiivimallikokeilun aikana, digitalisoineet palveluitamme ja vaikka mitä muuta. Suomen Ekonomit haluaa aidosti kehittyä, ja me hallituksena olemme tehneet parhaamme mahdollistaaksemme tämän kehityksen tapahtumisen.

Ulkoisten voimien myllertäessä maailmaa uuteen uskoon tarvetta modernin yhteiskunnan rakenteiden kehittämiselle on enemmän kuin koskaan. Olemme Ekonomeina todenneet, että homehtumalla vanhan ajan ammattiliikeidentiteettiin emme tässä maailmanajassa voita yhtään mitään, vaan meidän tulee kehittää niin omaa toimintaamme kuin ympäröivää yhteiskuntaa vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin.

Olen päässyt hyödyntämään aikaisemmin hankkimiani taitoja, ja koko ekonomiyhteisö on muodostunut minulle paljon merkityksellisemmäksi kuin vain joukoksi erinomaisia kontakteja.

Minulle toimiminen Suomen Ekonomien hallituksessa on antanut syvällistä ymmärrystä yhteiskuntamme keskeisistä haasteista sekä mahdollisuuksia olla osana ratkaisuja, joilla erityisesti työelämän, koulutuksen ja akateemisen yrittäjyyden ongelmia ratkotaan. Olen päässyt hyödyntämään aikaisemmin hankkimiani taitoja muun muassa koulutuspolitiikasta, järjestöistä ja johtamisesta monipuolisesti, ja koko ekonomiyhteisö on muodostunut minulle paljon merkityksellisemmäksi kuin vain joukoksi erinomaisia kontakteja.

Jos olet kiinnostunut olemaan ratkaisemassa merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia ja kehittämässä jäsenkunnalle arvokasta yhteisöä sekä tutustumaan syvällisemmin mahtavaan joukkoon ekonomeja, hae hallitukseen. Jos taas tunkkainen jaarittelu kampaviinerin ääressä siitä, kuinka ”ennen oli kunnollista” ja ”mitään ei saa muuttaa” kuulostaa tutummalta, onhan tuolla noita muitakin ammattiliittoja, joihin hakeutua.

Haku Suomen Ekonomien hallitukseen on nyt käynnissä! Lue lisää ja lähetä hakemuksesi 13.9.2020 mennessä.

Nina Ingves: ”Åren i förbundets styrelse har varit otroligt lärorika”

Korona vei kesätyön? Tilalle voi kehitellä vaikka mitä mielekästä

Vaikka et tänä kesänä pääsisi hankkimaan kokemusta kesätöissä, voit silti kehittää itseäsi ja osaamistasi näillä järkevillä vaihtoehdoilla.


Korona riisti monelta kesätyöpaikan, merkinnän CV:ssä, uudet opit ja kokemukset, ehkä jopa valmistumisen jälkeen valmiiksi pedatun työpaikan. Mitäs nyt sitten? Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Tutkinto-opiskelu: Suorita kesällä tutkintoosi sisällytettäviä opintoja, vaikkapa ylimääräinen sivuaine. 

Muu opiskelu: Tutki avoimen yliopiston ja kesäyliopiston vaihtoehdot. Rekrytointikonsultti suosittelee opiskelemaan etenkin viestintää, digitaitoja ja johtamiskykyjä tulevaisuuden työelämää varten.

Vapaaehtoistyö: Jos lukuvuoden päätteeksi opiskelu ei enää maistu, harkitse vapaaehtoistöitä. Vapaaehtoisena opit samoja tärkeitä työelämätaitoja kuin palkollisena. 

Muun alan työkokemus: Katso työpaikkailmoituksia avoimin silmin. Yksi kesä menee vaikka mansikkatilalla tai kuljetuspalvelutyöntekijänä. Kokemus asiakasrajapinnassa ei mene koskaan hukkaan. 

Yrittäjyys: Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi kevytyrittäjänä.  

Täsmävinkit omaehtoiseen opiskelukesään

Kuva: Pixabay

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.


opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Suomen Ekonomit avasi Koronatutkan, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmasta tai haasteesta, johon on törmännyt koronan aiheuttaman poikkeustilan takia esimerkiksi työpaikalla. Tutka haravoi erityisesti työelämään, yrittämiseen ja korkeakouluopiskeluun liittyviä haasteita.


Kyltereille tarjolla uusi Suomen Ekonomien järjestämä kesäverkkokurssi

Koronapandemia osui kesätöiden kannalta huonoon hetkeen, sillä rekrytointeja on keskeytetty ja sovittujakin kesätöitä osin peruttu. Tilanne hankaloittaa monella tavalla kyltereiden tilannetta ja toimeentuloa.

Suomen Ekonomit haluaa tukea kauppatieteiden opiskelijoita myös poikkeusoloissa.

”Monet opiskelijat kaipaavat nyt töiden puutteessa lisää kesäopiskelumahdollisuuksia. Mietimme uravalmentajiemme kanssa, miten voisimme kantaa kortemme kekoon siinä asiassa ja tuoda toivoa kurjaan tilanteeseen”, asiakaskokemusasiantuntija Tanja Hankia Suomen Ekonomeista kertoo. 

Tällä hetkellä tarvetta on verkkokurssille, ja sellaisen Suomen Ekonomit on nyt nopealla aikataululla luonut. Oma osaaminen näkyväksi ja asiantuntijabrändi erottuvaksi -nimisen kurssin voi suorittaa verkossa 8.−24. kesäkuuta. 

Hyötyä työnhakuun ja uran suunnitteluun

Kurssi on avoin kaikille kyltereille, mutta sitä suositellaan vähintään kolmatta vuotta kauppatieteitä opiskeleville. Kurssin suorittaneet saavat kahden opintopisteen lisäksi Open Badge -osaamismerkin LinkedIn-profiiliin lisättäväksi. 

Vetäjinä kurssilla toimivat Suomen Ekonomien uravalmentajat Taija Keskinen ja Nina Juhava. Taija Keskinen kertoo, että kurssilla paneudutaan oman osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseksi. Lisäksi osallistuja saa keinoja etsiä monipuolisesti työmahdollisuuksia. 

Keskinen näkee, että kurssi on hyödyllinen sekä työnhakua ajatellen että sen hahmottamisessa, mihin suuntaan omaa uraansa haluaisi kehittää.

”Kurssilla pääsee myös keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia toisten osallistujien kanssa.”

Suomen Ekonomit on rohkaissut kyltereitä miettimään kesätöiden tilalle tarvittaessa myös muuta hyödyllistä tekemistä kuten muita kesäopintoja, koodauskursseja tai esimerkiksi Googlen sertifikaatteja.

Tanja Hankia Suomen Ekonomeista toivoo, että myös oppilaitokset laventaisivat nyt opintomahdollisuuksia eri tavoin. 

”Erilaisten opintojen hyväksymistä osaksi opintokokonaisuuksia tulisi nyt helpottaa. Haastakaa oppilaitoksianne ja kannustakaa niitä järjestämään lisää kesäopintomahdollisuuksia”, hän ehdottaa kyltereille.

Ilmoittaudu kesäkurssille

Suomen Ekonomit on jo vuosia toteuttanut yhteistyössä yliopistojen kanssa työelämäkursseja, jotka on järjestetty oppilaitoksilla kahden päivän intensiivikoulutuksina. 

”Otimme verkkokurssin vauhdilla työn alle. Se on meillä kyltereille ensimmäinen laatuaan, ja me tekijät olemme siitä innoissamme. Toki urayksikössämme on aiempaa kokemusta verkkovalmennuksista, joten heidän kanssaan oli helppo reagoida pikaisesti tarpeeseen”, Tanja Hankia kertoo.

Idea kesäkurssista sai hyvän vastaanoton yliopistoilla, joilta tiedusteltiin kiinnostusta tarjota kurssia osaksi opintoja. Kurssi on nyt saatu kesäopetustarjontaan kaikilla sekä suomen- että ruotsinkielisillä kauppatieteellistä opetusta tarjoavilla yliopistoilla.

Aallon, LUTin ja Åbo Akademin kylterit voivat ilmoittautua kurssille Ekonomien tapahtumakalenterin kautta. Muiden ilmoittautuminen tapahtuu omien yliopistojen kautta. 

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki: https://www.ekonomit.fi/kesaverkkokurssi.

Samasta paikasta löydät tietoa, kun ilmoittautumiset yksiköittäin aukeavat. Vaikka omassa oppilaitoksessasi kurssi olisi jo täynnä, ilmoittautumistilannetta kannattaa seurata, sillä se voi elää ja paikkoja voi vapautua. HUOM! Suuren kysynnän vuoksi olemme lisänneet kursseille paikkoja.

Lue lisää: 

Koronavirus UKK kyltereille
 

Voit vaihtaa ajatuksia tilanteen vaikutuksista kesätyöhön muiden kylterien kanssa Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussamme:

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva
: Unsplash

Hankenin opiskelijoiden Hackathon etsi vastauksia koronakriisistä selviämiseen

What the Quack -hackathon keräsi 250 ihmistä innovoimaan ja ratkaisemaan koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä yhdeksi viikonlopuksi. Ronny Eriksson ja Carl-Wilhelm Cronstedt kertovat, mistä oikein oli kyse ja mitä tapahtumassa saatiin aikaan.


Hankenin opiskelijoiden Hackathon

Kuuden innokkaan opiskelijan porukka Hankenista, Ronny ErikssonCarl-Wilhelm CronstedtJesper LundkvistVictor LindahlVincent Forsman ja Sara Käld, löivät viisaat päänsä yhteen ja perustivat ajatushautomo Springboardin. Kyseessä on ideapaja, jonka tarkoituksena on luoda ideoita ja sitä kautta oikeita yrityksiä.  

Koronaepidemian vaikeuttaessa Springboardin lanseerausta perustajien piti olla luovia. Lanseerauksen sijaan luotiin 48 tunnin mittainen What the Quack -hackathon, joka kiinnosti alusta alkaen monia eri toimijoita mediasta mentoreihin. 

Halusimme kerätä ihmisiä yhteen tänä vaikeana aikana ja näyttää, että yhdessä työskentely onnistuu.

”Halusimme kerätä ihmisiä yhteen tänä vaikeana aikana ja samalla näyttää, että yhdessä työskentely onnistuu, vaikka jokainen onkin omassa kodissaan. Pitää vain olla vähän luovempi”, sanoo Ronny Eriksson.

Kuuden hengen tiimi työskenteli täysillä kaksi viikkoa tapahtuman aikaansaamiseksi. Loppujen lopuksi mentoreiden listaan kuuluivat muun muassa Peter VesterbackaMarika Lindström sekä muita tunnettuja nimiä liike-elämästä. Yhteensä 250 ihmistä osallistui tapahtumaan eri rooleissa.  

”Tämän aikaansaaminen näin lyhyessä ajassa kaikkien osallisten valtavalla työpanoksella on osoitus siitä, että myös tällaisten olosuhteiden aikana voi hyvin onnistua”, Carl-Wilhelm Cronstedt lisää. 

Ratkaisuja terveyden ja yhteiskunnan avuksi

Hackathon alkoi perjantaina 3.4.2020 ja kesti 48 tunnin ajan. Näiden tuntien aikana oli mahdollista työskennellä yksin tai tiimeissä.  

Suomenruotsalainen aspekti hälveni nopeasti, kun osallistujia ilmoittautui mukaan kaikilta muilta mantereilta paitsi Australiasta. Järjestäjät olivat tyytyväisiä siihen, että työskentely sai entistä globaalimman näkökulman.

Perjantai käytettiin pitkälti oman ongelmakohdan pohtimiseen, lauantaina innovoitiin ja sunnuntaina tiimit esittelivät omat lopputuloksensa. Kolmen parhaan tiimin pitchaukset voit käydä katsomassa täältä.

Hackathonin teemana oli ihmishenkien, yritysten, koulutuksen ja yhteiskunnan pelastaminen.

Hackathonin teemana oli ihmishenkien, yritysten, koulutuksen ja yhteiskunnan pelastaminen. Teemat sulautuivat hyvin yhteen, ja suosituinta oli yhdistää terveyden ja yhteiskunnan näkökulmat. 

Innovoinnin ja tiimityöskentelyn lisäksi viikonloppuun kuului lyhyitä luentoja sekä mentoreiden aktiivista osallistumista ja auttamista. Yksi mentoreista on jo kertonut, että hän on varannut kalenteristaan tilaa ideoiden hiomiselle myös vastaisuudessa.

Osallistujat kiittivät palautteessaan siitä, miten järjestäjät olivat vallitsevasta tilanteesta huolimatta onnistuneet luomaan yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta innokkaiden ja idearikkaiden ihmisten välillä, tällä kertaa verkossa. 

Kehitettyjen ratkaisujen taso oli niin korkea, että tuomariston oli vaikea valita kolme parasta tiimiä. Valinnat syntyivät tarkan taustatyön ja faktojen keräämisen tuloksena. 

Järjestäjät toivovat, että What the Quackista tulee konsepti, jota esimerkiksi koulut tai yritykset voivat vastaisuudessa käyttää ideoiden kehittämiseen ja sitä kautta innovaatioiden luomiseen. 

Koulutus tarjoaa hyvän pohjan käytännön toimille 

Kauppakorkeakoulujen ajatellaan usein olevan erityisen teoreettisesti suuntautuneita, mikä akateemiselle yhteisölle toki on ominaista. Koulutuksessa on kuitenkin tärkeää, että teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Tämä ei aina onnistu, jos opetus perustuu vain luennoilla istumiseen ja esseiden kirjoittamiseen. 

Tämän tapahtuman kaltaisissa yhteyksissä saa oikeasti soveltaa opittua teoriaa.

”Osa kouluista tekee sen paremmin ja osa huonommin, mutta joka tapauksessa teorian on yhdistyttävä käytäntöön. Tämän tapahtuman kaltaisissa yhteyksissä saa oikeasti soveltaa opittua teoriaa”, kommentoi Cronstedt, jonka pääaineena Hankenilla on yrittäjyys. 

Hackathonissa osallistujat pääsivät yhdistämään akateemisen osaamisensa käytännön toteutukseen. Kun osallistujat tulivat eri taustoista, eri alojen osaajat pystyivät myös yhdistämään taitonsa ja luomaan siten hyvän lopputuloksen. 

”Kirjoitan gradua siitä, miten yhteiskunta, liike-elämä ja akateeminen maailma voisivat työskennellä yhdessä niin, että saavutettaisiin kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Tämä hackathon oli kelpo esimerkki siitä, miten se toimii käytännössä”, jatkaa Eriksson, joka myös opiskelee yrittäjyyttä pääaineenaan.

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Koronakriisin seurauksena nyt myös määräaikaisen kesätyöntekijän voi irtisanoa koeajalla tai lomauttaa, ja tämä näkyy kylterien kesätyörekrytoinneissa selvästi. Työelämän pulmatilanteisiin voi ja kannattaa alkaa varautua jo opiskeluaikana.


opiskelija istuu sängyllä lukemassa kirjaa

Koronaan liittyvien lakimuutosten ensisijainen tarkoitus oli työpaikkojen turvaaminen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.  

”Lomautus on työntekijälle aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, vaikka ei sekään varmasti mukavalta tunnu. Nyt kun ihmisiä lomautetaan isolla kädellä, se vaikuttaa vääjäämättä kesätöihinkin”, hän harmittelee. 

Suomen Ekonomien jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä kertoi, että korona on vaikuttanut kesätyösuunnitelmiin.

Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa 

Kesätyöntekijää muutokset koskevat siten, että nyt myös määräaikaisen työntekijän saa yksityisellä sektorilla lomauttaa toisin kuin yleensä. Toki lomauttamiselle täytyy edelleen olla peruste.  

Lisäksi työsuhteen voi purkaa koeaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. 

Opiskelijakin voi saada työttömyysturvaa 

Muutoksia tehtiin nopeasti myös työttömyysturvaan. Koska lomautusmahdollisuus laajeni väliaikaisesti määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautetuilla määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.  

Jos taas työsuhde puretaan työnantajan puolelta koeaikana, työntekijälle ei tule työttömyysturvan karenssia ja omavastuupäivät on poistettu. 

Kassan työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon.

Työttömyysturvaa lomautettu kesätyöläinen saa, jos hän on kassan jäsen ja ansiopäivärahan edellyttämä työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon. Poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että on tehnyt vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on viimeistään 3.7.2020.  

KOKO-kassa on ekonomien kassa 

Korkeasti koulutettujen KOKO-kassan jäseneksi voi siis liittyä jo opiskelun aikana, kunhan on liittymishetkellä palkkatyössä.  

Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa.

Salokannel suosittelee jäsenyyttä: ”Töiden ja opintojen limittyminen näyttää olevan melko yleistä etenkin opintojen ollessa jo loppusuoralla. Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa, ja se taas valmistautumista opintojen jälkeiseen työelämään.”

Kaikki alat eivät sukella 

Salokannel muistuttaa, että vaikka monen opiskelijan kesätyösuunnitelmat ovat kariutuneet, monella alalla on paikkoja edelleen tarjolla. Esimerkiksi finanssialan tilanne näyttää oleva kesätyöpaikkojen osalta kohtuullisen hyvä. 

Myöskään lomautus ei välttämättä tarkoita, että sen kesän työt menevät sivu suun. Lomautuksen ajaksi voi ottaa muun työn, kunhan se ei sisällöltään ole oman työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

Salokannel uskoo, että yritykset pyrkivät tarjoamaan paikkoja ja pitämään kiinni kesätyösopimuksista parhaan kykynsä mukaan.  

Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin.

”Jos töitä ei kuitenkaan löydy, kannattaa miettiä, voiko kesän hyödyntää vaikka edistämällä opintoja”, Salokannel ehdottaa, ja vakuuttaa:

”Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin. Sitä ei kannata murehtia.”

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Pixabay

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Kaveriporukan Napolin-matka peruuntui, mutta samalla muistui mieliin yhteisöllisyyden perimmäinen tarkoitus.


Koivistoinen Tuomas
Warrantti ry:n puheenjohtaja, Vaasan yliopisto
p.

En vielä helmikuussa pidetyn vapun suunnittelutilaisuuden yhteydessä osannut kuvitellakaan, mihin pisteeseen tilanteemme voisi eskaloitua. Eri suunnilta tuleva vähättelevä informaatio koronaviruksesta piti kaveriporukkani suunnitelmat yhteisestä Napolin matkasta hengissä helmikuun alkuun saakka. Eipä taideta lähteä poikien kanssa Napoliin huhtikuun puolessa välissä. 

Jos luonto suo pitkää ikää, tulen varmasti kertomaan lapsenlapsilleni ajasta, kun vessapaperin määrästä huolimatta meillä ei hyvin pyyhkinyt. Yhteiskuntamme ajautunee vääjäämättä taloudellisen kuopan pohjalle, ja yritysten lisäksi tämä tulee näkymään laajamittaisesti opiskelijoiden arjessa. 

Kesätöiden perumisen ja lomautusten vuoksi tulevan lukuvuoden taloudellinen ahdinko tulee olemaan opiskelijoille laajassa skaalassa mittava. Valehtelematta en malta odottaa aikaa, jolloin Corona lukee iltapäivälehtien pääotsikoiden sijaan taas vain pullon etiketistä. 

Tulevan lukuvuoden taloudellinen ahdinko tulee olemaan opiskelijoille laajassa skaalassa mittava. Näinä aikoina kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys toden teolla punnitaan.

Näinä aikoina kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys toden teolla punnitaan. Ystäväni kysyi minulta tammikuussa juhlapuhetta kirjoittaessaan, mitä yhteisöllisyys minulle merkitsee. Se on aihe, josta olen puhunut paljon niin Vaasan kauppakorkeakoulun kuin Suomen kauppakorkeakoulujen yhteydessä, mutta jota olen käsitellyt todella vähän pintaa syvemmältä.

Yhteisöllisyys tarkoittaa minulle sitä, että matka tiedekirjaston kahvilan läpi kestää usein yli kymmenen minuuttia, koska lähes jokainen vastaan tuleva ihminen on aidosti kiinnostunut päivän tapahtumista ja kuulumisista. 

Toiseen kylterikaupunkiin mennessäni koen oloni tervetulleeksi. Stereotyyppisen kalseiden bisnesihmisten sijaan minut ottavat vastaan leveät hymyt. 

Vaikka yhteisöllisyys näkyy voimakkaasti kylteri- ja ekonomiyhteisöissämme, parannettavaa löytyy aina, sillä kehitys loppuu tyytyväisyyteen.

Poikkeuksellisten aikojen vuoksi myös yhteisöllisyys on ottanut täysin uuden muodon. Yhteisöllisyyttä on tiedekirjaston kahvilan keskusteluiden siirtäminen sosiaaliseen mediaan ja videochattiin. Yhteisöllisyyttä on myös kotona pysyminen, jotta tapahtumissa käyminen olisi mahdollista tulevaisuudessa. 

Tiivistetysti yhteisöllisyyden perimmäisin tarkoitus, eli muista välittäminen ja yhteisen edun laittaminen oman eteen, ilmenee tällaisina aikoina. Peskää käsiänne, välttäkää julkisia paikkoja ja pitäkää huolta toisistanne.

Hankenin opiskelijat järjestävät Hackathonin ratkomaan koronaongelmia

Hankenin opiskelijoiden perustama ajatushautomo järjestää ensi viikonloppuna Hackathonin, jossa etsitään ratkaisuja koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin.


Ikävien otsikoiden ja synkkien ennusteiden lisäksi koronakriisi on synnyttänyt myös uutta luovuutta. Huomisesta perjantaista sunnuntaihin asti kestävä Hankenin opiskelijoiden Hackathon What the Quack on siitä hyvä esimerkki. What the Quack kerää viikonlopuksi 3.–5.4. fiksuja aivoja tietokoneruutujen ääreen ratkomaan koronaviruksen aikaansaamia ongelmia.

Carl-Wilhelm Cronstedt

Kun ryhmä Hankenin opiskelijoita perusti viime vuoden puolella ajatushautomo Springboardin kehittämään ideoistaan yrityksiä, se oli tarkoitus lanseerata tapahtumassa huhtikuun alussa.

”Jouduimmekin pohtimaan, kuinka Suomi selviää kriisistä ja loimme tämän hackathonin muutamassa viikossa”, kertoo yksi Springboardin perustajajäsenistä, Hankenilla opiskeleva Carl-Wilhelm Cronstedt.

Cronstedt toivoo tietoa ongelmista, joita koronakriisi on saanut aikaan tai ideoista, jotka voisivat edistää terveyttä, koulutusta tai yritystoimintaa tai muuten tukea yhteiskunnan toimintaa kriisissä. Hackathonissa kehitetään ongelmille ratkaisuja ja liiketoimintaan ideoita.

”Digitaalisella alustallamme osallistujat voivat työskennellä yksin tai tiimeissä. Nelisenkymmentä kokenutta, taustoiltaan erilaista mentoria auttaa osallistujia kehittämään ideoita prosessin aikana.”

Upouusia verkostoja

Muutama viikko sitten järjestettiin vastaavanlainen hackathon Hack the Crisis Finland, joka puolestaan otti mallia Virossa järjestetystä Hack the Crisis -hackathonista. 

Carl-Wilhelm Cronstedt vertaa tilannetta kymmenen vuotta sitten vallinneeseen finanssikriisiin.

”Silloin luotiin yrityksiä, jotka käyttivät täysin uusia digitaalisia liiketoimintamalleja, kuten Uber, AirBnb ja startup-tapahtuma Slush. Nyt samanlainen kriisitietoisuus puskee esiin innovaatioita.”

Ajatushautomo Springboardin tarkoituksena on jatkaa hackathonien järjestämistä.

What the Quack -hackathonin virallinen kieli on englanti. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen löydät tästä linkistä.
 

Lue myös:

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset 

Lakimuutos laajensi lomautetun oikeuksia työttömyysturvaan

Koronakriisin vuoksi työttömyysturvalakiin on tehty pikaisia säätöjä. Muutokset vaikuttavat opiskelijoiden ja yrittäjien työttömyysturvaan sekä nopeuttavat työttömyysturva-asioiden käsittelyä TE-toimistoissa.


mies istuu läppärin edessä

Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Suomen hallitus ovat sopineet väliaikaisista muutoksista lainsäädäntöön koronaviruksen aiheuttaman kriisin takia.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta 30.3.2020. Lakia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.4. ja kestävät 31.7.2020 saakka.

Lomautetuille yrittäjille ja opiskelijoille helpotuksia työttömyysetuuden hakemiseen 

Muutosten myötä yrittäjästatus tai opiskelu eivät estä työttömyysetuuden saamista lomautettuna. Lomautettu voi siis esimerkiksi jatkaa opintojaan menettämättä työttömyysturvaansa. Linjaus koskee esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työn ohessa opiskelevia ihmisiä.

Linjaus koskee esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työn ohessa opiskelevia ihmisiä.

Muutos nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista, koska opiskelua ja yritystoimintaa koskevia työvoimapoliittisia edellytyksiä ei tarvitse selittää. Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, KELA ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta. 

Yrittäjänä toimivan tai opiskelevan täytyy ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi, kuten muidenkin lomautettujen. Muuten työttömyysetuutta ei voi saada. 

TE-toimisto ei tutki lomautetun mahdollista TE-toimiston tarjoamasta työstä kieltäytymistä tai laiminlyöntejä, jotka liittyvät työllistymissuunnitelmaan.

Muutoksia myös määräaikaisiin työsuhteisiin ja koeaikaan

Myös työsopimus- ja yt-lakiin tehtiin määräaikaisia muutoksia, jotka ovat voimassa 1.4.–30.6.2020. Tavoitteena on, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa. 

  • Lomautusoikeus alkoi koskea myös määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä, joita ei aiemmin voinut lomauttaa. 
  • Koeaikaa koskeva säännös muuttui siten, että työsopimus voidaan purkaa myös koeaikana taloudellisin tai tuotannollisin perustein.
  • Lomautusilmoitusaika lyhennettiin: työnantajan on siis ilmoitettava lomautuksesta viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. 
  • Yhteistoimintaneuvottelujen kesto lyhennettiin viiteen päivään. 
  • Työntekijän takaisinottovelvollisuus piteni yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu väliaikaisten säännösten voimassaoloaikana.

Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin.

”Mikäli työskentelet työehtosopimuksen piirissä, lomautusten ilmoitusajat ja yt-neuvotteluajat määräytyvät ensisijaisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Suurimmassa osassa työehtosopimuksia edellä mainituista asioista onkin jo sovittu”, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.

Kuva: Austin Distel

Lue myös:

TESit antavat monia joustoja yritysten tueksi

Kylteri, avasimme sinulle uuden palvelun: löydä mielekäs kesätyö helpommin

Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.


kuvituskuva

Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. 

”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.


Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu

  • Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020
  • Jos sähköpostikutsu ei ole tavoittanut sinua 3.1. mennessä, voit ilmoittautua mukaan täällä.  
  • Palvelussa järjestetään livechatit

CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00
Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00
Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 
Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds

Lue lisää:

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Biz Potential Finland 2019 -kilpailun voitti Boomi ry:n joukkue

Boomi ry:n joukkue vei voiton tänään Tampereella järjestetyssä kauppatieteiden opiskelijoiden Biz Potential Finland 2019 -kilpailussa.


Boomi ry:n joukkue

”Hyvin implementoitavissa oleva ratkaisu, joka tuo kestävän rahoituksen teemat asiakkaan ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Saara Pohjalainen. 

Biz Potential Finland 2019 oli ensimmäinen Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatieteilijöille suunnattu case-kilpailu. Kilpailussa testattiin opiskelijoiden talousosaamista sekä alan akateemisen teorian osalta että case-tehtävällä.

Voittava joukkue palkittiin Danske Bankin palkinnoilla. Kolme parhaaksi valittua joukkuetta pääsee mukaan pohjoismaiseen kauppatieteen opiskelijoiden Nordic Championships in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään syksyllä 2020 Tanskassa. Boomin lisäksi kolmen parhaan joukkoon nousivat kilpailussa Optimi ry:n ja Enklaavi ry:n joukkueet.

Biz Potential Finland 2019 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Tampereen yliopistolla järjestettyyn finaaliin osallistui yhdeksän kolmehenkistä joukkuetta.

Finaalissa toisistaan ottivat mittaa kylterit Suomen eri yliopistojen ainejärjestöistä. Edustettuina olivat Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat Helsingistä, Boomi Tampereelta, Enklaavi Lappeenrannasta, Finanssi Oulusta, Hanken Helsingistä, Hanken Vaasasta, Optimi Joensuusta, Pörssi Jyväskylästä ja Warrantti Vaasasta.

”Aamulla yksi pitkäaikaisista aktiiveistamme kysyi, eikö meidän kylterijärjestöstä löytynyt muita. Oli kuitenkin nappivalinta. Yllätyimme tunnustuksesta, mutta tunnelma on erityisen hyvä”, kertoo joukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu.

”On todella mukavaa osallistua tällaiseen kilpailuun, jossa tuomaristo on vaativa ja monipuolinen. Ratkaisuja arvioitiin niin akateemiselta kuin myös yritysmaailman kantilta.”, kapteeni jatkaa.

Biz Potential Finland -kilpailu toimii jatkossa vuosittain pohjoismaisen kilpailun esikarsintana.

Lisätietoja:

avustava asiantuntija Veera Hellman
Suomen Ekonomit
veera.hellman@ekonomit.fi
+358 50 385 8229

voittajajoukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu
+358 50 4961645

Biz Potential Finland 2019 -kilpailun voitti Boomi ry:n joukkue

Boomi ry:n joukkue vei voiton tänään Tampereella järjestetyssä kauppatieteiden opiskelijoiden Biz Potential Finland 2019 -kilpailussa.


”Hyvin implementoitavissa oleva ratkaisu, joka tuo kestävän rahoituksen teemat asiakkaan ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Saara Pohjalainen. 

Biz Potential Finland 2019 oli ensimmäinen Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatieteilijöille suunnattu case-kilpailu. Kilpailussa testattiin opiskelijoiden talousosaamista sekä alan akateemisen teorian osalta että case-tehtävällä.

Voittava joukkue palkittiin Danske Bankin palkinnoilla. Kolme parhaaksi valittua joukkuetta pääsee mukaan pohjoismaiseen kauppatieteen opiskelijoiden Nordic Championships in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään syksyllä 2020 Tanskassa. Boomin lisäksi kolmen parhaan joukkoon nousivat kilpailussa Optimi ry:n ja Enklaavi ry:n joukkueet.

Biz Potential Finland 2019 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Tampereen yliopistolla järjestettyyn finaaliin osallistui yhdeksän kolmehenkistä joukkuetta.

Finaalissa toisistaan ottivat mittaa kylterit Suomen eri yliopistojen ainejärjestöistä. Edustettuina olivat Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat Helsingistä, Boomi Tampereelta, Enklaavi Lappeenrannasta, Finanssi Oulusta, Hanken Helsingistä, Hanken Vaasasta, Optimi Joensuusta, Pörssi Jyväskylästä ja Warrantti Vaasasta.

”Aamulla yksi pitkäaikaisista aktiiveistamme kysyi, eikö meidän kylterijärjestöstä löytynyt muita. Oli kuitenkin nappivalinta. Yllätyimme tunnustuksesta, mutta tunnelma on erityisen hyvä”, kertoo joukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu.

”On todella mukavaa osallistua tällaiseen kilpailuun, jossa tuomaristo on vaativa ja monipuolinen. Ratkaisuja arvioitiin niin akateemiselta kuin myös yritysmaailman kantilta.”, kapteeni jatkaa.

Biz Potential Finland -kilpailu toimii jatkossa vuosittain pohjoismaisen kilpailun esikarsintana.

Lisätietoja:

avustava asiantuntija Veera Hellman
Suomen Ekonomit
veera.hellman@ekonomit.fi
+358 50 385 8229

voittajajoukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu
+358 50 4961645

Teksti: Veera Hellman

Tukholmassa kilpailtiin pohjoismaisesta mestaruudesta

Nordiska Mästerskapet i Ekonomi -kilpailu järjestettiin Tukholmassa 11.-13.10. Suomen Ekonomit oli mukana kilpailussa ensimmäistä kertaa. Kilpailussa testattiin kauppatieteiden opiskelijoiden osaamista niin akateemisella teoriaosalla kuin myös käytännön case-osuudella.


ryhmäkuva joukkue NCBE

Suomea kilpailussa edustivat Viktor Forsman, Maximilian Björkqvist, Johan Söderström (Hanken), Annika Ojala, Viivi Koivuniemi, Meri Lindström (Åbo Akademi) sekä Mikko Malmström, Iita Turpela ja Mikko Kaisko (Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistot). Joukkueet kilpailivat Ruotsin, Tanskan ja Norjan kauppatieteiden parhaimmistoa vastaan. Koko kilpailun voitto lähti tänä vuonna Norjaan. 

”Suomen kolmen joukkueen delegaatio nallistui NCBE:iin ensimmäistä kertaa. Kolme joukkuetta eivät hirveän hyvin tunteneet toisiaan, mutta meille muodostui todella hyvä yhteishenki, kannustimme ja sparrailimme toisiamme joka välissä! Jos tilaisuus tulee, haluan ehdottomasti lähteä uudestaan!”, sanoo Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajien verkoston puheenjohtajana toimiva Mikko Malmström. 

Jokainen joukkue esitteli omat johtopäätöksensä case-osiosta kilpailun tuomaristolle, johon kuului kauppatieteiden professoreja sekä Danske Bankin edustaja. Kilpailun lisäksi osallistujat pääsivät verkostoitumaan ja tutustumaan Danske Bankin työllistymismahdollisuuksiin Pohjoismaissa. 

”Kilpailuun osallistuminen oli mahtava kokemus. Vaikka ei tällä kertaa kärkikastissa oltukaan, oli upea päästä näkemään muiden maiden talousosaajien esityksiä ja verkostoitumaan samanhenkisen porukan kanssa”, kertoo kilpailuun osallistunut Viivi Koivuniemi. 

”Suosittelen ehdottomasti osallistumista Biz Potentialiin, jossa omaa osaamistaan pääsee tosissaan testaamaan sekä teoriassa että käytännössä. Vinkkinä hakijoille: kannattaa koostaa tiimi erilaisista osaajista, jotta tietonne ja taitonne täydentää toinen toisiaan. Tsempit matkaan, ehkä just sun tie vie ensi vuoden kisoihin Tanskaan!”, Koivuniemi jatkaa.

Kilpailusta saatiin myös mallia toimiviin käytäntöihin, joita voidaan hyödyntää Suomessa 12.12. ensimmäistä kertaa järjestettävässä Biz Potential Finland -kilpailussa. Kilpailu toimii jatkossa pohjoismaisen kilpailun esikarsintana. 

Lisää tietoa Biz Potential Finlandista voit lukea täältä

Kyltereiden työelämätaitojen korkean paikan leirit tulevat taas – Uutena mukana Open Badge -osaamismerkit

Suositut, kyltereiden ja nuorten ekonomien tarpeista ja toiveista syntyneet työelämätaitojen kurssit starttaavat jälleen. Kahden päivän intensiivikurssi yliopistolla tarjoaa rautaisen setin tärkeää asiaa työelämän moninaisiin, välillä haastaviinkin tilanteisiin.


vuori

Olemme saaneet hurjasti kiittävää kurssipalautetta, kun ekonomien valmentamiseen erikoistuneet uraexpertit, työoikeuden asiantuntijat sekä työmarkkinaninjat ovat antaneet asiantuntemuksensa ja vinkkinsä kyltereiden käyttöön.

”En muista milloin viimeksi olisin koulussa oppinut näin paljon.”

”Kiitos mielenkiintoisesta kurssista, asiantuntijuus vakuutti ja oppi jäi päähän!”

”Ihan huippu koulutus! Sain paljon enemmän kuin odotin.”

Kurssit pitävät sisällään käytännönläheisiä harjoituksia muun muassa siihen, miten erottautua työnhaussa ja menestyä työelämän neuvottelutilanteissa. Koulutuksessa opit myös ymmärtämään, mitkä asiat työelämästä yhteiskunnassa keskusteluttavat ja mitä sinun on niistä hyvä tietää.   Hyväksytystä suorittamisesta myönnetään opintopiste tai kaksi sekä open badge -osaamismerkki LinkedIn-profiiliin linkattavaksi. Edellytyksenä näille on läsnäolo sekä kurssitehtävien suorittaminen.

Mikä ihmeen Open Badge?

Open Badge on digitaalinen osaamismerkki, jonka avulla voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista, oppimista, erilaisia taitoja, osallistumista ja jopa asenteita. Osaamismerkin taustalla on Mozilla-säätiön kehittämä standardi.   Osaamismerkki on käytännössä digitaalinen tunnistekuva, johon liittyy metadataa. Metadata kertoo merkin nimen, myöntäjän tiedot, osaamiskriteerit sekä osaamiskuvaukseen vaadittavat todisteet. Merkin voi linkittää osaksi omaa ansioluetteloa tai jakaa työnhakua, koulutusta tai elinikäistä oppimista varten erilaisille sosiaalisen median verkostoille ja sivustoille kuten LinkedIn, Facebook tai Twitter.

Miksi Open Badge?

Koulutuksista ja kursseilta saa usein perinteisen todistuksen tai diplomin. Open Badge -osaamismerkin avulla voi kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa tämän virallisen oppimisen lisäksi myös erilaista epävirallista oppimista, jota tapahtuu työssä, harrastuksissa, vapaaehtoistyössä tai muiden aktiviteettien kautta. Se tuo siis näkyväksi vahvistetun näytön oppimisesta, koska metadata kertoo merkin myöntäjän lisäksi tarkat kriteerit siitä, miten merkin saajan taidot ja saavutukset on tunnistettu ja millaista osaamista merkin haltijalla on.

Mistä Ekonomien jäsen saa sellaisen?

Kaikki loppuvuodesta 2019 Ekonomien työelämäkurssin hyväksytysti suorittaneet saavat kunnian olla Ekonomien ensimmäisen osaamismerkin saajat. Jatkossa merkkejä jaetaan muistakin Ekonomien tarjoamista koulutuksista ja esimerkiksi luottamustehtävistä.

Tulevat kurssit

  • Vaasa 6.-7.11.2019
  • Aalto yliopisto: 16.-17.12. 2019/in english
  • Jyväskylän yliopisto: 29.-30.1.2020
  • Tampereen yliopisto: 11.-12.2.2020
  • Turun yliopisto: 3-4.3. 2020
  • Itä-Suomen yliopisto, Joensuu: 30.-31.3.2020

Lisätietoja työelämäkursseista:
Tanja Hankia, asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit
tanja.hankia@ekonomit.fi  

Lisätietoja Open Badgesta: Anu Varpenius
anu.varpenius@ekonomit.fi

Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.


Rintala Susanna
Työttömyysturva-asiantuntija
p.
Vapaalla

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.   Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.   Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.   Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.   Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. KOKO-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1088 €/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1260 €/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1390 €/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen

Faktoja ansiopäivärahasta

KOKO-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 236 €/kk (2020).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat tiedot tai lähettämällä sähköpostia jasenpalvelu@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.   *IAET-kassan brändi uudistui tänä keväänä. Kassan uudeksi nimeksi tuli 1.4. 2019 alkaen Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Nimenmuutos ei aiheuta nykyisille jäsenille mitään muutoksia etuus- ja jäsenasioissa.

Opiskelijoiden vaikutusvalta Suomen Ekonomeissa kasvaa tuntuvasti

Suomen Ekonomit teki liittokokouksessaan uraauurtavan päätöksen nostaa opiskelijayhteisöjen äänimäärän kolminkertaiseksi.


Jo ensi vuoden liittokokouksissa opiskelijayhteisöjen osuus liittokokouksen äänistä nousee noin 17 prosenttiin.

”Opiskelijoiden vaikutusvalta järjestössämme on vertaansa vailla. Toivomme, että tämän päätöksen turvin olemme aiempaakin vahvemmin rakentamassa uutta, tulevaisuuden ekonomien yhteisöä”, sanoo uudelleen Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtajaksi valittu Timo Saranpää.

Periaatteessa opiskelijoiden ääniosuus voi kasvaakin 17 prosentista, sillä opiskelijayhteisö palkitaan kasvavalla äänimäärällä, mikäli se onnistuu kohentamaan valmistuneiden liittymisastetta Suomen Ekonomeihin.

Liittokokous valitsi hallituksen, jossa puheenjohtajan lisäksi on 11 jäsentä. Liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Christel Tjeder, toiseksi varapuheenjohtajaksi Anette Vaini-Antila, kolmanneksi varapuheenjohtajaksi opiskelijaedustaja Riku Hietarinta sekä hallituksen jäseniksi Nina Ingves, Eero Kiiski, Kaisa Kokkonen, Kari Leppilahti, Jussi Nieminen, Liisa-Johanna Pesonen, Heli Törrönen ja Esa Vilhonen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Timo Saranpää, p. 050 523 6005