Ennen Ukrainan sotaa pelkän koronan vaikutusten vuoksi ennustettiin, että kansainvälinen matkailu voisi täysin palautua vuoden 2019 tasolle vuonna 2024. Koronakriisi on osoittanut taittumisen merkkejä, muttei suinkaan ole vielä ohi. Ukrainan sota on humanitäärinen tragedia, ja matkailuelinkeinolle uusi isku vasten kasvoja.
Ukrainan sodan ja Venäjän muiden aggressiivisten toimien vaikutuksia matkailualalle voidaan vasta arvailla. Koronan jo lamauttamasta Venäjän kaupasta suorat vaikutukset eivät ole merkittäviä. Ukrainan matkailu on saanut iskuja jo vuodesta 2014 lähtien. Pitkällä tähtäimellä kestänee kauan, että matkailu näihin maihin ja näistä maista palautuu lukuihin ennen koronaa.
Sodan luottamusta heikentävä vaikutus heijastelee eri puolille Eurooppaa ja maailmaa.
Sodan luottamusta heikentävä vaikutus heijastelee eri puolille Eurooppaa ja maailmaa. Sota on ennen kaikkea valtava inhimillinen kriisi, mutta sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia Suomen ja koko Euroopan matkailulle.
Sodan vaikutukset esimerkiksi ulkoministeriön matkustussuosituksiin ovat toistaiseksi rajoittuneet Venäjään ja Ukrainaan. Suomeen suuntautuvaa matkailua uhkaavat mahdolliset markkinoinnin kohdemaiden viranomaisten muuttuvat matkustussuositukset. Toistaiseksi niitä ei ole tullut, mutta psykologiset vaikutukset ovat jo iskeneet.
Maariski sisältää sekä poliittisen että taloudellisen riskin, ja niillä on vahva yhteys. Riskin mittaaminen on vaikeaa. Se realisoituu usein nopeasti, mutta koko kuva näyttäytyy vasta pitkällä aikavälillä.
Maariski leviää kuin kulkutauti
Ukrainan sodan aiheuttama maariskin nousu näyttää jo alkaneen realisoitua.
Asiakkailta alkoi välittömästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen tulla viestiä peruutuksista lähikuukausille.
Matkailuyritysten ja markkinointiorganisaatioiden (Visit Finland, Visit Rovaniemi, Helsinki Partners jne.) asiakkailta alkoi välittömästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen tulla viestiä peruutuksista lähikuukausille. Matkailijat eivät uskalla tulla sotaa käyvän maan naapuriin. Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset asiakasyritykset ilmoittavat myös suoraan, että heidän asiakkaitaan pelottaa matkustaa maahan, joka ei kuulu Natoon.
Jollei uskalleta tulla viikonlopun reissulle, miten uskalletaan investoida miljoonia Venäjän naapuriin? Sotilaallinen liittoutuminen on myös taloudellista liittoutumista.
Kriisit nostavat vastuullisuuden merkitystä myös matkailussa
Jos tilanteesta yrittää hakea jotain positiivista, se lienee huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkityksen ymmärtäminen. Sota pakottaa matkailuelinkeinon muotoilemaan uudelleen tuotettaan, markkinointiviestiään ja kohderyhmiään.
Mikäli suomalaisia matkailuyrityksiä ei olisi tuettu, olisimme antaneet kotimaidensa tukemille kilpailijoillemme etulyöntiaseman.
Kuluttajakäyttäytymisessä kriisi näkynee vastuullisuuden merkityksen korostumisena.
Uskon, että matkailualan yrittäjät osaavat olla kiitollisia valtion myöntämistä koronatuista. Kansainvälinen kilpailu on rajua. Mikäli suomalaisia matkailuyrityksiä ei olisi tuettu, olisimme antaneet kotimaidensa tukemille kilpailijoillemme etulyöntiaseman.
Koronakriisin lisäksi nyt on selvittävä sodan aiheuttamasta kriisistä. Tämän vuoksi myös matkailuelinkeinon kehitys ja innovaatiotoiminnan rahoituksen vahvistamisella on merkitystä.