Suomi tarvitsee lisää osaajia ulkomailta. Ekonomit aloitti asian edistämiseksi yhteistyön Inklusiivin ja IWWOF:n kanssa sekä teki jäsenkyselyn kaikille kansainvälisille jäsenilleen Suomessa työskentelystä ja liiton roolista.
Uravalmentajana elokuussa aloittanut Noora Welling on innostunut työstään ihmisten kanssa. Asiakastyö on motivoivaa ja ihmisten onnistumiset ja oivallukset palkitsevat.
Suomen Ekonomien kylterijäsen voi hankkia itselleen kyltereille suunnatun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin. Sen avulla kylteri saa ekonomijäsenen palveluita ja etuja jo ennen valmistumista.
Tiesitkö, että voit helposti muokata Ekonomien sähköpostiviestintää tarpeidesi mukaan ja tilata uutiskirjeitä sinua kiinnostavista aiheista?
Suomen Ekonomien tuore puheenjohtaja Martin Paasi kuunteli lapsena vanhempiensa puhetta rahanpuutteesta. Omalla kohdallaan hän päätti estää saman hakeutumalla opiskelemaan rahoitusta. Ekonomien hallitukseen Paasin ajoi järkyttävän suuri huoli Suomen talouden tilanteesta.
Saranevalla on monipuolinen valmennuskokemus sekä taustalla kiinnostava ura myynnin ja markkinoinnin parissa. Kaksikielisenä asiantuntijana hän palvelee etenkin ruotsinkielisiä uravalmennukseen tulijoita. Lue myös Saranevan kolme työelämävinkkiä, jotka kaikkien ekonomien ja kylterien kannattaa tietää.
Marianna Kupias opiskelee oikeustiedettä ja siirtyy Ekonomeille työelämäkoulutuksia tarjoavasta yrityksestä. Työssään Kupias avustaa Ekonomien asiantuntijoita monipuolisissa edunvalvonnan ja viestinnän tehtävissä.
Pitkän linjan ekonomit Ritva Nyberg ja Kyllikki Saarinen suosittelevat Suomen Ekonomien jäsenyyttä myös eläkeläisille. Heidän mukaansa ekonomiyhteisöön kuuluminen rikastuttaa elämää sekä avaa ovia mielenkiintoisiin vierailukohteisiin.
Suomen Ekonomien vaikuttamistyötä on vahvistettu uudella elinkeinopoliittisen erityisasiantuntijan tehtävällä.
Veera Hellman siirtyy uuteen asiantuntijatehtävään Ekonomien avustavan asiantuntijan työstä.
Suomen suurimman sahayhtiön toimitusjohtaja Ville Kopra luotsaa perheyritystä kasvun tiellä. Kopra uskoo, että tulevina vuosina alamme hyödyntää Suomen tärkeintä luonnonrikkautta kaikilla sen suomilla tavoilla entistäkin paremmin ja kestävämmin.
Kysyimme seitsemältä Suomen Ekonomien kylteriyhdyshenkilönä toimineelta kokemuksia siitä, miten vuodet kyllinä sujuivat ja millaisia oppeja niistä jäi tulevan varalle.
Metsää rakastetaan, kunnioitetaan ja pelätään. Sitä halutaan samaan aikaan suojella ja käyttää. Suomalaisten monimutkainen metsäsuhde on täynnä ristiriitaiselta kuulostavia tavoitteita. Olemme silti vakuuttuneita, että ne ovat yhdistettävissä.
KTM Osmo Rauhala on Suomen menestyneimpiä kuvataiteilijoita. Hän elää kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössä: New Yorkin Sohossa ja luomutilalla Siurossa. Hänen taiteessaan ovat läsnä luonto ja tiede.
Metsässä suunnistaja Tuija Soanjärvi liikkuu kartan ja kompassin kanssa, mutta työelämässä talousalan johtajuustehtävät ovat seuranneet toisiaan ilman erityistä suunnan ottamista.
Metsä tarjoaa Mirva Matikalle paikan rauhoittumiseen mutta myös kohtaamisia iltanuotiolla. Partiosta reppuun on tarttunut hyvää johtamisoppia.
Yrittäjä Maiju Vohlonen tarjoaa eheyttäviä ja rauhoittavia luontokokemuksia Saimaan rannalla. Entinen stressaantunut uranainen tuntee luonnon ihmeet omakohtaisesti.
Lukuvuosi käynnistyy tänä vuonna poikkeuksellisesti. Paikkakuntakohtaisia eroja on, esimerkiksi Oulun katukuvasta opiskelijat eivät ole kadonneet, mutta Kuopiossa on huoli kaupungin tyhjenemisestä, kun etäopiskelijat eivät muuta opiskelupaikkakunnalle. Lue kyllien ajankohtaiskatsaukset kylterimaailman ytimestä.
Kyllit ovat Suomen Ekonomien työntekijöitä kauppakorkeakoulun kampuksilla. Heidän tehtävänsä on auttaa jokaista opiskelijajäsentä saamaan kaikki irti Ekonomien jäsenyydestä.
Pertti Tuomala (24.8.1931–5.6.2020), Suomen Ekonomien kunniajäsen, toimi liiton puheenjohtajana vuosina 1972–1974 ja liittoneuvoston puheenjohtajana 1989–2011. Hänen puheenjohtajakaudellaan liitto vahvistui yhteiskunnallisena vaikuttajana ja jäsenistön kouluttajana.
MarkkinointiKollektiivin tiimi kommunikoi suoraan ja avoimesti niin työasioista kuin henkilökohtaisesta elämästä.
Kun työskentelee Amazonin ja Microsoftin kaltaisissa huippuyrityksissä, tarjolla on aitiopaikka digitaaliseen murrokseen ja liiketoimintaan. Suomalainen Belinda Gerdt luo uraa Euroopassa ja arvostaa huippuosaajilta saamiaan oppeja.
Voglian toimitusjohtaja Katriina Virtanen pohti suhdettaan vaurauteen: Hän pitää tulosta yksipuolisena mittarina yrityksen onnistumiselle. Paras vaurauden merkki on onnellisuus.
Heidi Kananen kehottaa näkemään tekoälyn mahdollisuutena eikä uhkana. Sen avulla syntyy parempia palveluita ja uutta liiketoimintaa samalla, kun vapaudumme tylsistä rutiinitöistä.
Minna Nikula tavoittelee taloudellista riippumattomuutta ja haluaa jakaa varallisuusvalmentajana oppejaan myös muille. Raha on mahdollistaja, ja jokaisella on mahdollisuus vauraampaan elämään.
Ali Jahangiri kehittelee mielessään vitsitekoälyä ja etsii asioita, joita me kaikki ajattelemme, mutta joista emme kehtaa puhua. Jahangirin aivot ovat jatkuvasti suunnittelemassa jo seuraavaa askelta. Siksi hän joutuu tietoisesti hiljentämään ne aika ajoin kylmässä vedessä.
Avasimme yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille yhteisöllisen digitaalisen työtilan, jossa jäsenet voivat vaihtaa ajatuksia ja auttaa toisiaan selviytymään koronatilanteesta. Palveluun ovat tervetulleita päätoimiset ja sivutoimiset yrittäjät sekä yrittäjyyttä pohtivat.
Petra Laiti, 24, on saamelaisnuorten puheenjohtaja, sisäministerin poliittinen avustaja ja Twitterin ”päivystävä saamelainen”. Hänen mielestään sosiaalinen media on parantanut vähemmistöjen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Kun karismaattinen ihminen saapuu huoneeseen, hän yleensä tekee välittömästi positiivisen vaikutuksen. Joitakin onnekkaita on siunattu luontaisella säteilyllä, mutta kuka tahansa voi kehittää karismaansa hyvin yksinkertaisilla ja arkisilla harjoituksilla.
Loppuvuonna monessa ekonomiyhdistyksessä käynnistyy haku hallitukseen. Lähtisitkö sinä mukaan oman paikallisyhdistyksesi toimintaan?
Nordiska Mästerskapet i Ekonomi -kilpailu järjestettiin Tukholmassa 11.-13.10. Suomen Ekonomit oli mukana kilpailussa ensimmäistä kertaa. Kilpailussa testattiin kauppatieteiden opiskelijoiden osaamista niin akateemisella teoriaosalla kuin myös käytännön case-osuudella.
Finanssikriisi, öljyn alhainen hinta ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat muovanneet Venäjän bisnesmaailmasta aivan omanlaisensa. Nyt yritykset ovat kaivautuneet asemiinsa ja odottavat parempia aikoja, arvioi Venäjän Nordean talousjohtaja Petri Loikkanen.
Varakkuutta on monenlaista, ja sen mittaaminen on äärimmäisen vaikeaa. Asiantuntijatkin välttävät tiukkojen rajojen piirtämistä etenkin, jos asiaa pohditaan kansainvälisestä näkökulmasta.
