Nordea selvitti tuoreessa tutkimuksessa vanhempien näkemyksiä lapsille säästämisestä sekä lasten ja nuorten talousosaamisesta ja rahankäytöstä. Korkeasti koulutetut säästävät ja sijoittavat lapsilleen muita enemmän. Koulujen toivotaan tasa-arvoistavan tilannetta.
Suomen Ekonomit tutkii vuosittain vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien kokemuksia koulutuksestaan sekä kerää ajankohtaista tietoa kylterien kesätyö- ja palkkaustilanteesta. Koronapandemia vauhditti digitaalisen opetuksen hyödyntämistä. Opiskelijoiden kesätyöllistymiseen pandemia ei vaikuttanut enää edellisvuoden tapaan.
Suomen Ekonomit selvitti jäsentensä ja työnantajien näkemyksiä siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia toimia tarvittaisiin yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi. Rajoitusten sijaan toivottiin taloudellisia helpotuksia työnantajille. Julkisuudessa paljon esillä ollut eläkeputken poisto ei saanut kannatusta.
Laajassa tutkimushankkeessa selvitetään, millaiselle osaamiselle on pian kysyntää ja millaisia taitoja ekonomin kannattaa itselleen hankkia.
Yhä useamman ekonomin palkka junnaa paikoillaan ja saadut palkankorotukset ovat pieniä. Suomen Ekonomit katsoo, että palkkakehitystä edistäisivät läpinäkyvät palkkausjärjestelmät.
Ekonomit voidaan jakaa neljään erityyppiseen ryhmään arvojensa perusteella. Ryhmät löydettiin Suomen Ekonomien tuoreessa arvotutkimuksessa. Ryhmistä pienin poikkeaa selvästi muista kovilla arvoillaan. Kolmea muuta ryhmää yhdistävät pehmeämmät arvot.
Suomen Ekonomien arvotutkimus paljastaa uutta ja yllättävää tietoa talouselämässä vaikuttavan ryhmän keskeisistä arvoista ja asenteista.
Yli puolet suomalaisista ajattelee, että nuorten talousosaaminen on huonolla tasolla. Nuorten talousosaamisen parantamisessa tulisi panostaa aihealueissa erityisesti oman talouden hallintaan sekä lainoihin ja velkoihin. Suomalaisten, varsinkin naisten, mielestä vastuu nuorten talousosaamisen parantamisessa on ensisijaisesti kodilla. Miehet näkevät, että koululla on yhtä suuri vastuu talouden opettamisessa. Tiedot ilmenevät tuoreesta kyselytutkimuksesta koskien suomalaisten mielipiteitä nuorten talousosaamisesta.
Ilmastonmuutos on suurin jäsenistöämme huolestuttava asia tuoreen kyselyn mukaan. Muita eniten huolestuttavia asioita kyselyyn vastaajien keskuudessa ovat ympäristöongelmat ja pahoinvointi työelämässä. Seuraavaksi huolestuttavimpia asioita ovat rasismi ja ulkomaalaisvastaisuus, koulutus ja opetus sekä sosiaalinen eriarvoisuus ja tuloerot.
Jopa 74 % työssä olleista ilmoitti ansioidensa nousseen vuoden aikana. Kokopäivätyössä olleen ekonomin keskiarvopalkka ilman tulospalkkioita oli 5800 euroa kuukaudessa. Helsingin talousalueella mediaanipalkka oli 5400 euroa, muualla Suomessa 4600 euroa. Vastavalmistunut kauppatieteilijä ansaitsi 3200 euroa (mediaani).
Useampi kuin joka kymmenes kyselyyn vastanneista oli kokenut työssään seksuaalista häirintää. Naisista häirintää on kokenut 18 prosenttia, miehistä 7 prosenttia. Heistä vain alle puolet on uskaltanut ryhtyä toimenpiteisiin. Tämä käy ilmi kymmenen asiantuntijoita ja esimiehiä edustavan akavalaisen liiton toteuttamasta seksuaalista häirintää koskevasta kyselystä.
YTN tutki: Liki puolet piti työmääräänsä liian suurena
Ekonomit jatkavat hyvin yleisesti työn tekemistä kotonaan varsinaisen työpäivän jälkeen. Vain runsas neljännes Suomen Ekonomien palkkatasotutkimukseen osallistuneista ekonomeista ei ollut edellisellä viikolla tehnyt lainkaan työaikakirjanpidon ulkopuolelle jäänyttä työtä. Tätä niin sanottua harmaata työtä tehtiin kyselyä edeltävällä viikolla keskimäärin viisi tuntia.
Asiantuntijan työhön käyttämän ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin asiantuntijoiden työaikojen yhteyttä työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos suosittelee, että asiantuntijatyötä tekeville tarjotaan työssään tukea ja koulutusta ajanhallintaan. Erityisen tärkeää tämä on esimiestehtävissä oleville.
Johtamisesta väitellyt tohtori Annastiina Mäki kehottaa puhumaan johtajuuteen liittyvistä odotuksistamme: ”Hämmentävän harvoin sanomme toisillemme ääneen, mitä tarvitsemme toiselta onnistuaksemme.”
Valtaosa ekonomiyrittäjistä pitää vähintään kohtuullisesti huolta omasta työkyvystään, mutta joka kymmenes myöntää työkyvystä huolehtimisen jäävän korkeintaan välttävälle tasolle. Parhaalla tolalla asiat ovat pienemmissä yrityksissä, mikä ilmenee Suomen Ekonomien viime keväänä tekemästä yrittäjäkyselystä.
