Blogi

RSS

Yhdenvertaisuus työelämässä vaatii tekoja myös 2020-luvulla

Sateenkaariliput koristavat usean kaupungin katukuvaa jälleen tänäkin kesänä, kun monessa kaupungissa juhlistetaan Pride-viikkoa tai –kuukautta. Niin myös kotikaupungissani Helsingissä. Liput liehuvat yhdenvertaisuuden puolesta ja muistuttavat meitä siitä, että jokaisen tulee olla ylpeä omasta seksuaali- ja sukupuoli-identiteetistään. Työelämä ei ole valmis yhdenvertaisuuden osalta, vaan tekoja vaaditaan tänäkin päivänä.

Pitäisitkö kerrankin uudenvuodenlupauksesi? 

Klassikkotilanne: uusi vuosi ja uusi puhti itsensä parantamiseen. Helmi–maaliskuussa se hiipuu laiskuudeksi. Keinoksi ehdotan ihan pieniä tavoitteita sekä riittävän netflixmäisiä työkaluja, kuten Eduhouse.

Itseluottamus on menestyksen supervoima

Amy Skogberg jakaa kolmiosaisessa blogisarjassa oppeja vuoden mittaiselta taipaleeltaan Suomen Ekonomien uravalmentajana. Sarjan toisessa osassa hän kertoo, kuinka hän työssään kohtaa itseluottamuksen puutetta – mutta myös sitä rajatonta riemua, kun ihminen oivaltaa omat vahvuutensa ja löytää sisäisen voimansa.

Nuoret voivat yhä huonommin − minä olen yksi heistä

Elämme kriisin keskellä. Mielenterveydestä puhutaan yhä enemmän, mutta samanaikaisesti nykypäivän nuoret voivat yhä huonommin. Vaikka aihe on ajankohtainen, kuulemme silti liian harvoin mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien rehellisiä tarinoita. Minä olen yksi heistä, jotka kamppailevat.

Yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä on jokaisen tehtävä

Yhdenvertaisen työelämän edistäminen ei saa olla vain Pride-viikon juhlapuheiden aihe. Sen tulee näkyä sanoina ja tekoina ympäri vuoden työpaikoilla, harrastuksissa, yliopistoilla ja yhteiskunnassa yleisesti, kirjoittaa työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija Veera Hellman.

Moninaiset taloudentekijät 

Meitä taloudentekijöitä on jokaiseen junaan: liituraitapukuisista liikemiehistä äitifarkkuja käyttäviin markkinointinaisiin sekä kaikkea näiden kahden ääripään väliltä ja ulkopuolelta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen työ- ja opiskelijaelämässä on Ekonomien vaikuttamistyön ytimessä, kirjoittaa Suomen Ekonomien asiakaskokemusasiantuntija Aino Juurikkala.

Askel kohti palkkatasa-arvoa 

Hallitus esittää tasa-arvolain muuttamista estääkseen sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistääkseen samapalkkaisuuden toteutumista. Taustalla on venähtänyt ja erimieliseksi jäänyt työryhmätyö. Jo tämän perusteella voi arvata, että kyseessä on kompromissi, joka ei johda radikaaleihin muutoksiin. Sen sijaan yritysten olisi mahdollista ottaa ohjat omiin käsiinsä ja hoitaa homma kuntoon.

Ylihuomisen Suomi kaipaa ratkaisuja tänään

Venäjän ryökälemäinen sota Ukrainassa on pysyvästi muuttanut geo- ja EU-poliittisia sekä taloudellisia asemia laajalti Euroopassa ja kansallisesti Suomessa. Muuttunut toimintaympäristö vaatii ripeitä uusia ratkaisuja. Kansallisten päätöksentekijöiden on paitsi pystyttävä vastaamaan Ukrainan tarpeisiin ja akuutteihin kansalaisten turvallisuushuoliin myös tehtävä lisää aikaa kestäviä talousratkaisuja, kirjoittaa elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter.

Ukrainan sodalla on kauaskantoisia vaikutuksia matkailuun

Matkailijat eivät uskalla tulla sotaa käyvän maan naapuriin. Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset asiakasyritykset ilmoittavat myös suoraan, että heidän asiakkaitaan pelottaa matkustaa maahan, joka ei kuulu Natoon, kirjoittaa matkailuyrittäjä Timo Saranpää.

Maariskit eivät ole pelkkää maantiedettä

Suomi ei ole luottoluokittajien silmissä kolmen A:n maa, eikä se johdu pelkästään yhteisestä rajasta Venäjän kanssa. Olemme kuitenkin vakaa demokratia ja pragmaattinen kansa, joka osaa tarvittaessa asennoitua uudelleen ja korjata pahojakin ongelmia.

Suomen talous ja maariski

Taloudessa mielikuvat ratkaisevat: Elon Muskia voi nyt hirvittää ajatus gigatehtaan pystyttämisestä Venäjän sitoutumattomaan naapurimaahan, kirjoittaa Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Martin Paasi. Millä kaikilla tavoilla maariski vaikuttaa nyt Suomen taloudessa?

Vertaismentoroinnilla hankit uutta osaamista, esimerkiksi vastuullisuudesta

Kasvava määrä jäseniämme toivoo löytävänsä helposti jonkun, jolta kysyä, jonka kanssa keskustella yhteisestä kiinnostavasta teemasta ja jonka kanssa sparrata ajatuksia ja ratkaista työhön liittyviä ongelmia. Jonkun, joka voi auttaa, ja jota voit itse vastavuoroisesti auttaa. Se joku voi olla vertaismentori.

On järjetöntä suorittaa ja pinnistellä, kun voisi valita fiksummin

Voiko aina tehdä enemmän, paremmin ja nopeammin? Työterveyspsykologi Mari Laari kehottaa mieluummin karsimaan, vähentämään ja optimoimaan. Tammikuussa alkavasta hyvinvointivalmennuksesta saat vielä lisää eväitä oman hyvinvointisi tueksi. Valmennus sisältyy ekonomi- ja KylteriPlus-jäsenten jäsenmaksuun.

Kiinnostaako Suomen hyvinvointi ja tulevaisuus?

Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste ja investointivaje. Ratkomme haasteet panostamalla nykyistä enemmän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI).

Tavoitteena hyvä työelämä

Edunvalvonta on tietyn ryhmän etujen ajamisesta. Meille se tarkoittaa vaikuttamis- ja sopimustoimintaa, jolla tuodaan ekonomien ääni kuuluviin ja pyritään varmistamaan jäsenillemme hyvä työelämä ja työsuhteen ehdot.

Koulutuspoliittinen selonteko – helpommin sanottu kuin tehty

Koulutuspoliittisen selonteon kritiikki on lähestulkoon joka kolkasta kaksijakoinen. Ensimmäisen argumentin mukaan selonteko on hyvä alku, mutta siitä puuttuu kuvaukset järjestämisen resursseista. Toiseksi katsotaan, että se sivuuttaa osaamistarvelähtöisen koulutuksen kehittämisen. Tarkastellaanpa asiaa hieman laajemmin yksipuolisen edunvalvontavinkkelin ulkopuolelta.

Jokaisella kylterillä on oikeus apuun

KTM-tutkinto ei suojaa mielenterveysongelmilta tai uupumiselta. Opiskelijoiden mielenterveyspäivänä haluamme muistuttaa, että jokaisella kylterillä on oikeus saada apua ja tukea.

Työvoiman saatavuusongelma rajoittaa talouskasvua

Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste, investointivaje ja epäsuotuisa väestökehitys. Nykyistä kunnianhimoisemmalla koulutus- ja työperäisellä maahanmuutolla luodaan edellytyksiä nopeammalle talouskasvulle.

Lisää talouskasvua kotimaisella omistajuudella

Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste, investointivaje ja epäsuotuisa väestökehitys. Nykyistä vahvemmalla kotimaisella omistajuudella olisi mahdollista luoda edellytyksiä nopeammalle talouskasvulle.

Rahat vai kolmipyörä?

Olen viime aikoina keskustellut lähipiirini kanssa paljon palkan merkityksestä työpaikan valinnassa. Aihe on ajankohtainen, koska Marinin hallitus valmistelee lakeja palkka-avoimuuden edistämiseksi. Palkka-avoimuus tulee varmasti lisäämään keskustelua palkkauksesta ja siitä, kuinka iso on tarpeeksi suuri palkka.

Tasa-arvon kannattaja pettyi perhevapaauudistukseen

Hallitus julkisti tänään uuden perhevapaajärjestelmän, jonka on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022. Uudistuksella ei ole minkäänlaista vaikutusta perheisiin, joissa isä ei käytä vapaita lainkaan. Lisävapaista hyötyvät lähinnä ne perheet, joissa vapaat jaettaisiin muutenkin. 

Jupinaa kotihoidontuesta, osa 3

Työelämän tasa-arvon kannalta kotihoidontuki on järkyttävä järjestelmä. Suomi on vanha tasa-arvon mallimaa, mutta vuonna 2021 olemme työelämän osalta kaukana tasa-arvon malliesimerkistä. Kotihoidontuki on tähän yksi keskeinen syyllinen.

Jupinaa kotihoidontuesta, osa 2

Kotihoidontuen puolustajien perusargumentit ovat joustavuus, perheiden valinnanvapaus ja käytön yleisyys. Hyviä asioita kaikki, mutta tarkoittaako kotihoidontukeen kajoaminen automaattisesti niiden katoamista?

Jupinaa kotihoidontuesta, osa 1

Kotihoidontuki on jälleen kerran noussut keskusteluun. Valitettavasti keskiössä on taas se, eikä perhevapaajärjestelmä kokonaisuutena. Kaikessa muussa olisi paljon kehitettävää, esimerkiksi joustavuudessa ja vapaiden jakautumisessa vanhempien kesken – ei kotihoidontuessa.

Skumppa on jo kylmässä

Turhien kilpailukieltojen rajoittaminen on viimeistä silausta vaille valmis. Hallituksen esitys asiasta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vaikuttamistyössä olen oppinut sen, että mikään ei ole niin varma kuin epävarma. Mutta voiko mikään puolue tai kukaan kansanedustaja oikeasti olla tätä uudistusta vastaan?

Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.

Erittäin hyvä ellei täydellinen?

Asettaako yhteiskunta turhan kovat paineet onnistumiselle ja menestykselle? Kuka on täydellinen? Mitä oikeastaan on menestys ja miten siihen päästään? Kuka määrittelee menestyksen? Menestyksen, riittämisen ja täydellisyyden tavoittelussa on paljon pohdittavaa. Ei ihme, että aivot ja sitä kautta tekijät väsyvät.

Kylteri, anna armoa!

Nuorten uupumus on nousujohteinen trendi paitsi kansainvälisesti, myös meillä Suomessa. Vaaranmerkit ovat yleisiä opiskelijoilla tai juuri työelämässä aloittaneilla. Merkit voivat olla keskenään erilaisia, vaikka perimmäinen syy on uupumuksessa tai ahdistuksessa.