Mitä on hyvä huomioida, kun ryhtyy etsimään asuntoa tai on jättämässä tarjousta? Entä, jos asuntokaupassa tapahtuu virhe? Asianajaja Jukka Pasanen Jurentialta kertoo asuntokaupan sudenkuopat. Tiukan paikan tullen apuna on myös Ekonomien uusi jäsenetu lakiapuun yksityis- ja yritysasioissa.
Tekoäly, AI, on tämän hetken kuuma keskustelunaihe. Se herättää tunteita puolesta ja vastaan. Tekoälysovellukset kuten ChatGPT, Microsoft Copilot tai Claude.ai voivat kuitenkin parhaimmillaan olla sinulle todella hyvä assistentti, joka auttaa sinua työnhaussa monin tavoin.
Seksuaalista häirintää esiintyy työpaikoilla korkeasti koulutettujen keskuudessa vielä tänäkin päivänä. 17 akavalaisen liiton kyselytutkimuksen mukaan jopa 10 % vastaajista koki, että oli joutunut kasvokkain tapahtuneen seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Tämä on 10 % liikaa.
Työelämä ei ole valmis yhdenvertaisuuden osalta, vaan tekoja vaaditaan tänäkin päivänä.
Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa joudumme vuosi vuodelta sopeuttamaan julkisia menoja. Meillä ei ole juurikaan ollut talouskasvua viimeisen 15 vuoden aikana. Osaajista on pulaa ja huoltosuhde heikkenee.
Klassikkotilanne: uusi vuosi ja uusi puhti itsensä parantamiseen. Helmi–maaliskuussa se hiipuu laiskuudeksi. Keinoksi ehdotan ihan pieniä tavoitteita sekä riittävän netflixmäisiä työkaluja, kuten Eduhouse.
Luottamus syntyy ajan myötä asiantuntijaan, jolla on aito palo asiakkaan auttamiseen, kertoo blogikirjoituksessaan valmentaja, tietokirjailija Jan Ropponen.
Valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemat meno- ja rakenne- sekä verokartoitukset herättivät tuoreeltaan kauhua monessa etujärjestössä, kirjoittaa Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Suomen Ekonomien uravalmentajana vuoden työskennellyt Amy Skogberg tiivistää oppejaan tältä ajalta kolmiosaisessa blogisarjassa. Viimeisessä osassa hän valottaa, mikä on yleisin ekonomeja askarruttava uraan liittyvä kysymys.
Amy Skogberg jakaa kolmiosaisessa blogisarjassa oppeja vuoden mittaiselta taipaleeltaan Suomen Ekonomien uravalmentajana. Sarjan toisessa osassa hän kertoo, kuinka hän työssään kohtaa itseluottamuksen puutetta – mutta myös sitä rajatonta riemua, kun ihminen oivaltaa omat vahvuutensa ja löytää sisäisen voimansa.
Kolmiosaisessa blogisarjassa Suomen Ekonomien uravalmentaja Amy Skogberg avaa, mitä hän on vuodessa oppinut valmentaessaan satoja kauppatieteilijöitä. Ensimmäisessä osassa hän paljastaa, mitä yhteistä on ekonomilla ja moniottelijalla.
Vuoden vaihtuessa moni pohtii, mitä työltään haluaa. Kehitystä ja kasvua? Kannustavamman esihenkilön? Uravalmentajien vetämät valmennukset tuovat selkeyttä omiin toiveisiin ja auttavat kohti tavoitteita.
Elämme kriisin keskellä. Mielenterveydestä puhutaan yhä enemmän, mutta samanaikaisesti nykypäivän nuoret voivat yhä huonommin. Vaikka aihe on ajankohtainen, kuulemme silti liian harvoin mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien rehellisiä tarinoita. Minä olen yksi heistä, jotka kamppailevat.
Erään esihenkilön hätkähdyttävä toiminta työntekijän uupumistapauksessa jäi elävästi viestintäpäällikkö Ida Leväsen mieleen.
Kunta-alalla moni asiantuntija kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Voisivatko lakisääteiset työterveystarkastukset suojata aivotyötä tekevää psykososiaaliselta kuormitukselta?
Siinä missä päätös yksittäisestä ostosta voi tapahtua organisaation alemmilla portailla, käsitellään isommat päätökset johtoryhmätasolla. Tämä on myyjille valtava haaste, kertoo blogikirjoituksessaan valmentaja, tietokirjailija Jan Ropponen.
Uralevottomuus iskee usein 5–7 vuoden hujakoilla. Oppiminen on avain motivaation säilyttämiseen. Kun tunnistat paikkasi oppimiskäyrällä, ymmärrät itseäsi paremmin.
Yhdenvertaisen työelämän edistäminen ei saa olla vain Pride-viikon juhlapuheiden aihe. Sen tulee näkyä sanoina ja tekoina ympäri vuoden työpaikoilla, harrastuksissa, yliopistoilla ja yhteiskunnassa yleisesti, kirjoittaa työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija Veera Hellman.
Meitä taloudentekijöitä on jokaiseen junaan: liituraitapukuisista liikemiehistä äitifarkkuja käyttäviin markkinointinaisiin sekä kaikkea näiden kahden ääripään väliltä ja ulkopuolelta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen työ- ja opiskelijaelämässä on Ekonomien vaikuttamistyön ytimessä, kirjoittaa Suomen Ekonomien asiakaskokemusasiantuntija Aino Juurikkala.
Hallitus esittää tasa-arvolain muuttamista estääkseen sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistääkseen samapalkkaisuuden toteutumista. Taustalla on venähtänyt ja erimieliseksi jäänyt työryhmätyö. Jo tämän perusteella voi arvata, että kyseessä on kompromissi, joka ei johda radikaaleihin muutoksiin. Sen sijaan yritysten olisi mahdollista ottaa ohjat omiin käsiinsä ja hoitaa homma kuntoon.
Venäjän ryökälemäinen sota Ukrainassa on pysyvästi muuttanut geo- ja EU-poliittisia sekä taloudellisia asemia laajalti Euroopassa ja kansallisesti Suomessa. Muuttunut toimintaympäristö vaatii ripeitä uusia ratkaisuja. Kansallisten päätöksentekijöiden on paitsi pystyttävä vastaamaan Ukrainan tarpeisiin ja akuutteihin kansalaisten turvallisuushuoliin myös tehtävä lisää aikaa kestäviä talousratkaisuja, kirjoittaa elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter.
Tehokas ja läpinäkyvä palkkaus ja palkitseminen eivät ole mahdollisia, jos työpaikalla ilmenee selittymättömiä palkkaeroja, kirjoittaa työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Kosti Hyyppä.
Väitän, että valtaosan B2B-yrityksistä kannattaisi avata verkkokauppa tänä vuonna, huolimatta siitä tuleeko sen kautta yhtään tilausta tämän vuoden aikana, kirjoittaa B2B-myynnin ja markkinoinnin visionääri Mikko Seppä.
Matkailijat eivät uskalla tulla sotaa käyvän maan naapuriin. Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset asiakasyritykset ilmoittavat myös suoraan, että heidän asiakkaitaan pelottaa matkustaa maahan, joka ei kuulu Natoon, kirjoittaa matkailuyrittäjä Timo Saranpää.
Suomi ei ole luottoluokittajien silmissä kolmen A:n maa, eikä se johdu pelkästään yhteisestä rajasta Venäjän kanssa. Olemme kuitenkin vakaa demokratia ja pragmaattinen kansa, joka osaa tarvittaessa asennoitua uudelleen ja korjata pahojakin ongelmia.
Taloudessa mielikuvat ratkaisevat: Elon Muskia voi nyt hirvittää ajatus gigatehtaan pystyttämisestä Venäjän sitoutumattomaan naapurimaahan, kirjoittaa Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Martin Paasi. Millä kaikilla tavoilla maariski vaikuttaa nyt Suomen taloudessa?
Kasvava määrä jäseniämme toivoo löytävänsä helposti jonkun, jolta kysyä, jonka kanssa keskustella yhteisestä kiinnostavasta teemasta ja jonka kanssa sparrata ajatuksia ja ratkaista työhön liittyviä ongelmia. Jonkun, joka voi auttaa, ja jota voit itse vastavuoroisesti auttaa. Se joku voi olla vertaismentori.
Uravalmentaja Taija Keskinen on käynyt asiakkaidensa kanssa viime aikoina paljon keskusteluja huolista ja peloista. Mitä voi tehdä, jos ikävät tunteet ottavat vallan?
Modernin ajatustyöläisen arki ei ole aivoillemme helppoa. Tämä pitää huomioida paremmin työpaikoilla ja opinnoissa, kirjoittaa Ekonomien viestintäpäällikkö Ida Levänen.
Voiko aina tehdä enemmän, paremmin ja nopeammin? Työterveyspsykologi Mari Laari kehottaa mieluummin karsimaan, vähentämään ja optimoimaan. Tammikuussa alkavasta hyvinvointivalmennuksesta saat vielä lisää eväitä oman hyvinvointisi tueksi. Valmennus sisältyy ekonomi- ja KylteriPlus-jäsenten jäsenmaksuun.
25-vuotias Aino Juurikkala suoritti runsaassa viidessä vuodessa 302 opintopistettä ja valmistui elokuussa 2021 kauppatieteiden maisteriksi. Nyt hän kertoo viisi parasta opiskeluvinkkiään.
Nuori nainen jakkupuvussa. Ulkoisesti itsevarma, sisältä epävarma. Hymy kasvoilla aloittaa alustuksen aiheesta, jonka tuntee hyvin. Samalla kuitenkin peläten, että eteen tulee kysymys, johon ei osaakaan vastata.
Tämä syksy on täynnä taloudesta oppimista. Kutsumme teidät viettämään kanssamme kansainvälistä Talousviikkoa ja aloittamaan usean viikon yhteiset Talouskinkerit. Mistä oikein on kyse?
Budjettiriihipäätöksillä ei kiritetä taloudellisesti kestävää kasvua riittävästi, mikä heikentää ajan myötä mahdollisuuksia sosiaalisesti kestävämmälle yhteiskunnalle.
Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste ja investointivaje. Ratkomme haasteet panostamalla nykyistä enemmän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI).
Omaa osaamista pohditaan useasti silloin kun epäonnistutaan. Näissä hetkissä oma arvio osaamisesta helposti vääristyy. Mikset siis innostuisi osaamisistasi ja vahvuuksistasi ihan joka viikko!
Kerran hankittu osaaminen ei kanna työelämässä loputtomiin. Jokaisen on pidettävä huoli oman osaamisensa kehittämisestä. Jokaisella on myös omat vahvuutensa.
Edunvalvonta on tietyn ryhmän etujen ajamisesta. Meille se tarkoittaa vaikuttamis- ja sopimustoimintaa, jolla tuodaan ekonomien ääni kuuluviin ja pyritään varmistamaan jäsenillemme hyvä työelämä ja työsuhteen ehdot.
Koulutuspoliittisen selonteon kritiikki on lähestulkoon joka kolkasta kaksijakoinen. Ensimmäisen argumentin mukaan selonteko on hyvä alku, mutta siitä puuttuu kuvaukset järjestämisen resursseista. Toiseksi katsotaan, että se sivuuttaa osaamistarvelähtöisen koulutuksen kehittämisen. Tarkastellaanpa asiaa hieman laajemmin yksipuolisen edunvalvontavinkkelin ulkopuolelta.
KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta tai uupumiselta. Opiskelijoiden mielenterveyspäivänä haluamme muistuttaa, että jokaisella kylterillä on oikeus saada apua ja tukea.
Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste, investointivaje ja epäsuotuisa väestökehitys. Nykyistä kunnianhimoisemmalla koulutus- ja työperäisellä maahanmuutolla luodaan edellytyksiä nopeammalle talouskasvulle.
Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste, investointivaje ja epäsuotuisa väestökehitys. Nykyistä vahvemmalla kotimaisella omistajuudella olisi mahdollista luoda edellytyksiä nopeammalle talouskasvulle.
Olen viime aikoina keskustellut lähipiirini kanssa paljon palkan merkityksestä työpaikan valinnassa. Aihe on ajankohtainen, koska Marinin hallitus valmistelee lakeja palkka-avoimuuden edistämiseksi. Palkka-avoimuus tulee varmasti lisäämään keskustelua palkkauksesta ja siitä, kuinka iso on tarpeeksi suuri palkka.
Hallitus julkisti tänään uuden perhevapaajärjestelmän, jonka on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022. Uudistuksella ei ole minkäänlaista vaikutusta perheisiin, joissa isä ei käytä vapaita lainkaan. Lisävapaista hyötyvät lähinnä ne perheet, joissa vapaat jaettaisiin muutenkin.
Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei näyttäisi lisäävän palvelujen käyttöä tai vähentävän harmaata taloutta. Pitäisikö vähennys nyt kuopata tehottomana ja julkista taloutta rasittavana turhakkeena?
Työelämän tasa-arvon kannalta kotihoidontuki on järkyttävä järjestelmä. Suomi on vanha tasa-arvon mallimaa, mutta vuonna 2021 olemme työelämän osalta kaukana tasa-arvon malliesimerkistä. Kotihoidontuki on tähän yksi keskeinen syyllinen.
Kotihoidontuen puolustajien perusargumentit ovat joustavuus, perheiden valinnanvapaus ja käytön yleisyys. Hyviä asioita kaikki, mutta tarkoittaako kotihoidontukeen kajoaminen automaattisesti niiden katoamista?
Kotihoidontuki on jälleen kerran noussut keskusteluun. Valitettavasti keskiössä on taas se, eikä perhevapaajärjestelmä kokonaisuutena. Kaikessa muussa olisi paljon kehitettävää, esimerkiksi joustavuudessa ja vapaiden jakautumisessa vanhempien kesken – ei kotihoidontuessa.
Turhien kilpailukieltojen rajoittaminen on viimeistä silausta vaille valmis. Hallituksen esitys asiasta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vaikuttamistyössä olen oppinut sen, että mikään ei ole niin varma kuin epävarma. Mutta voiko mikään puolue tai kukaan kansanedustaja oikeasti olla tätä uudistusta vastaan?
Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.
