Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.


Koronavirus UKK

Tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset irtisanomis- tai lomautustilanteessa: Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronaviruksen vuoksi lakeihin ja työehtosopimuksiin on tehty tilapäisiä muutoksia. Muutoksista kerrotaan alla olevissa vastauksissa.  Lisää tietoa työehtosopimuksiin sovituista muutoksista löydät YTN:n sivuilta. Koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja muutosten voimassaolosta löytyy myös täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Koronaviruksen vuoksi työsopimuslakiin on tehty määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskeva väliaikainen muutos. Sen mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän työntekijän. Lakimuutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Muutos ei koske julkista sektoria. Työnantaja saa lomauttaa valtioon, kuntaan, kuntayhtymään, Kansaneläkelaitokseen, Ahvenanmaan maakunnan hallitukseen sekä evankelis-luterilaiseen tai ortodoksisen kirkkoon määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Koronaviruksen vuoksi yhteistoimintalakiin on tehty tilapäinen muutos. Sen mukaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä viidessä päivässä, jollei yhteistoimintaneuvottelussa sovita toisin. Lakimuutos koskee yksityisiä työnantajia. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu neuvotteluajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään.  Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Lomautusilmoitusaikaa on koronaviruksen vuoksi lyhennetty. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria. Muutoksen johdosta työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko, lomautuksesta on ilmoitettava 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu lomautusilmoitusajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Toimi näin jos sinut lomautetaan

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit lähettää ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo 1 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos lapsi sairastuu koronavirukseen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos sairastun ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu kesälomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille kesälomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voidaanko vuosilomani perua koronaviruksen johdosta?

Työantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin lentojen peruuntumisen vuoksi?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta koronatilanne tulee näkymään hakemusmäärien erittäin runsaana kasvuna. KOKO-kassa tekee kaikkensa, jotta käsittelyajat eivät venyisi liian pitkiksi. Lue KOKO-kassan tiedote aiheesta. 

Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  

Voiko yrittäjä päästä työttömyysturvan piiriin? Mitä pitää tehdä?

Yrittäjä voi saada Kelan työmarkkinatukea, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Rajatulo työmarkkinatuen saamiselle jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden on 1090 euroa kuukaudessa. Muutos on voimassa 16.3.–31.12.2020. Työmarkkinatukea haetaan Kelasta.

Ansiopäivärahan osalta yrittäjän työttömyysturvaan ei tehty muutoksia. Ansiopäivärahaa voidaan jatkossakin maksaa yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle yrittäjälle, jos yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on sivutoimista tai lyhytkestoista.

Muista ilmoittautua TE-toimistoon kokopäivätyönhakijaksi heti, jos työsi ovat loppuneet.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako virus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa taudin leviämisen estämiseksi.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset koronaviruksen ehkäisemiseksi ja tartunnan sattuessa kohdalle.

Voit vaihtaa ajatuksia tilanteen vaikutuksista kesätyöhön muiden kylterien kanssa Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussamme:

Toimiva palkkausjärjestelmä parantaa palkkatyytyväisyyttä

Tunne palkkauksen oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa palkkaansa motivoi ja kannustaa henkilöstöä.


Sipilä Riikka
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358400458226
Yksityinen sektori: finanssiala

Läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus, kannustavuus ja ajantasaisuus ovat asioita, jotka liittyvät kiinteästi hyvin toimivaan palkkausjärjestelmään.  

Jos henkilöstö ei tunne palkkauksensa perusteita, eikä tiedä, miten voi itse vaikuttaa palkkaansa, hukataan helposti mahdollisuus hyödyntää palkkausjärjestelmää johtamisen välineenä. Samalla palkkausjärjestelmän kannustavuus kärsii.  

Palkkausjärjestelmän vastattava muuttuvaa työelämää  

Kerran käyttöönotettu ja rakennettu palkkausjärjestelmä ei tarkoita, että järjestelmä toimisi sellaisenaan loputtomiin. Työelämän ja työn muuttuessa tulee varmistaa, että järjestelmä tunnistaa muuttuvat työtehtävät, arvioi oikeita asioita ja huomioi tehtävien uudet osaamisvaateet.  

Palkkausjärjestelmän päivittämisen lisäksi on huolehdittava, että sitä osataan käyttää oikein. Esimiesten perehdyttäminen on edellytyksenä sille, että järjestelmää pystytään hyödyntämään johtamisen välineenä. 

Yhtiökohtaiset palkkausjärjestelmät osana työpaikan arkea  

Yhtiökohtaisilla palkkausjärjestelmillä pystytään yleensä parhaiten arvioimaan asiantuntijatyön vaativuutta ja suoriutumista. Tärkeää on, että järjestelmä koetaan omaksi ja se on rakennettu työyhteisön tarpeista.  

Kun järjestelmä perustuu työyhteisössä tehtävälle työlle, varmistetaan, että se tunnistaa kaiken työyhteisössä tehtävän työn. Toimiva palkkausjärjestelmä tukee erilaisten urapolkujen luomista yrityksissä ja kannustaa henkilöstöä urakehitykseen.  

Läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus tukevat työyhteisön ilmapiiriä  

Palkkauksen oikeudenmukaisuus heijastuu työyhteisön ilmapiiriin. Läpinäkyvä palkkausjärjestelmä edesauttaa huomaamaan mahdollisia epäkohtia, edistää palkkatasa-arvon toteutumista ja ehkäisee epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. 

Palkkatietämys ei synny itsestään vaan edellyttää työnantajalta ja esimiehiltä aktiivista tiedottamista ja perehdyttämistä. Jokaisen työntekijän tulee tietää, mistä oma palkka muodostuu: miten työn vaativuus on arvioitu, miten työssä suoriutumista arvioidaan ja kuinka palkkaan voi vaikuttaa. Kun palkan perusteet ovat selvillä, yleensä myös palkkatyytyväisyys lisääntyy. 

Palkasta pitää voida keskustella  

Palkkauksen ja sen perusteiden tulisi olla kiinteä osa työpaikan arkea. Palkoista tulee keskustella säännöllisesti ja kynnyksen ottaa oma palkka puheeksi esimiehen kanssa tulee olla matala. Tunne palkkauksen oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa palkkaansa motivoi ja kannustaa henkilöstöä ja hyödyttää näin myös työnantajaa.  

Teksti on tiivistelmä Oikotiellä 15.6.2020 julkaistusta kirjoituksesta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Milleniaalit havittelemassa merkityksellisyyttä

Maanantaina julkaistiin Nuorisobarometri 2019, jonka teemana oli työ ja yrittäjyys. Yhtenä tärkeimpänä havaintona esiin nousi se, että nuoret kokevat työn merkitykselliseksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa käytännössä?


Hellman Veera
Avustava asiantuntija
p. +358503858229

Työmarkkina-asioista kiinnostuneiden olisi hyvä olla kiinnostunut tutkimuksen tuloksista, koska se kertoo niiden ihmisten elämästä, jotka vasta ovat siirtyneet tai siirtymässä työelämään. Jokaista tutkimusta leimaa se, että nuoret eivät ole mikään homogeeninen joukko, vaan nuoriso koostuu yksilöistä siinä missä kaikki muutkin ikäryhmät. Tutkimuksesta voi hyvin vetää johtopäätöksiä, mutta mitä asiat tarkoittavat käytännössä? Sen tietävät vain yksilöt itse. 

Merkityksellisyyden lisäksi mielenkiintoinen havainto oli se, että milleniaalien suhde työhön eroaa hieman aiemmista sukupolvista. Nykyisin työ ei ole vain moraalinen pakko tai keino ansaita elanto. Se on mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Suurin osa kokee työnteon mielekkääksi ja yrittäjyyden suosio on kasvussa.  

Työ on milleniaaleille mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Sukupuolten välillä on kuitenkin vielä huomattavissa eroja työmarkkina-asemaan suhtautumisessa ja tulevaisuuden näkymissä. Nuorten ikäpolvessa naiset ovat enemmän huolissaan työhön liittyvistä kysymyksistä sekä omasta jaksamisestaan. 

Onko 37,5 tuntia viikostasi merkityksellisiä? 

Merkityksellisyydestä työelämässä on kirjoitettu viime aikoina paljonkin. Filosofian Akatemian Frank Martela on yksi heistä, joka on tutkinut aihetta ja kirjoittanut siitä muun muassa kirjan. Hän muistuttaa, että vietämme jokaisesta arkipäivästä keskimäärin kahdeksan tuntia töissä. Kauppatieteiden opiskelijan matematiikalla laskettuna voisi siis olla suotavaa, että yksi kolmasosa päivästä ei olisi pelkästään hermojen venyttelyä ja hampaiden kirskuntaa. 

En usko, että on olemassa ketään, joka ei olisi tehnyt joskus elämässään työtä, josta ei sillä hetkellä olisi hirveästi nauttinut. Minullakin oli tällainen työ lukion ohella. Silloin työ oli lähtökohtaisesti mahdollisuus kerätä rahaa siihen, että minun oli mahdollista muuttaa pois kotoa.  

Työ oli ihan ok. Mutta jos vertaan sitä esimerkiksi sitä seuranneisiin työsuhteisiin, merkityksellisyyden ja mielekkyyden tunne oli melko kaukana siitä, mitä se on tänä päivänä. Toiselle sen sijaan kyseinen työ voi olla hyvinkin merkityksellistä ja mielekästä, ja hyvä niin. 

Sanotaan, että merkityksellisyyden peruspilareina on, että työssä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja mahdollisuus tehdä hyvää työn kautta. Merkityksellisestä työstä ei hyödy pelkästään työntekijä, vaan myös työyhteisö ja sitä kautta myös ympäröivä yhteiskunta.  

Se, mitä merkityksellisyys jokaiselle tarkoittaa, on yksilöllistä, ja siksi sitä olisikin hyvä miettiä tasaisin väliajoin.  

On myös meidän itsemme vastuulla, että teemme työstämme merkityksellistä.

Välillä on mielestäni täysin ok, että työpäivän jälkeen joku ottaa päähän. Se on inhimillistä. On kuitenkin myös meidän itsemme vastuulla, että teemme työstämme merkityksellistä. Merkityksellisyys kaipaa myös johtamista. Kyseessä on siis jokaisesta meistä lähtevä projekti, jota työstetään yhdessä työyhteisön kanssa. 

Samalla kun milleniaalit ja me Z-sukupolven edustajat mietimme merkityksellisyyttä työelämässä, työn tekemisen tavat ja muodot muuttuvat jatkuvasti. Saattaa olla, että parin vuoden päästä olen osittain palkkatöissä ja osittain työllistän itseni oman yrityksen kautta. Miltä siis työviikkoni tuleekaan näyttämään jatkossa? Sitä en tiedä, eikä sen edes niin väliä. 

Haluaisin nostaa esille pari seikkaa, jotka juuri minusta, kaupunkipyöräilevästä Z-sukupolven kauppatieteilijän alusta, voisivat tehdä työstä merkityksellistä.  

Jos kuitenkin haluaisin spekuloida sitä, mitä odotan nykyiseltä tai tulevilta töiltäni, haluaisin nostaa esille pari seikkaa, jotka juuri minusta, kaupunkipyöräilevästä Z-sukupolven kauppatieteilijän alusta, voisivat tehdä työstä merkityksellistä.  

Aluksi haluaisin, että minulla on tulevaisuuden näkymiä työssäni. Voisin siis edetä urallani tekemällä niitä asioita, joita teen ja että voisin oppia tekemällä ja olemalla tekemisissä minua osaavampien ihmisten kanssa.  

Toimeentulon merkitystä ei voi vähätellä, sillä onhan palkkapäivä usein mielekäs, mutta myös tärkeä päivä. Ilman toimeentuloa ei paljon laskuja ja vuokria maksella.  

Viimeiseksi haluaisin nostaa esille sen, mikä myös Nuorisobarometrissä nousi esille: halu tehdä arvojensa mukaista työtä.  

Toivottavasti myös sinä koet työn parissa viettämäsi keskimääräiset kahdeksan tuntia päivässä merkityksellisiksi. Mikäli näin ei ole, toivon, että löydät tavan tehdä työstäsi merkityksellistä yhdessä työnantajasi kanssa.

KylteriPlus-jäsenenä saat henkilökohtaista uravalmennusta jo opiskeluaikana:

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

KOKO-kassaan saapuu nyt paljon päivärahahakemuksia ilman tarvittavia liitteitä.


Ekonomit saavat jäseniltään tällä hetkellä noin tuhat koronatilanteeseen liittyvää yhteydenottoa viikossa. Välillä kysymysten joukosta nousee esiin ongelmia, joihin ei ole järkevää ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten tulkintaan liittyvästä asiasta.

Muistathan toimittaa päivärahahakemuksesi mukana kaikki tarvittavat liitteet. Lista liitteistä löytyy KOKO-kassan sivuilta.

Liitteiksi tarvitaan tilanteesta riippuen esimerkiksi

  • työsuhteen irtisanomisilmoitus tai sopimus työsuhteen päättämisestä (ei koske määräaikaisia työsuhteita)
  • lomautusilmoitus
  • palkkatodistus työttömyyttä tai lomautusta edeltävältä
  • palkkalaskelmat lomautuskuukausilta
  • työsopimus (ei koske yli 3 vuotta sitten tehtyjä sopimuksia)
  • muutosverokortti etuutta varten (suositus)

Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopio riittää. Kassaan jo aiemmin toimitettuja liitteitä ei tarvitse lähettää uudelleen.

Päätöstä päivärahasta ei voida tehdä, jos kaikkia tarvittavia tietoja ei ole saatavilla. Tällöin hakemuksen käsittely venyy ja päivärahan maksu viivästyy. 

Jos sinulla on kysyttävää työttömyysturvasta, ole yhteydessä Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Sinua palvellaan numerossa 020 693 273 arkisin klo 9–12 ilman ajanvarausta. Yhteydenotot käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Teksti: Ida Levänen

Ehdotus: Palkkausjärjestelmän avaaminen pakollisen tasa-arvosuunnitelman tilalle

Suomen Ekonomit ehdottaa, että työnantajat vapautetaan velvollisuudesta tehdä tasa-arvosuunnitelma, jos ne avaavat henkilöstölleen palkkausjärjestelmänsä. Tämä edistäisi tasa-arvoa tehokkaammin, mutta myös työnantaja hyötyisi byrokratian vähenemisestä ja palkkatyytyväisyyden lisääntymisestä.


kuvituskuva

”Lainsäätäjällä on ollut hyvä tarkoitus, mutta tasa-arvosuunnitelmat ovat jääneet sanahelinäksi. Suuri osa suunnitelmista on surkeita, eikä täytä edes lain minimivaatimuksia. On turhauttavaa ylläpitää sääntelyä, josta ei ole hyötyä tavoitteen kannalta”, Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Kosti Hyyppä toteaa.
 
Lain mukaan tasa-arvosuunnitelma on tehtävä, jos työntekijöitä on vähintään 30. Ekonomien ehdotuksen mukaan työnantaja voisi vapautua pakollisen tasa-arvosuunnitelman teosta, mikäli palkkausjärjestelmä avattaisiin henkilöstölle. Tämä edistäisi palkkatasa-arvon toteutumista tehokkaammin kuin tasa-arvoselvitykseen kuuluva palkkakartoitus, joka usein sisältää ainoastaan työpaikan miesten ja naisten keskipalkan. Sen perusteella on mahdotonta tehdä arviota palkkatasa-arvon todellisesta tilasta. 

Palkkausjärjestelmän avaaminen olisi tehtävä riittävällä tarkkuudella. Siinä ei avattaisi henkilökohtaisia palkkoja, mutta se sisältäisi tehtävien vaativuusluokittelun ja lisäisi ymmärrystä siitä, miksi kukin tehtävä on sijoitettu kyseiseen vaativuusryhmään ja miten seuraavalle tasolle olisi mahdollista päästä. Palkkajärjestelmän avaaminen antaisi tietoa eri vaativuusryhmien palkoista ja siitä, mikä on oman tehtävän palkkahajonta.

Hyyppä uskoo, että mahdollisuus vähentää byrokratiaa voisi kiinnostaa työnantajia. Lisäksi palkkausjärjestelmien avaamisesta ja palkka-avoimuuden lisääntymisestä olisi muutakin hyötyä. Kun työntekijät voivat arvioida omaa palkkaansa paremmin, palkkatyytyväisyys yleensä lisääntyy. Toiveena olisi myös, että työnantajien into tehtävien vaativuuden arviontiin perustuvien palkkausjärjestelmien tekemiseen kasvaisi. Osa palkka-asioiden salaamisesta johtuu epäilemättä siitä, että ilman kunnollista palkkausjärjestelmää työnantajien on vaikea perustella palkkoja henkilöstölle.

Tärkein hyöty Hyypän mukaan olisi kuitenkin miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon lisääntyminen.

”2020-luvulla pitäisi jo päästä tilanteeseen, jossa saman työpaikan työntekijät saavat samasta tehtävästä yhtä suurta palkkaa sukupuolesta riippumatta. Palkkaeroja voi ja pitää olla myös jatkossakin, mutta niiden pitää perustua esimerkiksi työntekijän osaamiseen tai suoriutumiseen – ei sukupuoleen”, Hyyppä linjaa.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Kosti Hyyppä, Suomen Ekonomit
p. 050 351 6177

Nyt on helppo puhua palkasta

Suosittu palkkachat on jälleen auki tällä viikolla tiistaista perjantaihin klo 10–14. Laita palkka-asiasi kuntoon viidessä minuutissa asiantuntijan avulla.


palkkachat

Pohditko omaa palkkatasoasi, oletko pyytämässä palkankorotusta tai käymässä palkkaneuvotteluja uudesta työstä? Älä suotta mieti palkka-asioita yksin, vaan hyödynnä asiantuntijoidemme apu. 

Palkkaneuvojamme päivystävät chatissa klo 10–14 tiistaista 3.3. perjantaihin 6.3. Chat-ruutu aukeaa automaattisesti, kun saavut sivulle www.ekonomit.fi. Chat toimii myös jäsenpalvelusovelluksessa osoitteessa jasenpalvelu.ekonomit.fi

Palkkaneuvojillamme on aina ajantasaisin tieto ekonomien palkoista. Vuosittain toteutettavan laajan palkkakyselyn lisäksi saamme jatkuvasti tietoa suoraan työmarkkinoilta jäsentemme yhteydenottojen kautta. 

Asiantuntijamme osaavat neuvoa juuri sinun tilanteesi mukaisen palkkatason. Saat myös tilastoihin pohjaavia argumentteja palkkaneuvotteluun ja palkkatoiveen perusteluun. 

”Viime vuonna pilotoitu palkkachat toteutetaan nyt toista kertaa, koska se osoittautui niin suosituksi. Chatissa voi laittaa omat palkka-asiansa vaivattomasti kuntoon”, digitaalisten palveluiden kehityspäällikkö Krista Karusalmi kertoo.

Jäsenten kokemuksia palkkachatista

”Hienoa, nopeasti sain vastauksen ja vähän päällekin.”
”Tosi hyvä matalan kynnyksen palvelu.”
”Olipa kiva saada palkkavinkkejä näin vaivattomasti.”
”Chat on vaivaton tapa hoitaa asioita.”


Vaihtoehtoisesti voit varata ajan henkilökohtaiseen palkkaneuvontaan. Varaa aika kirjautumalla jäsenpalveluun.

Lue myös:

Palkka rakentuu kolmesta tekijästä, joiden sisältö kannattaa tuntea

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

Ekonomien palkat junnaavat paikoillaan – palkan perusteisiin tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä

7 keinoa, joilla työnantaja ja työntekijä voivat edistää oikeudenmukaista palkkausta

Tästä syystä 43 % ekonomeista saa palkankorotuksen

Tästä syystä 43 % ekonomeista saa palkankorotuksen

Kiinnostaako ansiokehitys? Jos kiinnostaa, niin kannattaa olla kiinnostunut myös työehtosopimuksista.


Mykkänen Riikka
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. +358445929939

Nimittäin Suomen Ekonomien palkkatutkimuksen mukaan merkittävin ekonomien kuukausiansioihin suotuisasti vaikuttanut yksittäinen tekijä oli työehtosopimuksiin perustuva yleiskorotus. 43 prosenttia ilmoitti saaneensa sen edellisen vuoden aikana. Työehtosopimuksista on siis hyötyä myös ekonomeille.

Kaikki eivät saa yleiskorotusta

Ongelmallista on kuitenkin se, että ekonomeista vain noin puolet kuuluu työehtosopimusten piiriin. Toinen puolikas työskentelee aloilla, joissa ylemmille toimihenkilöille ei ole työehtosopimusta. Miten heidän palkalleen on käynyt?

Osa on varmasti palkittu meriittikorotuksella esimerkiksi hyvän suoriutumisen perusteella. Tai tavoitteet ovat täyttyneet ja tulospalkkio ilahduttanut palkkapäivänä. Ja onpa niitäkin työnantajia, jotka maksavat yleiskorotuksen kaikille työntekijöille yhtäläisesti, vaikka kaikilla henkilöstöryhmillä ei työehtosopimusta olisikaan.

Mutta selvää on, että merkittävällä joukolla palkka ei ole liikahtanut ylöspäin. Lähes kolmannes palkkatutkimukseen vastanneista ilmoitti, että palkka on vuoden tarkastelujaksolla pysynyt ennallaan.

Saipa yleiskorotuksen tai ei, niin palkasta kannattaa puhua

Myös itse voi olla aktiivinen ja pyytää esimiestä palkkakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Siihen kannattaa valmistautua huolella, miettiä perusteita palkankorotukselle, tuoda onnistumisia esille ja myös pyytää perusteita, joilla palkankorotuksen voisi saada.

Ja jos sillä kerralla ei tärppää, niin yrittää seuraavana vuonna uudestaan.

Eikä palkan kehittymistä kannata tietenkään pelkkien yleiskorotusten varaan jättää. Etenkin kun ne ovat viime vuosina olleet kilpailukykytietoisessa Suomessa varsin maltillisia. Vuosi 2017 mentiin jopa nollalinjalla kuuluisan kiky-sopimuksen hengessä.

Pieni mutta merkityksellinen korotus

Yleiskorotuksen korkoa korolle -vaikutusta ei silti kannata aliarvioida.  Ekonomien mediaanipalkassa, joka on 5 000 euroa, yhden vaivaisen prosentin korotus joka vuosi nostaa ansiotasoa kymmenessä vuodessa noin 520 euroa.

Vuositasolla korotus ei paljon lämmitä, mutta sillä on merkitystä jatkuvassa taistelussa inflaatiota vastaan. Jos palkansaajien ostovoima säilyy, myös talouden rattaat pyörivät varmemmin. Yleiskorotusta ei siis pidä väheksyä.

FAQ: Ekonomien palkkakehitys ja koulutusmäärät – liittyvätkö toisiinsa?

Suomen Ekonomit julkaisi uusimmat tiedot jäsenten palkkakehityksestä tänään. Palkkatutkimus kertoo, että ekonomien palkat polkevat suurelta osin paikoillaan. Siksi myöskään ostovoima ei ole toivotulla tavalla kehittynyt. Miten tämä liittyy koulutuspolitiikkaan ja vaikkapa kauppatieteiden koulutusmääriin?


Eriksson Suvi
Johtaja, urapalvelut
p. +358408488935

Välillä minulta kysytään eikö kauppatieteiden koulutusmääriä pitäisi tiputtaa, kun niitä koulutetaan jo niin paljon? Ei kai ole ihmekään että palkat tippuvat, kun sakkia tulee työmarkkinoille liikaa suhteessa kysyntään? Sitä en voi sanoa etteivätkö ostovoiman kehitys ja koulutuspolitiikan ratkaisut lainkaan liittyisi toisiinsa. Huomio on hyvä ja huoli on oikea, mutta ilmiö on monimutkaisempi. Koulutuspolitiikan työkalupakissa on yhtä ja toista keinoa tarjolla tähänkin, tässä käyn niitä läpi kysymys-vastaus-logiikalla. Poimi pitkästä tekstistä sinua vaivaavat kysymykset!

Kysymys: Pystyykö pitkäsanaista viestiäsi mitenkään tiivistämään?

Pystyy. Myös Suomen Ekonomien ja kaikkien ekonomien kannattaa olla huolissaan Suomen jäämisestä jälkeen korkean osaamisen tasossa ja osaavan työvoiman saannissa. Se vaikuttaa osaamisen saatavuuteen ja työllisyyskehityksen kautta kaikkeen. Se missä meidän on syytä olla valppaana ja vaatia parempaa on se, millä perusteella ja kuinka paljon ja miten lisätään mitäkin osaamista ja tutkintoja.

Kaikkein vahingollisin logiikka on se, että koulutusta lisätään suhteessa enemmän halvempien kustannusten koulutusaloilla, koska lisää uutta osaamista ajatellaan syntyvän pelkästään tutkintotaikatempulla. Ilman lisärahoitusta taikka mahdollista syventyä muuttuviin osaamistarpeisiin tämä harjoitus menee varmasti mönkään. Lopputuloksena tällöin voi olla vain edelleen kasvava kohtaanto-ongelma sekä yksilöiden heikentyvä ostovoima.

Suomen Ekonomien tehtävä on omalta osaltaan huolehtia, että ekonomien osaaminen on laadukasta ja sitä pääsee päivittämään ja muuttamaan. Siksi on päivänselvää etten kannata minkäänlaisia toimia, jotka vaarantavat tämän. Eikä vastuullinen muukaan toimija sitä kannata.

Kysymys: Mikä on koulutusmäärien ja palkkakehityksen yhteys?

Suomessa on monia koulutuksia, jotka antavat kelpoisuuden tiettyyn työtehtävään, johon ei voi silloin työllistyä muulla kuin sillä nimenomaisella tutkinnolla. Lääkärit, opettajat ja lakimiehet tulevat ensimmäiseksi mieleen. Kauppatieteiden koulutus taas ei toimi näin. Monipuolinen koulutus takaa mahdollisuuden sijoittua hyvin erilaisiin työtehtäviin ja erilaisille aloille. Tämä käy ilmi myös Ekonomien jäsenten tuhansien nimikkeiden joukosta.

Kauppatieteiden tutkinnot ovat kyllä lisääntyneet viime vuosina, myös siksi, että opiskelijat valmistuvat hieman nopeammin ja varmemmin. Eli sama tai lähes sama aloituspaikkamäärä johtaa aiempaa useampaan tutkintoon. Samalla kuitenkin on lisääntynyt ja lisääntyy osaamisen monimuotoisuus samalla tutkintonimikkeellä. Erityisesti monialaisten maisteriohjelmien määrä on lisääntynyt. Eli potentiaalisten työtehtävienkin määrä lisääntyy. Voisiko oikeastaan ajatella, että työllistymisen ja palkkatasonkin kannalta on olennaisempaa arvioida se, miten osaamiset kohtaavat kysyntää, eikä niinkään ensisijaisesti se, miten osaajien tai tietyn tutkintonimikkeen omaavien henkilöiden määrä kohtaa kysyntää? Samoja työtehtäviä voikin menestyksekkäästi hakea aivan muita kuin kauppatieteilijöitä, kuten tekniikan alan, oikeustieteiden tai yhteiskuntatieteiden tutkinnon suorittaneita.

Kauppatieteistä valmistuneiden kohdalla on siis päivänselvää, että osaamisesta maksetaan. On siis mahdotonta vetää aivan suoraviivaista johtopäätöstä valmistumismääristä ja palkkakehityksestä, palkkakehitykseen kun vaikuttaa moni moni muukin asia. Onko osaaminen osuvaa? Onko alan henkilöiden sijoittumisessa asematasoille tapahtunut heilahduksia? Palkataanko ekonomeja enää niihin tehtäviin, joihin heitä lähes varmuudella palkattiin aiemmin? Onko palkkakehitys pitkään työuralla olleilla jostain syystä pysähtynyt?

Kysymys: No onko osaamisessa sitten vikaa, jos siitä ei makseta?

Työn murros ja muuttuvat osaamistarpeet koskettavat meitä kaikkia: arkipäivää ovat digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly, tukiäly, mitä näitä nyt on. Sanahelinärimpsu on kuitenkin mahdottoman tärkeä koulutusjärjestelmämme kannalta. Kun osaamistarpeet muuttuvat, osaamisen kysyntä muuttuu. Kaikki on muuttunut ennenkin, mutta nyt arviot esimerkiksi osaamisten ja taitojen vanhenemistahdista huimaa päätä. Tarkoittanee sitä, että entistä vähemmän voimme vetää johtopäätöksiä 5-10 vuoden päästä tarvittavasta osaamisesta, ainakaan sillä perusteella mikä palkkakehitys, työvoiman kysyntä tai työttömyys on tänä päivänä.

Olemme Suomessakin jääneet monia kertoja housut kintuissa kiinni siitä, että koulutusten lopettamisen tai aloittamisen tai koulutusmäärien suhteen on tehty liian rajuja päätöksiä. Juuri nyt olemme jääneet housut kintuissa kiinni siitä, että meiltä puuttuu osaavaa työvoimaa hyvin laajasti ja joka puolella Suomea, aivan erityisesti tekniikan aloilla. Tämä näkyy myös tekniikan alan viime vuosien suotuisassa palkkakehityksessä. Palaan osaamistarpeisiin reagointiin tuonnempana.

Kysymys: Suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa pitää edelleen nostaa. Taas lisää tutkintoja?

Olemme Suomessa jääneet housut kintuissa kiinni siitä, että meillä ei ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa. Maan hallitus on siksi päättänyt, että ikäluokista pitäisi vuoteen 2030 mennessä korkeasti kouluttaa vähintään 50 %. Nyt luku laahaa jossakin 42 % pinnassa. Meidän onkin oikeastaan verrattava korkean osaamisen määrää oman nykytilamme sijaan siihen, mikä asemamme on verrokkimaihimme.

Hallituksen linjausta voi myös haastaa. Tälläkin hetkellä olemme tilanteessa, jossa meillä on samaan aikaan yrityksillä suuria vaikeuksia rekrytoida tarvittavaa osaamista ympäri Suomea, mutta on myös runsaasti työttömiä, myös korkeasti koulutettuja, ja myös kauppatieteilijöitä. Tutkintomäärän sijasta ongelma on siis ennemmin siinä, mitä korkeasti koulutetut osaavat suhteessa siihen mitä työmarkkinoilla kaivataan. Koska ei ole mitään syytä olettaa, että muutosvauhti osaamistarpeissa hiipuu, on mielestäni päivänselvää, ettei meidän pidä tyytyä tuottamaan nykyisiä tutkintoja loputtomasti lisää. Keskeistä on luoda myös jotakin aivan uutta osaamista sekä tutkintokoulutuksessa että sitä napakammissa muunto- ja täydennyskoulutuksissa.

Kysymys: Eikö Suomessa sitten osata ennakoida mitä osaamista tarvitaan?

Mielestäni osaamisen ennakointitietoa pitää pystyä hyödyntämään avoimemmin ja selkeämmin. Koulutustason noston pitää siis käytännössä tarkoittaa tutkintotehtailun sijaan osaamistason nostoa ja sitä, että osaaminen kohtaa paremmin kysyntää. Tutkintokoulutuksen kanssa siis vähintään yhtä tärkeää on ns. jatkuvan oppimisen järjestelmä (tästä lisää myöhemmässä kysymyksessä). 

Kirjoitin jo aiemmin muuttuneista ja muuttuvista osaamistarpeista. Suomessa kyllä ennakoidaan ja tuotetaan paljon materiaalia, mutta isompi kysymys on miten ennakoinnin tietoa hyödynnetään. Ainakaan minä en osaa 16-vuotisen koulutuspolitiikan urani tuomalla kokemuksella lukea Osaamisen ennakointifoorumin raportteja niin, että sieltä tipahtaisi joku ymmärrettävä tutkintoluku esimerkiksi kauppatieteiden alalle. Arviointitieto on siis vain pohja, mutta ei ole selvää tai läpinäkyvää, miten prosessista syntyy joku tutkintomäärien tavoite.

Osaamistarpeiden ennakointi on muutenkin liian arvokas ja merkittävä asia, jotta sen voisi kilpistää keskusteluun tutkintomääristä. Jos siis tarvitaan esimerkiksi talous- tai myynnin osaamista, sen ei pidä tietenkään tarkoittaa suoraan kauppatieteiden tutkintojen lisäämistä.

Keskustelimme Osaamiskomitea-podcastissa osaamisen ennakoinnin haasteista opetus- ja kulttuuriministeriön Ville Heinosen kanssa. Pääset napakan puolen tunnin keskustelun kuuntelemaan vaikkapa Soundcloudissa.

Kysymys: Miksi juuri kauppatieteiden koulutusta usein halutaan lisätä?

On päivänselvää, että kauppatieteellinen koulutus tuottaa Suomelle arvokasta osaamista, mutta minun suurin huoleni koulutusmääräkeskustelussa kohdistuu juuri kauppatieteisiin suhteessa muuhun koulutukseen. Kauppatieteille on erittäin vahingollista, jos se koetaan yliopistoissa nimenomaan resurssitehokkaaksi tavaksi vastata ministeriön kasvavaan tutkintotilaukseen. Houkutus tähän vain kasvaa, jos resurssit eivät tilauksen kasvamisen myötä nouse.

Osaoptimoinnista ei varsinaisesti voi syyttää korkeakouluja. Jos rahaa ei tule lisää, ei ymmärrettävästi kalliiseen (esimerkiksi lääkärien tai tekniikan alan) koulutuksen sijoittaminen tunnu houkuttelevalta, varsinkaan jos on huolta siitä, ettei alalta valmistuta. Yksittäiset korkeakoulut ajetaan rahoitusmalleilla kilpailemaan lähinnä toisiaan vastaan ja tavoittelemaan samoja “voittavia kortteja” eikä työnjakoon tai tekemään yhteistyötä. Tämä tuntuu hölmöltä vahvasti verorahoitteisessa järjestelmässä. Yksittäiset korkeakoulut taistelevat omasta asemastaan ja esimerkiksi alueensa asemasta. Missä on silloin Suomen kokonaiskuva?

Keskustelin viikko sitten kylteriyhdyshenkilöidemme kanssa tunnelmista kauppatieteiden yksiköissä ympäri Suomen. Useampi nosti esiin huolen esimerkiksi opiskelutilojen riittävyydestä ja ryhmien kasvamisesta jo nyt. Lienee sanomattakin selvää, että olen huolissani koulutuksen laadusta sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvoinnista.

Myös Koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen Karvin arviointiryhmä otti tuoreessa raportissaan selkeän kriittisen kannan kauppatieteiden ja liiketalouden alan koulutuksen määrälliseen lisäämiseen:

“Vuonna 2019 alan korkeakoulututkinto oli mahdollista suorittaa 49 toimipisteessä ja vuosittain alalla valmistuu lähes 10 000 korkeakoulututkintoa. Arviointiryhmä suosittelee, että kauppatieteiden ja liiketalouden alan korkeakoulutusta tarjoavien toimipisteiden määrää ei vuoden 2019 tasosta lisätä. Myöskään koulutuksen laajentaminen nykyisestään ei ole tarpeellista sen paremmin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulusektorillakaan.”

Kysymys: Mitä osaamista nyt sitten pitäisi syntyä? Mistä on pulaa?

Professori Terence Tse kirjoitti asiasta mielestäni erinomaisen blogin, jossa hän kuvasi teknologinen osaamisen tarpeen tunkeutumista kaikille aloille. Myös oppimisalusta edXin blogissa kannustettiin aivan kaikkien alojen osaajia syleilemään myös ‘data sciencen’ osaamista. Näin ollen sellaista kehitystä on syytä kannustaa, jossa ylitetään selkeästi vanhat tutut alojen ja tutkintonimikkeiden rajat. Yksinkertaistaen, näin ajatellen työmarkkinoille tarvitaan teknillisesti orientoituneita ekonomeja ja liiketaloudellisesti orientoituneita tekniikan osaajia ja paljon muita vastaavia. Näin jo tapahtuukin, ja esimerkiksi data-analytiikkaan keskittyviä kauppatieteiden ohjelmia syntyy tällä hetkellä ympäri maata. Samoin syntyy yliopistojen tutkintopaketteja, joissa kandidaatintutkinto (noin kolmivuotinen) opiskellaan yhdellä alalla ja ylempi tutkinto (noin kaksivuotinen) taas toisella, sen lisäksi että opiskelijathan voivat tutkintojen välillä liikkua ilman yliopiston luomaa väylääkin. Tämä korostaa myös työnhaussa sitä mistä on puhuttu jo vuosikausia: kerro mitä osaat, koska tutkintonimikkeet eivät siitä kerro ainakaan generalistialoilla riittävästi.

Muutenkin halutut osaamisalueet ovat poikkileikkaavia. World Economic Forum tuottaa paljon materiaalia siitä mitä osaamisalueita ja taitoja työmarkkinoilla etenkin tarvitaan. Viiden kärki heidän 2020 listassaan ovat: hankalien ongelmien ratkaisu, kriittinen ajattelu, luovuus, ihmisten johtaminen ja verkostomainen yhteistyö muiden kanssa. Nämä eivät ole alaspesifejä, meiltä kaikilta edellytetään näiden osaamista. Teknologiakehityksen lisäksi muutkin suuret kehityssuunnat (erityisesti ilmastonmuutos) pakottavat tavoittelemaan esimerkiksi vastuullisuuden ja kestävän kehityksen osaamista kaikilla aloilla.

Kysymys: Mitä tarkoitat,kun puhut että tutkintokoulutuksen lisäksi tarvitaan jatkuvaa oppimista?

Kerroin jo aiemmin, että tarkka määräennakointi nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin on vaikuttanut melko lailla mahdottomalta ja korjausliikkeitä tarvitaan. Kuten myös, että juuri tällä hetkellä on osaamisissa puutetta, joihin on mahdoton reagoida pitkillä tutkintokoulutuksilla. Juuri siksi korkeakouluiltamme odotetaan napakoita, pitkiä tutkintoja lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia, joilla aiempaa osaamista voidaan päivittää vastaamaan uusiin tarpeisiin. Paljon puhutaan nykyään myös digitaalisista osaamismerkeistä, joilla voi hankittua osaamista paketoida ja siitä viestiä. Kollegani Mari kirjoitti aiheesta juuri hyvän tekstin TIEKEn digivaikuttaja Jyrki Kasvin kanssa.

Myös monet muut tahot tuottavat tällaisia kokonaisuuksia kuin korkeakoulut, verkossa on paljon täysin avointa tarjontaa ja lisäksi Suomen Ekonomit ja muut liitot tarjoavat osaltaan paljon formaalia koulutusta täydentävää osaamista. Pääministeri Sipilä aikanaan totesi, että “miljoona suomalaista pitää uudelleenkouluttaa”. Ennemminkin muotoilisin, että “jokaisen suomalaisen on oltava valmis oppimaan jatkuvasti”. Vastuullinen työnantaja tukee tietysti osaamisen kehittämistä omalta osaltaan.

Keskustelen tästäkin asiasta mielelläni lisää ja samaa aihetta liippaavia perinteisempiäkin blogikirjoituksiani voi vilkaista täältä ja täältä!

Suomen Ekonomien palkkatutkimus: Ekonomien palkat junnaavat paikoillaan – palkan perusteisiin tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä

Yhä useamman ekonomin palkka junnaa paikoillaan ja saadut palkankorotukset ovat pieniä. Suomen Ekonomit katsoo, että palkkakehitystä edistäisivät läpinäkyvät palkkausjärjestelmät.


kuvituskuva

Taloudella menee monella tavoin hyvin ja kauppatieteiden opiskelijoilla on kysyntää työmarkkinoilla. Ekonomien palkkakehityksessä alan osaajien tarve ei kuitenkaan tunnu näkyvän.

Suomen Ekonomien tuore palkkatutkimus kertoo, että ekonomien palkat polkevat suurelta osin paikoillaan. Siksi myöskään ostovoima ei ole toivotulla tavalla kehittynyt.

Lähes kolmannes vastaajista kertoi palkkansa pysyneen vuonna 2019 ennallaan. Useimpien palkka kuitenkin kasvoi, mutta palkankorotukset olivat suuruudeltaan varsin pieniä.

Keskimäärin ekonomien mediaanipalkka nousi vuoden aikana vain 0,4 prosenttia. Samaan aikaan monilla muilla akateemisilla aloilla palkat nousivat selvästi enemmän: esimerkiksi diplomi-insinööreillä mediaanipalkka kasvoi 1,8 prosenttia ja juristeilla 2,6 prosenttia.

”Palkkojen perusteista pitäisi saada julkisia”

Ekonomien palkkoja nostavat eniten yleiskorotukset, jotka perustuvat työehtosopimuksiin. Haasteita palkkakehitykselle asettaa kuitenkin se, että noin puolet ekonomeista toimii aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksia ylemmille toimihenkilöille. Henkilökohtaisten palkkaneuvottelujen merkitys on siksi ekonomien maailmassa erityisen suuri.

”Koska suuri osa ekonomeista neuvottelee palkkansa työnantajan kanssa, palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmistä tulisi saada läpinäkyviä. Kun palkkojen perusteet olisivat julkisia, palkkansa itse neuvottelevat pystyisivät paremmin arvioimaan, mitä paremman palkan saaminen edellyttää”, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Jari Elo toteaa.

Esimerkiksi valtiolla juuri palkkausjärjestelmät ovat osaltaan tukeneet ekonomien myönteistä palkkakehitystä.

Mediaanipalkka hiukan yli 5 000 euroa

Suomen Ekonomien palkkatutkimukseen vastanneiden ekonomien mediaanipalkka ilman tulospalkkioita oli 5 020 euroa kuukaudessa. Helsingin talousalueella mediaanipalkka oli 5 400 euroa, muualla Suomessa 4 620 euroa.

Henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen eli meriittikorotuksen ilmoitti saaneensa joka kolmas ekonomeista, joiden palkka oli muuttunut. Meriittikorotuksen saaneiden osuus nousi edellisvuodesta.

Tulospalkkausjärjestelmien piiriin kuului aiempien vuosien tapaan hieman yli puolet vastaajista. Heillä tulospalkkiot muodostivat noin kymmenen prosenttia vuosiansioista.

Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2019 ja siihen vastasi 4 100 Suomen Ekonomien ekonomijäsentä.


Lisätietoja:
Riku Salokannel, työmarkkinajohtaja, Suomen Ekonomit, p. 040 724 9566, riku.salokannel@ekonomit.fi

Juha Oksanen, tutkimuspäällikkö, Suomen Ekonomit, p. 040 556 6671, juha.oksanen@ekonomit.fi

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Suurin osa ekonomeista sopii palkkansa itse työnantajan kanssa. Opettele siis kuvaamaan osaamistasi tavalla, jolla vakuutat työnantajan palkkaneuvotteluissa.


tikkataulu

Tunnistatko tilanteen: Olet vasta tullut työelämään tai vaihtamassa työpaikkaa. Sinun pitäisi pystyä kertomaan, millaista summaa palkkapäivänä tilillesi toivoisit, mutta oikeasti et ole siitä yhtään varma.

Varmemmaksi voi tulla ja palkkaneuvotteluihin mennä tyynenä, kun valmistautuu niihin hyvin ennalta. Uravalmentaja Marjut Hallavo Suomen Ekonomeista kertoo viisi keskeistä asiaa, jotka kannattaa muistaa ja joita on syytä miettiä ennen palkkaneuvotteluita.

1 Ota selvää suosituksista.

Ennakkovalmistautuminen on viisasta, sillä sen avulla palkkatoiveesi ei mene aivan alakanttiin eikä kuulosta tähtitieteelliseltä. Suomen Ekonomeilta saat työelämään siirtyessäsi hyödylliset kesätyöpaikan, gradupalkan tai -palkkion sekä vastavalmistuneen palkkasuositukset. Myöhemminkin, kun työvuosiesi aikana olet vaihtamassa työpaikkaa tai -tehtävää, kannattaa tutustua liiton palkkatutkaan ja palkkatasotutkimukseen.

2 Arvioi tehtäväsi työnantajan kanssa.

Muista, että koulutus tai työkokemus eivät pelkästään määritä palkkaasi. Tehtävän vaativuus, itsenäisyys ja siihen kuuluvat vastuut määrittävät sitä eniten. Valmistaudu siis arvioimaan työnantajan kanssa, mille tasolle tehtäväsi vaativuutensa mukaan asettuu.

3 Vakuuta työnantaja näytöilläsi.

Osoita, mitä sinulla on annettavaa. Palkkatoiveen perusteluksi kannattaa tuoda esiin kaikki se lisäarvo ja erityisosaaminen, jota uskot työnantajan tarvitsevan. Kuvaa, kuinka osaamisesi sopii juuri tähän tehtävään.

Mieti etenkin, mikä taidoistasi on sellaista, jota kaikilta muilta ei välttämättä löydy. Samassakin tehtävässä toinen saattaa esimerkiksi pystyä hoitamaan venäjänkielisiä asiakkaita, toinen käyttämään tiettyä tietokoneohjelmaa. Oman alan työkokemus ei ole ainoa merkittävä asia.

Harrastukset voivat kertoa paljon luonteestasi ja kyvyistäsi.

Käytännön esimerkit kertovat usein enemmän kuin jonkin hoitamasi tehtävän nimike. Voit esimerkiksi kertoa, että olet hyvä organisoimaan, koska olet toiminut ainejärjestön yritysvastaavana, tai työskentelytavaltasi määrätietoinen, koska olet nuoresta asti harrastanut kilpaurheilua.

Varsinkin valmistumisen jälkeen saatat hakea työtä, josta sinulla ei ole lainkaan aiempaa työkokemusta. Osoita silloinkin, millä tavalla ala on kuitenkin sinulle tuttu tai sinua kiinnostava: olet esimerkiksi saattanut pyörittää omaa sijoitussalkkua teini-iästä lähtien. Osaamista voi saavuttaa monella tavalla.

4 Mieti puhetapaasi.

Vastauksia on hyvä valmistella, mutta älä takerru niihin jäykästi. Käytä aktiivisia tekemisen verbejä kuten kehitin, vastasin, organisoin tai toteutin. Mieti myös puhetapaasi: älä höpötä, naureskele, vaadi tai vähättele itseäsi. Kaverin kanssa harjoittelemalla tai itseä videoimalla voi oppia paljon.

Muista myös, että koko olemuksesi on osa neuvottelua, vaikka et sitä tiedostaisi. Valitse vaatteet, joissa tunnet itsesi itsevarmaksi mutta luontevaksi. Hallitse myös kehonkielesi: vältä esimerkiksi hermostuneita eleitä ja käsien pitämistä puuskassa.

5 Ymmärrä arvosi.

Palkkaneuvotteluihin kannattaa mennä rinta rottingilla mutta joustoa polvissa. Ole tietoinen omasta arvostasi äläkä myy työpanostasi liian halvalla. Työnantaja hakee osaavaa ja hyvää tyyppiä eikä sitä, jonka saisi halvimmalla.

Mieti valmiiksi kaksi palkkasummaa: hieman korkeampi kuin mitä uskoisit saavasi ja toinen hiukan pienempi, jonka olet myös valmis hyväksymään. Sano ensin ylempi ja sen jälkeen pysy hiljaa. Kestä hiljaisuus ja katso neuvottelukumppaniasi silmiin – näin luot vaikutelman siitä, että olet tosissasi.

Palkkaneuvotteluihin saat käyttökelpoista sanastoa Paranna palkkaasi -oppaasta, jonka löydät tästä linkistä.

Teksti Arja Kuittinen

Kuva Pixabay

Ekonomien mediaanipalkka 5000 euroa

Jopa 74 % työssä olleista ilmoitti ansioidensa nousseen vuoden aikana. Kokopäivätyössä olleen ekonomin keskiarvopalkka ilman tulospalkkioita oli 5800 euroa kuukaudessa. Helsingin talousalueella mediaanipalkka oli 5400 euroa, muualla Suomessa 4600 euroa. Vastavalmistunut kauppatieteilijä ansaitsi 3200 euroa (mediaani).


Palkannousut selvästi yleisempiä kuin vuosi sitten, yleiskorotusten määrä jyrkässä nousussa

Jopa 74 % työssä olleista vastaajista ilmoitti ansioidensa nousseen tarkasteluvuoden aikana. Yleiskorotuksen ilmoitti saaneensa 48 % vastaajista. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen, ns. meriittikorotuksen, ilmoitti saaneensa 28 prosenttia vastaajista.


 Hyvin moni ekonomi, tyypillisesti asiantuntijana tai keskijohdossa, työskentelee työehtosopimuksettomilla aloilla (esim. kauppa, vakuutus, tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi, elintarvikeala) jolloin mahdollinen yleiskorotus perustuu lähinnä työnantajan omaan päätökseen ja henkilökohtaisten palkkaneuvottelujen merkitys on erityisen suuri. 

Tulospalkkausjärjestelmien yleisyys ei muuttunut vuoden takaiseen ja jo pidempäänkin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. 55 % työssä olleista vastaajista kuului järjestelmien piiriin, yksityisellä sektorilla osuus oli jopa 65 %. 78 % tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluneista sai vuoden aikana tulokseen perustuvia palkaneriä.


Helsingin talousalueella työskentelee 60 % ekonomeista

Ekonomit työllistyvät erityisesti yksityiselle palvelusektorille. Valtion palveluksessa oli 5 % , kuntasektorilla 4 % ja järjestöissä ja säätöissä 3 % vastaajista. Helsingin talousalueella työskenteli edelleen selvä enemmistö, 60 prosenttia vastaajista. 

Ekonomit työskentelevät ilmoituksensa mukaan viikossa keskimäärin 40,6 tuntia. Kokoaikaisessa työsuhteessa olleilla luku oli 41,1 tuntia ja johtotasolla 44,4 tuntia. 

Suomen Ekonomien lokakuussa 2018 toteuttaman vuotuisen palkkatasotutkimuksen vastaajista 86 % oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 6 % määräaikaisessa kokopäivätyössä. Sivutoimisina yrittäjinä toimi 6 % vastaajista. Asiantuntijatasolla toimi 45 prosenttia työssä olevista vastaajista, ylimmässä johdossa tai johdossa puolestaan 21 prosenttia. 

Tutkimuksen kyselylomake postitettiin joka toiselle Suomen Ekonomien jäsenrekisterin mukaan kotimaassa asuvalle, alle 65-vuotiaalle, työvoimaan kuuluvalle jäsenelle. Kaikkiaan 3730 jäsentä vastasi kyselyyn. 

Lisätietoja:Juha Oksanen
tutkimuspäällikkö
puh. 0405566671
juha.oksanen@ekonomit.fi

Suomen Ekonomien palkkatasotutkimus: Ekonomit tekevät runsaasti työtä työajan ulkopuolella

Ekonomit jatkavat hyvin yleisesti työn tekemistä kotonaan varsinaisen työpäivän jälkeen. Vain runsas neljännes Suomen Ekonomien palkkatasotutkimukseen osallistuneista ekonomeista ei ollut edellisellä viikolla tehnyt lainkaan työaikakirjanpidon ulkopuolelle jäänyttä työtä. Tätä niin sanottua harmaata työtä tehtiin kyselyä edeltävällä viikolla keskimäärin viisi tuntia.


Kuvituskuva

Vähintään viisi tuntia työaikakirjanpidon ulkopuolista työtä teki joka neljäs ekonomi.

Ekonomien keskimääräinen todellinen viikoittainen työaika oli keskijohdossa 41,8 tuntia ja asiantuntijoiden joukossa 40,2 tuntia.

”Tutkimukset kertovat selvästi, että työhön käytetyn ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia. Monen ekonomin työtahti on sellainen, että palautumisen hetket jäävät liian vähäisiksi”, Suomen Ekonomien vt. toiminnanjohtaja Anja Uljas sanoo.

Uljas on erityisen huolissaan valmistelussa olevasta työaikalakiesityksestä. Pelkona on, että asiantuntijat pudotetaan lain soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin työsuojelu ei koske heitä enää työaikojen osalta.

”Asiantuntijatyö ei useinkaan ole riippuvainen ajasta ja paikasta, mutta myös vapaus tarvitsee jonkinlaiset rajat. Lain tärkein tehtävä on suojella työntekijöitä, ja ilman suojaa jo entuudestaan pitkät työpäivät todennäköisesti pitenevät entisestään, Uljas arvioi.

Palkkakehitys pysähtyi

Ekonomien mediaanipalkka oli viime vuoden lokakuussa 5000 euroa kuukaudessa. Se oli pysynyt edellisvuoden tasolla, mikä on melko harvinaista.

”Kymmenen vuoden ajanjaksolla palkkamediaani on notkahtanut vain kerran vuonna 2014. Muutoin palkassa on tapahtunut joka vuosi suotuisaa kehitystä”, kertoo tutkimuspäällikkö Juha Oksanen.

Oksanen harmittelee lisäksi nuorten ekonomien palkkakehitystä: ”Vastavalmistuneiden mediaanipalkka laski yllättävän paljon. Näyttää siltä, että työuran alkuvaiheessa on jouduttu aika tavalla joustamaan.” Vastavalmistuneiden mediaanipalkka oli 3095 euroa ja se laski edellisvuodesta 3,2 prosenttia.

Palkoissa oli myös huomattavia maantieteellisiä eroja. Mediaanipalkka oli Helsingin alueella 5400 euroa kuukaudessa ja sen ulkopuolella 4500 euroa. Helsingissä nousua oli 1,9 prosenttia, mutta muualla Suomessa mediaanipalkka säilyi edellisvuoden tasolla.

Yksityissektori maksoi parhaat palkat, sillä siellä mediaani oli 5200 euroa kuukaudessa, valtiolla mediaanipalkka oli 4520 euroa, kunnissa 4400 euroa ja järjestöissä ja säätiöissä 4300 euroa kuukaudessa.


Lisätietoja:

Anja Uljas, vt. toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit, p. 040 5500712, anja.uljas@ekonomit.fi
Juha Oksanen, tutkimuspäällikkö, Suomen Ekonomit, p. 040 556 6671, juha.oksanen@ekonomit.fi