Ekonomien toimikunnat: “Valtava mahdollisuus nähdä, miten yhteiskuntaan vaikutetaan”

Työelämätoimikunta ja koulutuspoliittinen toimikunta ovat Suomen Ekonomien vaikuttamistyön ytimessä. Ryhmät valmistelevat päätöksiä, ehdotuksia ja suosituksia. Toimikunnan jäsenenä pääsee verkostoitumaan sekä oppimaan laajasti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Haku toimikuntiin on nyt käynnissä!


Ekonomien toimikunnat Eyup Yilmaz
Eyüp Yilmaz ratkoo Ekonomien työelämätoimikunnassa sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa.

Ekonomien toimikunnat ovat liiton hallituksen alaisia työryhmiä, joiden jäsenet tuovat Ekonomien toimistolle ja hallitukselle tärkeää tietoa ja osaamista suoraan “kentältä”.

Eyüp Yilmaz on yksi Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan jäsenistä. Hänen mielipiteellään on siis painoarvoa siinä, millaista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä Ekonomeissa tehdään.

”Käsittelemme työelämätoimikunnassa erityisesti työn murrosta ja vaikutuksiltaan suurimpia muutoksia työelämässä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että moni asiantuntija ja ekonomi erilaisista taustoista ja aloilta kokoontuu yhteen. Pyrimme luomaan yhteisen näkemyksen, jota viemme eteenpäin Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoille”, Yilmaz sanoo.

Ekonomien toimikunnat ja etenkin työelämätoimikunnan toiminta perustuu Ekonomien keskeisimpään olemassaolon syyhyn – siihen, että kaikilla ekonomeilla olisi työelämässä asiat mahdollisimman hyvin.

Työelämätoimikuntaan valitaan 8–10 jäsentä kerrallaan ja se kokoontuu noin 5–7 kertaa vuodessa. Työelämätoimikunta muodostaa kannanottoja siitä, millaista ekonomien työ on tänään ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Toimikunta tukee Ekonomien edunvalvontaa ja työmarkkina-asioiden vaikuttamistyötä.

Työelämätoimikunnassa on mukana myös Annukka Erkheikki.

”Mielestäni yksi suuria anteja on se, että joutuu erilaiselle alueelle kuin mihin moni ekonomi on omassa työssään tottunut. Mittareiden ja selkeiden tuottotavoitteiden sijaan toiminta on vaikuttamista, jossa on mukana lukuisia eri tahoja. Ekonomien toimikunnat opettavat, miten vaikutetaan asioihin keskipitkällä aikavälillä ja mitä kaikkea se suomalaisessa työelämässä vaatii”, Erkheikki kuvailee.

Annukka Erkheikki Ekonomien toimikunnat
Annukka Erkheikin mukaan toimikuntatyön suola on nähdä, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään eri toimijoiden ja instituutioiden kanssa.

Työelämätoimikunnan apua ja ehdotuksia tarvitaan erityisesti parin kolmen vuoden välein toistuvien työehtosopimusneuvottelujen aikaan. Jokaisen ammattiliiton toiminnassa on keskeistä vaikuttaa siihen, millaisilla ehdoilla sen jäsenet ovat mukana työelämässä. Työelämätoimikunta avustaa Suomen Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoita tässä tehtävässä.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu. Toiminnalla on paljon vaikutusta: ryhmän päätösten avulla Suomen Ekonomien hallitus muodostaa omat kantansa.

”Mielestäni olemme hyvin onnistuneet vaikuttamaan vaikkapa ajattelutavan muutokseen siitä, mitä työ on tulevaisuudessa”, Yilmaz sanoo.

Yilmaz ja Erkheikki kannustavat hakemaan työelämätoimikunnan jäseneksi.

”Tässä on valtava mahdollisuus kehittyä itse ja lisäksi ymmärtää, miten laajasti Suomen Ekonomit vaikuttaa. Tässä opittavat neuvottelu- ja argumentointitaidot sekä keskustelukyky eri taustaisten ihmisten kanssa eivät koskaan ole haitaksi.”

Koulutuspoliittinen toimikunta on saattanut monta isoa uudistusta alulle

Koulutuspolitiikan sektori on valtava. Suomen Ekonomien koulutuspoliittiset asiantuntijat eivät pysty yksin hoitamaan koko kenttää, vaan avuksi tarvitaan koulutuspoliittista toimikuntaa.

Toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Fanni Holmström-Mikkonen kertoo, että toimikunnassa ideoidaan, linjataan ja pohditaan asioita kriittisesti. Tärkein tavoite on kauppatieteellisen koulutuksen laadun takaaminen.

On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia.

”Kannanottomme viedään eteenpäin Ekonomien toimistolle, josta sitten toteutetaan linjauksia käytännössä”, Holmström-Mikkonen kuvaa.

Koulutuspoliittisen toimikunnan jäseninä on tyypillisesti ihmisiä, joilla on laajaa osaamista ja kokemusta yliopistoista, ammattikorkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja opiskelijapolitiikasta. Mukaan toivotaan myös yritysmaailman edustajia, koska Suomessa koulutettavat opiskelijat työskentelevät pääasiassa yrityssektorilla.

Toimikunnassa tehdään konkreettista työtä, todellisuuteen istuvia ideoita ja ratkaisuja, joten osaamista ja ymmärrystä kentältä täytyy löytyä.

Pääasiallisesti koulutuspoliittinen toimikunta tekee vaikuttamista: kannanottoja, tiedon hankkimista ja yhteydenpitoa oppilaitoksiin. Kokouksia on noin viidesti vuodessa.

Toimikunta myös jakaa vuosittain 6 000 euron arvoisen Opetuspalkinnon erityisen ansioituneelle kauppatieteellisen koulutuksen kehittäjälle.

Samoin kauppatieteellisten yksikköjen yhteisten perusopintojen verkkototeutus on ollut Suomen Ekonomien käynnistämä hanke, jossa toimikunnalla oli suuri rooli. Tällaiseen projektiin tarvittiin ulkopuolelta tuleva koordinointi ja idea.

Toimikunnassa työskentely antaa aidosti mahdollisuuden vaikuttaa kauppatieteelliseen koulutukseen Suomessa.

”On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia”, Holmström-Mikkonen sanoo.

Hae mukaan toimikuntiin

Työelämätoimikunta ja koulutuspoliittinen toimikunta ja hakevat nyt aktiivisia toimijoita kaudelle 2024–2026. Haku on käynnissä 16.10.2023−26.11.2023.

Teksti: Eve Tarkkonen

Kuvat: Aleksei Dernjatin

Yilmazin, Erkheikin ja Holmström-Mikkosen haastattelu on julkaistu alun perin vuonna 2020.

Biz Potential 2023 -kilpailun voitti Svenska Handelshögskolans Studentkårin joukkue 

SHS:n joukkue julistettiin kylteriyden Suomen mestariksi Jyväskylässä 12.–13.5.2023 järjestetyssä Biz Potential 2023 -kilpailussa.


”Kilpailu oli äärimmäisen kovatasoinen ja voittaja valikoitui erittäin pienellä marginaalilla. Voittajajoukkueen case-tehtävän ratkaisussa vaikutuksen tuomaristoon tekivät syvällinen analyysi sekä toimiva rakenne”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja, Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Max Liikka

Biz Potential on Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppa- ja taloustieteiden opiskelijoille suunnattu kilpailu. Kilpailussa testataan opiskelijoiden talous- ja bisnesosaamista akateemisiin teemoihin perustuvan teoriakokeen sekä ongelmanratkaisukykyä vaativien case-tehtävien avulla.

Kisan voittanut SHS:n joukkue palkittiin 3 000 €:n palkinnolla sekä kylteriyden Suomen mestari -tittelillä. Toiseksi tullut Enklaavi ry:n joukkue sai 2 000 € ja kolmanneksi tullut KY ry 1 000 €. 

Kilpailun kolme parasta joukkuetta pääsevät edustamaan Suomea pohjoismaiseen kauppa- ja taloustieteiden opiskelijoiden Nordic Championship in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään joko Norjassa tai Tanskassa syksyllä 2023. 

”Tulimme Jyväskylään tavoitteena sijoittua kilpailuun osallistuvien joukkueiden paremmalle puoliskolle, mutta voitto tuntuu kieltämättä todella hyvältä. Kilpailu oli todella hyvin järjestetty, ja oli kiva saada olla mukana kilpailemassa. Jyväskylä kaupunkinakin yllätti positiivisesti”, toteaa voittajajoukkueen kapteeni Sebastian Ståhlberg

Biz Potential 2023 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Karsintakierroksella 42 joukkuetta kisasi paikasta finaaliviikonloppuun, joka järjestettiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tiloissa.

Finaaliviikonloppuna 15 joukkuetta teki teoriakokeen ja vaativan case-tehtävän, ja neljä parasta jatkoi nopeatempoiseen superfinaaliin. Superfinaalissa nämä joukkueet nousivat lavalle ja vastavisat tiuhalla tahdilla tulleisiin monivalintakysymyksiin. 

Finaaliviikonlopussa oli ensimmäistä kertaa edustajajoukkueet kaikista Suomen kylterijärjestöistä.

”Tavoite jokaisen kylteriainejärjestön osallistumisesta kilpailuun täyttyi, mikä oli aivan mahtavaa. Oli mahtavaa nähdä, miten eri kaupunkien joukkueet pääsivät ottamaan toisistaan mittaa. Toivottavasti samanlainen aktiivinen osallistuminen jatkuu myös tulevina vuosina”, kertoo tapahtuman projektipäällikkö Aku Buckbee.  

Lisätietoja: 

Kesätyönhausta kaikki irti Kylterin työnhaun palvelun avulla

”Aion hehkuttaa ja kehua tätä palvelua ihan kaikille”, kertoo kylteri Tiitus Mäkelä omasta kokemuksestaan. Hän sai alkuperäistä ajatustaan paremman työpaikan Kylterin työnhaun palvelun oppien avulla.


Tiitus Mäkelä oppi Kylterin työnhaun palvelun avulla tuomaan esiin motivaatioon ja vahvuuksiaan.

Kylterin työnhaun palvelu on helppokäyttöinen ja erittäin paljon sisältöä tarjoava kokonaisuus kauppatieteiden opiskelijoille. Palvelu tarjoaa lukuisia konkreettisia hyötyjä – keskeisintä on koko työnhakuprosessin läpikäyminen vaihe vaiheelta.

Palvelussa on selkeä rakenne ja jokaiseen vaiheeseen monipuolisesti vinkkejä, ohjeita, videoita ja neuvoja.

”Kylterin työnhaun palvelusta oli älyttömän suuri tuki esimerkiksi siinä, mitä pitää ottaa huomioon haastattelussa ja miten siihen valmistaudutaan mahdollisimman hyvin. Myös työhakemuksen tekemiseen sain oivaltavia vinkkejä. Uskon, että kaikille on paljon hyötyä siitä, että palvelu auttaa tunnistamaan ja  löytämään omat vahvuudet ja osaamisen sekä viestimään niistä kiinnostavasti”, Tiitus Mäkelä kertoo.

Työnhaku on lähes kaikille stressaavaa, aikaa vievää ja usein jopa ahdistusta herättävää. Kylterin työnhaun palvelu on rakennettu ratkaisemaan juuri nämä haasteet.

”Palvelu auttaa siihen, ettei jokaisen tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Herättelevät kysymykset, vinkit oman taustan hyödyntämiseen, malli-cv:t ja esimerkiksi hyvän hissipuheen ominaisuuksien ja rakenteen tunnistaminen ovat palvelun parasta antia. Ehdottomasti rahanarvoisia vinkkejä! Opin palvelun avulla tuomaan esiin motivaatiotani ja kiinnostuksen kohteitani peilaten omaan osaamiseeni ja vahvuuksiini. Tämä on tuonut minulle alun perin hakemaani työtä paremman paikan samasta yrityksestä”, Mäkelä sanoo.

Kaikki työnhaun eri vaiheet käydään läpi

Palvelussa on erikseen oma osionsa seuraaville asioille:

1. Osaaminen

2. CV ja LinkedIn

3. Hakemus

4. Haastattelu

5. Työsopimus

6. Palkka

Jokaisessa osiossa palvelu johdattaa käyttäjän selkeän ja helppokäyttöisen rakenteen ja harjoitusten avulla pohtimaan itseään ja osaamistaan ja muodostamaan parhaimman mahdollisen viestin työnantajille.

Palvelussa on myös paljon tietoa ja vinkkejä siitä, mistä voit löytää työpaikkoja ja piilotyöpaikkoja.

Oman osionsa on myös saanut hyvinvointi. Opit muun muassa, miten voit hallita omaa ajankäyttöäsi ja kehittää psykologista pääomaasi esimerkiksi hyödyntämällä positiivista psykologiaa työnhaussa.

Palvelussa järjestetään myös livestriimejä, joissa kuulet asiantuntijoiden ajatuksia ajankohtaisista kesätyönhaun teemoista ja pääset keskustelemaan niistä muiden kyltereiden kanssa. Live-aikataulun löydät heti palvelun etusivulta. Ilmoittautumista ei tarvita.

Palvelun tärkeimmät hyödyt

1. Koko työnhakuprosessin läpikäyminen vaihe vaiheelta vinkkeineen, ohjeineen ja oivallutuksineen.

2. Ohjaa löytämään ja ymmärtämään omat vahvuudet ja osaamisalueet. Auttaa pukemaan ne kiinnostaviksi tarinoiksi ja hissipuheeksi.

3. Toimii check-listana koko prosessin ajan. Voit aina käydä tarkistamassa eri vaiheissa muistettavat vinkit ja neuvot. Tällöin menestyt läpi koko prosessin ja unelmatyö on mahdollinen.

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen

Opiskelijan paikka on opiskelemassa, ei hoitojonossa

Opiskelijat maksavat terveydenhuollostaan, mutta hoitoon pääsy takkuaa. Jonot ovat pitkät ja opiskelijat voivat entistä huonommin. Ongelmia on erityisesti mielenterveyspalveluissa.


Kauppatieteitä opiskelevien ainejärjestöissä on turhauduttu opiskelijaterveydenhuollon riittämättömään resurssointiin. Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön YTHS:n lakisääteisenä tehtävänä on järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalvelut opiskelijoille sekä edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä, mutta tehtävien hoidossa on vakavia puutteita.

Kiireetöntä terveydenhuoltoa saattaa joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Samalla kun opiskelijat jonottavat palveluita, ongelmat ja haasteet pahenevat odotuksen myötä.

“Lakisääteisen tehtävän täyttämisessä on epäonnistuttu. Opiskelijoiden jaksaminen on vaakalaudalla ja ajanvarauksessa myydään eioota ympäri Suomen. Näin ei voi jatkua”, jyrähtää kylteripuheenjohtajien verkoston puheenjohtaja Emilia Winqvist.

YTHS:n rahoituksesta osa tulee opiskelijoilta. Jokainen opiskelija joutuu maksamaan kahdesti vuodessa YTHS-maksun, vaikka ei käyttäisi palveluita lainkaan. 

“On syytä pohtia, miten reilua on, että opiskelijat maksavat YTHS-maksuja ilman takeita siitä, että apua on tarjolla, kun sitä tarvitsee”, Winqvist jatkaa.

Mielenterveyspalvelut tukossa

Erityisesti pääsy mielenterveyspalveluiden piiriin on tukkeutunut. Ensimmäistä hoitokontaktia voi joutua odottamaan kuukausia, mikäli kyseessä ei ole henkeä uhkaava, kriittinen tilanne.

Winqvistin mukaan tämä on erityisen hankala paikka niille opiskelijoille, joiden jaksaminen on jo valmiiksi heikoissa kantimissa ja avun hakeminen kovan työn takana. Osa saattaakin jättää hakematta apua kokonaan, koska tuntuu että kaikki aika menee kuunnellessa YTHS:n asiakaspalvelun jonotusmusiikkia. 

Resurssipula on ratkaistava nyt

Palvelut olivat ruuhkautuneita jo ennen kuin ammattikorkeakouluopiskelijat tulivat mukaan palveluiden piiriin, ja tilanne on vain huonontunut. Jotta YTHS voisi jatkossa palvella paremmin asiakkaitaan, on resurssointi otettava tarkasteluun.

”Valtion rahoituksen on vastattava opiskelijoiden palvelutarpeita, sillä meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta mielenterveyden ongelmille tai muillekaan sairauksille. Opiskelijan paikka on opiskelemassa, ei hoitojonossa”, Winqvist painottaa.

Opiskelijan paikka on opiskelemassa, ei hoitojonossa”, Winqvist painottaa.

Info: Mikä kylteripuheenjohtajien verkosto?

Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajien verkoston muodostavat neljäntoista opiskelijajärjestön hallitusten puheenjohtajat.

Kannanotto: Opintorahan korotukset jäivät aluepoliittisen kokeilun jalkoihin

Valtion budjettiesityksessä esiteltiin alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu, johon kohdennetaan verovaroja 6 miljoonaa euroa. Kokeilu asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan, toteaa Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajien verkosto.


Aluepolitikoinnin sijaan rahat olisi pitänyt kohdentaa opiskelijoiden toimeentulon tukemiseen, esimerkiksi opintorahan korotukseen.

Kokeilu alueellisesta opintolainahyvityksestä perustuu niin kutsuttuun Norjan malliin. Siinä erityistukialueita tuetaan erilaisilla tavoilla, jotta harvaan asutut alueet olisivat houkuttelevampia asumisen ja työskentelyn kannalta. Erityistukialueen määritelmänä oli alueen muuttotappiollisuus ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa.  

Suomen työvoimapula ei perustu alueellisuuteen, vaan yleiseen osaajapulaan.

Akava Worksin tilaaman tutkimuksen mukaan Suomen työvoimapula ei kuitenkaan perustu alueellisuuteen, vaan yleiseen osaajapulaan. Alueellinen kohtaanto-ongelma on ollut laskeva trendi 2000-luvun aikana. 

Epäreilu asetelma opiskelijoiden välillä  

Kokeilu kohdentuu pieniin kuntiin, joissa on haasteita löytää osaavaa työvoimaa. Kokeilu koskee 25 kuntaa Itä-Suomessa ja Lapissa.   

On epäreilua, että osaajia kohdellaan eriarvoisesti asuinpaikan mukaan.

“Opintolainahyvitystä ja sitä kautta opiskelijoita käytetään aluepolitiikan pelinappuloina. On epäreilua, että osaajia kohdellaan eriarvoisesti asuinpaikan mukaan. Opintososiaalisten etuuksien saamisen tulee olla yhdenvertaista”, huomauttaa kylteripuheenjohtajien verkoston puheenjohtaja Emilia Winqvist Svenska Handelshögskolans Studentkårista.

Opintorahaa korotettiin 1.8. alkaen 14,50 eurolla. Korotus ei kuitenkaan riitä kattamaan jo valmiiksi heikommassa sosioekonomisessa tilanteessa elävien opiskelijoiden kuluja, erityisesti kun elämisen hinta nousee merkittävästi korkean inflaation myötä.  

“Alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun kohdennetut varat olisikin ollut syytä kohdistaa opintorahan korotuksiin sekä jokaisen opiskelijan opintolainahyvityksiin sen sijaan, että ne kohdennetaan vain marginaaliselle joukolle. Toivomme, että hallitus ottaa tämän huomioon budjettineuvotteluissa”, Winqvist jatkaa. 

Lisätietoja: 

Emilia Winqvist 
Puheenjohtaja, kylteripuheenjohtajien verkosto 
+358 40 5321417 

Veera Hellman 
Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija 
+358 50 3858229 
 

”Työpaikkailmoituksessa ei kerrota, että työnantaja ei aio maksaa palkkaa” 

KTM-opiskelijoiden ikävät kokemukset kesätöistä ja työharjoitteluista hämmästyttävät. Miksi juuri tiettyjen alojen yritykset jättävät nuoret työntekijät eriarvoiseen asemaan? Taustalta paljastuu kaksi työehtosopimuksiin liittyvää epäkohtaa.


Peräti 10 prosenttia KTM-opiskelijoista saa kokopäivätyöstä palkkaa alle 1 500 euroa kuukaudessa. Suomen Ekonomit halusi asiasta lisätietoa ja avasi alkuvuodesta palvelun, jossa opiskelijat saivat kertoa palkkakokemuksistaan.

Palveluun saapuneiden ilmoitusten perusteella ongelmia näyttää olevan erityisesti aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Esille nousivat etenkin viestintä-, media- ja mainostoimistot sekä markkinoinnin tehtävät yleisesti.   

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä palkoille tapahtuu, jos työehtosopimusta ei ole. Jos yritykset eivät ole halukkaita sitä tekemään, pitäisikö lainsäädäntöön saada tarkempia kirjauksia palkoista?, kysyy Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel. 

Ongelmia näyttää olevan aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta, ja aloilla, joiden työehtosopimus ei koske kesätyöntekijöitä.

Myös pankki- ja vakuutusalalta kerrottiin useita negatiivisia palkkakokemuksia. Siellä työehtosopimukset eivät koske kesätyöntekijöitä. Salokanteleen mielestä nuorten jättäminen eriarvoiseen asemaan on erittäin huonoa imagon rakentamista koko finanssialalle. 

Työkokemus on kaikki kaikessa – ja yrityksissä tämä tiedetään

Opiskelijoiden kokemuksia yhdisti se, että pientä palkkaa perusteltiin yleensä opiskelijastatuksella. Salokanteleen mielestä tämä on väärä lähtökohta palkan määrittämiselle.   

– On selvää, että opiskelijan ei tarvitse saada samaa palkkaa kuin kokeneen konkarin, mutta on törkeää, että opiskelija-asemaa käytetään tällä tavalla hyväksi. Palkan tulee ensisijaisesti perustua tehtävän vaativuuteen eli siihen, mitä tekee. 

Opiskelijoiden kertomusten mukaan monissa harjoittelu- ja työpaikoissa teetetään asiakkaalta laskutettavaa työtä – jopa täysin samaa työtä kuin muut työntekijät tekevät – mutta vain pienemmällä palkalla. 

”Yritys maksaa 500 € kuukaudessa, vaikka työ on ihan normaalia vastuullista työtä. Ottavat aina uudet harjoittelijat harjoitusjakson päätyttyä. Tätä on jatkunut jo vuosia.” 

Yritykset hyödyntävät myös sitä, että osalle opiskelijoista työharjoittelu on pakollinen osa tutkintoa. 

”Palkkaus omassa tiimissäni oli 1 000 euroa kuukaudessa täysipäiväisestä harjoittelusta. Yrityksen tarpeeseen etsitään aina uusia harjoittelijoita, ja toisaalta kysyntää harkkapaikoille ilmeisesti kyllä löytyy erityisesti amk-opiskelijoiden keskuudessa, sillä työharjoittelu on monille heistä pakollinen osa tutkintoa ja edellytys valmistumiselle.” 

Monen työnantajan silmissä arvokas työkokemus kompensoi kehnoa palkkaa. Näin ajatteli myös moni opiskelija, mutta elämisen kustannukset oli otettava huomioon. 

”Hain yritykseen harjoittelijaksi ja minulle soitettiin, että haluaisinko tulla haastatteluun. Olin tosi riemuissani, koska kyseessä oli iso kansainvälinen firma ja ensimmäinen alan työkokemus olisi ihan superhyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Palkka olisi ollut 800 euroa kuukaudessa. Tämä ei ollut ok, koska minun olisi pitänyt muuttaa Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulla 800 euroa ei välttämättä kattaisi edes vuokraa. Palkkaus oli siis mahdoton.” 

Härskeimmissä tapauksissa harjoittelu oli ollut täysin palkaton. 

”Työpaikkailmoituksessa ei kerrota rehdisti, että työnantaja ei aio maksaa palkkaa ollenkaan. Asia tuotiin esiin vasta kun minuun oltiin yhteydessä. Syynä kysyessäni oli se, että aina aiemminkin on saatu joku työhön ilman korvausta.” 

”Meille junior-tason työntekijöille on sanottu suoraan tiimin johtajan toimesta, että tätä ei tehdä rahan takia. Jos ei halua olla täällä, niin tulijoita on.” 

Riku Salokannel on ollut yhteydessä muutamiin yrityksiin, jotka olivat saaneet useampia negatiivisia mainintoja. 

– Osa yrityksistä on suhtautunut palautteeseen ymmärtäväisesti ja halunnut lähteä etsimään ratkaisua, mutta kyllä muutaman yritysjohtajan käytös on ihmetyttänyt. Vaikka ongelma ei ole laaja, nämä yksittäisetkin tapaukset on kitkettävä pois, Salokannel toteaa. 

Suomen Ekonomit tutkii vuosittain jäsentensä palkkoja ja kesätyöpalkkoja, sekä tekee niiden perusteella alkupalkkasuositukset ja kesätyöpalkkasuositukset.

Lisätietoja:

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Biz Potential 2022 -kilpailun voitti Dumppi ry:n joukkue

Dumppi ry:n joukkue julistettiin kylteriyyden Suomen mestariksi Porissa 6.–7.5.2022 järjestetyssä Biz Potential 2022 -kilpailussa.


“Kilpailu oli äärimmäisen kovatasoinen ja tuomaristo harkitsi voittajaa pitkään. Voittajajoukkueen ratkaisu konkretisoi hyvin vastuullisuuteen liittyviä eri osa-alueita ja niitä haasteita, joita case-tehtävässä nostettiin esiin. Ihmiset tarvitsevat lisää tietoa ja ymmärrystä vastuullisesta sijoittamisesta”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja, Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Mika Parkkari.

Biz Potential on Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatietelijöille suunnattu kilpailu. Kilpailussa testataan opiskelijoiden talous- ja bisnesosaamista akateemisiin teorioihin perustuvan teoriakokeen sekä ongelmanratkaisukykyä vaativien case-tehtävien avulla. Kisan voittanut Dumppi ry:n joukkue palkittiin 2 000 €:n palkinnolla sekä kylteriyyden Suomen mestari -tittelillä.

Toiseksi tullut Finanssi ry:n joukkue sai 1 000 € ja kolmanneksi tullut Enklaavi ry 500 €.

Kaksi parasta joukkuetta pääsee edustamaan Suomea pohjoismaiseen kauppatieteiden opiskelijoiden Nordic Championship in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään Helsingissä lokakuussa 2022.

“Tämä tuntuu hyvältä tunnustukselta siitä, että mekin ollaan oikeasti kyltereitä, vaikka Dumppi onkin uusin kylterijärjestö.”

“Tämä tuli täysin yllätyksenä, vielä perjantaina pelättiin että lähdetään maitojunalla teoriakokeen jälkeen takaisin kotiin. Tämä tuntuu hyvältä tunnustukselta siitä, että mekin ollaan oikeasti kyltereitä, vaikka Dumppi onkin uusin kylterijärjestö. Dumppi edustaa ylpeästi omaa uniikkia osaamistaan sekä ekonomeja”, kertoo voittajajoukkueen kapteeni Jeremias Colliander.

Biz Potential 2022 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Karsintakierroksella 23 joukkuetta kisasi paikasta finaaliviikonloppuun, joka järjestettiin Porin yliopistokeskuksella. Finaaliviikonloppuna 14 joukkuetta teki teoriakokeen, josta seitsemän parasta jatkoi case-tehtävien pariin.

Finaaliviikonlopussa oli edustajajoukkueita eri kylterijärjestöistä ympäri Suomea: Dumppi ja Pörssi Jyväskylästä, Enklaavi Lappeenrannasta, Finanssi Oulusta, KY Espoosta, Optimi Joensuusta, PorKy Porista, Preemio Kuopiosta, Probba Mikkelistä ja TuKY Turusta.

Lisätietoja:

Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Hei kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö osa-aikaisesti töitä opiskeluiden ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan tsekkaa olennaiset alta.


 

Heiska Sarianna
Työsuhdejuristi / Työsuhdeneuvonta, yksityinen sektori
p. 020 693 200

Mikä KOKO-kassa?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa, mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa muun muassa työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen esimerkiksi liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

KOKO-kassan jäsenmaksu on 63 € / vuosi (v. 2022). Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu siis maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 741 €/kk (v. 2022). Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista (v. 2022):

  • 838 €/kk, jos palkka 1000 €/kk
  • 1269 €/kk, jos palkka 2000 €/kk
  • 1700 €/kk, jos palkka 3000 €/kk
  • 1993 €/kk, jos palkka 4000 €/kk
  • 2184 €/kk, jos palkka 5000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3 kk + 3 kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18 h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18 h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsensovelluksessa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Biz Potential Finland etsii Suomen taitavimpia kauppatieteiden opiskelijoita − tule kilpailemaan kylteriyden Suomen mestaruudesta!

Suomen Ekonomit ja Danske Bank etsivät kyltereiden Suomen mestareita Biz Potential 2022 kilpailussa.


Biz Potential Finland 2022 on kilpailu, jossa joukkueet ottavat mittaa Suomen taitavimpien kyltereiden tittelistä. Kilpailussa opiskelijajoukkueiden kauppatieteellistä osaamista haastetaan monipuolisilla teoriakysymyksillä ja case-tehtävillä. Paras joukkue palkitaan kylteriyyden Suomen mestarina sekä 2000 € palkinnolla. Toiselle sijalle tullut joukkue saa 1000 € ja kolmas 500 €. Lisäksi kaksi parasta joukkuetta pääsevät edustamaan Suomea pohjoismaisten kauppakorkeakoulujen väliseen Nordic Championship in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään Helsingissä lokakuussa 2022.

Kilpailun sääntöjen mukaan joukkueen on koostuttava 2-3:sta Suomen Ekonomien opiskelijajäsenestä, jotka voivat olla eri kylterijärjestöistä. Jokaisen joukkueen on nimettävä itselleen kapteeni, ja kapteenin kylterijärjestö määrittää edustettavan järjestön. Kilpailu sopii vaativuustasoltaan erityisesti opintojen keskivaiheessa oleville opiskelijoille, mutta kisaan saa ilmoittautua opintovaiheesta riipumatta.

Kapteeni ilmoittaa joukkueen kisaan.

Kilpailu järjestetään kahdessa osassa. 6-7.4.2022 järjestetään verkossa karsintakilpailu, jonka perusteella valitaan joukkueet finaaliin. Finaaliin valitaan paras joukkue jokaisesta kilpailuun ilmoittautuneesta kylterijärjestöstä. Karsintakilpailu koostuu monivalintakysymyksistä ja kirjallisesta tehtävästä.

Biz Potential Finlandin Finaali järjestetään Porissa 6.-8.5.2022. Finaalissa kaikki joukkueet osallistuvat teoriaosuuteen, jonka seitsemän parasta joukkuetta jatkavat case-osuuteen ja kilpailemaan pääpalkinnosta. Suomen Ekonomit kattaa finaaliin osallistuvien joukkueiden majoitus- ja matkakustannukset.

Viimeinen ilmoittautumispäivä kilpailuun on sunnuntaina 3.4.2022.

Aikataulu

  • 3.4. Ilmoittautuminen päättyy
  • 7.4. Karsintakilpailu verkossa
  • 12.4. Finalistien julkistus
  • 6.-7.5. Finaali Porissa

Avoin kirje työnantajille: työharjoittelijoille ja kesätyöntekijöille maksettava asiallista palkkaa

Ystävänpäivätekomme kyltereille ja vastavalmistuneille: Viisikymmentä suurinta työllistäjää sai Suomen Ekonomeilta tänään postia, jossa muistutetaan kauppatieteiden opiskelijoiden kesätyö- ja alkupalkkasuosituksista. Lue kirje tästä ja katso, mitä voi tehdä, jos palkkaus ei vastaa suosituksia.


Arvoisa yrityksen edustaja,

kesätyömarkkinoilla on nyt säpinää. Monet nuoret ja opiskelijat ottavat ensimmäisiä askeliaan työelämässä. Tämä on viestimme yrityksille ja organisaatioille, jotka työllistävät ekonomeja ja kauppatieteiden opiskelijoita.

Olemme Suomen Ekonomeissa tutkineet kauppatieteiden opiskelijoiden kesätyötilannetta vuosittain jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksessa keräämme ajankohtaista tietoa kesätyö- ja palkkatilanteesta. Tutkimustietojen pohjalta laadimme vuosittain kesätyöpalkkasuositukset. Samalla teemme myös kauppatieteiden maisterin alkupalkkasuosituksen sekä gradupalkka- tai gradupalkkiosuosituksen.

Toivomme, että tutustutte palkkasuosituksiimme, kun solmitte työsuhteita kauppatieteitä opiskelevien kanssa.

Kysyimme viime vuonna opiskelijajäseniltämme opintojen aikaisesta työharjoittelusta ja kokopäivätyöstä sekä niihin liittyvästä palkkauksesta. Yleisesti ottaen yritykset maksavat kohtuullista palkkaa, mutta huolestuttavaa on, että kymmenen prosenttia kokopäivätyötä tekevistä opiskelijoista tienaa alle 1 500 euroa kuukaudessa. Korvaus kuuluu maksaa työn vaativuuden mukaan. Opiskelijastatus ei voi automaattisesti tarkoittaa pienempää palkkaa.

Nimike ei määrittele palkkaa vaan se, minkälaisia tehtäviä tekee. Jos kyseessä on oikeasti harjoittelu, jossa opiskelija esimerkiksi seuraa johdon työskentelyä, tutustuu yrityksen erilaisiin työtehtäviin ja tekee avustavia tehtäviä oppiakseen, palkkakin on ymmärrettävästi pienempi.

Koronapandemiasta huolimatta viime kesä oli kauppatieteitä opiskeleville hyvä työkesä. Lähes 90 prosenttia opiskelijoista työskenteli kesän 2021 aikana, ja tuloksetta töitä hakeneiden määrä jäin noin viiteen prosenttiin. Toivotaan, että tuleva kesä on hyvä ja menestyksekäs niin kesätyöntekijöille kuin yrityksille!

Ystävällisin terveisin,

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Opiskelijajäsen,

oletko törmännyt tilanteeseen, jossa palkkaus ei vastaa suosituksia? Tai oletko kohdannut työnantajan, joka hoitaa palkkausasiat aivan erinomaisesti? Avasimme sinulle jäsensovellukseen kanavan, jossa voi ilmoittaa joko hyvistä tai huonoista palkkakokemuksista. Työnantajat, joilla olisi palkkauskäytännöissä parantamisen varaa, saavat meiltä yhteydenoton.

Lue myös:

Ekonomien kysely: opiskelijoiden saamissa palkoissa korjaamisen varaa – myös työharjoittelusta saatava kohtuullinen korvaus

Pandemian vaikutukset kesätöihin jäivät ensimmäiseen kesään – notkahduksen jälkeen kauppatieteiden opiskelijoiden osaaminen kävi taas hyvin kaupaksi työmarkkinoilla

Kauppatieteitä opiskelevien työllisyystilanne parani huomattavasti edeltävään kesään (2020) verrattuna. Suomen Ekonomien kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli työskennellyt kesän 2021 aikana. Tuloksetta työtä oli hakenut vain 5 prosenttia.


Ensimmäisenä koronakesänä vuonna 2020 tilanne oli historiallisen huono. Tuolloin alan opiskelijoista 80 prosenttia löysi itselleen kesätyöpaikan. Vajaa puolet vastaajista arvioi tuolloin koronan vaikeuttaneet työnhakuaan. Opiskelijat kertoivat, että pandemiatilanteesta johtuvat rekrytointiprosessien keskeytykset ja rekrytointikiellot olivat johtaneet jopa sovittujen työpaikkojen peruuntumiseen.

Nyt on siis ponnahdettu lähestulkoon takaisin pandemiaa edeltäneiden vuosien lukuihin. Koronaa edeltävänä vuonna 2019 kauppatieteiden opiskelijoista 93 % työllistyi kesäksi.

Palkatkin nousussa, pääkaupunkiseutu kirii

Kauppatieteitä opiskelevien naisten mediaanipalkka oli viime kesänä 2 200 euroa kuussa ja miesten 2 236 euroa kuussa. Edellisvuoteen verrattuna sekä naisten että miesten mediaanipalkat nousivat: naisten 100 euroa ja miesten 36 euroa.

Vuosipalkoissa miesten keskiansiot olivat 12 696 euroa ja naisten 11 636 euroa.

Pääkaupunkiseudulla mediaanikuukausipalkka oli 2 300 euroa. Se on 150 euroa enemmän kuin muun Suomen mediaanipalkka. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen mediaanipalkkojen ero kasvoi toista vuotta putkeen viidellä eurolla.

Perustiedot kesätyötutkimuksesta

  • Suomen Ekonomit tutkii kauppatieteiden opiskelijoiden kesätyöllistymistä ja kesätyöpalkkoja vuosittain.
  • Tuoreimpaan kyselyyn vastasi 1 461 ihmistä syksyllä 2021.
  • Vastanneista noin puolet oli toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita. Vastauksia saatiin kiitettävästi eri yliopistoista.

Lisätietoja:

Mykkänen Riikka
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. +358445929939

Kilpailu, vertailu ja työelämän epävarmuus ahdistavat korkeakouluissa

Työelämän epävarmuuden lisääntyminen ja itsensä vertaaminen muihin ovat yleisiä stressin ja ahdistuksen aiheuttajia kauppatieteiden opiskelijoilla ja nuorilla ekonomeilla. Opiskelijoiden jaksamis- ja mielenterveysongelmat ovat tikittävä aikapommi.


Hyvinvoiva kylteri kuvituskuva

Suomen Ekonomit on selvittänyt tänä syksynä kauppatieteiden opiskelijoiden näkemyksiä laajalla Nuoret ja työelämä -kyselytutkimuksella (864 vastaajaa) sekä suppeammalla kauppatieteiden opiskelijoille suunnatulla hyvinvointikyselyllä (90 vastaajaa).

Tulokset ovat osin karuja: Nuorista ekonomeista 66 prosentin mielestä työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa ja 82 prosenttia uskoo epävarmuuden työelämässä lisääntyvän. Opiskelijoita ahdistaa etenkin itsensä vertaaminen muihin sekä sosiaalinen paine verkostoitua. Ulkonäköpaineetkin ovat tavallisia.  

”Monella on se käsitys, että ala on kilpailuhenkinen. Itselle asetetaan kovia tavoitteita ja vaatimuksia ja ajatellaan, että kaikilla muilla menee tosi hyvin”, Suomen Ekonomien kylteriyhdyshenkilö ja kauppatieteiden opiskelija Launo Isto sanoo.

Mielenterveyspalvelut kuntoon ja riittäviksi

Kylteriyhdyshenkilö Petra Käen kokemuksen mukaan kauppatieteiden opiskelijoiksi päätyy paljon kympin oppilaita. He ovat hyvin vaativia itseään kohtaan ja saattavat kohdata ensimmäistä kertaa elämässään tilanteen, jossa eivät osaakaan jotain tai pärjääminen tuottaa vaikeuksia. Tämä pitäisi huomioida paremmin korkeakouluopiskelijoille tarjottavissa mielenterveyspalveluissa.

Erityisen huolestuttava havainto oli, että 16 prosenttia Ekonomien opiskelijakyselyyn vastanneista ei yrityksistä huolimatta ollut päässyt YTHS:n kautta psykiatrille.

”Tämä opiskelijajäseniltämme tuleva viesti on tärkeä sekä inhimilliseltä että yhteiskunnalliselta kannalta. Jos jo opiskelijat voivat huonosti, kuka tekee tulevaisuudessa työt? Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja”, asiantuntija Veera Hellman Suomen Ekonomeista sanoo.

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -kampanja herättää keskustelua mielenterveydestä

Suomen Ekonomit viettää mielenterveysviikolla 21.−28.11.2021 Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -teemaviikkoa yhdessä kylteriyhdistysten kanssa.  

Suomen Ekonomit tuottaa kampanjaviikolla sisältöjä ja viestintää yhteistyössä opiskelijoiden ja somevaikuttajien kanssa.

Tavoitteena on tehdä näkyväksi se, että koulutustausta, työtehtävät tai mikään muukaan henkilökohtainen ominaisuus ei määrittele sitä, kuka voi uupua tai kokea mielenterveysongelmia.

Opiskelijoiden hyvinvointikyselyssä etenkin itsensä vertaaminen muihin nousi yleiseksi ahdistuksen aiheeksi.

Lisätietoja

Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229
Kemppainen Lauri
Kylteriyhdyshenkilö / Turun kauppakorkeakoulu
p. +358443144711
Komulainen Pinja
Kylteriyhdyshenkilö / Tampereen yliopisto
p. +358406536610

Tavallinen suoritus LUT-Yliopistossa: suomalaisesta ylioppilaasta tuli vain viidessä vuodessa kauppatieteiden maisteri

25-vuotias Aino Juurikkala suoritti runsaassa viidessä vuodessa 302 opintopistettä ja valmistui elokuussa 2021 kauppatieteiden maisteriksi. Nyt hän kertoo viisi parasta opiskeluvinkkiään.


Juurikkala Aino
Viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija
p. +358503253948

Kauppatieteiden opiskelu on samanaikaisesti kivaa ja kamalaa, innostavaa ja lannistavaa sekä sujuvaa että takkuilevaa. Tai sitä se ainakin mulle oli. Vaikka ala ja sen kiemurat tuntuivat oikeilta heti pääsykoeluvusta asti, oli viiden vuoden taival täynnä sekä onnenkiljahduksia että tuskaisia kyyneleitä. Tässä nyt muina alani asiantuntijoina on kuitenkin todettava, etten vaihtaisi hetkeäkään pois. Siksi jaankin viisi parasta opiskeluvinkkiäni: näiltä päästiin fuksin itsevarmuudesta graduahdistuksen kautta vastavalmistuneen auvoiseen elämään.  

1. Kirjastossa tuskaileminen on kivempaa seurassa

Saapuessani yliopistolle ensimmäisen kerran, en tuntenut sieltä ketään. Into tehdä uusia ystäviä olikin valtava, ja niin oli onneksi kaikilla muillakin. Kiitos ainejärjestömme, kavereiden tekeminen oli myös tehty erittäin helpoksi ja nopeasti löysinkin sen kaveriporukan, jonka kanssa kulutimme kirjaston penkkejä seuraavat viisi vuotta. Etsi siis ystäviä, joiden kanssa voit ensin juhlia pilkkuun asti ja sen jälkeen tuskailla kirjastossa deadlinejen kanssa. Sillä ei ole mitään väliä millä vuosikurssilla he ovat tai mikä pääaine heillä on – opiskelun tuska on nimittäin universaali kokemus, josta selviää parhaiten yhdessä.  

2. Jos suoritat yhtenä vuonna 76 opintopistettä, voit suorittaa seuraavana 30 

Totuus on, että vaikka yhden opintopisteen laajuudeksi on mitoitettu 27 tuntia aktiivista opiskelua, irtoaa osa opintopisteistä helpommin. Itse olen tyytyväisenä kävellyt johtamisen perusteiden tenttiin lukematta mitään, ja tuntia myöhemmin kävellyt ulos kirkkaan kolmosen kanssa. Silloin kun kurssit tuntuvat helpoilta, motivoivilta ja ne sopivat sun kalenteriisi, niin paahda menemään. Mutta silloin kun ryhmätyöt imevät viimeisetkin mehut, Excelin koodit ei tartu eikä teoriakatsauksen kirjoittamista pysty aloittamaan ahdistuksen takia, jätä kurssi kesken ja tee vähemmän. On tervettä tunnistaa omat rajansa, niin hyvässä kuin pahassakin.   

3. Hanki itsellesi tekemistä koulun ohelle

Hallitukset, toimiryhmät, jaostot ja urheiluseurat tarjoavat kaikki tarvittavaa tuulettumista opintojen ääreltä. Toki kalenteri saattaa täyttyä erilaisista vastuuhommista ja vapaaehtoistehtävistä, mutta sentään saat muut ajateltavaa ja todennäköisesti muutaman uuden ystävänkin. Ehdin itse osallistua muutaman jaoston, paikallisen NESU-järjestön sekä ylioppilaskunnan edustajiston toimintaan, enkä vaihtaisi niitä pois. Vapaaehtoishommista sanotaan aina, ettei kaikkea opi luentosaleista ja nämä hommat ovat siksi tärkeitä. Itse komppaan ja jatkan sanomalla, että myös suurin osa hauskanpidosta tapahtuu luentosalin ulkopuolella – kannattaa kokeilla! 

4. Älä pelkää puhua (opiskelu) ahdistuksestasi ääneen

Niin kauppiksessa kuin varmasti myös muilla aloilla, ihmisillä on kova tarve näyttää olevansa superihmisiä. Kursseista napsitaan nelosia ja vitosia, ryhmätyöesityksiä viilataan yöunien kustannuksella ja oman alan harkkapaikat ovat taskussa jo ennen toista opiskeluvuotta. Niin sanotulle tavalliselle opiskelijalle saattaakin helposti tulla kuva, että kaikille muille opiskelu on helpompaa ja minä tässä vain yksin tuskailen.

Näin se ei kuitenkaan ole: melkein 60% kauppisopiskelijoista on kokenut ahdistusta opintomenestyksestä. Itse olen aina saanut vertaistukea, kun olen avautunut jonkun kurssin, tehtävän tai proffan vaikeudesta. Vertaistuen lisäksi olen parhaimmillani saanut vanhemman vuosikurssin opiskelijalta apua, tärppejä tai valmiita jopa ryhmätöitä oman tekemisen tueksi. Vain puhumalla voidaan vähentää ahdistuksen stigmaa korkeakouluopinnoista – ja usko, sinä et todellakaan ole yksin fiiliksiesi kanssa.   

5. Älä polta itseäsi loppuun gradun kanssa, sillä työelämä odottaa oven takana 

Siinä kohtaa, kun kaikki muut opiskeluajan kurjuudet alkavat olla takanapäin, tulee se kaikista kamalin vastaan: gradu. Sekös se vasta kurkkua kuristaa – niin kuristi minunkin, mutta niin vain kahdeksan kuukauden työllä siitä selvittiin. Itselläni auttoi kavereiden kanssa tuskailu, muiden opintojen suorittaminen ennen kirjoitusurakkaa, osa-aikatöiden tekeminen kirjoittamisen ohella sekä ahdistuksestani ääneen puhuminen. 

Konkreettisemmiksi vinkeiksi sanoisin omien deadlinejen asettamisen ja itsensä palkitsemisen ne saavutettua, sekä rehtien vapaapäivien pitämisen, jolloin tietokonetta ei avata. Pidä alusta asti listaa lähteistäsi ja niiden tärkeimmistä löydöksistä, ja niinä päivinä, kun kirjoittamisesta ei tule mitään, niin kirjoita asioita ylös vaikka ranskalaisilla viivoilla. Ehdit oikolukea ja muotoilla tuotoksesi myöhemmin, kun luet oman tekstisi läpi noin sata kertaa ennen palauttamista. Ja vaikka graduun jäisikin kirjoitusvirhe heti kolmanteen sanaan (kuten allekirjoittaneella kävi), niin onko sekään loppujen lopuksi niin vakavaa? Huononkin gradun palauttanutta kutsutaan maisteriksi.  

Työelämä tarvitsee terveitä ekonomeja. Olemme vuosikausia pitäneet huolen siitä, että kauppatieteellinen koulutus on korkeatasoista – nyt haluamme pitää huolen siitä, että kauppatieteiden opiskelijat voivat hyvin. Vedä siis syvään henkeä, muista pitää hauskaa ja vetää omat rajasi – työelämään ei ole kenelläkään niin kiire, että sinne päästääkseen pitäisi polttaa itsensä loppuun.  

Huijarista asiantuntijaksi – kun uskalsin olla oma itseni vahvuuksineni ja heikkouksineni

Nuori nainen jakkupuvussa. Ulkoisesti itsevarma, sisältä epävarma. Hymy kasvoilla aloittaa alustuksen aiheesta, jonka tuntee hyvin. Samalla kuitenkin peläten, että eteen tulee kysymys, johon ei osaakaan vastata. 


Sipilä Riikka
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358400458226

Työurani alussa minä, kuten moni muukin, kärsin huijarisyndroomasta. Jakkupuku päällä esitin itsevarmaa ja salaa kadehdin kollegoja, jotka oikeasti näyttivät osaavan kaiken. Kuvittelin, että ollakseni asiantuntija minun tulisi osata ja hallita kaikki. Pystyä aukottomasti kertomaan vastaus kysymykseen kuin kysymykseen heti ja uskottavasti. Aina hetkittäin hämmästytin itseni, kun onnistuin vastaamaan oikein kysymykseen aiheesta, jonka asiantuntija huijasin olevani.  

Minulla on ollut tilaisuus työurani aikana tehdä työtä osaavien ihmisten kanssa innostuneessa ilmapiirissä. Silti aina hetkittäin olen tuntenut riittämättömyyttä muiden ollessa mielestäni älykkäämpiä, sosiaalisempia ja parempia. Enää en ajattele, että onnistumiseni ovat olleet pelkästään hyvää tuuria, hetkiä, jolloin onnistuin esittämään asiantuntijaa onnistuneesti. Tiedän, että osaan asiani ja se mitä en osaa tai tiedä, selvitän.   

Elämässä on harvoin olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Jokainen tilanne on erilainen ja lopputulokseen voi päästä eri teitä.

Kun kohtaan työssäni vaikean haasteen ja riittämättömyyden tunteet pyrkivät pintaan, muistutan itseäni, että todennäköisesti kukaan mukaan ei tällä kokemuksella ja resursseilla hoitaisi tilannetta paremmin. Tätä helpottaa se, että vuosien varrella olen huomannut, etteivät muutkaan todella aina tiedä ja osaa.  

Työelämä on muuttunut paljon omista opiskeluajoistani. Samalla kun kilpailu on koventunut, on muutoksesta tullut pysyvää. Kun kaikkien on pystyttävä oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan, ei se, että jotain ei osaa, ole enää niin suuri asia. Sen sijaan, että keskittyisin siihen osaanko jotain vai en, keskityn siihen, olenko valmis selvittämään asioita. Löydänkö oikeat henkilöt, joiden kanssa tarvittaessa sparrata asioita, olenko valmis kysymään, kun en tiedä. Kun tarvittava osaaminen tulee joka tapauksessa muuttumaan, kysytäänkin työelämässä nykyään valmiutta oppia ja kykyä toimia muiden kanssa.  

Kun on kerran uskaltanut paljastaa itsensä ja myöntää ettei tiedä, huomaa, ettei kukaan edes odota, että tietäisin aina kaiken. Kelpaan omana itsenäni. Oman alani asiantuntijana, joka tarvittaessa selvittää vastauksen, jos ei sitä tiedä. Se, että tunnustin tietämättömyyteni ei johtanut katastrofiin. Kukaan ei edes kiinnittänyt siihen huomiota.  

Jos olisin työurani alussa tiennyt sen, minkä nyt tiedän, olisin välttynyt monelta murehtimiselta. Kun nykyään kohtaan uuden haasteen tai kysymyksen, johon en osaa suoraan vastata, en enää koe olevani huijari vaan saatan innostua. Edelleen on uutta opittavaa, uusia näkökulmia ja uusia kysymyksiä vastattavana.  

Ja sinä nuori, joka tunnet itsesi tänään huijariksi. Muistathan, että täydellistä osaajaa ei ole, eikä kukaan tiedä kaikkea. Asenne ja taito oppia uutta ratkaisevat! 

Kyselytutkimus: Työehtosopimusten kannatus vahvaa alle 35-vuotiaiden keskuudessa

Työehtosopimuksia ehdottomasti tarvitaan Suomessa, selviää Suomen Ekonomien teettämässä työelämäkyselyssä. Peräti 71 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Myös paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla saa kannatusta.


Suomen Ekonomit kartoitti alle 35-vuotiaiden jäsentensä odotuksia uraan liittyen sekä näkemyksiä työehdoista ja työelämän uudistamistarpeista.  

Suurin yllätys oli työehtosopimusten saama vankka kannatus. 

Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokanteleen mukaan tämä on tärkeä viesti myös työnantajaliitoille työehtosopimusneuvottelujen alla.  

Työajoista halutaan sopia paikallisesti 

Vastaajilta kysyttiin myös paikallisesta sopimisesta. Työaika nousi ykköseksi, kun nuorilta kysyttiin, mistä asioista pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti. Toiseksi tärkeimpänä oli palkankorotukset. 

44 prosenttia vastaajista kannatti sopimisen lisäämistä. 43 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa kantaansa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Vain 13 prosentin mielestä sopimista ei tarvitse lisätä. 

”Nuoret jakavat koko ekonomiyhteisön näkemyksen siitä, että paikallista sopimista tulee kehittää ja lisätä etenkin työaikojen osalta”, Salokannel kertoo. 

Uskoa tulevaisuuteen on, mutta työelämä stressaa 

Nuoret ekonomit suhtautuvat hyvin positiivisesti omaan uranäkymäänsä, mutta toisaalta selkeä enemmistö kokee työelämän raskaaksi ja stressaavaksi. 66 prosentin mielestä työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa ja 82 prosenttia uskoo epävarmuuden työelämässä lisääntyvän.  

Koronan vaikutukset uraan koettiin kuitenkin yllättävän vähäisiksi. Vain 13 prosenttia uskoo, että koronapandemia vaikuttaa omaan urakehitykseen vielä pitkään. 

Selkeä enemmistö uskoo saavansa parempaa palkkaa kuin omat vanhempansa, työllistyvänsä helposti ja voivansa kehittää omaa osaamistaan. Myös työnantajaan luotetaan. 66 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, että työnantajat Suomessa toimivat reilusti työntekijöitä kohtaan. Kolmannes oli väitteestä kuitenkin eri mieltä. 

Kyselyn toteutti syys-lokakuussa 2021 Aula Research ja siihen vastasi 864 kauppatieteilijää. 

Tutustu tarkemmin

Lisätietoja: 

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Tärkeä muutos ilmapiirissä sai yliopisto-opiskelijat pitämään ilomielin kamerat päällä etäopetuksessa

Kokemus yhteisöllisyydestä on mahdollista saavuttaa myös etäluennolla. Suomen Ekonomit palkitsi kaksi opettajaa, jotka onnistuivat parhaiten luomaan läsnäolon tunteen korona-ajan virtuaaliopetukseen. Ehdotukset palkinnon saajista tulivat suoraan opiskelijoilta.


Suomen Ekonomien 6 000 euron arvoinen opetuspalkinto myönnetään vuosittain opettajalle, joka on merkittävästi kehittänyt kauppatieteellisen koulutuksen laatua. Tänä vuonna palkinnon teemana oli ”etänä läsnä”, koska korona-aikana yksinäisyys ja eristäytyminen verottivat monen korkeakouluopiskelijan jaksamista. 

Opetuspalkinto 2021 myönnettiin Tampereen yliopiston apulaisprofessori Elina Mäkiselle. Lisäksi Turun yliopiston yliopistonlehtori Jonna Järveläinen palkittiin 3 000 euron arvoisella kunniamaininnalla.  

Palkinnot luovutti tänään opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tuomo Puumala.  

Elina Mäkinen: ”Kohtaaminen on mahdollista myös virtuaaliympäristöissä” 

Apulaisprofessori Elina Mäkinen valittiin opetuspalkinnon saajaksi Boomi ry -opiskelijayhdistyksen ehdotuksesta. Hänen erityiseksi ansiokseen katsottiin, että hän suunnitteli kurssinsa täysin uudelleen etäopetukseen soveltuviksi.  

Mäkisen kursseille osallistuneet kiittivät sitä, että hän tiedosti etäopintojen aiheuttamat paineet opiskelijoiden mielenterveydelle. 

”Mäkinen ymmärtää arvioinnin ja palautteen merkityksen oppimisen ja kehittymisen kannalta. Palautteen antaminen jokaisen tehtävän kohdalla on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä ja läsnäolon kokemusta etäopetuksessa”, Boomi ry:n esityksessä todetaan. 

Elina Mäkisen mukaan opetuksessa on tärkeää panostaa yhteyden luomiseen paikasta riippumatta. 

”Sillä, miten ohjaan opiskelijoita ja kohtaan heidät, on merkitystä heidän jaksamiselleen. Kohtaaminen ei ole mahdotonta virtuaalisissakaan oppimisympäristöissä, jos kaikki osapuolet ovat valmiita laittamaan itsensä likoon”, hän sanoo. 

Pitkään jatkunut etäopetus vaati sopeutumiskykyä sekä opettajilta että opiskelijoilta. 

”Vaikka etäopetuksesta on löytynyt myös hyviä puolia ja uusia mahdollisuuksia, opettajat ja opiskelijat ovat joutuneet sopeutumaan irrallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksiin. Samaan aikaan opettamiseen ja opiskeluun vaikuttivat työn ja kodin välisen rajan häilyvyys ja koronaan liittyvät pelon tunteet. Nostan hattua kaikille, jotka ovat opettaneet ja opiskelleet koronan aikana.” 

Kunniamaininta opetuksen pelillistäjälle 

Yliopistonlehtori Jonna Järveläinen palkittiin 3 000 euron arvoisella kunniamaininnalla. Hänen ansioikseen katsottiin erityisesti teknisesti monipuoliset, pelilliset opetustavat.  

Palkitsemista esittänyt Turun KY ry kiittää Järveläistä omistautuneeksi opettajaksi, joka kehittää jatkuvasti menetelmiään. Opiskelijoiden mukaan hän onnistui tukemaan yhteisöllisyyttä ryhmätöillä. Myös luokkahuonekeskustelujen toteutusta pidettiin onnistuneena. 

”Avoimen ja turvallisen ilmapiirin ansiosta kaikki ottivat ilomielin vastaan kehotuksen pitää kameroita luennon ajan päällä, mikä lisäsi kokemusta läsnäolosta ja ryhmän yhteisöllisyydestä”, Turun KY toteaa.   

Jonna Järveläinen kertoo, että eniten häntä mietitytti, kuinka luoda etänä keskusteluyhteys opiskelijoihin.  

”Kuuntelin Harvard Business Schoolin webinaareja ja löysin niistä kikkoja. Lisäksi olen aina käyttänyt luennoilla interaktiivisia pelejä. Minusta on tärkeää, että opetus on välillä myös hauskaa”, Järveläinen sanoo. 

Opetuspalkinnosta lyhyesti 

  • Suomen Ekonomit tukee kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä vuosittain jaettavalla opetuspalkinnolla.  
  • Rahapalkinnon myöntää KAUTE-säätiö, joka edistää kauppatieteellistä ja teknistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa. 
  • Voittajat valitsi palkintoraati, joka koostui Suomen Ekonomien koulutuspoliittisesta toimikunnasta ja kylteripuheenjohtajien verkoston nimeämistä edustajista.  

Lisätietoa: 

Parkkari Mika
Työmarkkinatoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen erityisasiantuntija
p. +358400802145

Ekonomien kysely: opiskelijoiden saamissa palkoissa korjaamisen varaa – myös työharjoittelusta saatava kohtuullinen korvaus

Opintojen aikana tehdystä työstä maksetaan vaihtelevasti. Yleisesti ottaen yritykset maksavat kohtuullista palkkaa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että 10 prosenttia opiskelijoista tienaa kokopäivätyöstä alle 1500 euroa kuukaudessa.


Suomen Ekonomit kysyivät kauppatieteen opiskelijoilta eli kyltereiltä opintojen aikaisesta työharjoittelusta ja kokopäivätyöstä sekä niihin liittyvästä palkkauksesta.  

74 prosenttia vastaajista piti kokopäivätyöstä saamaansa palkkaa kohtuullisena suhteessa tekemäänsä työmäärään ja sen vaativuuteen. Neljäsosa oli sen sijaan tyytymätön palkkaansa. Kyltereistä 86 prosenttia ilmoitti olleensa kokopäivätyössä, esimerkiksi kesätyössä tai trainee-ohjelmassa. 

Ylivoimaisesti yleisin palkkahaitari kokopäivätyöstä oli 2 000–2 500 euroa kuukaudessa. Vastaajista 56 prosenttia kuului tähän ryhmään. 18 prosenttia ilmoitti palkkansa olleen 1 500–1 999 euroa ja suunnilleen yhtä moni yli 2 500 euroa kuukaudessa. Noin kymmenellä prosentilla kokopäivätyötä tehneistä kuukausipalkka jäi alle 1 500 euron.  

 

Kaavio

78 prosenttia koki, että oli saanut työstä sellaista hyötyä (jotain muuta kuin rahallista), että tekisi työn uudelleen. Hyödylliseksi koettiin työpaikasta saatu käytännön kokemus, uudet tiedot ja taidot sekä verkostot. Moni myös kertoi saaneensa työn ansiosta vakituisen työsuhteen.  

Työharjoittelussa pienemmät palkat 

Kyselyyn vastanneista noin puolet oli ollut työharjoittelussa, josta oli saanut opintopisteitä. 38 prosenttia heistä oli ansainnut 2 000–2 500 euroa kuukaudesta. 1 500–1 999 euroa ansainneita oli 23 prosenttia ja yli 2 500 euroa ansainneita 10 prosenttia. Kolmannes tienasi alle 1 500 euroa, 13 prosenttia peräti alle 500 euroa kuukaudessa.  

Harjoitteluajan palkkoihin oltiin tyytymättömämpiä kuin kokopäivätyön palkkaukseen. 64 prosenttia vastaajista piti korvausta kohtuullisena tehtyyn työmäärään nähden ja 36 prosenttia ei.  

Nimike ei määritä palkkaa, vaan työn vaativuus 

Suomen Ekonomien työmarkkinajohtajan Riku Salokanteleen mukaan tulokset olivat odotetut.  

”Suurin osa yrityksistä on ymmärtänyt aivan oikein tehtävien ja palkan välisen yhteyden. Kuitenkin välillä meille tulee opiskelijoilta alhaiseen palkkatasoon liittyviä ihmettelyjä, joten aavistus ongelmistakin oli olemassa. Ongelma ei onneksi ole kovin laaja, mutta kyllä nämä yksittäiset tapauksetkin on kitkettävä pois.”  

Jos opiskelijan tekemä työ on sellaista, että yritys tarvitsisi työn tekemiseen joka tapauksessa henkilön tai yritys saa työstä laskutettavaa tuloa, tekijälle kuuluu maksaa Salokanteleen mukaan vähintään kohtuullinen korvaus työn vaativuuden mukaisesti.  

”Nimike ei merkitse vaan se, mitä tekee. Opiskelijastatus tai työharjoittelu ei voi automaattisesti tarkoittaa huonoa palkkaa”, Salokannel muistuttaa.  

Jos kyseessä on oikeasti harjoittelu, jossa opiskelija esimerkiksi seuraa johdon työskentelyä, tutustuu yrityksen erilaisiin työtehtäviin ja tekee avustavia tehtäviä oppiakseen, silloin ymmärrettävästi palkkakin on pienempi.   

Ilmaisen työn teettäminen on väärin  

Avoimista vastauksista kävi ilmi, että palkattomia harjoittelupaikkojakin tarjotaan jonkin verran.  

Oulun yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan kylteriyhdyshenkilön Emilia Hoikkaniemen mukaan tämä on yleistä erityisesti niissä kaupungeissa, joissa harjoittelu on pakollinen osa opintoja. Vaikka harjoittelusta saakin opintopisteitä, täysin ilmaiseksi tekeminen tuntuu hänestä väärältä.   

”Kyllähän siitä tulee vähän sellainen hyväksikäytetty olo. Kuukausien harjoittelu on kuitenkin pakko tehdä, jos haluaa opintojen etenevän, ja yrityksissä tämä tiedetään. Ei siinä ole paljon varaa neuvotella”, Hoikkaniemi toteaa. 

Yleisesti ottaen Hoikkaniemen mielestä on hyvä, että opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua työelämään jo opintojen aikana. 

”Harjoittelujakson pitää kuitenkin olla valinnainen. Uskon, että moni opiskelija haluaa tehdä sen siitä huolimatta, sillä nuoret kaipaavat kokemusta työelämästä”. 

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kylterit olivat sitä mieltä, että kaikesta tehdystä työstä – myös harjoittelun yhteydessä tehdystä – tulisi saada kohtuullinen rahallinen korvaus.  

”Harjoittelijalle ei tarvitse maksaa ammattilaisen palkkaa, mutta myöskään harjoittelijan palkalla ei kuulu teettää ammattilaisen työtehtäviä”, kommentoi eräs vastaaja.  

Moni kertoi siitä, että pienet palkat vaikeuttavat opiskelijoiden taloudellista tilannetta. Hyvä palkka sen sijaan motivoi ja kannustaa tekemään parhaansa.  

Lisätietoja: 

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566
Palomäki Julius
Kylteriyhdyshenkilö / Oulun yliopisto
p. +358406523622

Kauppatieteiden Biz Potential Finland 2021 -kilpailun voitto KY:n joukkueelle

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ainejärjestö KY:n joukkue vei voiton 16.–17.9. järjestetyssä Biz Potential -kilpailussa.


Leo Sappinen (vas.), Markus Siro ja Joona Sneitz muodostivat KY:n voitokkaan joukkueen.

”KY:n joukkueen vastuullista sijoittamista tukeva Vastuullisuuskone oli pitkälle suunniteltu konsepti ja tasapainoinen kokonaisuus. Joukkueen esityksessä korostui vahva liiketaloudellinen ymmärrys ja uusasiakashankintanäkökulma”, kommentoi kilpailun tulokset julkaissut tuomariston jäsen Timo Turtiainen.  

Biz Potential Finland on Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatieteilijöille suunnattu osaamiskilpailu, jossa testataan opiskelijoiden osaamista kauppatieteellisissä teoria- ja case-tehtävissä. Teoriakysymykset olivat valmisteltu kauppatieteellisissä tiedekunnissa ja case-tehtävistä vastasi Danske Bank. Case-tehtävissä ratkottiin tänä vuonna vastuulliseen sijoittamiseen, työnantajabrändäykseen ja kaupalliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. 

Kilpailun voittajat palkittiin Danske Bankin tarjoamalla pääpalkinnolla. Toiseksi kilpailussa sijoittui Optimi ry:n joukkue Itä-Suomen yliopistosta ja kolmanneksi Enklaavi ry:n joukkue LUT-yliopistosta. Finaalissa olivat lisäksi edustettuina Boomi ry Tampereen yliopistosta, Finanssi ry Oulun yliopistosta, Dumppi ry Jyväskylän yliopistosta sekä yhdistelmäjoukkue, jossa oli opiskelijoita Vaasan yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta. 

Biz Potential -kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomen Ekonomien opiskelijajäsenet. Kilpailun tuomareina toimivat kilpailun suojelija, Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Reijo Karhinen, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Jari Elo ja Danske Bankin case-tehtäviä valmistelleet asiantuntijat Linda Corin ja Timo Turtiainen. 

”Keväällä emme tarkkaan vielä tienneet mihin lähdimme mukaan, mutta kilpailu kuulosti hyvältä kokemukselta ja sellaiseksi tämä myös osoittautui. Finaali oli intensiivinen ja haastava, mutta todellakin palkitseva sekä mielenkiintoinen”, kertovat joukkueen jäsenet Leo SappinenMarkus Siro ja Joona Sneitz

”Erityisesti case-osuus herätti ajatuksia myös tulevaisuutta varten ja olikin upea nähdä kuinka hyvä tiimityö kantaa pitkälle”, he jatkavat. 

Lisätietoja: 

Avustava asiantuntija Marianna Kupias 
Suomen Ekonomit 
p. 040 198 4194 
marianna.kupias@ekonomit.fi

Voittajajoukkueen kapteeni Leo Sappinen 
p. 050 588 7215
leo.sappinen@aalto.fi 

Biz Potential 2021 -kilpailussa palkitaan Suomen taitavimmat kauppatieteiden opiskelijat – seuraa kilpailun finaalia suorana

Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämään Biz Potential -osaamiskilpailuun osallistuu opiskelijajoukkueita seitsemästä eri yliopistosta. Torstaina 16.9. alkavaa kaksipäiväistä kilpailua voi seurata suorana Ekonomien Youtube-kanavalta.


Toista kertaa järjestettävässä Biz Potential -kilpailussa opiskelijoiden osaamista haastetaan kauppatieteellisissä teoria- ja case-tehtävissä. Tämän vuoden kilpailun teemana on kestävä liiketoiminta. Kilpailu alkaa torstaina teemaa käsittelevällä seminaarilla, joka striimataan kaikille avoimena Ekonomien Youtubeen.

Torstai 16.9. klo 9–11: Kestävä liiketoiminta − kilpailuetu vai nykypäivän välttämättömyys? 

Vastuullisuudesta on kehittynyt yksi kannattavan liiketoiminnan kulmakivistä, ja yritykset panostavat siihen jatkuvasti enemmän. Myös yhä useampi kuluttaja vaatii ostamiltaan hyödykkeiltä kestävyyttä ja työntekijä työnantajaltaan arvojensa mukaista toimintaa. 

Miksi yritysten kannattaa toimia vastuullisesti? Mistä tunnistaa, onko vastuullisuus aitoa vai pelkkää päälle liimattua kampanjointia? Miten yritys voi toimia kestävästi ja samalla pärjätä globaaleilla markkinoilla? Kestävän liiketoiminnan eri näkökulmista ovat keskustelemassa: 

  • Kestävän rahoituksen johtaja Samu Slotte, Danske Bank 
  • KTT, apulaisprofessori Hanna Silvola, Hanken 
  • Ilmastoratkaisujen projektijohtaja Janne Peljo, Sitra 
  • Asiantuntija Veera Hellman, Suomen Ekonomit 

Seminaari on osa Biz Potential -osaamiskilpailua, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä.

Perjantai 17.9. klo 14–16: Opiskelijat esittävät vastauksensa case-tehtäviin tuomaristolle

Perjantaina opiskelijat valmistelevat vastauksensa Danske Bankin tekemään case-tehtävään. Tule kuuntelemaan joukkueiden vastauksia ja kannustamaan oman yliopistosi joukkuetta! 

Kilpailun tuomaristossa ovat Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Reijo Karhinen, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Jari Elo ja Danske Bankin case-tehtäviä valmistelleet asiantuntijat Linda Corin ja Timo Turtiainen.

Perjantai 17.9. klo 17–18.30: Finaalin iltajuhla, esiintyjä ja voittajien julkistaminen 

Kilpailun finaali päättyy iltajuhlaan, joka alkaa perjantaina klo 17. Illan aikana on luvassa taatusti tunnelmaa nostattava Pete Parkkosen keikka sekä tuomariston ja kilpailijoiden haastatteluja. Lopuksi julkistetaan kolme parasta joukkuetta ja palkitaan kylteriyden Suomen mestarit vuosimallia 2021.

Unikorni-kilpailun voitti pihatöitä nuorille välittävä Jobile

Opiskelijoille suunnatun Unikorni-yrittäjyyskilpailun voittajaksi valittiin Jobile. Heidän liikeideansa on alustapalvelu, jonka kautta kotitaloudet voivat ulkoistaa pihatöitä nuorille. Voittaja palkittiin 4 000 euron rahapalkinnolla.


Loppukilpailussa tuomarit, Lennu Keinänen, Unna Lehtipuu ja Manu Mesimäki, grillasivat finalisteja Leijonan luola -tyyliin.

”Ei oikein paremmin voisi torstai-ilta alkaa”, kommentoi Otto Honkanen, tietojohtamisen opiskelija Tampereen yliopistosta ja Jobilen tiimin vetäjä.

”Voittoraha käytetään suurelta osin ellei kokonaan meidän alustapalvelun markkinointiin. Meille on erittäin tärkeää, että saadaan tämä kuluttajien tietoon.”

Tuomaristo kehui Jobilea erityisesti liiketoimintamallin selkeydestä ja samaistuttavasta tarpeesta. Kukapa ei kaipaisi toisinaan apukäsiä nurmikon leikkaamiseen tai lumitöihin. Tuomaristo näki liikeideassa myös kasvupotentiaalia pihatöiden ulkopuolelle.

”Unikorni-kilpailun ideana on kannustaa opiskelijayrittäjiä eteenpäin yrittäjyystaipaleellaan. Palkintojen lisäksi kilpailussa onkin tarjolla mentorointia ja vetoapua oman yritysidean kehittämiseen. Oli hienoa nähdä, että tällä kolmannella kerralla keräsimme myös ennätysmäärän osallistujia”, kertoo Suomen Ekonomien elinkeinopoliittinen erityisasiantuntija Ted Apter

Akateemiset yrittäjät tyytyväisiä koronasta huolimatta

Monille yrittäjille korona-aika on tuonut eteen ennennäkemättömiä haasteita. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan yrittäjien tulot ovat laskeneet vähän, mutta etenkin päätoimiset yrittäjät ovat silti varsin tyytyväisiä. Yli 76 % päätoimisista yrittäjistä arvioi tyytyväisyytensä olevaan vähintään 8 asteikolla 0-10.

”On ilahduttavaa huomata, että vaikeista ajoista huolimatta päätoimiset yrittäjät edelleen pärjäävät pääosin hyvin ja ovat myös tyytyväisiä yrittäjinä olemiseen”, TEKin yrittäjyysvastaava Martti Kivioja sanoo.

Ekonomit ja TEK tarjoavat palveluita myös yrittäjäjäsenille. Työnteon muuttuessa yhä useampi on kiinnostunut yrittäjyydestä jossakin muodossa ja siksi onkin luontevaa, että Unikornin kaltaisia kilpailuja järjestetään myös jatkossa. 

”Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan tuntuu olevan nousussa ja se nähdään yhtenä mahdollisuutena palkkatyön rinnalla tai sen sijaan. Tästäkin syystä haluamme kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen ja tukea heitä myös tällä tiellä”, Kivioja kertoo.

Edellisen Unikorni-kilpailun voitti Piece of Jeans, joka tuottaa kestävää designia 100 % kierrätysfarkusta. 

Suomen Ekonomien palvelut yrittäjäjäsenelle

  • Sparrausta yrittäjyyteen, työn tuunaamiseen ja tasapainon löytämiseen.
  • Mentorointia yrittäjyyteen.
  • Aloittavan yrittäjän neuvonta rajatuissa oikeudellisissa kysymyksissä.
  • Koulutuksia ja tapahtumia ammatilliseen kehittymiseen ja kohtaamisiin.
  • Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketti neuvontapalveluineen tavallista edullisemmin.
  • OP-Kevytyrittäjä -palvelu: Saat jäsenetuna 20 % alennuksen
  • UKKO.fi: Saat jäsenetuna laskutuspalvelun käytöstä 20 % alennuksen

Lue myös:

Alaston yrittäjä – rehellisiä kasvutarinoita tarinoita yrittäjyydestä (podcast)

Työvoiman saatavuusongelma rajoittaa talouskasvua

Lisää talouskasvua kotimaisella omistajuudella

Totuus myynnistä?

Jokaisella kylterillä on oikeus apuun

KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta tai uupumiselta. Opiskelijoiden mielenterveyspäivänä haluamme muistuttaa, että jokaisella kylterillä on oikeus saada apua ja tukea.


Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään tänä vuonna 22.4. ja sen teemana on osallisuus ja oikeus apuun. Viikon tarkoituksena on herättää keskustelua opiskelijoiden mielenterveydestä ja korostaa sitä, että jokainen on avun arvoinen. Suomen Ekonomit on mukana edistämässä opiskelijoiden mielenterveyttä muun muassa Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -hankkeen kautta.

Mielenterveyskysymykset ovat nousseet tapetille mm. Koronapandemian myötä ja hyvä niin. Nykypäivänä yhä useampi uupuu jo opiskeluaikana, eikä ihmekään: siinä saa olla monena, kun hoidettavana on opintojen lisäksi hyvät arvosanat, mahdollinen järjestötoiminta, ihmissuhteet sekä oma elämä ja kesätöiden hakeminen. Helsingin Yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia opiskelijoista kokee olevansa täysin uupuneita tai uupumisriskissä.  

jopa 60 prosenttia opiskelijoista kokee olevansa täysin uupuneita tai uupumisriskissä

Nämä ovat hälyttäviä lukuja. Jotain on tehtävä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että opiskelijoilla on paljon tehtävää vaan myös siitä, että keskusteluilmapiiri ei vieläkään ole valmis sille, että uupumuksesta tai muista mielenterveyden ongelmista voitaisiin puhua täysin avoimesti. Sen lisäksi avun saamisessa voi kestää kohtuuttoman pitkään. 

Yksikään ongelma ei ole liian pieni hoidettavaksi

Opiskelijoiden mielenterveyspäivän teema osallisuus ja oikeus apuun on tärkeä. Yksikään ongelma ei ole liian pieni hoidettavaksi ja jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdatuksi. Ongelmien ja haasteiden vähättelylle ei tule antaa sijaa.  

Sen sijaan, että kannustat masentunutta ystävääsi menemään metsään haukkaamaan happea, voit kysyä, miten voisit auttaa häntä hänen tilanteessaan. Läsnäolo ei vaadi tutkintoa. Et välttämättä voi tietää, miltä toisesta tuntuu, mutta voit kuitenkin yrittää ymmärtää ja sitä kautta antaa tukesi hänelle. 

Puhuimme jo viime marraskuussa siitä, että elinkeino tarvitsee ehjiä ekonomeja ja olemme samaa mieltä edelleenkin. Opiskelu kauppatieteellisessä yksikössä ja sitä seuraava KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta ja siksi stigmaa tulee poistaa aiheen ympäriltä. 

KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta ja siksi stigmaa tulee poistaa. 

Mielenterveysongelmat eivät tee toisesta sen huonompaa controlleria, salkunhoitajaa tai markkinointiosaajaa. Toivon, että avoin keskustelu mielenterveysongelmista jatkuu, jotta niiden tavallisuus ymmärretään. Masennus, ahdistuneisuus tai alakulo ei välttämättä näy päälle päin ja siksi onkin tärkeää, että ongelmia osataan tunnistaa. Parhaassa tapauksessa opiskelija saa avun jo ennen kuin ongelmia edes ehtii syntyä. 

Muista: happinaamari ensin itselle, sitten muille 

Se, että on tukena ja välittää ihmisistä ympärillään on äärimmäisen tärkeää. Ystävyys ei kuitenkaan saa kuormittaa juuri sinua liikaa ja ystävän tukeminen ei saa tarkoittaa sitä, että jätät itsesi paitsioasemaan. Lentokoneista tuttu “aseta happinaamari ensin itsellesi ennen kuin autat muita” toimii myös tässä asiassa.

Muista, että vaikka ongelmasi olisikin pienempi kuin toisen, on sen hoitaminen yhtä lailla tärkeää. Jos sinä et pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi, kuka sen tekee? 

Toivon, että muistat että sinun tunteellasi on merkitystä ja sinun ongelmasi ei ole sen pienempi kuin jonkun muun. Sinulla on yhtäläinen oikeus saada apua ja sinä olet tärkeä. 

Lue myös:

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Miten ihmeessä koronavuosi voisi olla paras vuosi ikinä? Näin, sanoo Saku Tuominen

#Taloudentekijät 5: ”Edunvalvonta on voimalaji” – vieraana Riku Salokannel

Uutta! Luo itsellesi profiili jäsensovelluksessa ja ota hyödyllinen ominaisuus heti käyttöön

5 nuorten yrittäjien bisnesideaa, jotka kannattaa nyt tietää

Yrittäjyyskilpailun finalistit ratkovat kysymyksiä, jotka liittyvät rakennustyömaiden työkaluvarkauksiin, jokamiehentöiden ulkoistamiseen ja vaatetusalaan.


Unikorni on Suomen Ekonomien ja Tekniikan akateemiset TEKin opiskelijoille suunnattu yrittäjyyskilpailu, jossa etsitään loistavia kaupallistettavissa olevia liikeideoita. Kilpailun tuomaristo koostuu menestyneistä suomalaisista enkelisijoittajista.

Kisan finalistit on valittu ja voittaja julkistetaan torstaina 22.4.2021. Viime vuoden voittaja Moona Kansanen kertoo kilpailun tuoneen hänen Piece of Jeans -yritykselleen merkittävää näkyvyyttä.

Vuoden 2021 finalistit

Acutra tarjoaa rakennusyrityksille IoT-pohjaisia palveluita, joilla voidaan estää työmailla tapahtuvia työkaluvarkauksia.

Heideq on vastuullisten ratsastusvaatteiden suunnitteluun ja myyntiin keskittyvä yritys. Heideqin kehittää vastuullisten vaatteiden lisäksi myös uusia innovatiivisia materiaalia ja tekstiiliteknologioita, joilla ratsastusvaatteiden epäekologisemmat materiaalit voitaisiin korvata.

Jobile on alustapalvelu, joka mahdollistaa kotitalouksille erilaisten pihan hoitoon liittyvien ’jokamiehentöiden’ ulkoistamisen paikallisille nuorille.

Menddie korjaa vaatteita ja muita kuluttajahyödykkeitä postin välityksellä.

Supply+ tuottaa yksilöllisiä, LUT-yliopiston brändin mukaisia päivittäisvaatteita. Tavoitteena on suojella saimaannorppia ja herättää ihmiset toimimaan paikallisten ympäristöongelmien korjaamiseksi.

Loppukilpailussa jokainen tiimi pitchaa oman liikeideansa kilpailun leijonille yleisön ja juontajan edessä.

Finaali järjestetään Leijonaluola-tyyliin. Jokaisella joukkueella on käytettävissään enintään viisi minuuttia pitchaukseen ja kymmenen minuuttia leijonien kysymyksille, keskustelulle ja tuomariston vakuuttamiselle.

Voittajatiimi palkitaan 4 000 euron rahapalkinnolla.

Ilmoittaudu seuraamaan finaalin striimiä 22.4. klo 15.

Katso myös:

Kiinteistönvälitysalan uudistaja – podcast-vieraana Rudi Skogman

Yrittäjä, joka uskoo unelmiin − podcast-vieraana Jaakko Alasaarela

Uuden ajan isännöintiä – podcast-vieraana Kalle Grönqvist

Arvoperusteista kasvuyrittäjyyttä – podcast-vieraana Hannaliisa Johnson

Karaokella maailmankartalle – podcast-vieraana Atte Hujanen

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan lue työttömyysturvasta jo nyt.


Työttömyyskassan jäsenyys on kuin vakuutus.

Mikä KOKO?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa mm. työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen mm. liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

Vuonna 2021 KOKO-kassan jäsenmaksu on 66 €. Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 726 €/kk. Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista:

  • 830 €/kk, jos palkka 1 000 €/kk
  • 1 260 €/kk, jos palkka 2 000 €/kk
  • 1 690 €/kk, jos palkka 3 000 €/kk
  • 1 967 €/kk, jos palkka 4 000 €/kk
  • 2 158 €/kk, jos palkka 5 000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan kannattaa heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1 252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3kk+3kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Jos kesätyö on virallisesti harjoittelu, täyttääkö se työssäoloehdon?

Nimike (harjoittelu, kesätyö) ei ole ratkaiseva vaan se, onko työsuhteessa. Jos on työsuhteessa ja tekee riittävästi tunteja, se kerryttää työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsenpalvelussa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

  • Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Ekonomien kesätyöpalvelusta oli paljon hyötyä työnhaussa”

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Kesätyöpalvelusta ja uravalmennuksesta oli hyötyä työnhaussa”

Maisteriopintojaan tekevä Jenna Tapiola sai apua työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen kylterien kesätyöpalvelusta. Myös Ekonomien uravalmentajan neuvoista oli hyötyä, kun Jenna pitkästä aikaa oli hakemassa työtä.


“Kesätyöpalvelusta löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Muistatko vielä, kun vuosi sitten kaikki oli toisin? Korona ei ollut muuttanut monia asioita, ja opinnotkin sujuivat entiseen, tuttuun tapaan.

Joensuussa kauppatieteitä opiskeleva Jenna Tapiola oli alkuvuodesta 2020 viimeistelemässä kandiopintojaan ja mietti samalla tulevan kesän työpaikkaa. Monena aiempana kesänä hän oli ollut samassa työpaikassa, jonne ei ollut enää edes tarvinnut hakea. Tällä kertaa Tapiola päätti kuitenkin pyrkiä johonkin muualle.

”Aloin alkuvuodesta pitkästä aikaa hakea töitä, eikä minulla ollut enää niin hyvässä muistissa, millaisia työhakemuksen ja ansioluettelon pitäisi olla.”

Koronasta ei vielä ollut tietoa, kun hän aloitteli työnhakua. Tilanteen muuttuessa työn löytyminen alkoi jännittää enemmän. Vuodesta tuli erilainen kuin muista.

”Olin kuullut monelta, että työnantajat olivat soittaneet ja pahoitelleet, kun eivät pystyneetkään tarjoamaan työtä. Sovittuja paikkoja oli peruttu tai työsopimusten pituutta lyhennetty.”

Tapiola arveli hyvien neuvojen olevan tarpeen.

”Palvelusta löytyi hyviä vinkkejä”

Samaan saumaan osui avautumaan verkkopalvelu, joka osoittautui Jenna Tapiolalle loistavaksi avuksi. Suomen Ekonomit halusi auttaa kyltereitä kesätyönhaussa ja avasi opiskelijoille digipalvelun täynnä vinkkejä ja tukea kesätyörumbaan.

Jenna Tapiola tutustui Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -sivustoon ja hyödynsi sitä monella tavalla.

”Sain paljon hyviä neuvoja työnhakuun. Sieltä löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Hyödylliseksi hän kiittää myös palvelun osiota, josta löytyi hakemus- ja CV-pohjat. Molemmista oli iloa, kun Tapiola muokkaili omaa työhakemustaan ja ansioluetteloaan.

Uravalmentajien digipalveluun laatimat sisällöt olivat muutenkin hyödyksi. Tapiola oppi niistä muun muassa, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä siihen ja ansioluetteloon tulee sisältyä. Apua omiin pulmakohtiin sai kysyttyä lisäksi digipalvelun chatista.

”Uravalmentaja opasti tiivistämään”

Tapiola muisti myös nähneensä Suomen Ekonomien mainoksia uravalmentajan palveluista ja kysyi niistä lisää yliopiston kylteriyhdyshenkilöltä.

”Hän kertoi, että uravalmennusta voi käyttää opiskelijanakin, jos ostan KylteriPlus-palvelun. Hankin sitten KylteriPlussan ihan uravalmennusta varten.”

Tapiolan mielestä 25 euroa oli pieni raha siitä, että on parempi mahdollisuus saada töitä. Ottaessaan yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen hän oli laatinut kiinnostavaan työpaikkaan hakemuksen, mutta kaipasi sille ammattilaisen katsetta ja arviota. Tapiola lähetti hakemuksen ja ansioluettelonsa Ekonomien uravalmentajalle Eva Furuhjelmille.

”Aloimme niitä parantelemaan ja pohdimme tilannettani puhelimessa. Kävimme paperini vielä uusittuina toiseen kertaan läpi. Tuli paljon itsevarmempi olo, kun tiesi, että ammattilainen on katsonut paperini, eivätkä ne ole mitään pilipalijuttuja. Eva opasti myös työtehtävien konkretisoimista ja hakemuksen tiivistämistä. Hän neuvoi, että lukijaa ei pidä kuormittaa liikaa.”

Jenna Tapiola käytti hakemusta muihinkin paikkoihin, joita oli avoimena. Kevään aikana hän lähetti lähes parikymmentä hakemusta avoinna olleisiin työpaikkoihin.

”Koskaan ei voi olla liian hyvin valmistautunut”

Vaivannäkö kannatti, sillä Tapiola sai useampia haastattelukutsuja ja haastattelujen jälkeen parikin työtarjousta. Hän tarttui niistä toiseen, tehtävään Metsä Woodin Customer service centerissä.

”Olin miettinyt, että olisi kiva päästä työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä, mutta olin epäillyt kielitaitoani. Asiakkaat ja myyjät olivat ulkomaalaisia, joten meilikeskustelut käytiin englanniksi. Olin ylpeä, kun pärjäsin hyvin.”

Metsä-Woodilla olisi pidetty hyvä kesätyöntekijä pidempäänkin, mutta viiden kuukauden pestin jälkeen hän kuitenkin ajatteli, että opinnot pitää hoitaa ensin alta. Kesätyön jälkeen Tapiolan koronasyksy on kulunut opiskellessa kotona. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisteriopinnot hän aikoo saada valmiiksi keväällä 2022.

Kesätyönhaku on taas käynnistymässä, ja Jenna Tapiola kertoo, että saattaa hyvinkin ottaa uudestaan yhteyttä Ekonomeihin. Tällä kertaa hän voisi kysyä vinkkejä työhaastattelussa onnistumiseen.

”Siihen ei voi olla koskaan liian hyvin valmistautunut. Uskon, että sitäkin olisi hyvä käydä ammattilaisen kanssa läpi.”

Tulevaisuuteensa hän suhtautuu koronapandemiasta huolimatta valoisasti. Tapiola uskoo, että ekonomeilla on paljon työmahdollisuuksia, vaikka kilpailu on kiristynyt.

”Ainakaan vielä minua ei huoleta. Uskon ja tahdon uskoa, että ekonomeja tarvitaan aina.”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: Klavdia Parkkonen

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

Suosituksemme kauppatieteiden opiskelijoiden kesätyöpalkoista on jälleen julkaistu. Mukana on myös suositus vastavalmistuneen alkupalkasta sekä gradupalkasta tai -palkkiosta.


Viime kesän aiempaa huonommasta kesätyötilanteesta huolimatta kauppatieteiden opiskelijoiden keskimääräiset kuukausiansiot kasvoivat viime vuodesta. Samaan aikaan vuositulot kuitenkin laskivat.  

Nais- ja mieskylterit ehtivät tienata vuositasolla saman verran: molemmilla sukupuolilla vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Sukupuolten välisessä kuukausipalkkavertailussa tapahtui mielenkiintoinen heilahdus: Vuonna 2019 naiskylterit tienasivat kesätöistään keskimäärin enemmän kuin miehet. Miesten mediaanipalkka oli tuolloin 2 100 euroa ja naisten 2 149 euroa. Tänä vuonna miehet ottivat selvän etumatkan naisiin. Miesten mediaanipalkka oli 2 200 euroa ja naisten 2 100 euroa.  

Huomattavasti kasvanut ero voi selittyä sillä, että Kylterien kesätyökyselyyn osallistuneista naisista todella suuri osa työskenteli viime kesänä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä, joissa palkkaus ei ole kovin korkea.  

Nämä tekijät nostivat kesäpalkkaa 

Pääkaupunkiseudun kesätyöläiset ansaitsivat keskimäärin huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa työskennelleet kylterit. Pk-seudulla mediaanipalkka oli 2 205 euroa ja muualla Suomessa 2 060 euroa.  

Kerätty opintopistemäärä nosti palkkatasoa. Alle 120 opintopistettä suorittaneiden mediaanipalkka oli 2 046 euroa ja yli 220 opintopistettä suorittaneiden 2 359 euroa.  

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa aiempaa enemmän.

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa. Kyltereiden, joiden kesätyö vastasi erinomaisesti koulutusta, mediaanipalkka oli 2 200 euroa. Jos kesätyö ei vastannut koulutusta lainkaan, mediaanipalkka oli 1 950 euroa. Ero on kasvanut huomattavasti verrattuna viime vuoteen.  

Vuoden 2021 kesätyöpalkkasuositus

Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan antama vuotuinen kesätyöpalkkasuositus on katsottavissa alla olevasta taulukosta. Kesätyöpalkkasuositus perustuu Kylterien kesätyökyselyn tietoihin sekä Akava Worksin ennusteisiin.  

Gradupalkka- tai palkkiosuositukset sekä suosituksen vastavalmistuneiden ekonomien alkupalkasta voit katsoa palkkasuositussivultamme.  

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Unsplash

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kauppatieteilijöiden kesätyöpaikat vähenivät koronakesänä selvästi. Tilannetta voi silti kuvata torjuntavoitoksi: alaa opiskelevista edelleen neljä viidestä löysi itselleen kesätyön.


Koronavuosi heikensi kauppatieteitä opiskelevien kesätyötilannetta selvästi.

Työmarkkinoilla on puhaltanut koronavuonna kylmästi, eivätkä kauppatieteiden opiskelijat eli kylteritkään ole säästyneet puhurilta. Opiskelijat olivat laajasti huolissaan kesätöiden peruuntumisesta tai lyhentymisestä viime keväänä, ja tuore tutkimuksemme kertoo kesätyötilanteen todella viime kesänä muuttuneen.

Kesätyötä tehneiden osuus pieneni edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä: viime kesänä kauppatieteiden opiskelijoista oli töissä 82 prosenttia, kun tätä edeltävänä kesänä vastaava luku oli 93 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Kylterien kesätyökyselystä, jonka Suomen Ekonomit toteutti tänä syksynä 24. kerran. Kyselyyn vastasi 1 892 kauppatieteiden opiskelijaa.

Korona vähensi paikkoja ja kiristi kilpailua

Työnhaussa koettiin takapakkeja selvästi edellisvuotta enemmän. Tuloksetta työtä hakeneita oli tänä vuonna yhdeksän prosenttia kyselyn vastaajista, kun edellisvuonna työnhausta huolimatta vaille työtä kertoi jääneensä vain kaksi prosenttia vastaajista.

Kuten ennenkin, selvä enemmistö eli 89 prosenttia kesätyön löytäneistä kauppatieteiden opiskelijoista työllistyi kesällä yksityiselle sektorille. Yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa vähensi selvästi koronapandemia, jonka 42 prosenttia vastaajista arvioi vaikeuttaneen omaa työnhakuaan. Monet opiskelijat kertoivat, että pandemiatilanteesta johtuvat rekrytointiprosessien keskeytykset ja rekrytointikiellot olivat johtaneet jopa jo sovittujen työpaikkojen peruuntumiseen.

Kolme prosenttia koki, että koronasta oli pikemminkin hyötyä kesätyön saamisessa.

Avoimiin kesätyöpaikkoihin oli vastaajien mukaan myös aiempaa enemmän hakijoita ja siksi joukosta erottautuminen oli tavallistakin haastavampaa.

”Voidaan puhua torjuntavoitosta”

Kun aiemmin yli yhdeksän kymmenestä kylteristä pääsi oman alan kesätyöhön, tänä vuonna heitä oli siis enää kahdeksan kymmenestä. Voiko tilannetta sanoa jo huonoksi vai ovatko kylterit vielä ihan hyvissä asemissa, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel?

”Toki kesätyöpaikkojen vähentyminen meidän jäsenkunnassamme on poikkeuksellista, eikä ole mikään pikkuasia, että huomattavasti harvempi löysi kesätyöpaikan. Voidaan kuitenkin puhua eräänlaisesta torjuntavoitosta, koska pahempaa pelättiin.”

Salokannel uskoo, että lopputulos oli näinkin hyvä, koska opiskelijat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon töitä kesätyöpaikkoja löytääkseen.

”Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

”Siitä pitää kiittää opiskelijoita. Mutta täytyy myös kiittää työnantajia, jotka ovat epävarmassa tilanteessa halunneet katsoa kriisin yli ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia työllistyä. Se, että näin suurelle joukolle on edelleen tarjottu kesätöitä, osoittaa, että yritykset näkevät kauppatieteilijöiden arvon. Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

Riku Salokannel toivoo, että myös tulevana kesänä yritykset ja julkinen sektori pystyisivät palkkaamaan kyltereitä ja myös kohtuullisilla työsuhteen ehdoilla. Hän uskoo, että alkavana vuonnakin työnantajat päättävät työpaikoista epävarman taloustilanteen vuoksi myöhään.

”Tähän opiskelijat saavat varautua. Ja töiden saaminen tulee todennäköisesti olemaan yhtä haastavaa kuin tänä vuonna.”

Salokannel kannustaakin opiskelijoita tekemään paljon töitä työnhaun hyväksi ja miettimään myös muuta tekemistä sen varalta, että työpaikka jää saamatta.

”Kaikki työkokemus on arvokasta”

Kesätyökyselyn mukaan useimmat työtä saaneet kylterit olivat olleet kesätöissä ennenkin: 58 prosentilla oli aiempaa työkokemusta enemmän kuin kaksi vuotta. Kuten ennenkin, enemmistö heistä työllistyi pääkaupunkiseudulle. Eniten kylterit työllistyivät myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin (32 %), taloushallintoon (14 %) ja asiantuntijatehtäviin (13 %). Kesätyöpaikan saaneista useampi kuin kaksi kolmesta koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan vähintään kohtalaisesti.

Riku Salokannel kannustaa kyltereitä suhtautumaan työmahdollisuuksiin avaralla mielellä.

”Kesätyöpaikan suhteen ei kannata olla turhan kranttu ja ajatella, että vain oman alan työ käy. Varsinkin tällaisessa tilanteessa kaikki työkokemus on arvokasta. Uskon myös, että kun markkinat lähtevät taas vetämään paremmin, kauppatieteen osaamista tarvitaan paljon.”

Kyselyllä kerättiin tietoa kauppatieteiden opiskelijoiden palkkaus- ja työllistymistilanteesta kesän 2020 aikana. Tuloksia käytetään myös pohjana kylterien vuosittaisille kesätyöpalkkasuosituksille, jotka julkistamme tänä vuonna 16. joulukuuta. Samassa yhteydessä kerromme myös kyltereille kesällä 2020 maksetuista palkoista ja palkkojen muutoksista aiempaan verrattuna.

Lue lisää:

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola: Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Valmistuvat toivovat työelämävalmiuksia vahvemmin osaksi koulutusta

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.


Niklas Pippola

Kesätyöt ovat opiskelijoille erittäin merkittävä asia. Kesätöiden avulla halutaan saada arvokasta kokemusta, hankkia tuloja ja usein myös aloittaa omaa urapolkua.

Kauppatieteilijöille on paljon erilaisia kesätyömahdollisuuksia, sillä meitä tarvitaan melkein yrityksessä kuin yrityksessä.

Kesätyöpaikkoja on tarjolla paljon, mutta niin on hakijoitakin. Työpaikkoja ei siis ole kaikille. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino synnyttää opiskelijoiden keskuudessa kovaa kilpailua, jonka seurauksena työnhakuprosessi muuttuu pitkäksi ja stressaavaksi.

Rekryprosessit vievät turhan paljon aikaa opinnoilta

Erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa on huomattavissa turhautumista liittyen rekrytointiprosesseihin.

En sano, että turhautuminen koskee kaikkia. En myöskään yleistä tämän kirjoituksen sisältöä koskemaan kaikkia yrityksiä.

Kesätöiden haku on kuitenkin muuttunut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikaisemmin kesätyöt tulivat suurimmaksi osaksi haettavaksi tammikuun lopun ja maaliskuun välillä. Huhtikuun aikoihin päätökset kesätyöpaikkojen jakamisesta oli jo tehty. Työnhakijan näkökulmasta prosessi kesti kokonaisuudessaan muutaman kuukauden.

Opiskeluun on aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta.

Nykyään tämä aikataulu ei enää pidä paikkaansa. Kesätyöpaikkoja tulee haettavaksi seuraavaksi kesäksi jo ennen vuodenvaihdetta, jopa marraskuussa.

Suurimmalla osalla opiskelijoista aiemmat kesätyöt ovat loppuneet elo-syyskuussa, jolloin opiskeluun on ollut aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta. Sen jälkeen vaativa työnhakuprosessi alkaa syödä opiskelijoiden aikaa.

Pitkiä rekryprosesseja ei oikein voi välttää, vaikka haluaisikin

Se, että kesätyöpaikat tulevat haettavaksi nykyään aikaisemmin, ei ole ongelma. Ongelma on se, että rekrytointiprosessi pitkittyy. Työnhakija joutuu odottamaan tietoa kohtalostaan jopa monta kuukautta.

Pitkä rekrytointiprosessi voi olla seurausta monivaiheisuudesta tai hakijoiden suuresta määrästä. Parhaimman hakijan löytäminen jopa satojen hakijoiden joukosta vie pakostikin aikaa.

Vaativiin työtehtäviin myös sovelletaan muitakin rekrytointimenetelmiä kuin perinteistä hakemusta ja haastattelua. Erilaiset soveltavat tehtävät tai psykologiset testit ovat aikaa vaativia.

Rekrytointiprosesseihin osallistuminen on yleensä melko väistämätöntä. Meistä lähes jokainen hakee joskus ensimmäistä oman alan työpaikkaa.

Työnantajat odottavat, että prosessi on heidän näkökulmastaan päätöksessä

Monista yrityksistä luvataan viestiä kaikille hakijoille mahdollisimman nopeasti sitten, kun valinnat on tehty. Ideana tämä on reilu, mutta käytännössä opiskelijoille aiheutuu paljon turhautumista ja jopa tilanteita, joissa työpaikkoja jätetään hakematta.

Hakijalle voisi ilmoittaa karsiutumisesta esimerkiksi viikon sisällä.

Nimittäin yleensä työnhakijalle ilmoitetaan kielteinen päätös vasta sen jälkeen, kun koko prosessi on saatu työnantajan kannalta päätökseen. Asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja hakijoiden jaksamista säästäen. Arvostettavaa olisi, että hakijalle ilmoitetaan karsiutumisesta muiden kandidaattien joukosta esimerkiksi viikon sisällä.

Sen sijaan päätöstä voi joutua odottamaan pari kuukautta. Näinä kahtena kuukautena hakija olisi voinut hakea moneen muuhun kesätyöpaikkaan odottamisen sijaan

Työnhaku voi olla pitkä prosessi, mutta sen ei tulisi olla turhan pitkä. Opiskelijoiden stressaamista ja turhautumista voitaisiin vähentää prosessien tehokkuutta lisäämällä. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus keskittyä täysillä opiskeluun lukuvuoden aikana.

Seuraava kesä onkin jo nyt usealle kesätyötä hakevalle opiskelijoille iso paha mörkö. Yritysten epävarma taloudellinen tilanne johti menneenä kesänä siihen, että avoimia kesätyöpaikkoja peruttiin ja rekrytointiprosesseja jäädytettiin. Opiskelijoille aiheutui huomattavaa epävarmuutta, suurta stressiä ja jopa pelkoa taloudellisesta toimeentulosta.

Rekrytointiprosessien tehostamisella ei voida poistaa vallitsevaa tilannetta, mutta sillä voitaisiin poistaa pitkä odottaminen ja turhan toivon luominen.

Niklas Pippola, puheenjohtaja, Porin Kylterit ry

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

Työmarkkinajärjestöt esittivät viime vuonna yhdessä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän moninkertaistamista. Korona-aikana keskustelu aiheesta on tyrehtynyt. Suomen Ekonomit haluaa nostaa sen uudelleen esiin, sillä Suomi tarvitsee ratkaisuja osaajapulaan.


Kuvituskuva

”Suomen ikärakenne ja väestökehitys on sellainen, että meillä on valtava tarve nuorelle, osaavalle työvoimalle. Lisäksi Suomi on osaamisintensiivinen yhteiskunta. Tulevaisuuden kasvu nojaa vahvasti siihen, että maassamme on riittävästi osaajia sekä luovia ihmisiä.”

Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apterin mielestä Suomessa tulisi tehdä strateginen päätös siitä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat integroidaan jo opintoaikana paremmin suomalaisille työmarkkinoille. ”Näin he työllistyvät jatkossa paremmin”, Apter uskoo.

Suomen Ekonomien mielestä työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on herätettävä uudestaan henkiin ja laitettava toteutukseen.

Työelämäkokemukset tärkeitä jatkon kannalta

Opiskelijoiden houkutteleminen Suomeen edellyttää Apterin mukaan lisää uusia ja laadukkaita vieraskielisiä kanditason tutkintoja. Maisteritasolta niiltä jo löytyykin, mutta mitä nuorempina opiskelijat saadaan tänne, sitä enemmän on mahdollista synnyttää työelämäkiinnikkeitä jo opintoaikana esimerkiksi kesätöiden kautta.

Työelämään voisi saada tuntumaa sitenkin, että koulutusohjelmiin sisällytettäisiin laadukkaat harjoittelu- ja lopputyöt. Ne voisi tehdä kiinnostuksensa mukaan yrityksessä, julkisella sektorilla tai kolmannella sektorilla.

Tätä kautta voi aueta ovi myös ensimmäiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen. Muutenkin työllistymistä tulisi helpottaa esimerkiksi joustavoittamalla oleskelulupakäytäntöjä.

Apterin mielestä kansainväliset opiskelijat tulisi huomioida paremmin myös kieliopinnoissa. Käytännössä se tarkoittaisi, että kieliopintojen rahoitukseen on panostettava. Tarve koskettaa kaikkia korkeakouluja, joten laadukkaiden kieliopintojen järjestämisessä kannattaisi myös tehdä yhteistyötä.

Määrätietoisesti ja yhteistyössä eteenpäin

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen ja työelämään integroiminen edellyttävät Apterin mukaan määrätietoisia toimia yhteiskunnan monella eri tasolla.

”Kun ymmärretään paremmin se, miten Suomen nykyisten hyvinvointisitoumusten lunastaminen vaatii merkittävää lisäystä koulutusperäiseen maahanmuuttoon, niin on helpompi saada korkeakoulut, ainejärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja yritykset tekemään tiiviimpää yhteistyötä. Suomen tulevaisuus on siitä kiinni.”

Lue lisää

Arene, UNIFI, AMKE, Akava, KT, STTK, Keskuskauppakamari ja Sivista: Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on moninkertaistettava

Valmistuvat toivovat työelämävalmiuksia vahvemmin osaksi koulutusta

Tuore Vastavalmistuneiden palaute -kyselymme antoi jälleen mielenkiintoista tietoa siitä, mitä vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ajattelevat koulutuksestaan.


Parkkari Mika
Työmarkkinatoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen erityisasiantuntija
p. +358400802145

Koulutuksen laatu, kokemukset koulutuksen annista ja työllistyminen koulutuksen jälkeen ovat merkittävimpiä tekijöitä Suomen korkeaan koulutustasoon nojaavassa menestystarinassa. Tätä kaikkea tarkastelemme vuotuisessa vastavalmistuneiden palautekyselyssä, jonka teemme yhdessä kaikkien kauppatieteellistä koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa.

Kysely on tärkeä osa Suomen Ekonomien sekä yliopistojen vuoropuhelua koulutuksen laadusta, tavoitteista ja merkityksellisyydestä. Palautetta tällä tavoin on kerätty jo 1990-luvulta alkaen.

Vuonna 2019 palaute kerättiin viidettä kertaa ainoastaan kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneilta, kun aiemmin mukana olivat myös kyseisenä vuonna kandidaatin tutkinnon suorittaneet.

Jäsenemme pitävät koulutukseen laatuun vaikuttamista erittäin tärkeänä.

Kauppatieteellisen koulutuksen merkitys omalle työuralle on kiistaton, ja siten koulutuksen kehittämistä voidaan pitää merkityksellisenä koko Suomen kannalta. Jäsenemme pitävät koulutukseen laatuun vaikuttamista erittäin tärkeänä. Se onkin ollut merkittävä osa toimintaamme vuosien varrella.

Vuonna 2019 vastavalmistuneiden kyselyyn vastasi 1 747 kauppatieteiden maisteria. Osuus on jopa 60 % kaikista valmistuneista maistereista. Kysely antaa siten hyvän kuvan koulutuksen nykytilaan liittyvistä kysymistä.

Koulutus työllistää jo opintojen aikana

Kauppatieteellisen koulutuksen saaneilla työura alkaa kehittyä jo varhaisessa vaiheessa.

Jopa neljä viidestä vastavalmistuneesta maisterista oli kyselyyn vastaamisen hetkellä jo jollakin tapaa kiinnittynyt työelämään.

Suurin osa työssä olleista koki tyytyväisyyttä omaan työtilanteeseensa, ja työllistyminen suuntautui pääasiassa yksityissektorille.

Jopa 62 % työssä olleista vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla, vaikka kouluttavia yksiköitä on eri puolilla Suomea.

Työuralle hyppääminen vaikuttaa kuitenkin opintojen loppuun saattamiseen, ja siten työssäkäynti on tyypillisesti merkittävin syy opintojen viivästymiselle.

Toisena tulppana on gradun loppuunsaattaminen. Suomen Ekonomeissa tilanne on tiedostettu, ja olemme alkaneet miettiä keinoja kylterien tilanteen helpottamiseksi.

Koulutuksen laatu koetaan hyväksi

Kyselyn kiinnostavinta antia ovat koulutuksen laatuun liittyvät näkökulmat.

Vuonna 2019 valmistuneet kauppatieteiden maisterit arvioivat yleisesti KTM-tutkinnon olevan hyvällä tasolla ja sen antavan hyvät eväät työmarkkinoille. Koulutus koettiin motivoivaksi ja sen arvioitiin hyvin vastaavan tavoitteita.

Jopa 94 % kyselyyn vastanneista koki voineensa hyvin yliopistossa, vaikka tiedämme, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat arkipäivää myös opiskelijoiden keskuudessa. Lue lisää Terve mieli, hyvinvoiva kylteri -kampanjasta.

Koulutuksessa hankituista valmiuksista parhaiten korostuivat uusien asioiden omaksuminen sekä ryhmätyöskentelyvalmiudet.

Edellisvuoteen verrattuna yrittäjävalmiuksissa sekä yleisissä johtamistaidoissa oli tapahtunut hieman kehitystä, joskin nämä kaksi teemaa koetaan yhä myös kehittämiskohteina ajatellen tutkinnon tuottamaa osaamista.

Usein kaivataan myös elinkeinoelämäyhteyksien kehittämistä, ja myös sen osalta olemme valmiina vuoropuheluun ja yhteiseen kehittämiseen yliopistoyksiköiden kanssa.

Kysely on antanut vuosien aikana aina monenlaisia kimmokkeita uuden kehittämiselle ja keskusteluille, ja näin sen näemme mielellämme olevan jatkossakin. Kiitosta ansaitsevat raporttien kirjoittajat, yliopistojen puolelta mukana ollut henkilöstö ja tietenkin aina kaikki kyselyyn vastanneet.

Tutustu Vastavalmistuneiden palaute -raporttiin.

Erittäin hyvä ellei täydellinen?

Asettaako yhteiskunta turhan kovat paineet onnistumiselle ja menestykselle? Kuka on täydellinen? Mitä oikeastaan on menestys ja miten siihen päästään? Kuka määrittelee menestyksen? Menestyksen, riittämisen ja täydellisyyden tavoittelussa on paljon pohdittavaa. Ei ihme, että aivot ja sitä kautta tekijät väsyvät.


Hellman Veera
Asiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229

Muina milleniaaleina olen usein pohtinut sitä, mikä on tarpeeksi, jotta voi saavuttaa jonkun tason menestyksessä. Tarpeeksi liikunnassa, harrastustoiminnassa, koiranomistamisessa tai vaikka kahvipapujen laadussa? Tuntuu, että ympäröivä yhteiskunta asettaa kovat paineet ennen kaikkea nuorille ihmisille näyttää, mihin pystyy, oli sitten kyse työnteosta, opintomenestyksestä, terrierinpennun kouluttamisesta tai vaikka siitä, miten monta eri lajia joogaa mahtuu viikko-ohjelmaan. Sosiaalinen media ei välttämättä helpota tätä paineen tuntua.  

Nälkä on hyväksi, tai ainakin itse koen niin, mutta missä menee näyttämisenhalun ja liiallisuuden raja? Siitä en tiedä, mutta uskoisin, että se on täysin veteen piirretty.

Onko kaikki aina opittava kantapään kautta?

Minulla on ollut monesti paha tapa työntää lusikkani joka soppaan. Kyse ei ole koskaan ollut vallan tai menestyksen tavoittelusta, vaan siitä, että olen lähtökohtaisesti hyvin kiinnostunut kaikesta ja haluan olla tekemässä ja näkemässä muutosta esimerkiksi yhteiskunnassa. Sen lisäksi, että haluan olla mukana, haluan myös tehdä työni ja minulle osoitetut tehtävät kunnialla. Niin sen pitääkin olla. On kuitenkin myönnettävä se, että kaikkea ei kannata tehdä omaa jaksamista laiminlyömällä. Sen sijaan, että koko ajan pitää suorittaa ja näyttää, voisi olla hyvä välillä sanoa ääneen, että nyt on paha hetki, en vain ehdi tai jaksa hoitaa tätä asiaa. 

Olen oppinut tämän kantapään kautta. Jossain kohtaa saatoin valvoa yöt kirjoittaen kannanottopohjaa tai esimerkiksi koulutöitä tehden, koska ne olivat jääneet viime tippaan. Pääsykokeisiin luin muutaman viikon ajan yön pimeinä tunteina, koska halusin kouluun, mutta työrintamalla oli hektistä. Joskus saatoin valvoa yöt vain siksi, että pää ei ollut ehtinyt tyhjentyä kuluneen päivän menosta ja asiat pyörivät mielessä. 

Miksi pohdin ääneen kiireisimpiä vuosiani? Siksi, koska olen varma, että moni muukin on jossain kohtaa tajunnut, että omaa jaksamista ei saa eikä voi laiminlyödä loputtomiin. Että tunnollisuudella ja menestyksellä on hintansa, joka on välillä turhan korkea. Sinä olet tärkein, kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Voi kunpa sen vain voisi sisäistää yhtä nopeasti kuin näppäillä läppärillä.

Tuleeko meistä koskaan tarpeeksi hyviä sanomaan ei?

En ole vieläkään valmis, en ihmisenä, järjestötoimijana, opiskelijana tai työntekijänä. Nyt osaan kuitenkin käyttää sanaa ei ja asettaa ainakin jonkinasteiset rajat. Pohdin myös, mihin omat voimavarani riittävät. Jos järjestötoiminnassa joku tehtävä on mielenkiintoinen ja tuo omaan elämääni uutta ja mielekästä sisältöä, haluan lähteä mukaan. Jos taas on kyse paljon aikaa vievästä toiminnasta, joka vie enemmän voimavaroja kuin tuo tullessaan, on hyvä pohtia sitä, onko se sen arvoista. Kukaan ei ole toistaan parempi, vaikka CV vilisisi sadoittain eri juttuja ja hommia. Toinen tekee enemmän, toinen vähemmän ja molemmat ovat täysin ok.  

Voi kuulostaa hölmöltä, että täysipäivästä työtä ja opintoja suorittava ihminen kannustaa muita olemaan suorittamatta. Tämä nyt sattuu olemaan minulle sopiva polku, josta nautin. Ehdin myös pitää huolta itsestäni. Osasyynä puolivuotias westiepoika Pantse, joka liikuttaa, vaikka aina ei huvittaisikaan urheilla. 

Nykyinen työni tuo minulle valtavasti uutta ja kiinnostavaa tietoa, opettaa vastuunkantoa, antaa paikan näyttää ja samalla auttaa minua kasvamaan ihmisenä. Opintoja suoritan sen verran kuin vain suinkin pystyn. Ei pelkästään tutkinnon vuoksi, vaan siksi, että valitsemani kauppatieteet kiinnostavat ja innostavat edelleenkin. On aina hyvä pyrkiä saamaan mahdollisimman hyviä arvosanoja, mutta sekään ei ole itseisarvo. Tärkeintä on se, että teet juuri nyt sellaista, mikä tuntuu sinulle hyvältä ja että jaksat tehdä sitä, mihin haluat panostaa. 

Toivottavasti mielenterveysviikko toi sinulle uusia näkökulmia omaan hyvinvointiisi ja avasi ajatuksia siitä, miten omasta mielestä tulee pitää huolta. Loppukaneetiksi voisi todeta sen, että ollaan ystäviä toisillemme ja ennen kaikkea itsellemme. Armollisuus ei ole keneltäkään pois vaan enemmänkin sitä, että laittaa rahaa pankkiin (tai osakesäästötilille). Terve mieli ja hyvinvoiva kylteri on kaikkien etu. 

Lue myös

Kylteri, anna armoa!

Uupuminen voi kohdata kenet tahansa ja siitä kannattaa puhua

Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Kylteri, anna armoa!

Nuorten uupumus on nousujohteinen trendi paitsi kansainvälisesti, myös meillä Suomessa. Vaaranmerkit ovat yleisiä opiskelijoilla tai juuri työelämässä aloittaneilla. Merkit voivat olla keskenään erilaisia, vaikka perimmäinen syy on uupumuksessa tai ahdistuksessa.


Kampanjakuva

Monesti uupumus pohjaa riittämättömyyden tunteeseen. Monelle on tuttu ajatus, ettei koe pystyvänsä vastaamaan itseensä kohdistuviin paineisiin ja odotuksiin. Ne voivat tulla ympäröivästä yhteiskunnasta, mutta usein asetamme kohtuuttomia paineita myös itse itsellemme.

Tilastollisesti nämä kokemukset liittyvät vahvasti murrosvaiheisiin, kuten opintojen tai työelämän aloittamiseen. Mielemme kehittää helposti epärealistisia odotuksia, joihin sitten pyrimme vimmalla vastaamaan. Olemme usein itseämme kohtaan armottomia täyttääksemme toiveita ja odotuksia, omia ja muiden.

Harvalla juuri opiskelu- tai työelämään astuvalla on kuitenkaan valmiina selkeää kuvaa siitä, mitä tuleva arki todellisuudessa tarkoittaa. Korkeakouluopinnot eivät edelleenkään sisällä riittävissä määrin työelämätaitojen opettelua. Lisäksi työskentely on muuttunut hyvin itsenäiseksi eikä ohjausta ole aina saatavilla. Tehtävien priorisointi on hankalaa ja itsestään huolehtiminen jää usein opintojen ja työelämän kiireiden alle. Työaika ja vapaa-aika sekoittuvat ja tarve olla saatavilla leimaa monien päiviä. Korkeakouluopintojen aikana olisikin tärkeää saada (ja myös hyödyntää) tietoa siitä, miten omaa jaksamista voi tukea paitsi opintojen aikana, myös työelämään siirryttäessä.

Opinnot tai työelämä eivät ole kuitenkaan ainoita asioita, jotka voivat luoda paineita. Välillä tuntuu, että meidän odotetaan suoriutuvan erinomaisesti aivan kaikilla elämän osa-alueilla. Sen lisäksi, että opinnoissa olisi pärjättävä, tulisi ihmissuhteiden olla hyvin hoidettuja ja merkityksellisiä, oman kodin siisti ja sisustettu, sosiaalisen median kanavien pullistella kauniita kuvia ja mielikuvituksellisia tekstejä. Pitäisi vastata kauneusihanteita ja itseään tulisi kehittää erilaisten jännittävien harrastusten kautta…

Ei kukaan voi jaksaa tällaisten kohtuuttomien ja ristiriitaistenkin odotusten keskellä! Itselleen on syytä olla armollinen ja samalla muistaa, ettei omaa elämää kannata verrata mielikuviin toisten elämästä.

Juuri kokonaisvaltaisuus olisi hyvä ottaa lähtökohdaksi myös ongelmien ratkaisussa. Myötämielisyys itseään kohtaan on ensimmäinen askel. Ovatko itseen kohdistuvat odotukset realistisia? Tapahtuuko mitään pahaa, jos niihin ei pystykään vastaamaan? Kaikilla tulee olla lupa olla myös heikko, pyytää apua ja etsiä tukea silloin, kun sitä tarvitsee.

Mikäli uupumus alkaa vallata tilaa eikä asiaan tunnu löytyvän ratkaisua, on hyvä turvautua ulkopuoliseen apuun. Erityisesti miehillä on tutkimusten mukaan turhan korkea kynnys hakeutua avun piiriin. Avun hakeminen on kuitenkin aina järkevää. Siksi kynnys sen hakemiseen tulee olla mahdollisimman matalalla ja palveluita saatavilla. Mitä nopeammin löydetään tapoja purkaa uupumuksen tai ahdistuksen syitä, sitä parempi on lopputulos.

Ollaan siis armollisia itsellemme. Ulkopuolisten odotusten hyökyaaltoon emme aina voi vaikuttaa, mutta omaan sisäiseen riittävyyden tunteeseen kyllä. Olet hyvä ja aivan riittävä juuri tuollaisena.

Saara-Sofia Sirén

Kirjoittaja on kansanedustaja, ekonomi ja kahden lapsen äiti, jonka arki ei sujuisi ilman läheisten apua.

Lue myös

Uupuminen voi kohdata kenet tahansa ja siitä kannattaa puhua

Missä on kypärä, joka suojaa työntekijää mielenterveyden riskeiltä?

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Terve mieli, hyvinvoiva kylteri 

Viimeisen kahden vuoden aikana useat kauppatieteellisen alan opiskelijajärjestöt, niin sanotut kylteriyhdistykset, ovat lanseeranneet omannäköisiä mielenterveyshankkeita. Vaikka toimenpiteet hieman vaihtelevat kaupungista toiseen, ovat tavoitteet olleet linjassa toistensa kanssa. 


Kampanjakuva

Suomalaisessa korkeakoulukentässä oli jo kauan puhuttu opiskelijoiden mielenterveydestä ja jaksamisesta, kun Turun kauppakorkeakoulun opiskelijayhdistys, Turun KY, lanseerasi Terve Mieli -hankkeen.

Aluksi hankkeen ideana oli varmistaa ammattiavun saaminen sitä tarvitseville kauppakorkeakoulun opiskelijoille sekä aihealuetta vaivaavien tabujen rikkominen. Asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut kuitenkin paljastivat hankkeen todellisen vahvuuden: hankkeen kautta voitaisiin tarjota apua matalalla kynnyksellä. Yhdistyksessä tajuttiin, että kynnyksen madaltaminen mielenterveyteen liittyvien asioiden osalta on tärkeää – kun mieltä painavista asioista uskaltaa ja haluaa keskustella omalle lähipiirille tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, saattaa ammattiavun tarve tulevaisuudessa vähentyä. 

Hankkeessa päädyttiin keskittymään juuri ruohonjuuritason toimintaan. Mielenterveydellisistä asioista viestittiin, minkä lisäksi vapaaehtoisia tukiopiskelijoita kerättiin kokoon ja aloitettiin kouluttamaan yhdistyksen jäseniä tunnistamaan mielenterveysongelmien tunnusmerkkejä. Yhdistyksen nettisivuille luotiin kattava osio, josta jäsenet saavat tietoa eri ammattitahoista, jotka auttavat tilanteessa, jossa oma jaksaminen ei enää riitä. Yhdistykselle on myös luotu Tukinet-palveluun oma kanava, jonne yhdistyksen jäsenet pääsevät jakamaan tuntemuksiaan anonyymisti toistensa kanssa vapaaehtoisten moderoidessa keskustelua.  

Samaan aikaan kun hankkeen ydinidea alkoi teroittumaan, useat tahot tarjosivat apuaan. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta vauhdittivat hankkeen etenemistä taloudellisella tuellaan ja asiantuntijuudellaan. Kauppakorkeakoulun henkilökunnalta saatu julkinen tuki toi hankkeelle uskottavuutta auktoriteettien kautta. Yhdessä mukana olleiden tahojen kanssa perustettiin ohjausryhmä, joka on sittemmin osoittanut tärkeytensä hankkeen jatkuvuuden turvaamisessa. Järjestötoiminnassa tekijät vaihtuvat vuosittain, joten on äärimmäiseen tärkeää varmistaa, ettei tyhjästä tarvitse aloittaa toimijoiden vaihtuessa.   

Ongelmat eivät missään tapauksessa kosketa ainoastaan Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita, minkä vuoksi hanketta lähdettiin laajentamaan myös valtakunnalliselle tasolle.

Turun KY:n Terve Mieli -hankkeen aate on ollut koko vuoden ajan vahvasti pinnalla Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajaverkostossa, jossa myös Turun KY:n puheenjohtaja edustaa yhdistystään muiden Suomen kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten puheenjohtajien tapaan. Kylteripuheenjohtajaverkosto päätti yhteisymmärryksessä vuoden 2020 pääteemakseen hyvinvoiva kylteri, jonka tarkoituksena oli tuoda mielenterveyskeskustelua arkisemmalle tasolle ja nostaa kauppatieteilijöiden keskuudessa valitettavan yleisiä mielenterveyden ongelmia päivänvaloon entistä tehokkaammin. Lisäksi useat yhdistykset lähtivät Turun KY:n mallin mukaisesti kehittämään omaa henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä painottavaa toimintaansa. 

Tämä kokonaisuus muotoutui kylteripuheenjohtajaverkoston ja Suomen Ekonomien yhteisellä työpanoksella vuoden mittaan kampanjaksi, jonka nyt tunnemme nimellä Terve mieli, hyvinvoiva kylteri. Yhteistyössä kylteriyhdistykset ja Suomen Ekonomit ovat kuluvalla viikolla esillä yhdessä tärkeän asian puolesta – ja ennen kaikkea aidosti. Koemmekin, että mielenterveysviikon ajan kestävä ja kaikki kauppatieteelliset yhdistykset kattava somekampanja ei ole teennäinen sarja blogeja ja videoita, vaan läpileikkaus siitä työstä, jota kylterijärjestöissä on tehty määrätietoisesti jo verrattain pitkän aikaa.  

Henkisen hyvinvoinnin merkitystä ei voi väheksyä, ja nyt asiaan on viimein uskallettu puuttua sen vaatimalla jämäkkyydellä. Yksikään arvosana, urapolku tai titteli ei ole tervettä mieltä tärkeämpää. 

Kirjoittajat

Terve Mieli -hankkeen perustajat Aku Lehojärvi ja Samuli Tähtinen
Turun KY:n ja Suomen Ekonomien  kylteripuheenjohtajaverkoston puheenjohtaja Kalle Kahanpää 

Lue myös

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja – Opiskelijayhdistyksissä kouluttaudutaan ruohonjuuritason mielenterveystyöhön

Kauppatieteiden opiskelija Erik Kesti, 20: ”Sain uravalmennuksesta apua isossa päätöksessä”

Vaasassa opiskeleva Erik Kesti käytti Suomen Ekonomien uravalmennusta, kun hänen oli tehtävä opinnoissaan tärkeä päätös. ”Neuvoista oli niin iso apu, että olisin voinut maksaa niistä enemmänkin.”


Erik Kesti

Kun kauppatieteellisen ovet avautuvat, kylterille tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua eri oppiaineisiin niiden peruskursseilla. Ensimmäisen vuoden jälkeen edessä on pää- ja sivuaineiden valinta. Se ei aina ole helppoa, ja valinta voi kuitenkin vaikuttaa omaan työuraan paljonkin.

Vaasassa Hankenilla opiskeleva Erik Kesti pähkäili ainevalintojaan viime keväänä.

”Meillä voi onneksi aika vapaasti valita, minkä yhdistelmän itse kokee parhaaksi. Joissakin oppilaitoksissa täytyy hakea ja on tietyt pisterajat, joilla pääsee eri aineisiin.”

Pääaineekseen Erik oli valitsemassa johtamisen ja organisoinnin, jonka pariksi harkitsi sivuaineeksi saksaa.

”Ajattelin, että oppisin siinä vielä oman osaamiseni lisäksi saksan bisnestermejä. Halusin kuitenkin keskustella tästä jonkun kanssa ja kysyä, onko järkeä valita saksa sivuaineeksi, kun se on jo äidinkieleni.”

Sivuaineesta uutta osaamista

Erik oli lunastanut itselleen Ekonomien KylteriPlus-lisäpalvelupaketin ja tiesi, että pakettiin sisältyy mahdollisuus saada tarvittaessa vinkkejä ja tukea uravalmentajalta. Hän varasi ajan, ja pian uravalmentaja, kehityspäällikkö Arja Parpala otti yhteyttä.

Puhelussa pohdittiin eri näkökulmia ainevalintaan.

”Yliopiston järjestämissä pääaineilloissa olin jo kuullut, mitkä aineet yleensä tukevat työllistymisessä toisiaan. Arja totesi, että koska saksa on äidinkieleni, jokin muu sivuaine olisi minulle hyödyllisempi.”

Arja Parpala näkee saksan kielen taidon suurena etuna Erikille. Moni osaa englantia, saksaa harvempi.

”Saksa on tärkeä liikekumppanimme, joten se on kielenä erinomaista osaamista. Lähdimme kuitenkin puhumaan siitä, että sivuaineen kannattaisi tuoda hänelle ennemmin jonkin uuden substanssin osaamista. Kieli on tavallaan työväline, substanssi taas omaa ydinosaamista.”

”Otin neuvoja vastaan mielelläni”

Erikiä auttoi eteenpäin pohdinnassa Arja Parpalan esittämä kysymys: Mieti, mitkä aineet sinua eniten kiinnostavat ja missä olet vahvimmillasi.

”On kuitenkin tärkeää, että lukee niitä aineita, jotka ihan oikeasti kiinnostavat. Eihän niitä muuten jaksa viittä vuotta lukea”, Erik sanoo.

Erik Kestin mielestä investointi KylteriPlussaan ja sitä kautta uravalmennukseen on kannattanut. ”Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja.”

Arja kannusti Erikiä valitsemaan aineen, jolla olisi hänelle työmarkkinoilla merkitystä. Rahoitus kiinnosti, ja siihen Erik lopulta myös päätyi.

”Puhuimme siitä, että on tärkeää valita aineyhdistelmä, jolla saa monipuolista osaamista. Siten voi tulla palkatuksi useampaan tehtävään.”

Erik otti neuvoja mielellään vastaan ja kiittää saaneensa uskoa valintaansa. Uravalmentajan kannustuksella oli merkitystä sikälikin, ettei rahoitusta oltu yliopiston tilaisuuksissa mainittu johtamisen kanssa tavalliseksi yhdistelmäksi.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin”

Porista kotoisin oleva Erik Kesti opiskelee nyt toista vuotta ja on tyytyväinen ainevalintoihinsa. Hän on huomannut, että johtamisen ja organisoimisen kursseillakin puhutaan paljon siitä, miten päätöksenteko on tärkeää myös rahallisen arvon kannalta.

”Kyllä se aika käsi kädessä menee sivuaineeni eli rahoituksen kanssa.”

Erik uskoo, että uravalmentajan kanssa juttelu ainevalinnan kaltaisissa tilanteissa on järkevämpää kuin jonkun, joka ei tunne ekonomien maailmaa.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin. Heillä on työmarkkinoihin liittyvää ammattitaitoa ja osaamista, ja he saavat myös ekonomien työllistymiseen liittyvää tietoa liiton puolelta. Kyllähän he syystä ovat siinä pestissä.”

Erikin mielestä puhelu oli hyödyllinen. Investointi KylteriPlussaan on kannattanut.

”Laittaahan sitä rahaa tyhmempäänkin. Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja. Maksaisin tästä palvelusta enemmänkin.”

Vaikka ainevalinnat ovat motivaatiolle tärkeitä, valmentaja Arja Parpala lisää, ettei aineyhdistelmä useinkaan ratkaise sitä, mihin päätyy töihin: suurempi merkitys urapolkuun on omilla kiinnostuksen kohteilla. Myöskään ensimmäiset työpaikat eivät estä työllistymistä myöhemmin aivan eri alallekin.

”Oman uran eteen voi tehdä paljon”

Arja Parpala uskoo, että työllistyminen on tulevalle ekonomille hyvinkin todennäköistä – työpaikkoja on korona-aikanakin koko ajan tarjolla. Haasteena on enemmänkin se, että työllistyy itseä kiinnostavaan tehtävään. Sen eteen voi tehdä paljon jo opiskeluaikana.

Uravalmentajat auttavat omalta osaltaan opiskelijoita hahmottamaan, mitä opintojen jälkeen haluaa tehdä. Arja Parpala kannustaa verkostoitumaan ja rakentamaan kontakteja esimerkiksi yritysten edustajiin, jotka pitävät oppilaitoksissa luentoja. Uravalmentajat myös opastavat työnhakutekniikoissa ja LinkedInin hyödyntämisessä.

”Meillä on paljon verkkovalmennuksia, ja kesätyönhakua tukemaan avaamme uudestaan alkuvuonna verkkosivuston. Monet eivät myöskään ole kuulleet pikamentoroinnista, jota tarjoamme kylteriplussalaisille.”

Parpala vinkkaa opiskelijoita hyödyntämään lisäksi tuttuja ekonomeja, jos heitä sattuu tuttavapiirissä olemaan. Ekonomiuraan liittyvistä asioista on avartavaa puhua jonkun sellaisen kanssa, joka on jo pitkään tehnyt työtä kaupallisella alalla. Jopa omaa äitiä tai isää voi hyvin haastatella.

Erik Kesti uskoo, että saattaa käyttää liiton uravalmennusta myös myöhemmin.

”Tavoittelen kansainvälistä uraa, koska minulla on kuitenkin kielitaitoa. Voi olla helpompi lähteä ulkomaille töihin, jos saa siihenkin tukea uravalmennuksesta. Mutta siihen menee vielä vuosia.”

Teksti: Arja Kuittinen

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Työpaikkoihin on nyt paljon hakijoita, joten joukosta pitäisi pystyä erottumaan entistäkin paremmin. Ekonomien uravalmennus antoi kauppatieteiden opiskelija Janina Airikaiselle hyödyllistä tietoa ja itsevarmuutta työnhakuun.


Janina Airikainen

Janina Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä.

Ensimmäisen työpaikan löytäminen on koronan kurittamilla työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Työmarkkinoilla näkyy silti muutakin kuin synkkiä pilviä: paikkoja avautuu edelleen. Sen huomasi ilokseen myös laskentatoimen opintojaan Helsingin Hankenilla viimeistelevä Janina Airikainen.

Airikainen oli tehnyt kandivaiheen jälkeen jo vuoden maisteriopintoja ja onnistui löytämään koronakriisin keskelläkin työpaikan kesäksi.

”Olin todella onnekas, sillä pääsin samaan paikkaan kuin edellisenä kesänä.”

Kesällä hän huomasi lisäksi kiinnostavan työpaikan, joka oli avautumassa tänä syksynä. Tarkoitus oli ollut jatkaa opintoja, mutta unelmapaikka muutti suunnitelman.

”Sitä ei mitenkään voinut skipata. Päätin hakea sitä ja aloin nopeasti laatia työhakemusta.”

”Hakemukseen kannattaa panostaa”

Airikainen oli samaan aikaan suorittamassa myös Suomen Ekonomien kesäkurssia, jossa yksi harjoituksista oli työhakemuksen laatiminen. Tehtävää palauttaessaan hän kertoi aikovansa hakea paikkaa hakemuksellaan oikeasti.

Koska Airikainen oli lunastanut itselleen kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin, hänellä oli mahdollisuus kysyä apua hakemuksen tekoon Suomen Ekonomien uravalmentajalta. Uravalmentaja Taija Keskinen luki Airikaisen hakemuksen, antoi palautetta ja katsoi vielä uudestaan Airikaisen viilaaman version.

”Hän ehdotti, että hakemusta kannattaa kohdentaa enemmän juuri haettavaan työhön. Toin siihen enemmän osaamistani ja sitä, että tiedän jotain laskentatoimesta. Ja että haluan juuri tälle alalle. Uusimastani versiosta Taija sanoi, että nyt se näyttää siltä miltä pitääkin.”

”Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä olennaiseen.”

Taija Keskinen muistaa, että Airikaisella oli jo valmiiksi tosi hyvä hakemus.

”Pyrimme silti yhdessä vielä tiivistämään sitä. Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä ylitöinä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä vain olennaiseen. Kävimme läpi myös työpaikkailmoituksen ja annoin vinkkejä, miten sen sisältöön voisi yrittää vastata vielä paremmin.”

”Tuli itsevarmempi olo”

Seuraava avuntarve ilmaantui nopeasti, sillä hakemuksen lähettämisen jälkeen Airikaiselle kolahti kutsu työhaastatteluun. Myös siihen hän kaipasi tukea ja laittoi sähköpostia Ekonomien urapalveluun.

Sparraus uravalmentaja Birgit Lindholmin kanssa toteutui korona-ajan vuoksi puhelimessa. Taustaksi käytiin läpi, millaisesta työstä on kyse ja miksi se kiinnosti Airikaiselle.

”Birgit teki minulle sellaisia kysymyksiä, mitä haastattelussakin voitaisiin kysyä ja antoi vinkkejä vastauksiin. Hän muistutti, että rekrytoija voi kuulla ne kymmeneltä muultakin ja kehotti miettimään, voinko antaa jotain lisää. Kuvasin tarkemmin sitä, miksi haluan juuri siihen yritykseen enkä jonnekin muualle. Sitä kuulemma kysytään usein.”

Haastattelun harjoittelu tuntui hyödylliseltä. Vastauksia pystyi harjoittelemaan ilman paineita, ja tuttujakin asioita oli hyvä kerrata.

”Tuli itsevarmempi olo mennä haastatteluun. Se oli vielä elämäni ensimmäinen englanniksi ja Teamsin kautta tehty haastattelu. Harjoittelin lisää kotona ja tein myös itsestäni ajatuskartan.”

Uravalmentaja Birgit Lindholm muistaa vinkanneensa haastattelua jännittäneelle Airikaiselle, ettei jännittämistä pidä pelätä.

”Se on luonnollinen reaktio. Rekrytoija voi nähdä sen jopa positiivisena merkkinä siitä, että on todella kiinnostunut työpaikasta.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin”

Janina Airikainen ei tullut valituksi hakemaansa työhön, mutta kolmen parhaan joukkoon pääsy oli hänestä hyvä tulos. Samaa mieltä on Birgit Lindholm:

”Se on tosi hyvä tulos. Vain yksi saa kultamitalin, mutta hän on päässyt palkintosijoille.”

Nyt Airikaisella on työn alla gradun kirjoitus. Kevääksi odottaa jo seuraava harjoittelupaikka, jossa hän pääsee paneutumaan tilintarkastuksen saloihin.

Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä. Vaikka kilpailu on koventunut, hän uskoo, etteivät työpaikkojen ovet ole työuraansa aloittelevaltakaan sulkeutuneet.

”En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin. Ainakin LinkedInissä tulee koko ajan vastaan oman alani eli taloushallintoalan harjoittelupaikkoja. En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

Airikainen arvelee, että saattaa löytää itsensä lopulta aivan muunlaisesta työstä kuin mihin oli ennen kuvitellut päätyvänsä. Ekonomien kylteriyhdyshenkilön hommissa hän on huomannut, että esimerkiksi markkinointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät työt voisivat kiinnostaa.

Myös uravalmentaja Birgit Lindholm uskoo, että koronasta huolimatta voi löytää omia arvoja vastaavan, mielekkään työn.

”Paikkoja löytyy edelleen.”

”Uravalmennus voi vaikuttaa ratkaisevasti”

KylteriPlus-palveluun sisältyvänä uravalmennus oli Airikaisen mielestä myös edullista. Hän aikoo ostaa KylteriPlussan myös opintojensa loppuajaksi sekä Kauppalehden että urapalvelujen vuoksi. Koko KylteriPlus kaikkine etuineen maksaa 25 euroa.

”En tiedä, mistä muualta opiskelija voisi saada näin edullisesti ja helposti apua työnhakuasioissa. Hintaero muihin valmennuksiin on varmasti suuri.”

Airikainen uskoo, että ekonomien oman ammattiliiton valmentajat tuntevat paremmin ekonomien työmahdollisuuksia ja osaavat antaa spesifimpää apua kuin uravalmentajat muualla. Hänestä Ekonomien uravalmentajan puheille on myös matalampi kynnys kuin muualle.

Työuransa alussa oleva kauppatieteilijä uskoo, että tulee käyttämään liiton uravalmennusta myös myöhemmin esimerkiksi omaa urapolkua miettiessään. Airikaisen mielestä pitää nöyränä, kun ei usko osaavansa kaikkea heti hyvin.

”En kuulu niihin, jotka uskovat pärjäävänsä yksin kaikessa. Kyseenalaistan ideoitani ja kuulen mielelläni ajatuksia joltain, joka tietää enemmän kuin minä. Uravalmentajat tietävät, miten työnhaussa homma toimii.”

Selvästi tärkein KylteriPlussaan sisältyvistä eduista onkin hänestä mahdollisuus kääntyä uravalmentajien puoleen. Kun on entistäkin vähemmän paikkoja tarjolla, itsensä pitää osata tuoda esiin muita paremmassa valossa.

”Se voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, saako kesätöitä vai ei.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

Opiskelijoiden tilanteet muuttuivat radikaalisti – miten kävi vaihto-opintojen?

Vaihto-opiskelu on yksi opintojen kohokohdista. Opintosuoritusten lisäksi matkaan tarttuu usein unohtumattomia kokemuksia ja kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Tänä vuonna vaihto-opinnoissa jouduttiin tekemään äkkijarrutuksia ja muutoksia suunnitelmiin.


Anni Miettinen
Anni Miettinen joutui palaamaan Suomeen ennen suunniteltua, koska koronapandemia alkoi sulkea kampusalueita Yhdysvalloissa.

Tampereen yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Valtteri Vapola suuntasi helmikuussa Souliin Etelä-Koreaan. Vaihtokohde valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen paljon matkustaneelle opiskelijalle siksi, että häntä kiinnostivat kohdemaan kulttuuri, historia ja poliittinen tilanne.

Vapola kertoo, että oli tyytyväinen päätökseensä lähteä juuri Etelä-Koreaan, sillä se oli yksi niistä maista, joissa vaihtokokemuksesta pystyi nauttimaan edes paikoin normaalisti.

”Koronaviruspandemian alkaminen sattui juuri huonoimpaan mahdolliseen aikaan oman vaihtoni kannalta”, Vapola kertoo.

Lähdön piti tapahtua helmikuun puolenvälin jälkeen, jotta se osuisi paikalliseen lukukausirytmiin. Opintojen lisäksi Vapola joutui pohtimaan käytännön asioita, kuten sitä, miten asunnon jälleenvuokrauksen kanssa kävisi. Lopulta hän kuitenkin pääsi lähtemään.

Myös Soulissa siirryttiin verkko-opetukseen, kun pandemiatilanne paheni. Etäopiskelun oheen oli helpompi sovittaa aikaa päiväretkille, kertoo Valtteri Vapola. Kuva on otettu Namsan Seoul Towerin juurelta.

Poikkeuksellinen kevät muistutti elämän ennalta-arvaamattomuudesta

Joensuussa opiskeleva Anni Miettinen hakeutui vaihto-opiskelijaksi Yhdysvaltoihin muun muassa kohdemaan moninaisuuden vuoksi. Tällä Miettinen tarkoittaa sitä, että maa tarjoaa niin monikansallisten suurkaupunkien vilinää kuin hyvin periamerikkalaisia kokemuksia. Sen lisäksi hän halusi syventää englannin kielen taitojaan.

Miettinen viihtyi erinomaisesti ensimmäiset kuukaudet, mutta joutui kuitenkin palaamaan ennenaikaisesti Suomeen. Korkeakoulut ryhtyivät rajoitustoimiin Eurooppaa vilkkaammin, ja kokonaisia kampusalueita alettiin sulkea ripeästi. Päätös Suomeen palaamisesta ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä tartuntatapaukset olivat lisääntyneet räjähdysmäisesti Euroopassa.

”Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti”, Miettinen sanoo.

Miettinen pystyi onneksi jatkamaan vaihto-opintojaan myös Suomeen palattuaan. Erityisjärjestelyistä sopiminen yhdessä professorien kanssa sujui, vaikka aikaero toi mukanaan omat haasteensa. Vaikka opinnot oli mahdollista suorittaa etänä, Miettisen kuva kepeästä vaihtoajasta täynnä huoletonta matkustelua ympäri Yhdysvaltoja oli kuitenkin muuttunut tyystin. Monet suunnitellut reissut jäivät väliin.

”Viime kuukausien kokemukset ovat antaneet valtavasti perspektiiviä elämään.”

Miettinen kuitenkin ajattelee, että niihin paikkoihin ehtii vielä. Sen lisäksi hän on varma siitä, että tulee muistamaan kuluneen kevään poikkeuksellisena ajanjaksona elämässään. Vaihtokokemus oli myös oppitunti elämän ennalta-arvaamattomuudesta. Onneksi nuoren naisen seikkailuhalu ei ole hiipunut, vaan matkailun nälkä on edelleen suuri.

”Viime kuukausien kokemukset ovat antaneet valtavasti perspektiiviä elämään ja kasvattaneet myös arvostusta oman arjen peruspilareita kohtaan”, kertoo Miettinen.

Soulissakin siirryttiin etäopetukseen

Valtteri Vapola jäi epävarman alun jälkeen Souliin, jossa oltiin tarkkoja lupa-asioista ja terveydentilasta. Koronavirus ei kuitenkaan päässyt yllättämään Vapolaa, sillä hän kokee, että oli koko ajan hyvin perillä virustilanteen etenemisestä. Matkalaukkuun pakattiin jo Suomessa hyvät määrät käsidesiä ja suojamaskeja, sillä maskien käyttö oli pakollista Soulissa.

Myös Soulissa siirryttiin Suomen tapaan verkko-opetukseen, kun pandemiatilanne paheni. Vapola ei itse päässyt kertaakaan fyysisesti oppitunnille. Tämä toki harmitti Aasian vanhimpaan yliopistoon, Sungkyunkwan Universityyn lähtenyttä tiedonjanoista nuorta.

Maskien käyttö oli pakollista Soulissa. Vapola kertoo, että julisteita koronaviruksesta ja käsienpesusta oli joka paikassa ja julkisessa liikenteessä normaalia vähemmän väkeä. Kuva on otettu yliopiston asuntolan vieressä.

Sen lisäksi oheistoimintaan osallistuminen oli mahdotonta. Positiivisia puolia verkko-opetuksessa oli esimerkiksi se, että päivistä pystyi tekemään itsensä näköisiä ja aikaa oli helpompi sovittaa esimerkiksi päiväretkille.

Joskus metrossa sai olla lähes yksinään.

Varotoimenpiteet näkyivät ulkona jatkuvasti: lähes jokaisella vastaantulijalla oli maski julkisilla paikoilla, huomiota herättäviä julisteita koronaviruksesta ja käsienpesusta oli joka paikassa ja julkisilla liikkuessa väkeä oli huomattavasti vähemmän kuin normaalisti. Joskus metrossa sai olla lähes yksinään.

Vapolan mukaan pandemiatilanne oli luonnollisesti ikävä ja traaginen asia, mutta silti hän tunsi olonsa Etelä-Koreassa turvallisemmaksi kuin Suomessa. Tähän vaikuttavia asioita olivat esimerkiksi laadukas terveydenhuoltojärjestelmä sekä se, että koronan leviäminen ja kuolleisuus onnistuttiin pitämään matalalla poikkeuksellisen esimerkillisesti. Suomalaiset kontaktit Soulissa lisäsivät turvallisuuden tunnetta, sillä jos jotain olisi sattunut tapahtumaan, hänellä olisi ollut vertaistukea tarjolla myös omalla kielellä.

Vapola koki Etelä-Korean kulttuurin mielenkiintoiseksi, vaikka paikalliseen tapaan tehdä asioita pitikin hetken aikaa sopeutua. Hän kuitenkin uskoo, että vaihto-opiskelu ei jäänyt viimeiseksi kerraksi Soulissa.

”Kun maan tavoille oppii, käsillä on kulttuurisesti uskomattoman rikas maa, joka antaa paljon enemmän kuin ottaa”, kiteyttää Vapola.

Teksti: Veera Hellman
Kuvat: Anni Miettisen ja Valtteri Vapolan kotialbumit

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

Kun työelämään astuminen lähestyy, opiskelijalle voi olla paljon apua KylteriPlussaan kuuluvasta uravalmennuksesta. Mona Mäkkylä sai opintojensa loppusuoralla Suomen Ekonomien uravalmentajalta kullanarvoisia vinkkejä työnhakuun.


Mona Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.
“Sain uravalmentajalta paljon hyödyllisiä, konkreettisiä vinkkejä.”

Oletko kuullut huijarisyndroomasta? Siitä, että vaikka tietäisi osaavansa paljon ja olleensa jo alan töissäkin, voi tuntea olevansa huijari, jonka osaamattomuus paljastuu koska tahansa.

Hiukan tämän tapaisia tunteita oli Turussa vielä viime keväänä opiskelleella Mona Mäkkylällä. Mäkkylä oli jo valmis tradenomi, työelämässäkin mukana ja jatkamassa opintojaan kohti kauppatieteen maisterin tutkintoa. Jäljellä oli enää gradun viimeistely ennen siirtymistä täyspäiväisesti työelämään.

Kaikesta huolimatta hänellä oli epävarma olo omasta osaamisestaan.

”Oli tosi haastavaa sanoittaa sitä, mitä oikeasti osaan.”

”Pääaineeni oli kansainvälinen liiketoiminta. Sen opiskelusta ei kerry samalla tavalla konkreettista, teknistä osaamista kuin vaikka laskentatoimesta. Kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen on aika pehmeää osaamista.”

Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.

”Sen sanoittaminen oli tosi haastavaa. Tiesin, että minulla on tällaista ja tällaista työkokemusta, mutta silti olin aika pihalla, mitä töitä voisin jatkossa edes hakea. Ehkä se johtui myös siitä, että valmistuin ensin tradenomiksi ja vietin vain kaksi vuotta yliopistossa. En siksi ole ehkä niin selkä suorana osannut lähteä työnhakuun kuin joku muu.”

Mona Mäkkylä
”Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä”, Mäkkylä sanoo.

”Sain hyödyllisiä vinkkejä”

Mona Mäkkylä tutkaili netistä erilaisia paikkoja, joista voisi saada apua työnhakuun, ja valitsi eri vaihtoehdoista ammattiliittonsa Suomen Ekonomien uravalmennuksen. Liiton 25 euroa maksaneeseen KylteriPlus-pakettiin kuuluva valmennus tuntui rahanarvoiselta edulta, sillä jo yksittäinen uravalmennuskerta olisi maksanut muualla paljon enemmän.

Mäkkylä kiittää Ekonomien uravalmentaja Kristiina Kurjelta saamaansa tukea. Puhelimessa käyty keskustelu auttoi selkeyttämään omaa ajatustenvirtaa ja konkreettisesti parantamaan cv:tä ja hakemuskirjettä.

”Uravalmennus kannattaa, jos haluaa työnhakuun apua.”

”En ollut juuri silloin edes hakemassa töitä, mutta halusin varmistaa, että minulla on valmiudet hakea. Hyvää cv:tä tai hakemusta ei ole helppo tehdä. Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä ja niiden sanamuotoja. Sain paljon hyödyllisiä vinkkejä.”

Mäkkylä uskoo, että Suomen Ekonomien uravalmennuksesta olisi hyötyä muillekin valmistumista lähestyville ja työnhakua miettiville.

”Moni voi olla keskittynyt opintoihin, eikä työkokemusta ole valmistuessa vielä paljon. Kun saa juteltua jonkun kanssa ja selkeytettyä omia ajatuksia, osaa ehkä paremmin korostaa työhaastattelussakin sitä, mikä on hyödyllistä. Uravalmennus kannattaa, jos oikeasti haluaa työnhakuun apua.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Timo Mäkipää

Viestinnällä on iso vastuu pitää yhteisö koossa

Pari viikkoa koronakriisin alkamisen jälkeen kysyin eräältä tuttavaltani, onko hän pelkästään työttömyyskassan vai myös oman alansa ammattiliiton jäsen. Hän – korkeakoulutettu kolmekymppinen – ei osannut sanoa. Mistä se kertoo?


Levänen Ida
Viestintä- ja markkinointipäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Suomen Ekonomit ja kaikki muutkin liitot ovat olemassa vain jäsentensä kautta. Olemme kovan haasteen edessä, koska nuoret eivät enää ole liittyneet jäseniksi samaan malliin kuin aiemmat sukupolvet. Kuitenkin vain yhdessä voimme oikeasti tehdä työelämästä parempaa.  

Me liittojen viestijät emme aina taida muistaa, että puheemme tesseistä, yleissitovuudesta, vaikuttamisesta, paikallisesta sopimisesta, vuosilomista ja kilpailukielloista ovat melko käsittämättömiä aika monelle. Mahdollisesti myös käsittämättömän tylsiä. 

Ammattiyhteisöt ovat ison, mutta toistaiseksi yllättävän vaietun ongelman edessä: nuoret eivät järjestäydy samaan malliin kuin aiemmat sukupolvet. Toisin sanoen nuoret eivät liity jäseniksi. Miksi puhumme järjestäytymisestä, kun sekin on termi, jonka sisältö täytyy tuntea, että sen voi käsittää?   

Palvelut ovat tärkeitä, mutta arvot yhdistävät

Työelämään tulevat sukupolvet toivovat työn vastaavan omia arvojaan ja olevan merkityksellistä. Meidän tehtävämme on onnistua kertomaan, että meillä on Suomessa järjestelmä, jossa voimme joukkovoimalla tehdä työelämästä paljon parempaa kuin mikään, mitä saisimme aikaan ilman toisiamme. Että se joukkovoima on yhteinen. Oman työni merkityksellisyyden löydän siitä, että saan tehdä töitä esimerkiksi työelämän tasa-arvon, inklusiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi niin, että Suomen kilpailukyvystä pidetään huolta.

Nuoret myös arvostavat yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta enemmän kuin ketkään aiemmin. Meidän täytyy pystyä viestimään siitä, että koronakriisin alussa Suomen yritykset hyötyivät valtavasti niistä nopeista ratkaisuista, joita pysyttiin tekemään vain siksi, että meillä on tämä järjestelmä. Järjestelmä, jossa ammattiliitot ovat neuvottelemassa ykköspöydissä. Järjestelmä, jota ei ole ilman jäseniä. Ammattiliitoissa on ylivoimaisesti paras osaaminen työelämäkysymyksissä, ja siksi siellä ykköspöydissä ollaan. Pelottaa ajatella, miten koronakriisin akuutti hoito olisi onnistunut ilman tätä systeemiä. 

Ammattiliitoissa on ylivoimaisesti paras osaaminen työelämäkysymyksissä, ja siksi siellä ykköspöydissä ollaan. 

Kielenkäyttö on myös vallankäyttöä. Kun puhumme asioista niin, että vain pieni piiri ymmärtää, pidämme päätös- ja vaikutusvallan pienen piirin sisällä. Samalla pitkästytämme ja pelotamme karkuun kaikki muut. Haastan itseni ja jokaisen liittoviestijän tekemään enemmän sen hyväksi, että puhumme asioista ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Jos verottaja pystyy selkokieleen, mekin pystymme. 

Lupaan, että pyrin Ekonomien viestintäpäällikkönä tekemään kaikkeni, jotta olet paremmin tietoinen siitä, mitä asioita ekonomiyhteisö ajaa ja millaisia henkilökohtaisia palveluita, etuja ja turvaa sinulle on joukkovoiman ansiosta tarjolla.  

Jos sinulla on toiveita tai ajatuksia Ekonomien viestinnän parantamiseksi, ota epäröimättä yhteyttä tai viestittele vaikka Twitterissä.

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Korona vei kesätyön? Tilalle voi kehitellä vaikka mitä mielekästä

Vaikka et tänä kesänä pääsisi hankkimaan kokemusta kesätöissä, voit silti kehittää itseäsi ja osaamistasi näillä järkevillä vaihtoehdoilla.


Korona riisti monelta kesätyöpaikan, merkinnän CV:ssä, uudet opit ja kokemukset, ehkä jopa valmistumisen jälkeen valmiiksi pedatun työpaikan. Mitäs nyt sitten? Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Tutkinto-opiskelu: Suorita kesällä tutkintoosi sisällytettäviä opintoja, vaikkapa ylimääräinen sivuaine. 

Muu opiskelu: Tutki avoimen yliopiston ja kesäyliopiston vaihtoehdot. Rekrytointikonsultti suosittelee opiskelemaan etenkin viestintää, digitaitoja ja johtamiskykyjä tulevaisuuden työelämää varten.

Vapaaehtoistyö: Jos lukuvuoden päätteeksi opiskelu ei enää maistu, harkitse vapaaehtoistöitä. Vapaaehtoisena opit samoja tärkeitä työelämätaitoja kuin palkollisena. 

Muun alan työkokemus: Katso työpaikkailmoituksia avoimin silmin. Yksi kesä menee vaikka mansikkatilalla tai kuljetuspalvelutyöntekijänä. Kokemus asiakasrajapinnassa ei mene koskaan hukkaan. 

Yrittäjyys: Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi kevytyrittäjänä.  

Täsmävinkit omaehtoiseen opiskelukesään

Kuva: Pixabay

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.


opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Koronakriisin seurauksena nyt myös määräaikaisen kesätyöntekijän voi irtisanoa koeajalla tai lomauttaa, ja tämä näkyy kylterien kesätyörekrytoinneissa selvästi. Työelämän pulmatilanteisiin voi ja kannattaa alkaa varautua jo opiskeluaikana.


opiskelija istuu sängyllä lukemassa kirjaa

Koronaan liittyvien lakimuutosten ensisijainen tarkoitus oli työpaikkojen turvaaminen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.  

”Lomautus on työntekijälle aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, vaikka ei sekään varmasti mukavalta tunnu. Nyt kun ihmisiä lomautetaan isolla kädellä, se vaikuttaa vääjäämättä kesätöihinkin”, hän harmittelee. 

Suomen Ekonomien jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä kertoi, että korona on vaikuttanut kesätyösuunnitelmiin.

Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa 

Kesätyöntekijää muutokset koskevat siten, että nyt myös määräaikaisen työntekijän saa yksityisellä sektorilla lomauttaa toisin kuin yleensä. Toki lomauttamiselle täytyy edelleen olla peruste.  

Lisäksi työsuhteen voi purkaa koeaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. 

Opiskelijakin voi saada työttömyysturvaa 

Muutoksia tehtiin nopeasti myös työttömyysturvaan. Koska lomautusmahdollisuus laajeni väliaikaisesti määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautetuilla määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.  

Jos taas työsuhde puretaan työnantajan puolelta koeaikana, työntekijälle ei tule työttömyysturvan karenssia ja omavastuupäivät on poistettu. 

Kassan työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon.

Työttömyysturvaa lomautettu kesätyöläinen saa, jos hän on kassan jäsen ja ansiopäivärahan edellyttämä työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon. Poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että on tehnyt vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on viimeistään 3.7.2020.  

KOKO-kassa on ekonomien kassa 

Korkeasti koulutettujen KOKO-kassan jäseneksi voi siis liittyä jo opiskelun aikana, kunhan on liittymishetkellä palkkatyössä.  

Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa.

Salokannel suosittelee jäsenyyttä: ”Töiden ja opintojen limittyminen näyttää olevan melko yleistä etenkin opintojen ollessa jo loppusuoralla. Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa, ja se taas valmistautumista opintojen jälkeiseen työelämään.”

Kaikki alat eivät sukella 

Salokannel muistuttaa, että vaikka monen opiskelijan kesätyösuunnitelmat ovat kariutuneet, monella alalla on paikkoja edelleen tarjolla. Esimerkiksi finanssialan tilanne näyttää oleva kesätyöpaikkojen osalta kohtuullisen hyvä. 

Myöskään lomautus ei välttämättä tarkoita, että sen kesän työt menevät sivu suun. Lomautuksen ajaksi voi ottaa muun työn, kunhan se ei sisällöltään ole oman työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

Salokannel uskoo, että yritykset pyrkivät tarjoamaan paikkoja ja pitämään kiinni kesätyösopimuksista parhaan kykynsä mukaan.  

Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin.

”Jos töitä ei kuitenkaan löydy, kannattaa miettiä, voiko kesän hyödyntää vaikka edistämällä opintoja”, Salokannel ehdottaa, ja vakuuttaa:

”Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin. Sitä ei kannata murehtia.”

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Pixabay

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Kaveriporukan Napolin-matka peruuntui, mutta samalla muistui mieliin yhteisöllisyyden perimmäinen tarkoitus.


Koivistoinen Tuomas
Warrantti ry:n puheenjohtaja, Vaasan yliopisto
p.

En vielä helmikuussa pidetyn vapun suunnittelutilaisuuden yhteydessä osannut kuvitellakaan, mihin pisteeseen tilanteemme voisi eskaloitua. Eri suunnilta tuleva vähättelevä informaatio koronaviruksesta piti kaveriporukkani suunnitelmat yhteisestä Napolin matkasta hengissä helmikuun alkuun saakka. Eipä taideta lähteä poikien kanssa Napoliin huhtikuun puolessa välissä. 

Jos luonto suo pitkää ikää, tulen varmasti kertomaan lapsenlapsilleni ajasta, kun vessapaperin määrästä huolimatta meillä ei hyvin pyyhkinyt. Yhteiskuntamme ajautunee vääjäämättä taloudellisen kuopan pohjalle, ja yritysten lisäksi tämä tulee näkymään laajamittaisesti opiskelijoiden arjessa. 

Kesätöiden perumisen ja lomautusten vuoksi tulevan lukuvuoden taloudellinen ahdinko tulee olemaan opiskelijoille laajassa skaalassa mittava. Valehtelematta en malta odottaa aikaa, jolloin Corona lukee iltapäivälehtien pääotsikoiden sijaan taas vain pullon etiketistä. 

Tulevan lukuvuoden taloudellinen ahdinko tulee olemaan opiskelijoille laajassa skaalassa mittava. Näinä aikoina kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys toden teolla punnitaan.

Näinä aikoina kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys toden teolla punnitaan. Ystäväni kysyi minulta tammikuussa juhlapuhetta kirjoittaessaan, mitä yhteisöllisyys minulle merkitsee. Se on aihe, josta olen puhunut paljon niin Vaasan kauppakorkeakoulun kuin Suomen kauppakorkeakoulujen yhteydessä, mutta jota olen käsitellyt todella vähän pintaa syvemmältä.

Yhteisöllisyys tarkoittaa minulle sitä, että matka tiedekirjaston kahvilan läpi kestää usein yli kymmenen minuuttia, koska lähes jokainen vastaan tuleva ihminen on aidosti kiinnostunut päivän tapahtumista ja kuulumisista. 

Toiseen kylterikaupunkiin mennessäni koen oloni tervetulleeksi. Stereotyyppisen kalseiden bisnesihmisten sijaan minut ottavat vastaan leveät hymyt. 

Vaikka yhteisöllisyys näkyy voimakkaasti kylteri- ja ekonomiyhteisöissämme, parannettavaa löytyy aina, sillä kehitys loppuu tyytyväisyyteen.

Poikkeuksellisten aikojen vuoksi myös yhteisöllisyys on ottanut täysin uuden muodon. Yhteisöllisyyttä on tiedekirjaston kahvilan keskusteluiden siirtäminen sosiaaliseen mediaan ja videochattiin. Yhteisöllisyyttä on myös kotona pysyminen, jotta tapahtumissa käyminen olisi mahdollista tulevaisuudessa. 

Tiivistetysti yhteisöllisyyden perimmäisin tarkoitus, eli muista välittäminen ja yhteisen edun laittaminen oman eteen, ilmenee tällaisina aikoina. Peskää käsiänne, välttäkää julkisia paikkoja ja pitäkää huolta toisistanne.

Biz Potential Finland 2019 -kilpailun voitti Boomi ry:n joukkue

Boomi ry:n joukkue vei voiton tänään Tampereella järjestetyssä kauppatieteiden opiskelijoiden Biz Potential Finland 2019 -kilpailussa.


Boomi ry:n joukkue

“Hyvin implementoitavissa oleva ratkaisu, joka tuo kestävän rahoituksen teemat asiakkaan ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Saara Pohjalainen. 

Biz Potential Finland 2019 oli ensimmäinen Suomen Ekonomien ja Danske Bankin järjestämä kauppatieteilijöille suunnattu case-kilpailu. Kilpailussa testattiin opiskelijoiden talousosaamista sekä alan akateemisen teorian osalta että case-tehtävällä.

Voittava joukkue palkittiin Danske Bankin palkinnoilla. Kolme parhaaksi valittua joukkuetta pääsee mukaan pohjoismaiseen kauppatieteen opiskelijoiden Nordic Championships in Business and Economics -kilpailuun, joka järjestetään syksyllä 2020 Tanskassa. Boomin lisäksi kolmen parhaan joukkoon nousivat kilpailussa Optimi ry:n ja Enklaavi ry:n joukkueet.

Biz Potential Finland 2019 -kilpailu oli avoin kaikille Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille. Tampereen yliopistolla järjestettyyn finaaliin osallistui yhdeksän kolmehenkistä joukkuetta.

Finaalissa toisistaan ottivat mittaa kylterit Suomen eri yliopistojen ainejärjestöistä. Edustettuina olivat Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat Helsingistä, Boomi Tampereelta, Enklaavi Lappeenrannasta, Finanssi Oulusta, Hanken Helsingistä, Hanken Vaasasta, Optimi Joensuusta, Pörssi Jyväskylästä ja Warrantti Vaasasta.

“Aamulla yksi pitkäaikaisista aktiiveistamme kysyi, eikö meidän kylterijärjestöstä löytynyt muita. Oli kuitenkin nappivalinta. Yllätyimme tunnustuksesta, mutta tunnelma on erityisen hyvä”, kertoo joukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu.

“On todella mukavaa osallistua tällaiseen kilpailuun, jossa tuomaristo on vaativa ja monipuolinen. Ratkaisuja arvioitiin niin akateemiselta kuin myös yritysmaailman kantilta.”, kapteeni jatkaa.

Biz Potential Finland -kilpailu toimii jatkossa vuosittain pohjoismaisen kilpailun esikarsintana.

Lisätietoja:

avustava asiantuntija Veera Hellman
Suomen Ekonomit
veera.hellman@ekonomit.fi
+358 50 385 8229

voittajajoukkueen kapteeni Sebastian Yli-Suomu
+358 50 4961645