Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Päivittyvästä jutusta löydät kootusti vastaukset opiskelijoita askarruttaneisiin kysymyksiin koronavirustilanteeseen liittyen.


koronavirus UKK kyltereille

Koronaviruksen vuoksi lakeihin ja työehtosopimuksiin on tehty tilapäisiä muutoksia. Muutoksista kerrotaan alla olevissa vastauksissa.  Lisää tietoa työehtosopimuksiin sovituista muutoksista löydät YTN:n sivuilta. Koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja muutosten voimassaolosta löytyy myös täältä.

Miten valmistautua?

Valitettava tosiasia on se, että tukitoimien takia lomautuksia ja irtisanomisia lienee väistämättä näköpiirissä. Tämä tulee aiheuttamaan jo sovittujenkin kesätöiden peruuntumisia.

Siksi jokaisen on hyvä miettiä kesän varalle myös ”plan B”. Onko esimerkiksi mahdollista edistää opintoja töiden sijaan vai tuntuvatko loma ja itsensä kehittäminen tähän väliin kuitenkin tärkeämmiltä?

Kokosimme kylteriyhdyshenkilöiden kanssa muutamia suuntaviivoja plan B:n kehittämiseksi. 

Kyllien PLAN B vinkit, mitä tehdä kesätyön sijasta:

* Opiskelu (nosta opintolainaa ja opintotuet)

  • Kesäkandi/gradu
  • Oman yliopiston kesäopinnot
  • Avoimen opinnot 

* Googlen sertifikaatit (Ads, Search)
* Koodauskurssit
* Vapaaehtoistyö
* MOOC (Massive Open Online Course)

Jos sinua askarruttaa mikään kesätöihin, työmarkkinoihin tai tulevaan liittyvä, ole yhteydessä omaan kylliisi!

Suomen Ekonomien uravalmentaja Kristiina Kurki muistuttaa myös, että panikoitua ei kannata, vaikka oman tilanteen osalta varma tieto puuttuisikin.

”Varasuunnitelman laatiminen on kuitenkin hyvä aloittaa, sillä sen olemassaolo pehmentää laskua, jos pudotus tulee. Hyviä kakkos- ja kolmosvaihtoehtoja on monia. Jatketaan niiden haravointia yhdessä!”

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kokosimme paljon kysyttyihin kysymyksiin vastauksia.

Miten kesätyöhakujen ja työhaastattelujen käy, kun yritykset siirtyvät etätyöpainotukseen? 

Kesätöitä kannattaa hakea normaalisti ja haastatteluissa noudattaa työnantajan ohjeita. Todennäköisesti yritykset pyrkivät pitämään haastattelut pääosin virtuaalisesti.

Voiko työnantaja perua kesätyöni koronatilanteen takia, jos töistä on jo sovittu? Entä voinko itse perua? 

Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista, joten työsopimus voi syntyä suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai ”hiljaisesti” (esim. tilanne, jossa määräaikaisuus päättyy, mutta työntekijä jatkaa tästä huolimatta työntekoa). Tehty työsopimus sitoo molempia osapuolia.

Koeaikapurku: Jos työsopimuksessa on sovittu koeajasta, työsopimusta ei voi purkaa koeajan perusteella ennen kuin työnteko on aloitettu. Et voi myöskään itse käyttää koeaikapurkua ennen töiden alkamista.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi tilapäinen muutos, jonka johdosta koeaikapurun voi tehdä lain mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Lakimuutos ei koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kansaneläkelaitosta, Ahvenanmaan maakunnan hallitusta, evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa. Niissä työsuhteen koeaikapurkua ei voi tehdä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Purkaminen: Työsuhteen purkaminen päättyväksi heti on lain mukaan mahdollista vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan työnantajan puolelta pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Eli jos työsuhde puretaan, syiden tulee liittyä työntekijän moitittavaan menettelyyn. Tästä koronatilanteessa ei ole kyse. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä työsuhteen purkaminen ei siis ole sallittua. 

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Et voi myöskään itse purkaa työsopimusta koronaviruksen vuoksi.

Irtisanominen: Kesätyöt ovat tyypillisesti kestoltaan määräaikaisia työsopimuksia. Määräaikainen työsopimus ei pääsääntöisesti ole irtisanottavissa. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on mahdollista vain, jos työsopimuksessa on nimenomaan sovittu irtisanomisehdosta, jolloin määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa sovittua irtisanomisaikaa noudattaen. 

Jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, se voidaan irtisanoa jo ennen työnteon alkamista. Jos noudatettava irtisanomisaika on pidempi kuin se aika, joka on jäljellä työsuhteen alkamiseen, syntyy ylimenevältä irtisanomisajan osalta työntekijälle työntekovelvollisuus ja työnantajalle palkanmaksuvelvollisuus. Tässä tilanteessa työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia, että työsopimus päättyy jo aiemmin. 

Jos irtisanominen on edellä kuvatulla tavalla mahdollista, työntekijä ei tarvitse sopimuksen irtisanomiselle syytä. Työnantajalla puolestaan tulee olla lainmukaiset perusteet irtisanomiselle. Lisäksi yli 20 työntekijää työllistävän työnantajan tulee lähtökohtaisesti käydä yt-neuvottelut ennen kuin päätöksiä irtisanomisista tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä voidaan tehdä.

Koronaviruksen vuoksi lain mukaista takaisinottovelvollisuutta on pidennetty. Jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ja työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt, työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen. Yhdeksän kuukauden pituista takaisinottoaikaa sovelletaan silloin, kun työsopimus on irtisanottu lakimuutoksen voimassa ollessa eli 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko, takaisinottoaika on neljä kuukautta, tai, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, kuusi kuukautta.

Irtisanominen vai sittenkin lomauttaminen? Toinen kysymys on, onko irtisanominen ylipäätään oikea keino koronatilanteessa. Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi muutos, jonka mukaan määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä työntekijä. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria ja on voimassa 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksisen kirkko, työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Päättäminen sopimalla: Ennen työnteon aloittamista tai työsuhteen aikana työnantaja ja työntekijä voivat sopia niin määräaikaisen kuin toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen päättämisestä. Sopiminen vaatii kuitenkin molempien osapuolten yhteisen tahdon. 

Jos työsuhteen päättymisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, ei sovelleta rajoituksia, joita laki asettaa edellä mainituille koeaikapurulle, purkamiselle, irtisanomiselle tai lomauttamiselle. 

Työsuhteen päättämisestä sopimalla seuraa lähtökohtaisesti 3 kuukauden mittainen karenssi työttömyysturvaan. Karensseista päättää TE-toimisto.

Voiko kesätyöntekijän lomauttaa?

Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi muutos, jonka mukaan määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria ja on voimassa 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksisen kirkko, työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Mitä vaihtoehtoja opiskelijalla on, jos joutuu lomautetuksi? 

Muun työn ottaminen lomautusajaksi vanhan työn ohelle: Jos sinut on lomautettu, lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Muun työn ottaminen voi tarkoittaa toisen työsuhteen lisäksi myös itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimimista. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Muuta työsopimusta tehdessään työntekijän tulee kuitenkin huomioida aikaisemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla. 

Työpaikan vaihto lomautuksen aikana: Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän 7 päivän aikana.

Huom. Jos olet vaihtamassa työpaikkaa kilpailijalle ja olet sopinut työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskevasta kilpailukiellosta, sen osalta on hyvä sopia kirjallisesti työnantajan kanssa, että työnantaja vapauttaa sinut kilpailukieltosopimuksesta. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että työntekijän irtisanoutuessa lomautuksen aikana ennen kuin 200 päivää on yhdenjaksoisesti kulunut lomautuksesta, kilpailukieltosopimus jää lähtökohtaisesti voimaan. Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen aikana vasta sen jälkeen, kun lomauttamisesta on kulunut yhdenjaksoisesti 200 päivää, työsuhteen katsotaan päättyneen todellisuudessa työnantajasta johtuvista syistä, jolloin kilpailukieltosopimus ei sitone.

Lomautus/irtisanominen ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha opiskelijoille ja valmistuneille: Jos kuulut työttömyyskassaan, voit saada lomautettuna ollessasi tai irtisanottaessa työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sen maksamisedellytysten täyttyessä. Jos sinut lomautetaan tai irtisanotaan, ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa ja tee ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaan.

Suomen Ekonomien jäsenet kuuluvat yleensä KOKO-kassaan (Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO). Huom. Jos teet töitä opiskeluiden aikana, kannattaa KOKO-kassaan liittyä jo opiskeluaikana.

Jos et kuulu mihinkään työttömyyskassaan, voit opiskelijana ja valmistuneena hakea tukea Kelasta. Ilmoittaudu ensin työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-palveluissa ja tee hakemus Kelaan.

Opintojen edistäminen ja opintotuki: Jos joudut lomautetuksi tai irtisanotuksi ja esimerkiksi muita töitä ei ole näköpiirissä, kannattaa selvittää mahdollisuudet tehdä opintoja eteenpäin tänä aikana. Yliopistoilla on esimerkiksi tarjolla monenlaisia kesäopintoja. Selvitä myös mahdollisuutesi saada opintotukea Kelasta.

Muut Kelan etuudet: Selvitä mahdollisuutesi saada myös muita Kelan myöntämiä etuuksia (esim. yleinen asumistuki, toimeentulotuki). Ole yhteydessä Kelaan.

Miten voin varautua jo opintojen aikana valmistumisen jälkeisen ajan yllätyksiin ja kuoppiin?

Vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta KOKO-kassassa jo opiskelujen aikana:

Opiskelijana voit turvata toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta jo nyt. Saattaa olla, että työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen. Tai työ voi olla tiedossa, mutta töiden alkamiseen saattaa olla aikaa muutama kuukausi opintojen päättymisestä ja jostain pitäisi saada toimeentuloa tässäkin välissä. Tai matkaan saattaa tulla yllättäviä mutkia, jos esim. työn löydyttyä työnantajasi vähentää väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttaa koko henkilöstön muutamaksi viikoksi tai jopa pidemmäksikin aikaa.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä. 

KOKO-kassan jäseneksi voit liittyä jo opiskelun aikana, kun olet liittymishetkellä palkkatyössä. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Jatkamalla valmistumisenkin jälkeen Suomen Ekonomien jäsenenä: 

Lakipalvelut käytössäsi: Suomen Ekonomien (alan edullisimpaan!) jäsenmaksuun sisältyvät liiton lakipalvelut (vrt. lakimiehen markkinahinta ~240 e/tunti​). Juristimme auttavat sinua luottamuksellisesti ja henkilökohtaisesti työelämän oikeudellisissa kysymyksissä kuten esim. yt-neuvottelutilanteissa, lomautuksissa, irtisanomisissa, työpaikan ristiriitatilanteissa sekä vuosilomiin, perhevapaisiin ja työaikoihin liittyvissä kysymyksissä. Autamme myös virkasuhdeasioissa ja erilaisten työelämään liittyvien sopimusten kanssa (esim. työ-, johtaja-, toimitusjohtaja- ja päättymissopimukset/eropaketit). Lisäksi neuvomme esimies- ja työnantaja-asemassa olevia jäseniämme työoikeusasioissa ja tarjoamme aloittavan yrittäjän neuvontaa. Eli kun tarvitset apua työoikeusasioissa, juristimme ovat puhelinsoiton tai ajanvarauksen päässä juuri sinua varten. 

Oikeusturva- ja vastuuvakuutukset turvanasi: Juristimme tarjoavat myös neuvotteluapua kiistatilanteissa työnantajan kanssa. Mikäli neuvottelut eivät tuota haluttua lopputulosta ja haluaisit viedä asiasi liiton ulkopuolisen asiamiehen avustuksella oikeuden ratkaistavaksi, käytössäsi on tietyin vakuutusehdoin liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus oikeudenkäyntikulujen korvaamista varten.

Työttömyysturvaneuvonta apunasi: Suomen Ekonomien jäsenmaksuun sisältyvät myös liiton työttömyysturvaneuvonnan palvelut. Luottamukselliset keskustelut työttömyysturva-asiantuntijamme kanssa auttavat sinua päätöksenteossa, kun pohdit työttömyysturvaasi liittyviä asioita.

Kattavampi turva jo opiskeluaikana? Juristimme neuvovat opiskelijajäseniämme työoikeusasioissa samalla tavalla kuin ekonomijäseniäkin. Opiskelijat eivät kuitenkaan kuulu liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa maksullinen (25 eur/vuosi) KylteriPlus-lisäpalvelupaketti, jolla voit laajentaa palveluvalikoimaasi missä tahansa opintojen vaiheessa. KylteriPlus-lisäpalvelupaketilla pääset muiden huikeiden etujen lisäksi myös liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Lue lisää täältä.

Sain harjoittelupaikan ulkomailta, mutta se peruttiin matkustuskiellon takia tilapäisesti. Nyt mietin, kannattaako allekirjoittaa sopimus toiseen paikkaan Suomeen vai ottaisinko riskin ja odottaisin matkustuskiellon perumista? 

Jos toiveissa on saada ylipäätään jotain työtä kesäksi niin kannattaa harkita Suomessa sijaitsevan paikan ottamista, mutta sovi tällöin ensin ulkomaisen työpaikan kanssa töiden perumisesta (mielellään sähköpostitse, jotta asiasta jää mustaa valkoisella). Jos sen sijaan haluat juuri tämän ulkomaisen harjoittelupaikan, voit jäädä seuraamaan tilannetta ja odottamaan matkustuskieltojen perumista, mutta tällöin riskinä on tilanteen mahdollisesti pitkittyessä se, että matkustuskiellot saattavat pysyä ja työt mennä kokonaan sivu suun tämän vuoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on varmasti hyvät ja huonot puolensa ja on henkilöstä kiinni, kumpi vaihtoehto on henkilölle mieluisampi.

Viimeinen opiskelujakso siirtyy koronatilanteen vuoksi viikolla eteenpäin, joten koulu loppu keväällä viikon suunniteltua myöhemmin. Mitä tehdä, jos kesätyön kanssa tulee päällekkäisyyksiä? Siis jos työt ovat jo alkaneet, mutta pitäisi päästä suorittamaan pakolliset luennot ja tentit viimeisellä viikolla.

Mikäli luennot ja tentit menevät kesätyön kanssa päällekkäin kannattaa ottaa asia puheeksi työnantajan kanssa ja pyrkiä yhdessä löytämään ratkaisu tilanteeseen.  Useilla työpaikoilla sovelletaan liukuvaa työaikaa, jolloin opiskelujen hoitaminen kesätyön ohella onnistuu vaivattomasti.

Korvaako kukaan työntekijälle työvuorojen peruuntumista, jos esimerkiksi työt tapahtumassa on peruttu koronan takia? 

Tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti työvuorojen peruuntumisen syystä ja tilanteesta riippuen. Jos työnteko estyy työnantajan vastuun piirissä olevasta syystä, kuten esimerkiksi raaka-aineiden tai materiaalin toimituskatkoksista, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaansa esteen ajalta, ellei toisin sovita. Edellytyksenä on, että työntekijä on työnantajan käytettävissä ja valmiina työhön, jos on tarve. 

Työnantaja voi tällaisessa tilanteessa myös harkita työntekijän lomauttamista.

Mitä apua opiskelija voi saada liitosta ja kassasta? 

Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 

Työttömyysturvaneuvonta: Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvonta palvelee arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 273. 

Opintotuki ja Kelan etuudet: Opintotukeen tai Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa ole suoraan yhteydessä etuuden maksajaan eli Kelaan.

Urapalvelut: Luottamukselliset keskustelut (puhelimitse tai kasvokkain) uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin. Käytettävissäsi on myös erilaisia työvälineitä oman suunnan selkiyttämiseen ja keskustelujen tueksi.

Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu: Voit kysyä neuvoja uravalmentajiltamme ja jakaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kylterien kanssa. 

Kylteriyhdyshenkilö: Voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä paikkakuntasi kylteriyhdyshenkilöön, jos sinulla on mitä tahansa jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä. 

Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.

Voit vaihtaa ajatuksia tilanteen vaikutuksista kesätyöhön muiden kylterien kanssa Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussamme:

TULE MUKAAN KESÄTYÖPALVELUUN

Korona vei kesätyön? Tilalle voi kehitellä vaikka mitä mielekästä

Vaikka et tänä kesänä pääsisi hankkimaan kokemusta kesätöissä, voit silti kehittää itseäsi ja osaamistasi näillä järkevillä vaihtoehdoilla.


Korona riisti monelta kesätyöpaikan, merkinnän CV:ssä, uudet opit ja kokemukset, ehkä jopa valmistumisen jälkeen valmiiksi pedatun työpaikan. Mitäs nyt sitten? Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Tutkinto-opiskelu: Suorita kesällä tutkintoosi sisällytettäviä opintoja, vaikkapa ylimääräinen sivuaine. 

Muu opiskelu: Tutki avoimen yliopiston ja kesäyliopiston vaihtoehdot. Rekrytointikonsultti suosittelee opiskelemaan etenkin viestintää, digitaitoja ja johtamiskykyjä tulevaisuuden työelämää varten.

Vapaaehtoistyö: Jos lukuvuoden päätteeksi opiskelu ei enää maistu, harkitse vapaaehtoistöitä. Vapaaehtoisena opit samoja tärkeitä työelämätaitoja kuin palkollisena. 

Muun alan työkokemus: Katso työpaikkailmoituksia avoimin silmin. Yksi kesä menee vaikka mansikkatilalla tai kuljetuspalvelutyöntekijänä. Kokemus asiakasrajapinnassa ei mene koskaan hukkaan. 

Yrittäjyys: Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi kevytyrittäjänä.  

Täsmävinkit omaehtoiseen opiskelukesään

Kuva: Pixabay

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Suomen Ekonomit avasi Koronatutkan, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmasta tai haasteesta, johon on törmännyt koronan aiheuttaman poikkeustilan takia esimerkiksi työpaikalla. Tutka haravoi erityisesti työelämään, yrittämiseen ja korkeakouluopiskeluun liittyviä haasteita.


Kyltereille tarjolla uusi Suomen Ekonomien järjestämä kesäverkkokurssi

Koronapandemia osui kesätöiden kannalta huonoon hetkeen, sillä rekrytointeja on keskeytetty ja sovittujakin kesätöitä osin peruttu. Tilanne hankaloittaa monella tavalla kyltereiden tilannetta ja toimeentuloa.

Suomen Ekonomit haluaa tukea kauppatieteiden opiskelijoita myös poikkeusoloissa.

”Monet opiskelijat kaipaavat nyt töiden puutteessa lisää kesäopiskelumahdollisuuksia. Mietimme uravalmentajiemme kanssa, miten voisimme kantaa kortemme kekoon siinä asiassa ja tuoda toivoa kurjaan tilanteeseen”, asiakaskokemusasiantuntija Tanja Hankia Suomen Ekonomeista kertoo. 

Tällä hetkellä tarvetta on verkkokurssille, ja sellaisen Suomen Ekonomit on nyt nopealla aikataululla luonut. Oma osaaminen näkyväksi ja asiantuntijabrändi erottuvaksi -nimisen kurssin voi suorittaa verkossa 8.−24. kesäkuuta. 

Hyötyä työnhakuun ja uran suunnitteluun

Kurssi on avoin kaikille kyltereille, mutta sitä suositellaan vähintään kolmatta vuotta kauppatieteitä opiskeleville. Kurssin suorittaneet saavat kahden opintopisteen lisäksi Open Badge -osaamismerkin LinkedIn-profiiliin lisättäväksi. 

Vetäjinä kurssilla toimivat Suomen Ekonomien uravalmentajat Taija Keskinen ja Nina Juhava. Taija Keskinen kertoo, että kurssilla paneudutaan oman osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseksi. Lisäksi osallistuja saa keinoja etsiä monipuolisesti työmahdollisuuksia. 

Keskinen näkee, että kurssi on hyödyllinen sekä työnhakua ajatellen että sen hahmottamisessa, mihin suuntaan omaa uraansa haluaisi kehittää.

”Kurssilla pääsee myös keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia toisten osallistujien kanssa.”

Suomen Ekonomit on rohkaissut kyltereitä miettimään kesätöiden tilalle tarvittaessa myös muuta hyödyllistä tekemistä kuten muita kesäopintoja, koodauskursseja tai esimerkiksi Googlen sertifikaatteja.

Tanja Hankia Suomen Ekonomeista toivoo, että myös oppilaitokset laventaisivat nyt opintomahdollisuuksia eri tavoin. 

”Erilaisten opintojen hyväksymistä osaksi opintokokonaisuuksia tulisi nyt helpottaa. Haastakaa oppilaitoksianne ja kannustakaa niitä järjestämään lisää kesäopintomahdollisuuksia”, hän ehdottaa kyltereille.

Ilmoittaudu kesäkurssille

Suomen Ekonomit on jo vuosia toteuttanut yhteistyössä yliopistojen kanssa työelämäkursseja, jotka on järjestetty oppilaitoksilla kahden päivän intensiivikoulutuksina. 

”Otimme verkkokurssin vauhdilla työn alle. Se on meillä kyltereille ensimmäinen laatuaan, ja me tekijät olemme siitä innoissamme. Toki urayksikössämme on aiempaa kokemusta verkkovalmennuksista, joten heidän kanssaan oli helppo reagoida pikaisesti tarpeeseen”, Tanja Hankia kertoo.

Idea kesäkurssista sai hyvän vastaanoton yliopistoilla, joilta tiedusteltiin kiinnostusta tarjota kurssia osaksi opintoja. Kurssi on nyt saatu kesäopetustarjontaan kaikilla sekä suomen- että ruotsinkielisillä kauppatieteellistä opetusta tarjoavilla yliopistoilla.

Aallon, LUTin ja Åbo Akademin kylterit voivat ilmoittautua kurssille Ekonomien tapahtumakalenterin kautta. Muiden ilmoittautuminen tapahtuu omien yliopistojen kautta. 

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki: https://www.ekonomit.fi/kesaverkkokurssi.

Samasta paikasta löydät tietoa, kun ilmoittautumiset yksiköittäin aukeavat. Vaikka omassa oppilaitoksessasi kurssi olisi jo täynnä, ilmoittautumistilannetta kannattaa seurata, sillä se voi elää ja paikkoja voi vapautua. HUOM! Suuren kysynnän vuoksi olemme lisänneet kursseille paikkoja.

Lue lisää: 

Koronavirus UKK kyltereille
 

Voit vaihtaa ajatuksia tilanteen vaikutuksista kesätyöhön muiden kylterien kanssa Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussamme:

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva
: Unsplash

Hankenin opiskelijoiden Hackathon etsi vastauksia koronakriisistä selviämiseen

What the Quack -hackathon keräsi 250 ihmistä innovoimaan ja ratkaisemaan koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä yhdeksi viikonlopuksi. Ronny Eriksson ja Carl-Wilhelm Cronstedt kertovat, mistä oikein oli kyse ja mitä tapahtumassa saatiin aikaan.


Hankenin opiskelijoiden Hackathon

Kuuden innokkaan opiskelijan porukka Hankenista, Ronny ErikssonCarl-Wilhelm CronstedtJesper LundkvistVictor LindahlVincent Forsman ja Sara Käld, löivät viisaat päänsä yhteen ja perustivat ajatushautomo Springboardin. Kyseessä on ideapaja, jonka tarkoituksena on luoda ideoita ja sitä kautta oikeita yrityksiä.  

Koronaepidemian vaikeuttaessa Springboardin lanseerausta perustajien piti olla luovia. Lanseerauksen sijaan luotiin 48 tunnin mittainen What the Quack -hackathon, joka kiinnosti alusta alkaen monia eri toimijoita mediasta mentoreihin. 

Halusimme kerätä ihmisiä yhteen tänä vaikeana aikana ja näyttää, että yhdessä työskentely onnistuu.

”Halusimme kerätä ihmisiä yhteen tänä vaikeana aikana ja samalla näyttää, että yhdessä työskentely onnistuu, vaikka jokainen onkin omassa kodissaan. Pitää vain olla vähän luovempi”, sanoo Ronny Eriksson.

Kuuden hengen tiimi työskenteli täysillä kaksi viikkoa tapahtuman aikaansaamiseksi. Loppujen lopuksi mentoreiden listaan kuuluivat muun muassa Peter VesterbackaMarika Lindström sekä muita tunnettuja nimiä liike-elämästä. Yhteensä 250 ihmistä osallistui tapahtumaan eri rooleissa.  

”Tämän aikaansaaminen näin lyhyessä ajassa kaikkien osallisten valtavalla työpanoksella on osoitus siitä, että myös tällaisten olosuhteiden aikana voi hyvin onnistua”, Carl-Wilhelm Cronstedt lisää. 

Ratkaisuja terveyden ja yhteiskunnan avuksi

Hackathon alkoi perjantaina 3.4.2020 ja kesti 48 tunnin ajan. Näiden tuntien aikana oli mahdollista työskennellä yksin tai tiimeissä.  

Suomenruotsalainen aspekti hälveni nopeasti, kun osallistujia ilmoittautui mukaan kaikilta muilta mantereilta paitsi Australiasta. Järjestäjät olivat tyytyväisiä siihen, että työskentely sai entistä globaalimman näkökulman.

Perjantai käytettiin pitkälti oman ongelmakohdan pohtimiseen, lauantaina innovoitiin ja sunnuntaina tiimit esittelivät omat lopputuloksensa. Kolmen parhaan tiimin pitchaukset voit käydä katsomassa täältä.

Hackathonin teemana oli ihmishenkien, yritysten, koulutuksen ja yhteiskunnan pelastaminen.

Hackathonin teemana oli ihmishenkien, yritysten, koulutuksen ja yhteiskunnan pelastaminen. Teemat sulautuivat hyvin yhteen, ja suosituinta oli yhdistää terveyden ja yhteiskunnan näkökulmat. 

Innovoinnin ja tiimityöskentelyn lisäksi viikonloppuun kuului lyhyitä luentoja sekä mentoreiden aktiivista osallistumista ja auttamista. Yksi mentoreista on jo kertonut, että hän on varannut kalenteristaan tilaa ideoiden hiomiselle myös vastaisuudessa.

Osallistujat kiittivät palautteessaan siitä, miten järjestäjät olivat vallitsevasta tilanteesta huolimatta onnistuneet luomaan yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta innokkaiden ja idearikkaiden ihmisten välillä, tällä kertaa verkossa. 

Kehitettyjen ratkaisujen taso oli niin korkea, että tuomariston oli vaikea valita kolme parasta tiimiä. Valinnat syntyivät tarkan taustatyön ja faktojen keräämisen tuloksena. 

Järjestäjät toivovat, että What the Quackista tulee konsepti, jota esimerkiksi koulut tai yritykset voivat vastaisuudessa käyttää ideoiden kehittämiseen ja sitä kautta innovaatioiden luomiseen. 

Koulutus tarjoaa hyvän pohjan käytännön toimille 

Kauppakorkeakoulujen ajatellaan usein olevan erityisen teoreettisesti suuntautuneita, mikä akateemiselle yhteisölle toki on ominaista. Koulutuksessa on kuitenkin tärkeää, että teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Tämä ei aina onnistu, jos opetus perustuu vain luennoilla istumiseen ja esseiden kirjoittamiseen. 

Tämän tapahtuman kaltaisissa yhteyksissä saa oikeasti soveltaa opittua teoriaa.

”Osa kouluista tekee sen paremmin ja osa huonommin, mutta joka tapauksessa teorian on yhdistyttävä käytäntöön. Tämän tapahtuman kaltaisissa yhteyksissä saa oikeasti soveltaa opittua teoriaa”, kommentoi Cronstedt, jonka pääaineena Hankenilla on yrittäjyys. 

Hackathonissa osallistujat pääsivät yhdistämään akateemisen osaamisensa käytännön toteutukseen. Kun osallistujat tulivat eri taustoista, eri alojen osaajat pystyivät myös yhdistämään taitonsa ja luomaan siten hyvän lopputuloksen. 

”Kirjoitan gradua siitä, miten yhteiskunta, liike-elämä ja akateeminen maailma voisivat työskennellä yhdessä niin, että saavutettaisiin kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Tämä hackathon oli kelpo esimerkki siitä, miten se toimii käytännössä”, jatkaa Eriksson, joka myös opiskelee yrittäjyyttä pääaineenaan.

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Koronakriisin seurauksena nyt myös määräaikaisen kesätyöntekijän voi irtisanoa koeajalla tai lomauttaa, ja tämä näkyy kylterien kesätyörekrytoinneissa selvästi. Työelämän pulmatilanteisiin voi ja kannattaa alkaa varautua jo opiskeluaikana.


opiskelija istuu sängyllä lukemassa kirjaa

Koronaan liittyvien lakimuutosten ensisijainen tarkoitus oli työpaikkojen turvaaminen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.  

”Lomautus on työntekijälle aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, vaikka ei sekään varmasti mukavalta tunnu. Nyt kun ihmisiä lomautetaan isolla kädellä, se vaikuttaa vääjäämättä kesätöihinkin”, hän harmittelee. 

Suomen Ekonomien jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä kertoi, että korona on vaikuttanut kesätyösuunnitelmiin.

Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa 

Kesätyöntekijää muutokset koskevat siten, että nyt myös määräaikaisen työntekijän saa yksityisellä sektorilla lomauttaa toisin kuin yleensä. Toki lomauttamiselle täytyy edelleen olla peruste.  

Lisäksi työsuhteen voi purkaa koeaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. 

Opiskelijakin voi saada työttömyysturvaa 

Muutoksia tehtiin nopeasti myös työttömyysturvaan. Koska lomautusmahdollisuus laajeni väliaikaisesti määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautetuilla määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.  

Jos taas työsuhde puretaan työnantajan puolelta koeaikana, työntekijälle ei tule työttömyysturvan karenssia ja omavastuupäivät on poistettu. 

Kassan työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon.

Työttömyysturvaa lomautettu kesätyöläinen saa, jos hän on kassan jäsen ja ansiopäivärahan edellyttämä työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon. Poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että on tehnyt vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on viimeistään 3.7.2020.  

KOKO-kassa on ekonomien kassa 

Korkeasti koulutettujen KOKO-kassan jäseneksi voi siis liittyä jo opiskelun aikana, kunhan on liittymishetkellä palkkatyössä.  

Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa.

Salokannel suosittelee jäsenyyttä: ”Töiden ja opintojen limittyminen näyttää olevan melko yleistä etenkin opintojen ollessa jo loppusuoralla. Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa, ja se taas valmistautumista opintojen jälkeiseen työelämään.”

Kaikki alat eivät sukella 

Salokannel muistuttaa, että vaikka monen opiskelijan kesätyösuunnitelmat ovat kariutuneet, monella alalla on paikkoja edelleen tarjolla. Esimerkiksi finanssialan tilanne näyttää oleva kesätyöpaikkojen osalta kohtuullisen hyvä. 

Myöskään lomautus ei välttämättä tarkoita, että sen kesän työt menevät sivu suun. Lomautuksen ajaksi voi ottaa muun työn, kunhan se ei sisällöltään ole oman työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

Salokannel uskoo, että yritykset pyrkivät tarjoamaan paikkoja ja pitämään kiinni kesätyösopimuksista parhaan kykynsä mukaan.  

Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin.

”Jos töitä ei kuitenkaan löydy, kannattaa miettiä, voiko kesän hyödyntää vaikka edistämällä opintoja”, Salokannel ehdottaa, ja vakuuttaa:

”Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin. Sitä ei kannata murehtia.”

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Pixabay

VERTAISTUKEA TARJOLLA KYLTERIEN KESÄTYÖPALVELUSSA

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Kaveriporukan Napolin-matka peruuntui, mutta samalla muistui mieliin yhteisöllisyyden perimmäinen tarkoitus.


Koivistoinen Tuomas
Warrantti ry:n puheenjohtaja, Vaasan yliopisto
p.

En vielä helmikuussa pidetyn vapun suunnittelutilaisuuden yhteydessä osannut kuvitellakaan, mihin pisteeseen tilanteemme voisi eskaloitua. Eri suunnilta tuleva vähättelevä informaatio koronaviruksesta piti kaveriporukkani suunnitelmat yhteisestä Napolin matkasta hengissä helmikuun alkuun saakka. Eipä taideta lähteä poikien kanssa Napoliin huhtikuun puolessa välissä. 

Jos luonto suo pitkää ikää, tulen varmasti kertomaan lapsenlapsilleni ajasta, kun vessapaperin määrästä huolimatta meillä ei hyvin pyyhkinyt. Yhteiskuntamme ajautunee vääjäämättä taloudellisen kuopan pohjalle, ja yritysten lisäksi tämä tulee näkymään laajamittaisesti opiskelijoiden arjessa. 

Kesätöiden perumisen ja lomautusten vuoksi tulevan lukuvuoden taloudellinen ahdinko tulee olemaan opiskelijoille laajassa skaalassa mittava. Valehtelematta en malta odottaa aikaa, jolloin Corona lukee iltapäivälehtien pääotsikoiden sijaan taas vain pullon etiketistä. 

Tulevan lukuvuoden taloudellinen ahdinko tulee olemaan opiskelijoille laajassa skaalassa mittava. Näinä aikoina kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys toden teolla punnitaan.

Näinä aikoina kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys toden teolla punnitaan. Ystäväni kysyi minulta tammikuussa juhlapuhetta kirjoittaessaan, mitä yhteisöllisyys minulle merkitsee. Se on aihe, josta olen puhunut paljon niin Vaasan kauppakorkeakoulun kuin Suomen kauppakorkeakoulujen yhteydessä, mutta jota olen käsitellyt todella vähän pintaa syvemmältä.

Yhteisöllisyys tarkoittaa minulle sitä, että matka tiedekirjaston kahvilan läpi kestää usein yli kymmenen minuuttia, koska lähes jokainen vastaan tuleva ihminen on aidosti kiinnostunut päivän tapahtumista ja kuulumisista. 

Toiseen kylterikaupunkiin mennessäni koen oloni tervetulleeksi. Stereotyyppisen kalseiden bisnesihmisten sijaan minut ottavat vastaan leveät hymyt. 

Vaikka yhteisöllisyys näkyy voimakkaasti kylteri- ja ekonomiyhteisöissämme, parannettavaa löytyy aina, sillä kehitys loppuu tyytyväisyyteen.

Poikkeuksellisten aikojen vuoksi myös yhteisöllisyys on ottanut täysin uuden muodon. Yhteisöllisyyttä on tiedekirjaston kahvilan keskusteluiden siirtäminen sosiaaliseen mediaan ja videochattiin. Yhteisöllisyyttä on myös kotona pysyminen, jotta tapahtumissa käyminen olisi mahdollista tulevaisuudessa. 

Tiivistetysti yhteisöllisyyden perimmäisin tarkoitus, eli muista välittäminen ja yhteisen edun laittaminen oman eteen, ilmenee tällaisina aikoina. Peskää käsiänne, välttäkää julkisia paikkoja ja pitäkää huolta toisistanne.

Hankenin opiskelijat järjestävät Hackathonin ratkomaan koronaongelmia

Hankenin opiskelijoiden perustama ajatushautomo järjestää ensi viikonloppuna Hackathonin, jossa etsitään ratkaisuja koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin.


Ikävien otsikoiden ja synkkien ennusteiden lisäksi koronakriisi on synnyttänyt myös uutta luovuutta. Huomisesta perjantaista sunnuntaihin asti kestävä Hankenin opiskelijoiden Hackathon What the Quack on siitä hyvä esimerkki. What the Quack kerää viikonlopuksi 3.–5.4. fiksuja aivoja tietokoneruutujen ääreen ratkomaan koronaviruksen aikaansaamia ongelmia.

Carl-Wilhelm Cronstedt

Kun ryhmä Hankenin opiskelijoita perusti viime vuoden puolella ajatushautomo Springboardin kehittämään ideoistaan yrityksiä, se oli tarkoitus lanseerata tapahtumassa huhtikuun alussa.

”Jouduimmekin pohtimaan, kuinka Suomi selviää kriisistä ja loimme tämän hackathonin muutamassa viikossa”, kertoo yksi Springboardin perustajajäsenistä, Hankenilla opiskeleva Carl-Wilhelm Cronstedt.

Cronstedt toivoo tietoa ongelmista, joita koronakriisi on saanut aikaan tai ideoista, jotka voisivat edistää terveyttä, koulutusta tai yritystoimintaa tai muuten tukea yhteiskunnan toimintaa kriisissä. Hackathonissa kehitetään ongelmille ratkaisuja ja liiketoimintaan ideoita.

”Digitaalisella alustallamme osallistujat voivat työskennellä yksin tai tiimeissä. Nelisenkymmentä kokenutta, taustoiltaan erilaista mentoria auttaa osallistujia kehittämään ideoita prosessin aikana.”

Upouusia verkostoja

Muutama viikko sitten järjestettiin vastaavanlainen hackathon Hack the Crisis Finland, joka puolestaan otti mallia Virossa järjestetystä Hack the Crisis -hackathonista. 

Carl-Wilhelm Cronstedt vertaa tilannetta kymmenen vuotta sitten vallinneeseen finanssikriisiin.

”Silloin luotiin yrityksiä, jotka käyttivät täysin uusia digitaalisia liiketoimintamalleja, kuten Uber, AirBnb ja startup-tapahtuma Slush. Nyt samanlainen kriisitietoisuus puskee esiin innovaatioita.”

Ajatushautomo Springboardin tarkoituksena on jatkaa hackathonien järjestämistä.

What the Quack -hackathonin virallinen kieli on englanti. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen löydät tästä linkistä.
 

Lue myös:

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset 

Lakimuutos laajensi lomautetun oikeuksia työttömyysturvaan

Koronakriisin vuoksi työttömyysturvalakiin on tehty pikaisia säätöjä. Muutokset vaikuttavat opiskelijoiden ja yrittäjien työttömyysturvaan sekä nopeuttavat työttömyysturva-asioiden käsittelyä TE-toimistoissa.


mies istuu läppärin edessä

Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Suomen hallitus ovat sopineet väliaikaisista muutoksista lainsäädäntöön koronaviruksen aiheuttaman kriisin takia.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta 30.3.2020. Lakia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.4. ja kestävät 31.7.2020 saakka.

Lomautetuille yrittäjille ja opiskelijoille helpotuksia työttömyysetuuden hakemiseen 

Muutosten myötä yrittäjästatus tai opiskelu eivät estä työttömyysetuuden saamista lomautettuna. Lomautettu voi siis esimerkiksi jatkaa opintojaan menettämättä työttömyysturvaansa. Linjaus koskee esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työn ohessa opiskelevia ihmisiä.

Linjaus koskee esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työn ohessa opiskelevia ihmisiä.

Muutos nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista, koska opiskelua ja yritystoimintaa koskevia työvoimapoliittisia edellytyksiä ei tarvitse selittää. Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, KELA ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta. 

Yrittäjänä toimivan tai opiskelevan täytyy ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi, kuten muidenkin lomautettujen. Muuten työttömyysetuutta ei voi saada. 

TE-toimisto ei tutki lomautetun mahdollista TE-toimiston tarjoamasta työstä kieltäytymistä tai laiminlyöntejä, jotka liittyvät työllistymissuunnitelmaan.

Muutoksia myös määräaikaisiin työsuhteisiin ja koeaikaan

Myös työsopimus- ja yt-lakiin tehtiin määräaikaisia muutoksia, jotka ovat voimassa 1.4.–30.6.2020. Tavoitteena on, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa. 

  • Lomautusoikeus alkoi koskea myös määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä, joita ei aiemmin voinut lomauttaa. 
  • Koeaikaa koskeva säännös muuttui siten, että työsopimus voidaan purkaa myös koeaikana taloudellisin tai tuotannollisin perustein.
  • Lomautusilmoitusaika lyhennettiin: työnantajan on siis ilmoitettava lomautuksesta viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. 
  • Yhteistoimintaneuvottelujen kesto lyhennettiin viiteen päivään. 
  • Työntekijän takaisinottovelvollisuus piteni yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu väliaikaisten säännösten voimassaoloaikana.

Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin.

”Mikäli työskentelet työehtosopimuksen piirissä, lomautusten ilmoitusajat ja yt-neuvotteluajat määräytyvät ensisijaisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Suurimmassa osassa työehtosopimuksia edellä mainituista asioista onkin jo sovittu”, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.

Kuva: Austin Distel

Lue myös:

TESit antavat monia joustoja yritysten tueksi

Kylteri, avasimme sinulle uuden palvelun: löydä mielekäs kesätyö helpommin

Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.


kuvituskuva

Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. 

”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.


Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu

  • Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020
  • Jos sähköpostikutsu ei ole tavoittanut sinua 3.1. mennessä, voit ilmoittautua mukaan täällä.  
  • Palvelussa järjestetään livechatit

CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00
Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00
Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 
Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds

Lue lisää:

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Biz Potential Finland 2019 -kilpailun voitti Boomi ry:n joukkue

Boomi ry:n joukkue vei voiton tänään Tampereella järjestetyssä kauppatieteiden opiskelijoiden Biz Potential Finland 2019 -kilpailussa.


Boomi ry:n joukkue

”Hyvin implementoitavissa oleva ratkaisu, joka tuo kestävän rahoituksen teemat asiakkaan ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Saara Pohjalainen. 

Biz Potential Finland 2019 oli ensimmäinen Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatieteilijöille suunnattu case-kilpailu. Kilpailussa testattiin opiskelijoiden talousosaamista sekä alan akateemisen teorian osalta että case-tehtävällä.

Voittava joukkue palkittiin Danske Bankin palkinnoilla. Kolme parhaaksi valittua joukkuetta pääsee mukaan pohjoismaiseen kauppatieteen opiskelijoiden Nordic Championships in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään syksyllä 2020 Tanskassa. Boomin lisäksi kolmen parhaan joukkoon nousivat kilpailussa Optimi ry:n ja Enklaavi ry:n joukkueet.

Biz Potential Finland 2019 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Tampereen yliopistolla järjestettyyn finaaliin osallistui yhdeksän kolmehenkistä joukkuetta.

Finaalissa toisistaan ottivat mittaa kylterit Suomen eri yliopistojen ainejärjestöistä. Edustettuina olivat Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat Helsingistä, Boomi Tampereelta, Enklaavi Lappeenrannasta, Finanssi Oulusta, Hanken Helsingistä, Hanken Vaasasta, Optimi Joensuusta, Pörssi Jyväskylästä ja Warrantti Vaasasta.

”Aamulla yksi pitkäaikaisista aktiiveistamme kysyi, eikö meidän kylterijärjestöstä löytynyt muita. Oli kuitenkin nappivalinta. Yllätyimme tunnustuksesta, mutta tunnelma on erityisen hyvä”, kertoo joukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu.

”On todella mukavaa osallistua tällaiseen kilpailuun, jossa tuomaristo on vaativa ja monipuolinen. Ratkaisuja arvioitiin niin akateemiselta kuin myös yritysmaailman kantilta.”, kapteeni jatkaa.

Biz Potential Finland -kilpailu toimii jatkossa vuosittain pohjoismaisen kilpailun esikarsintana.

Lisätietoja:

avustava asiantuntija Veera Hellman
Suomen Ekonomit
veera.hellman@ekonomit.fi
+358 50 385 8229

voittajajoukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu
+358 50 4961645

Biz Potential Finland 2019 -kilpailun voitti Boomi ry:n joukkue

Boomi ry:n joukkue vei voiton tänään Tampereella järjestetyssä kauppatieteiden opiskelijoiden Biz Potential Finland 2019 -kilpailussa.


”Hyvin implementoitavissa oleva ratkaisu, joka tuo kestävän rahoituksen teemat asiakkaan ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Saara Pohjalainen. 

Biz Potential Finland 2019 oli ensimmäinen Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatieteilijöille suunnattu case-kilpailu. Kilpailussa testattiin opiskelijoiden talousosaamista sekä alan akateemisen teorian osalta että case-tehtävällä.

Voittava joukkue palkittiin Danske Bankin palkinnoilla. Kolme parhaaksi valittua joukkuetta pääsee mukaan pohjoismaiseen kauppatieteen opiskelijoiden Nordic Championships in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään syksyllä 2020 Tanskassa. Boomin lisäksi kolmen parhaan joukkoon nousivat kilpailussa Optimi ry:n ja Enklaavi ry:n joukkueet.

Biz Potential Finland 2019 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Tampereen yliopistolla järjestettyyn finaaliin osallistui yhdeksän kolmehenkistä joukkuetta.

Finaalissa toisistaan ottivat mittaa kylterit Suomen eri yliopistojen ainejärjestöistä. Edustettuina olivat Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat Helsingistä, Boomi Tampereelta, Enklaavi Lappeenrannasta, Finanssi Oulusta, Hanken Helsingistä, Hanken Vaasasta, Optimi Joensuusta, Pörssi Jyväskylästä ja Warrantti Vaasasta.

”Aamulla yksi pitkäaikaisista aktiiveistamme kysyi, eikö meidän kylterijärjestöstä löytynyt muita. Oli kuitenkin nappivalinta. Yllätyimme tunnustuksesta, mutta tunnelma on erityisen hyvä”, kertoo joukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu.

”On todella mukavaa osallistua tällaiseen kilpailuun, jossa tuomaristo on vaativa ja monipuolinen. Ratkaisuja arvioitiin niin akateemiselta kuin myös yritysmaailman kantilta.”, kapteeni jatkaa.

Biz Potential Finland -kilpailu toimii jatkossa vuosittain pohjoismaisen kilpailun esikarsintana.

Lisätietoja:

avustava asiantuntija Veera Hellman
Suomen Ekonomit
veera.hellman@ekonomit.fi
+358 50 385 8229

voittajajoukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu
+358 50 4961645

Teksti: Veera Hellman

Tukholmassa kilpailtiin pohjoismaisesta mestaruudesta

Nordiska Mästerskapet i Ekonomi -kilpailu järjestettiin Tukholmassa 11.-13.10. Suomen Ekonomit oli mukana kilpailussa ensimmäistä kertaa. Kilpailussa testattiin kauppatieteiden opiskelijoiden osaamista niin akateemisella teoriaosalla kuin myös käytännön case-osuudella.


ryhmäkuva joukkue NCBE

Suomea kilpailussa edustivat Viktor Forsman, Maximilian Björkqvist, Johan Söderström (Hanken), Annika Ojala, Viivi Koivuniemi, Meri Lindström (Åbo Akademi) sekä Mikko Malmström, Iita Turpela ja Mikko Kaisko (Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistot). Joukkueet kilpailivat Ruotsin, Tanskan ja Norjan kauppatieteiden parhaimmistoa vastaan. Koko kilpailun voitto lähti tänä vuonna Norjaan. 

”Suomen kolmen joukkueen delegaatio nallistui NCBE:iin ensimmäistä kertaa. Kolme joukkuetta eivät hirveän hyvin tunteneet toisiaan, mutta meille muodostui todella hyvä yhteishenki, kannustimme ja sparrailimme toisiamme joka välissä! Jos tilaisuus tulee, haluan ehdottomasti lähteä uudestaan!”, sanoo Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajien verkoston puheenjohtajana toimiva Mikko Malmström. 

Jokainen joukkue esitteli omat johtopäätöksensä case-osiosta kilpailun tuomaristolle, johon kuului kauppatieteiden professoreja sekä Danske Bankin edustaja. Kilpailun lisäksi osallistujat pääsivät verkostoitumaan ja tutustumaan Danske Bankin työllistymismahdollisuuksiin Pohjoismaissa. 

”Kilpailuun osallistuminen oli mahtava kokemus. Vaikka ei tällä kertaa kärkikastissa oltukaan, oli upea päästä näkemään muiden maiden talousosaajien esityksiä ja verkostoitumaan samanhenkisen porukan kanssa”, kertoo kilpailuun osallistunut Viivi Koivuniemi. 

”Suosittelen ehdottomasti osallistumista Biz Potentialiin, jossa omaa osaamistaan pääsee tosissaan testaamaan sekä teoriassa että käytännössä. Vinkkinä hakijoille: kannattaa koostaa tiimi erilaisista osaajista, jotta tietonne ja taitonne täydentää toinen toisiaan. Tsempit matkaan, ehkä just sun tie vie ensi vuoden kisoihin Tanskaan!”, Koivuniemi jatkaa.

Kilpailusta saatiin myös mallia toimiviin käytäntöihin, joita voidaan hyödyntää Suomessa 12.12. ensimmäistä kertaa järjestettävässä Biz Potential Finland -kilpailussa. Kilpailu toimii jatkossa pohjoismaisen kilpailun esikarsintana. 

Lisää tietoa Biz Potential Finlandista voit lukea täältä

Kyltereiden työelämätaitojen korkean paikan leirit tulevat taas – Uutena mukana Open Badge -osaamismerkit

Suositut, kyltereiden ja nuorten ekonomien tarpeista ja toiveista syntyneet työelämätaitojen kurssit starttaavat jälleen. Kahden päivän intensiivikurssi yliopistolla tarjoaa rautaisen setin tärkeää asiaa työelämän moninaisiin, välillä haastaviinkin tilanteisiin.


vuori

Olemme saaneet hurjasti kiittävää kurssipalautetta, kun ekonomien valmentamiseen erikoistuneet uraexpertit, työoikeuden asiantuntijat sekä työmarkkinaninjat ovat antaneet asiantuntemuksensa ja vinkkinsä kyltereiden käyttöön.

”En muista milloin viimeksi olisin koulussa oppinut näin paljon.”

”Kiitos mielenkiintoisesta kurssista, asiantuntijuus vakuutti ja oppi jäi päähän!”

”Ihan huippu koulutus! Sain paljon enemmän kuin odotin.”

Kurssit pitävät sisällään käytännönläheisiä harjoituksia muun muassa siihen, miten erottautua työnhaussa ja menestyä työelämän neuvottelutilanteissa. Koulutuksessa opit myös ymmärtämään, mitkä asiat työelämästä yhteiskunnassa keskusteluttavat ja mitä sinun on niistä hyvä tietää.   Hyväksytystä suorittamisesta myönnetään opintopiste tai kaksi sekä open badge -osaamismerkki LinkedIn-profiiliin linkattavaksi. Edellytyksenä näille on läsnäolo sekä kurssitehtävien suorittaminen.

Mikä ihmeen Open Badge?

Open Badge on digitaalinen osaamismerkki, jonka avulla voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista, oppimista, erilaisia taitoja, osallistumista ja jopa asenteita. Osaamismerkin taustalla on Mozilla-säätiön kehittämä standardi.   Osaamismerkki on käytännössä digitaalinen tunnistekuva, johon liittyy metadataa. Metadata kertoo merkin nimen, myöntäjän tiedot, osaamiskriteerit sekä osaamiskuvaukseen vaadittavat todisteet. Merkin voi linkittää osaksi omaa ansioluetteloa tai jakaa työnhakua, koulutusta tai elinikäistä oppimista varten erilaisille sosiaalisen median verkostoille ja sivustoille kuten LinkedIn, Facebook tai Twitter.

Miksi Open Badge?

Koulutuksista ja kursseilta saa usein perinteisen todistuksen tai diplomin. Open Badge -osaamismerkin avulla voi kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa tämän virallisen oppimisen lisäksi myös erilaista epävirallista oppimista, jota tapahtuu työssä, harrastuksissa, vapaaehtoistyössä tai muiden aktiviteettien kautta. Se tuo siis näkyväksi vahvistetun näytön oppimisesta, koska metadata kertoo merkin myöntäjän lisäksi tarkat kriteerit siitä, miten merkin saajan taidot ja saavutukset on tunnistettu ja millaista osaamista merkin haltijalla on.

Mistä Ekonomien jäsen saa sellaisen?

Kaikki loppuvuodesta 2019 Ekonomien työelämäkurssin hyväksytysti suorittaneet saavat kunnian olla Ekonomien ensimmäisen osaamismerkin saajat. Jatkossa merkkejä jaetaan muistakin Ekonomien tarjoamista koulutuksista ja esimerkiksi luottamustehtävistä.

Tulevat kurssit

  • Vaasa 6.-7.11.2019
  • Aalto yliopisto: 16.-17.12. 2019/in english
  • Jyväskylän yliopisto: 29.-30.1.2020
  • Tampereen yliopisto: 11.-12.2.2020
  • Turun yliopisto: 3-4.3. 2020
  • Itä-Suomen yliopisto, Joensuu: 30.-31.3.2020

Lisätietoja työelämäkursseista:
Tanja Hankia, asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit
tanja.hankia@ekonomit.fi  

Lisätietoja Open Badgesta: Anu Varpenius
anu.varpenius@ekonomit.fi

Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.


Rintala Susanna
Työttömyysturva-asiantuntija
p. +358201299273
Työttömyysturvaneuvonta

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.   Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.   Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.   Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.   Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. KOKO-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1088 €/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1260 €/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1390 €/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen

Faktoja ansiopäivärahasta

KOKO-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 236 €/kk (2020).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat tiedot tai lähettämällä sähköpostia jasenpalvelu@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.   *IAET-kassan brändi uudistui tänä keväänä. Kassan uudeksi nimeksi tuli 1.4. 2019 alkaen Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Nimenmuutos ei aiheuta nykyisille jäsenille mitään muutoksia etuus- ja jäsenasioissa.

Opiskelijoiden vaikutusvalta Suomen Ekonomeissa kasvaa tuntuvasti

Suomen Ekonomit teki liittokokouksessaan uraauurtavan päätöksen nostaa opiskelijayhteisöjen äänimäärän kolminkertaiseksi.


Jo ensi vuoden liittokokouksissa opiskelijayhteisöjen osuus liittokokouksen äänistä nousee noin 17 prosenttiin.

”Opiskelijoiden vaikutusvalta järjestössämme on vertaansa vailla. Toivomme, että tämän päätöksen turvin olemme aiempaakin vahvemmin rakentamassa uutta, tulevaisuuden ekonomien yhteisöä”, sanoo uudelleen Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtajaksi valittu Timo Saranpää.

Periaatteessa opiskelijoiden ääniosuus voi kasvaakin 17 prosentista, sillä opiskelijayhteisö palkitaan kasvavalla äänimäärällä, mikäli se onnistuu kohentamaan valmistuneiden liittymisastetta Suomen Ekonomeihin.

Liittokokous valitsi hallituksen, jossa puheenjohtajan lisäksi on 11 jäsentä. Liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Christel Tjeder, toiseksi varapuheenjohtajaksi Anette Vaini-Antila, kolmanneksi varapuheenjohtajaksi opiskelijaedustaja Riku Hietarinta sekä hallituksen jäseniksi Nina Ingves, Eero Kiiski, Kaisa Kokkonen, Kari Leppilahti, Jussi Nieminen, Liisa-Johanna Pesonen, Heli Törrönen ja Esa Vilhonen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Timo Saranpää, p. 050 523 6005
Vt. toiminnanjohtaja Anja Uljas, p. 040 550 0712

Avaa kylterijäsenyyteen uusi ulottuvuus heti syksyllä

Elokuusta lähtien kylteri on voinut hankkia käyttöönsä kattavammat jäsenpalvelut jo opiskeluaikana. KylteriPlus-palvelupaketin palvelut tukevat työelämään siirtymisessä ja henkilökohtaisessa kehityksessä.


KylteriPlus 2017

Kylterijäsenelle on nyt Suomen Ekonomeissa tarjolla aiempaa enemmän valinnanvaraa, kun itselleen on elokuusta lähtien voinut hankkia kyltereille suunnatun lisäpalvelupaketin. Sen avulla kylteri saa ekonomijäsenen etuja jo ennen valmistumista. Tavoitteena on vastata entistä paremmin työelämän kehitykseen ja nuorten jäsenten toiveisiin.

”Palvelupaketti oli kylterien kannalta luontevaa ottaa käyttöön näin syksyn alusta, kun uusi lukuvuosi alkaa”, Suomen Ekonomien kylterien ja nuorten ekonomien asiakkuuksista vastaava Tanja Hankia kertoo.

Ekonomien kylterijäsenyys on jatkossakin ilmainen. 25 euron hintainen KylteriPlus-paketti puolestaan on voimassa lukuvuoden kerrallaan. Uuden jakson voi hankkia käyttöönsä taas aina lukuvuoden alussa.

Palvelupaketti on suunnattu nimensä mukaisesti kyltereille. Valmistumisen jälkeen vastavalmistunut saa ekonomijäsenyydestä 60 prosentin alennuksen, ja käytössä ovat kaikki sen edut.

Palvelut tukevat työelämään siirtymisessä

KylteriPlussan sisältö on suunniteltu ennen kaikkea maisterivaiheen opiskelijoita ja heidän tarpeitaan silmällä pitäen. Palvelut esimerkiksi auttavat rakentamaan uraa ja keventävät siirtymää työelämään. Urapalvelut voivat olla kullanarvoisia myös työpaikkaa etsittäessä.

”Opiskelijoiden tilanteet ja taustat kuitenkin vaihtelevat, ja paketin palvelut voivat tuntua ajankohtaisilta jo vaikka fuksisyksynä”, Tanja Hankia kertoo. ”Kuka tahansa kylteri voi siis halutessaan hankkia paketin.”

Valmistuminen ei enää välttämättä ole ainoa askel siirryttäessä työelämään. Opintojen pohjalla voi olla työkokemusta tai aiempia tutkintoja, ja toisaalta monet siirtyvät työelämään jo kauan ennen valmistumistaan. Palvelut valittiin kattavien selvitysten ja mielipidetiedustelujen pohjalta.

”Tutkimusten ja kyselyiden mukaan opiskelijoilla on tarvetta laajemmille palveluille jo ennen opintojen päättymistä, ja räätälöintimahdollisuuksille on siksi ollut kysyntää”, Tanja Hankia kuvaa.

Fokus omaan tilanteeseen

KylteriPlus-paketin eduista Tanja Hankia nostaa esiin etenkin liitolta saatavan henkilökohtaisen urapalvelun. Urapalveluiden ryhmäpalvelut, kuten klinikat, ryhmäsparraukset ja webinaarit, ovat avoimia kaikille kylterijäsenille. Henkilökohtaisten palveluiden myötä päästään kuitenkin etsimään täsmäratkaisuja ja paneutumaan opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen tarkemmin.

”Henkilökohtaisissa urapalveluissa käydään luottamuksellinen keskustelu, jossa voidaan keskittyä kulloinkin ajankohtaiseen asiaan: voidaan esimerkiksi viilata ansioluetteloa, tukea palkkaneuvotteluissa tai käynnistellä graduprojektia. Palvelu on ehdottomasti hyödyllinen myös ennen valmistumista, ja edun myötä toivomme, että kylterit tutustuisivat tarjontaan entistä paremmin”, Hankia kertoo.

KylteriPlus-palvelupaketin hankkineet saavat myös kutsun Suomen Ekonomien Nuoret Ekonomit -tilaisuuksiin, joita järjestetään ympäri maata yliopistopaikkakunnilla. Tilaisuuksissa ovat kiertäneet uravalmentajamme yhdessä ulkopuolisen puhujan kanssa. Kiertueella on myös omaan uraan keskittyvä teema.

Rahanarvoinen etu on myös tavallista kylterijäsenen etua pidempi, lähes ympärivuotinen Kauppalehden tilaus sekä Kauppalehti Optio. Paketin hankkineet ovat lisäksi oikeusturva- ja vastuuvakuutettuja.