Ukrainan sodalla on kauaskantoisia vaikutuksia matkailuun

Matkailijat eivät uskalla tulla sotaa käyvän maan naapuriin. Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset asiakasyritykset ilmoittavat myös suoraan, että heidän asiakkaitaan pelottaa matkustaa maahan, joka ei kuulu Natoon, kirjoittaa matkailuyrittäjä Timo Saranpää.


Saranpää Timo
Matkailuyrittäjä, ekonomi
p. +358505236005

Ennen Ukrainan sotaa pelkän koronan vaikutusten vuoksi ennustettiin, että kansainvälinen matkailu voisi täysin palautua vuoden 2019 tasolle vuonna 2024. Koronakriisi on osoittanut taittumisen merkkejä, muttei suinkaan ole vielä ohi. Ukrainan sota on humanitäärinen tragedia, ja matkailuelinkeinolle uusi isku vasten kasvoja.

Ukrainan sodan ja Venäjän muiden aggressiivisten toimien vaikutuksia matkailualalle voidaan vasta arvailla. Koronan jo lamauttamasta Venäjän kaupasta suorat vaikutukset eivät ole merkittäviä. Ukrainan matkailu on saanut iskuja jo vuodesta 2014 lähtien. Pitkällä tähtäimellä kestänee kauan, että matkailu näihin maihin ja näistä maista palautuu lukuihin ennen koronaa.

Sodan luottamusta heikentävä vaikutus heijastelee eri puolille Eurooppaa ja maailmaa.

Sodan luottamusta heikentävä vaikutus heijastelee eri puolille Eurooppaa ja maailmaa. Sota on ennen kaikkea valtava inhimillinen kriisi, mutta sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia Suomen ja koko Euroopan matkailulle.

Sodan vaikutukset esimerkiksi ulkoministeriön matkustussuosituksiin ovat toistaiseksi rajoittuneet Venäjään ja Ukrainaan. Suomeen suuntautuvaa matkailua uhkaavat mahdolliset markkinoinnin kohdemaiden viranomaisten muuttuvat matkustussuositukset. Toistaiseksi niitä ei ole tullut, mutta psykologiset vaikutukset ovat jo iskeneet.

Maariski sisältää sekä poliittisen että taloudellisen riskin, ja niillä on vahva yhteys. Riskin mittaaminen on vaikeaa. Se realisoituu usein nopeasti, mutta koko kuva näyttäytyy vasta pitkällä aikavälillä.

Maariski leviää kuin kulkutauti

Ukrainan sodan aiheuttama maariskin nousu näyttää jo alkaneen realisoitua.

Asiakkailta alkoi välittömästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen tulla viestiä peruutuksista lähikuukausille.

Matkailuyritysten ja markkinointiorganisaatioiden (Visit Finland, Visit Rovaniemi, Helsinki Partners jne.) asiakkailta alkoi välittömästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen tulla viestiä peruutuksista lähikuukausille. Matkailijat eivät uskalla tulla sotaa käyvän maan naapuriin. Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset asiakasyritykset ilmoittavat myös suoraan, että heidän asiakkaitaan pelottaa matkustaa maahan, joka ei kuulu Natoon.

Jollei uskalleta tulla viikonlopun reissulle, miten uskalletaan investoida miljoonia Venäjän naapuriin? Sotilaallinen liittoutuminen on myös taloudellista liittoutumista.

Kriisit nostavat vastuullisuuden merkitystä myös matkailussa

Jos tilanteesta yrittää hakea jotain positiivista, se lienee huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkityksen ymmärtäminen. Sota pakottaa matkailuelinkeinon muotoilemaan uudelleen tuotettaan, markkinointiviestiään ja kohderyhmiään.

Mikäli suomalaisia matkailuyrityksiä ei olisi tuettu, olisimme antaneet kotimaidensa tukemille kilpailijoillemme etulyöntiaseman.

Kuluttajakäyttäytymisessä kriisi näkynee vastuullisuuden merkityksen korostumisena.

Uskon, että matkailualan yrittäjät osaavat olla kiitollisia valtion myöntämistä koronatuista. Kansainvälinen kilpailu on rajua. Mikäli suomalaisia matkailuyrityksiä ei olisi tuettu, olisimme antaneet kotimaidensa tukemille kilpailijoillemme etulyöntiaseman.

Koronakriisin lisäksi nyt on selvittävä sodan aiheuttamasta kriisistä. Tämän vuoksi myös matkailuelinkeinon kehitys ja innovaatiotoiminnan rahoituksen vahvistamisella on merkitystä.

Arno Paula: ”Kaikissa menestystarinoissa on takana vuosia töitä”

Kestävyysurheilija Arno Paula hylkäsi ensin sokeriliemet juoksukisoissa ja uppoutui sitten ravitsemuksen hienosäätöön. Omista kokeiluista syntynyt Ambronite-tuoteperhe on löytänyt markkinat maailmalta.


Arno Paula

Yrittäjänä pystyy toteuttamaan itseään ja muuttamaan maailmaa. On tärkeää, että voi tehdä omaa sydäntä lähellä olevia asioita ja kasvaa todella paljon ihmisenä. Matkan varrella on opeteltava asioita. Huomaa, että tärkeää on löytää tiimi ja oikeat ihmiset, jotka osaavat ja haluavat tehdä vähän eri asioita ja saada ne pelaamaan yhteisen vision hyväksi.  

Armeija-aikoina löysin ravinnon merkityksen liittyen urheiluun, suorituskykyyn ja hyvinvointiin.  

Kestävyysurheilupiireissä yleinen uskomus on, että käytetään hiilihydraatteja eli geelejä ja urheilujuomia sekä syödään pastaa. Aloin miettiä, jos itse käyttäisinkin vähähiilihydraattisempaa ruokavaliota. Kokeilemalla huomasin, että kun keho oppii hyödyntämään omia rasvavarastoja, se voi tukea kestävyysurheilusuorituksia. Omia lajejani ovat triathlon ja ultrajuoksu. Vuonna 2016 Ironman-kisoissa ketogeeninen ruokavalioajatus oli todella tärkeä osa suoritusta.”

Konsepti-idea saatiin Jenkeistä

”Monen koukeron kautta löysin superfoodit ja kokeilin eri ruokavalioita vegaanisista vähähiilihydraattisiin. Ambronite-ateriankorvikkeet syntyivät ajatuksella tehdä puhtaasta, ravintorikkaasta ruuasta ja syömisestä helppoa kiireiseen, aktiiviseen arkeen. 

Yritys lähti pitkälti omasta keittiöstä ja aika yrittäjähullusta kokeilusta. Vanha kunnon Excel oli työkaluna, kun aloin laskea raaka-aineita, ravintoaineita ravintoprofiilia. Tekemisen kautta oppi ja tajusi paljon. Konsepti-idea ateriankorvikkeista saatiin Jenkeistä, jossa ateriankorvikkeista syntyi uudelleen complete food -kategoria, jossa on nyt satoja brändejä.  

Itsellä ajatus oli se, että mennään ravitsemus edellä, tuote tehdään aidoista ja mahdollisimman puhtaista raaka-aineista. Nyt on opittu, että maku on elintarvikekuluttajabisneksessä aika pirun tärkeä. Ambronite sai nimensä kreikan mytologian ambrosiasta, mikä merkitsee muinaisten jumalten juomaa. Teimme siitä modernin version, joka tekee arjessa kuolemattomaksi.”

Arno Paula

Yrittäjän täytyy itse uskoa tuotteisiin

”Kohderyhmänä olimme me itse. Edustamme Ambronitellä tietotyöläisiä ja yrittäjiä. Elämme sellaista kiireistä aktiivista modernia arkea, jossa tulee tilanteita, että jotain on kesken, ei ehdi syödä. Kun on hyvä vaihtoehto, jättää automaattisesti pois kaikista huonoimman ’otat jotain nopeaa’ -ratkaisun, joka on yllättävän usein jotain palaverin jäljiltä.  

Mielestäni on todella keskeistä ymmärtää, että olemme kaikki yksilöitä ravitsemuksen suhteen DNA-tasolta lähtien. Vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota pitää itse testata ja katsoa, mikä itsellä toimii. Näissä kaikissa asioissa, joissa itse on mukana, lähtökohta on se, että niihin itse myös uskoo. Käytän tuotteitamme itse tukemaan omaa arkea.”

Omat vahvuusalueet tulee tiedostaa

”Valmisruokayritys Ketokamussa olen mukana niin, että kaikki yrityksen talouteen ja rahoituksen liittyvä on minun kontollani. Yrityksessä on tällä hetkellä aika kova ja selkeä kasvu.  

Ravitsemus etenee trendivetoisesti. Kasvipohjaisuus, gluteenittomuus, sokerin vähentäminen ja vähähiilihydraattinen ketogeeninen ruokavalio ovat uudessa nosteessa.  

Kun itse näitä tuotteita rakentelee, pohjimmiltaan muutos ja visio maailmasta on se, että kaupassa olisi saatavilla tosi laadukkaita elintarvikkeita ja ruokaa, joka tukisi ihmisten hyvinvointia. Ettei ruoka aiheuttaisi huonoa vointia, epäenergisyyttä tai jopa sairauksia. 

Kun yrittäjäksi lähtee, se on enemmän maraton kuin 400 metrin sprintti. Kaikissa yli yön menestystarinoissa on takana vuosia töitä ja kokeiluja, minkä jälkeen aivan kuin hetkessä onnistut. Sekin on taito ymmärtää ja olla tietoinen, mitkä ovat omia vahvuusalueita ja mitä kannattaa pelata tiimeissä. Siinä mielessä yrittäjyys ei ole ultrajuoksu ja yksilölaji vaan tiimisuoritus.”

Arki on aikamoista sekamelskaa

”Hyvässä arjessa tärkeitä ovat eri osa-alueet: ravinto, liikunta, uni, lepo ja perhe.  

Minulla on puolitoistavuotias esikoispoika, joka on värittänyt paljon arkea. On fakta, että jos on perhettä, talonrakennusprojektia, harrastuksia ja tekee yrittäjänä hommia, silloin on välillä aikamoista sekamelskaa. Kaikki asiat eivät välttämättä ole koko ajan tasapainossa, mutta ne voivat olla harmoniassa. Pienelle lapselle on tärkeää, että rutiinit ovat kunnossa, mennään joka päivä samaan aikaan nukkumaan. Sama pätee meille aikuisillekin.” 

Teksti: Sini Silvàn 
Kuvat: Olli-Pekka Latvala

Diili-voittaja Sointu Borg: ”Jos ovea ei avata, sen voi potkaista auki omalla tyylillään”

Somevaikuttaja ja yrittäjä Sointu Borg ei halunnut siivota menneisyyttään, jotta mukautuisi miellyttämään toisia ihmisiä. Diili-ohjelmassa hänen rohkeasta henkilöbrändistään kuoriutui timantti.


Diili-ohjelman voitto tuntui Sointu Borgista passilta vapauteen.

Kauppatieteiden maisteri Sointu Borg, täytti hiljattain 29 vuotta. Voisi ajatella, että kolmenkympin rajapyykin lähestyminen tarjoaisi aineksia ikäkriisille.

Borg ei kuitenkaan aio vinkua, kuinka aineenvaihdunta hidastuu ja krapulat pahenevat, kun ikää tulee. Sen sijaan hän kertoo Instagram-tilillään, mikä kaikki on paremmin kolme- kuin kaksikymppisenä.

”Olet enemmän rauhassa itsesi kanssa ja vähemmän kriittinen ulkonäkösi suhteen.”

”Tunnet rajasi ja arvosi.”

”Tiedät, minkälaisia ihmisiä haluat elämääsi ja minkälaisia et.”

”Miesasiat on opittu kantapään kautta.”

”Uskallat sanoa ei ja nojata vanhemman intuitioosi.”

”Tajuat, että moni aloittaa kaiken alusta vielä viisikymppisenä.”

”Plus meikäläisellä otsa sen kuin suoristuu, kun on varaa botoxiin”, nainen kirjoittaa bikinikuvapostauksensa alle.

Sointu Borgin Diili-voitto huhtikuussa herätti paljon keskustelua. Voittaja itse pitää hyvänä sitä, että erilaisia mielipiteitä tuodaan esiin. Samalla keskustelu paljasti hänestä jotakin.

– Instagramissa bikineissä poseeraavan blondin voitto on ilmeisesti tänäkin päivänä niin järisyttävä juttu, että isojenkin organisaatioiden johtotasolla asiasta käydään keskusteluja. Jos näin on, onhan siellä vielä aika paljon kaivamatta.

Esiintymistä rakastava tyttö

Kuudennen polven manselainen viisilapsisesta perheestä. Sointu Borg muistaa lapsuutensa tasaisena ja onnellisena. Oman värinsä sille antoi yksi veljistä, joka oli lievästi autistinen ja jolla oli Aspergerin oireyhtymä. Sitä kautta Borg oppi ymmärtämään erilaisuutta.

– Kun yksi perheenjäsenistä toimii hieman eri tavalla kuin muut, tottuu siihen, että ihmiset saattavat vähän tuijottaa. Mutta ei se haittaa.

Puhelias Sointu oli lapsista rauhallisin, vaikka hänellä olikin vilkas mielikuvitus. Esiintymistä rakastava tyttö oli mukana näytelmäkerhossa ja musikaaleissa. Hetken hän kokeili tanssia, hetken jalkapalloa, mutta eniten tosissaan hän suhtautui konserttikanteleen soittoon. Kannel on hänelle edelleen rakas soitin.

– Soitin konservatoriolla D-tutkintoon saakka. Valmistujaislahjaksi 39-kielinen konserttikanteleeni sähköistettiin ja siihen liitettiin vahvistin. Haaveilen siitä, että voin keskittyä sen soittamiseen jossakin vaiheessa enemmän.

Yrittäjäksi peloista huolimatta

Teinivuosina mukaan tuli biletys, mutta sekään ei ollut holtitonta. Vasta hiukan myöhemmin nuori nainen aiheutti vanhemmilleen ylimääräisiä sydämenlyöntejä pyörimällä musiikkivideoilla vähän liian nuorena vähän liian pienissä bikineissä.

Borgin vanhemmat ovat akateemisesti koulutettuja. Isä on dosentti, joka työskentelee politiikan tutkijana, äiti on tohtori ja tekee töitä lääketieteen parissa.

Akateemisuus ei kuitenkaan ole tyttärelle syötetty polku.

– Pikemminkin vanhempani olivat yllättyneitä, kun menin kauppakorkeakouluun. Äitini on sukunsa ensimmäinen akateeminen. Hän on aina toistellut, että me olemme ihan verkkarikansaa.

Ensimmäisen yrityksensä Sointu Borg perusti parikymppisenä, vaikka yrittäjyyteen liittyi lähinnä pelonsekaisia tunteita. Se oli kuin musta aukko.

Borg ajattelee, että on turvallisempaa lähteä rakentamaan uraa isossa organisaatiossa, jossa on selkeät etenemismahdollisuudet. Hän kuitenkin huomasi jo varhain, että yrittäjyys sopii hänen luonteelleen.

– Lapsena kesäleirillä joku muu oli aikatauluttanut päiväni. Muistan, että minulle tuli tukehtumisen tunne. Halusin itse pitää elämäni narut käsissä.

Euro per henkilö

Ura yrittäjänä aukesi kuin vahingossa lukion jälkeisen välivuoden aikana. Sointu houkutteli tamperelaisia nuoria Sedu Koskisen yökerhoihin. Palkkaa hän sai euron per tulija.

Ihmisten kanssa mainiosti pärjäävä nainen huomasi olevansa hyvä työssään. Hänelle ehdotettiin kollegansa kanssa aputoiminimen perustamista, jotta he voisivat tehdä työtä toiselle yritykselle. Puoli vuotta myöhemmin yritys muutettiin osakeyhtiöksi. Siitä alkoi edelleen jatkuva yritystoiminta, jonka kautta Borg välittää emännöintialan ammattilaisia tapahtumiin.

”Olen pystynyt omalla ammattitaidollani elättämään itseni ja rahoittamaan opintoni.”

Hän on väheksynyt yrittäjätaustaansa, koska siinä eivät ole liikkuneet miljoonat tai sadat tuhannet eurot.

– Olen kuitenkin omalla ammattitaidollani pystynyt elättämään itseni ja rahoittamaan opintoni. Onhan sekin jo hieno juttu.

Borg uskoo, että moni pelkää yrittäjyyttä, josta syntyy median otsikoinnin kautta väärä kuva – ikään kuin olisi vain suuria, miljoonatulosta tekeviä menestyjiä ja sitten pieniä, tappiota tekeviä puurtajia.

– Yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia kuuluu sinne välimaastoon. On tärkeää tuoda esille sitäkin puolta yrittäjyydestä etenkin nuorille.

”Valintani koettiin vääriksi”

Ennen Diili-ohjelmaa Sointu Borg oli tuttu Bimbo Oy -nimistä tosi-tv-sarjaa seuranneille. Ohjelmaa lähetettiin Fox-kanavalla vuonna 2015, ja siinä hän pyöritti yhtiökumppaninsa Alina Välimäen kanssa yritystä opintojensa ohella.

– Menimme ympäri ämpäri, teimme töitä ja elimme hullua elämää. Ohjelma kertoi, millaista on kahden nuoren parikymppisen naisen elämä, kun menee lujaa.

Kandiaikoina Borgille alkoi avautua, että se mistä hän nauttii – mennä rempseänä ja roisina omana itsenään – ei ollutkaan kaikille yksiselitteinen juttu. Itse hän ei nähnyt siinä mitään pahaa.

– Aloin huomata tiettyjä säännönmukaisuuksia siinä, miten minuun suhtauduttiin. Tekemäni valinnat ja polut, joita olin lähtenyt kulkemaan, koettiin vääriksi ja huonoiksi.

Vitsejä, pilantekoa, passiivis-aggressiivisia kommentteja. Naureskelua päin naamaa ja joskus selän takana. Fiksuiksi luullutkin ihmiset saattoivat tulla kysymään, mitä pillupalveluillesi kuuluu.

– Jotkut ovat provosoituneet siitäkin, että olen osoittanut olevani sujut valintojeni kanssa. He ovat halunneet haastaa minua ja hakea verbaalista painikaveria.

Kaiken keskellä Borg yritti hahmottaa paikkaansa tulevassa työelämässä. Ahdistus alkoi ottaa jalansijaa.

– En nähnyt, missä saisin olla oma itseni.

”Olen tiennyt, että minulla on töissä annettavaa, olen tosi kiva kollega ja saan aikaan. Silti sain signaalia, että sinä et ole tänne sopiva niiden polkujen takia, joita olin lähtenyt kulkemaan.”

Sama kuin ennenkin

Sointu Borg on seurannut läheltä, kuinka moni on tehnyt toisin ja yhtäkkisesti ”aikuistunut”. Viidakon tähtöset -ohjelmasta tutut naiset ovat avautuneet siitä, kuinka he olivat hukassa panostaessaan ulkonäköönsä. Sitten he ovat siivonneet somehistoriansa ja muovautuneet miellyttämään edustamansa organisaation arvoja.

– Itse en ole halunnut lähteä kertomaan sellaista tarinaa, että se menneisyyden minä olisi tehnyt jotakin häpeällistä ja väärää. Muuten en pystyisi seisomaan valintojeni takana. Enää en tekisi tuollaista sekoilurealitya. Mutta sama ihminen olen kuin silloinkin.

Diiliin mukaan lähteminen vaati korona-ajan ja tapahtuma-alalla loppuneet työt. Nelosen Diili-ohjelmassa neljätoista bisnesosaajaa kilpaili paikasta Jaajo Linnonmaan start up -imperiumin kehitysjohtajana. Borg ei edes ajatellut, että hän voittaisi. Hän näki ohjelman enemmänkin tilaisuutena esitellä potentiaaliaan.

– Ajattelin, että voisi olla profiilia nostattava juttu työmarkkinoilla, jos pääsisin edes parin jakson verran näyttämään, että minulta löytyy kompetenssia.

Lupa olla minä

Voitto oli yllätys, joka tuntui passilta vapauteen. Borg tuntee rohkean henkilöbrändinsä olleen hänelle aiemmin vankila, joka on rajoittanut ihmisiä näkemästä hänen todellista minäänsä.

– Diilissä se olikin avain koko juttuun, timantti. Palaset loksahtelivat kohdilleen.

Borg uskoo voittaneensa, koska hän meni ”röyhkeästi” myöntämään olevansa keskeneräinen.

– Mutta totta kai minulla oli myös paljon taisteluntahtoa ja olen persoona itsessään.

Nyt Borg saa olla sellainen kuin on, luvan kanssa.

– Diilin voiton jälkeen mummotkin laittoivat viestiä, että hyvä Sointu, älä koskaan lopeta bikinikuvia! Voin mennä vaikka takapuoli paljaana, ja ihmiset vain naureskelevat, että se Sointu on aina ollut vähän hassu. Mutta saako joku Liisa tehdä saman? Helppo minun on nyt huudella, että olkaa rohkeasti sitä mitä olette.

Borg tuntee, että esillä olemiselle on varsinkin Suomessa aina haettava oikeutus. On osoitettava olevansa multitalentti luonnonoikku, ulkonäkö ja äly samassa kehossa.

Hän ei hyökkää niitä vastaan, jotka haluavat elää neutraalia elämää. Mutta ei myöskään halua, että joku muu määrittelee, miten hänen tulisi elää ja olla.

– Olen tiennyt, että minulla on töissä annettavaa, olen tosi kiva kollega ja saan aikaan. Silti sain signaalia, että sinä et ole tänne sopiva niiden polkujen takia, joita olin lähtenyt kulkemaan.

Enää sitä ei tarvitse surra. Sointu löysi reittinsä.

– Jos ovea ei avata, sen voi potkaista auki omalla tyylillään. Täältä tullaan saatana.

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2021.

Teksti: Sanna Sarenius

Kuvat: Vesa Laitinen

Lue myös:

Toimitusjohtaja Markus Jussila: ”Yritys voi tehdä paljon saadakseen parhaat osaajat”

Kuuntele Alaston yrittäjä -podcastia!

Taloudentekijät-podcast: Suomen superyrittäjät – vuorossa sankarikokki Henri Alén

Budjettiriihestä ei riittäviä talouseväitä sosiaalisesti kestävälle kasvulle

Budjettiriihipäätöksillä ei kiritetä taloudellisesti kestävää kasvua riittävästi, mikä heikentää ajan myötä mahdollisuuksia sosiaalisesti kestävämmälle yhteiskunnalle.


Apter Ted
Erityisasiantuntija, elinkeinopolitiikka
p. +358400602439

Maan hallitus teki ehdotuksen ensi vuoden talousarvioksi. Marinin hallitus ei kuitenkaan aikaansaanut kokonaisuutta, joka huomioisi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän Suomen tarpeet. Tulevaisuustoimet jäivät ilmastonmuutoksen torjunnassakin eri arvioiden mukaan mahdollisesti riittämättömiksi ja etenkin taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksissa jäivät tarvittavat päätökset tekemättä. Lisäksi samalla kun talousarviossa eri tavoin lisättiin haittaveroja, olisi ollut syytä vahvemmin alentaa työhön ja yrittäjyyteen liittyvää verotusta. 

Budjettiriihipäätöksillä ei kiritetä taloudellisesti kestävää kasvua riittävästi, mikä heikentää ajan myötä mahdollisuuksia sosiaalisesti kestävämmälle yhteiskunnalle. Talousarvio vuodelle 2022 on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen ja nostaa maan velan 146 miljardiin euroon.

Tilanteessa, jossa hallitus on oma-aloitteisesti päättänyt rikkoa talousarvion raameja, olisi ollut historiallinen paikka tehdä enemmän tulevaisuustekoja – etenkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointien kannustamisessa. 

Jotta 2030-luvun Suomessa voitaisiin saavuttaa noin 4%/BKT:stä TKI-panostukset, tulisi yritysten vuotuisten TKI-investointien nousta nykyisestä noin reilusta neljästä miljardista yli kahdeksaan miljardiin euroon. Tämä vaatii nykyistä selvästi kannustavampaa ja ennustettavampaa investointiympäristöä, joka edellyttää esimerkiksi vaalikauden yli ulottuvaa verotuksen kokonaisuudistusta. Keskeistä olisi myös erittäin ripeällä aikataululla luoda Suomeen pysyvä TKI-verotuki yrityksille, jotka perustavat tai vahvistavat TKI-toimintansa. Aiheesta tarkempaa tietoa löytyy esimerkiksi täältä

Valtioneuvoston talousarviotiedotteessa todetaan suoraan, että: * 
 
”— Valtionvarainministeriön arvion mukaan talouden tämänhetkinen hyvä vire ei kuitenkaan poista pidemmän aikavälin velan kasvupainetta, jonka taustalla on väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja vaimeat pitkän aikavälin kasvunäkymät. —” 

Sukupolvioikeudenmukainen päätöksenteko edellyttää paitsi lisää kunnianhimoa ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, niin myös enemmän tekoja sen eteen, ettei tuleville ikäluokille jää kohtuuttomia taakkoja. Nyt ilmasto-, innovaatio- ja taloudellinen velka kasvaa samalla, kun Suomessa sosiaali- ja terveys-, eläke ja hoivakulut tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Mikäli nämä jo annetut hyvinvointisitoumukset halutaan lunastaa kestävällä tavalla, on luotava merkittävästi nykyistä paremmat kannustimet yrityksille investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä toisaalta eri tavoin lisätä inhimillistä pääomaa.  

Muutoin Suomi jumiutuu hitaan kasvun uralle. Tämä tarkoittaisi pysyvästi korkeampaa työttömyysastetta, kasvavia vaikeuksia löytää poliittisesti varoja tulevaisuuden kasvupanostuksiin sekä mahdollisesti kiihtyvää aivovuotoa, mikäli Suomesta ei löydy riittävästi kiinnostavia mahdollisuuksia nuorille osaajille. 

Siksi hallituksen on syytä heti vuoden 2022 alusta alkaen syytä edistää ainakin seuraavia kasvutoimenpiteitä 

  • Luodaan TKI-verokannustin yrityksille, jotta luotaisiin uutta ja vahvistettaisiin nykyistä TKI-toimintaa 
  • Lisätään rahoitusta julkiselle TKI-toiminnalle ja tuetaan eri keinoin inhimillisen pääoman kartuttamista  
  • Lisätään toimia, joilla edistetään ja sujuvoitetaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa 

Näitä päätöksiä on mahdollisuus tehdä hallituksen talousarvioesityksen pöytäkirjamerkintöjen mukaisessa kestävyystiekartan jatkovalmistelussa. Tässä valmistelussa on vahvemmin tunnustettava taloudellisen kestävyyden merkitys sille, miten nykyistä hyvinvointia voidaan ylläpitää ja kehittää. Tällä on ratkaisevaa merkitystä sille, mihin suuntaan Suomen tulevaisuusnäkymät kehittyvät. 

Tehdään Suomesta houkutteleva kasvuyrityksille

Osaamiseen perustuva tuottavuuden kasvu on jäänyt Suomessa liian vähäiseksi. Kestävän kasvun ja paremman elämän tavoittelussa tutkimus ja koulutus ovat avainsanoja.


Akava julkaisi tänään kasvuohjelmansa, jossa esitellään konkreettisia toimenpiteitä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen.  

Ekonomit on ollut vahvasti vaikuttamassa ohjelman sisältöön. Kasvuohjelman valmistelleen toimikunnan puheenjohtajana toimi Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter

Suomen kasvu on Nokia-vuosien jälkeen painottunut perinteisille, matalamman jalostusasteen aloille.  

”Se, mikä on jäänyt heikommaksi, on osaamiseen perustuva kasvu. Nokian menetyksen jälkeen emme ole enää saaneet samaa korkean jalostusasteen tuotantoa takaisin. Se on näkynyt esimerkiksi Uudenmaan alueen heikompana kasvuna”, Pellervon Taloustutkimuksen Janne Huotari sanoi kasvuohjelman julkistustilaisuudessa.  

Tutkimus ja koulutus ovat kasvun avaimia, sillä tutkittu tieto luo pohjan uudelle tuotannolle.  

”Haetaan tuottavuuden kasvua, ei sitä, että myydään enemmän halvemmalla. Tehdään kasvu lisäarvosta. Näin voidaan saada kestävää kasvua ja parempaa elämää, jota koko ajan tavoitellaan” Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä kommentoi.  

Akava korostaa, että kestävä kasvu syntyy korkeasta osaamisesta ja siitä, että yrityksillä on Suomessa hyvät oltavat. Osaaminen, tiede ja teknologia ovat tärkeimpiä aseita esimerkiksi ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan.  

Lisäksi Suomeen tarvitaan osaavaa työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta, ja tämä prosessi on saatava reippaasti sujuvammaksi.  

Suomen Ekonomeilla on myös omat, kasvuyrittäjyyden lisäämiseen tähtäävät tavoitteet.   

”Yrittäjyyden edistäminen ja Suomen taloudellisesta kilpailukyvystä puhuminen on meille talouden asiantuntijoille luontevaa ja kannamme siitä vastuuta. Monet jäsenemme esimerkiksi toimivat yrittäjinä tai pitävät yrittäjyyttä itselleen realistisena vaihtoehtona. Samalla ihan jokainen hyötyy siitä, että rakennamme uutta kasvua koko yhteiskunnalle”, Ted Apter sanoo. 

Lue myös:

Taloudentekijät 16: Suomen talouden haasteet – vieraana Ted Apter

Edunvalvonnan tavoitteena on hyvä työelämä

Työvoiman saatavuusongelma rajoittaa talouskasvua

Yhä useampi asiantuntija toimii yrittäjänä

Asiantuntijayrittäjyys yleistyy, ja tämä on rekryhaasteissa kipuileville yrityksille mahdollisuus, kirjoittaa Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsen Aino Pennanen.


Yrittäjyys on yhä kiinnostavampi työskentelytapa asiantuntijoille. Näemme ympärillämme esimerkkejä, miten markkinoinnin, HR:n, projektijohtamisen tai vaikkapa vastuullisuuden ammattilaiset ovat muotoilleet osaamisistaan myytäviä palveluita. Merkkinä yrittäjyyden kasvusta ovat myös erilaiset yksinyrittäjille suunnatut palvelut, kuten kevytyrittäjyyspalvelut.

Koskaan ei ole yrittäjäksi lähteminen ollut helpompaa kuin tänä päivänä.

Jotta asiantuntijayrittäjien tarjoamalle osaamiselle syntyy kysyntää ja työtä osataan hyödyntää oikein, tarvitaan ajattelutapojen muutosta myös palveluita ostavissa organisaatioissa.

Myös yrittäjät itse ovat yhä useammin aktiivisia tunnistamaan yrittäjille sopivia kokonaisuuksia rekrytointi-ilmoituksista.

Voisiko rekrytointihaasteita ratkaista ostamalla osaamista yrittäjältä? Onko organisaatiossa osa-aikaisia tai määräaikaisia tarpeita? Jos työtehtäviä pilkotaan toisin, niin löytynee sopivia palasia yrittäjien toimeksiannoiksi. Myös yrittäjät itse ovat yhä useammin aktiivisia tunnistamaan yrittäjille sopivia kokonaisuuksia rekrytointi-ilmoituksista. Onko varauduttu siihen, että avoimeen työtehtävään hakeekin yrittäjä?

Kokonaisresursoinnin suunnittelulla tarkoitetaan sitä, että pohditaan laaja-alaisesti kaikkia niitä keinoja, joilla työt tulevat tehdyksi. Oma henkilöstö, freelancerit, vuokrahenkilöstö ja ulkoistuskumppanit työskentelevät saman kokonaisuuden eteen.

IT-tehtävistä on jo tuttua, miten projektien resursointia skaalataan ulkoisella työvoimalla ja organisaatioiden raja-aidat ovat madaltuneet. Samojen toimintamallien soisi laajentuvan myös muille tehtäväalueille. Monesti jumiudutaan ajatukseen, että tehtävät vaatisivat niin syvällistä osaamista, että ulkoa tulevat asiantuntijat eivät voi auttaa. Toimivat tiimit ja projektit muodostuvat kuitenkin toisiaan täydentävistä sisäisistä ja ulkoisista osaajista.

Ulkoisen resursoinnin hyödyntäminen tuo liiketoiminnallista hyötyä erityisesti joustavuuden näkökulmasta. Voi olla vaikea ennustaa, millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa tai edes vuoden päästä. Joustavuus parantaa riskienhallintaa, tuo tehokkuutta toteutukseen ja kustannuksiin. Aina rekrytointi ei edes ole vaihtoehto liiketoiminnan epävarmuuden tai vaikkapa osaajien niukkuuden vuoksi.

Moni liiketoiminta- ja HR-johtaja toimii asemassa, jossa voi toimia yhteiskunnallisen muutoksen muutosagenttina.

Työelämän monimuotoistumista ja asiantuntijayrittäjyyttä edistetään myös liittojen ja edunvalvonnan kautta. Kuitenkin isoin muutos tapahtuu arjessa edellä mainittuja resursointipäätöksiä tehtäessä. Moni liiketoiminta- ja HR-johtaja toimii asemassa, jossa voi toimia yhteiskunnallisen muutoksen muutosagenttina.

Lopuksi vielä rohkea ehdotus pohdittavaksi esimiehille. Moni työntekijä on kiinnostunut kokeilemaan yrittäjyyttä oman palkkatyönsä ohessa. Voisiko tämän nähdä ennemminkin mahdollisuutena kuin riskinä työnantajan näkökulmasta? Sivutoimisesta yrittäjyydestä kasvaa osaamista, ajattelutapaa ja työtyytyväisyyttä, mikä tukisi myös työnantajaa. Sivutoiminen yrittäjyys vaatii todennäköisesti joustoa työajoissa ja toki aina on riski, että työntekijä lopulta irtisanoutuu. Mutta ehkä tämä riski olisi joka tapauksessa. Kokeilemalla oppii ja joustavat organisaatiot ovat tulevaisuuden organisaatioita!

Aino Pennanen, Next organisation, Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsen

Unikorni-kilpailun voitti pihatöitä nuorille välittävä Jobile

Opiskelijoille suunnatun Unikorni-yrittäjyyskilpailun voittajaksi valittiin Jobile. Heidän liikeideansa on alustapalvelu, jonka kautta kotitaloudet voivat ulkoistaa pihatöitä nuorille. Voittaja palkittiin 4 000 euron rahapalkinnolla.


Loppukilpailussa tuomarit, Lennu Keinänen, Unna Lehtipuu ja Manu Mesimäki, grillasivat finalisteja Leijonan luola -tyyliin.

”Ei oikein paremmin voisi torstai-ilta alkaa”, kommentoi Otto Honkanen, tietojohtamisen opiskelija Tampereen yliopistosta ja Jobilen tiimin vetäjä.

”Voittoraha käytetään suurelta osin ellei kokonaan meidän alustapalvelun markkinointiin. Meille on erittäin tärkeää, että saadaan tämä kuluttajien tietoon.”

Tuomaristo kehui Jobilea erityisesti liiketoimintamallin selkeydestä ja samaistuttavasta tarpeesta. Kukapa ei kaipaisi toisinaan apukäsiä nurmikon leikkaamiseen tai lumitöihin. Tuomaristo näki liikeideassa myös kasvupotentiaalia pihatöiden ulkopuolelle.

”Unikorni-kilpailun ideana on kannustaa opiskelijayrittäjiä eteenpäin yrittäjyystaipaleellaan. Palkintojen lisäksi kilpailussa onkin tarjolla mentorointia ja vetoapua oman yritysidean kehittämiseen. Oli hienoa nähdä, että tällä kolmannella kerralla keräsimme myös ennätysmäärän osallistujia”, kertoo Suomen Ekonomien elinkeinopoliittinen erityisasiantuntija Ted Apter

Akateemiset yrittäjät tyytyväisiä koronasta huolimatta

Monille yrittäjille korona-aika on tuonut eteen ennennäkemättömiä haasteita. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan yrittäjien tulot ovat laskeneet vähän, mutta etenkin päätoimiset yrittäjät ovat silti varsin tyytyväisiä. Yli 76 % päätoimisista yrittäjistä arvioi tyytyväisyytensä olevaan vähintään 8 asteikolla 0-10.

”On ilahduttavaa huomata, että vaikeista ajoista huolimatta päätoimiset yrittäjät edelleen pärjäävät pääosin hyvin ja ovat myös tyytyväisiä yrittäjinä olemiseen”, TEKin yrittäjyysvastaava Martti Kivioja sanoo.

Ekonomit ja TEK tarjoavat palveluita myös yrittäjäjäsenille. Työnteon muuttuessa yhä useampi on kiinnostunut yrittäjyydestä jossakin muodossa ja siksi onkin luontevaa, että Unikornin kaltaisia kilpailuja järjestetään myös jatkossa. 

”Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan tuntuu olevan nousussa ja se nähdään yhtenä mahdollisuutena palkkatyön rinnalla tai sen sijaan. Tästäkin syystä haluamme kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen ja tukea heitä myös tällä tiellä”, Kivioja kertoo.

Edellisen Unikorni-kilpailun voitti Piece of Jeans, joka tuottaa kestävää designia 100 % kierrätysfarkusta. 

Suomen Ekonomien palvelut yrittäjäjäsenelle

  • Sparrausta yrittäjyyteen, työn tuunaamiseen ja tasapainon löytämiseen.
  • Mentorointia yrittäjyyteen.
  • Aloittavan yrittäjän neuvonta rajatuissa oikeudellisissa kysymyksissä.
  • Koulutuksia ja tapahtumia ammatilliseen kehittymiseen ja kohtaamisiin.
  • Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketti neuvontapalveluineen tavallista edullisemmin.
  • Virtuaalilakimies -palvelu, joka on yrittäjille hyödyllinen asiakirjatietopankki.
  • Fondian ilmainen puhelinkonsultaatio (15 min)
  • OP-Kevytyrittäjä -palvelu: Saat jäsenetuna 20 % alennuksen
  • UKKO.fi: Saat jäsenetuna laskutuspalvelun käytöstä 20 % alennuksen

Lue myös:

Alaston yrittäjä – rehellisiä kasvutarinoita tarinoita yrittäjyydestä (podcast)

Työvoiman saatavuusongelma rajoittaa talouskasvua

Lisää talouskasvua kotimaisella omistajuudella

Totuus myynnistä?

5 nuorten yrittäjien bisnesideaa, jotka kannattaa nyt tietää

Yrittäjyyskilpailun finalistit ratkovat kysymyksiä, jotka liittyvät rakennustyömaiden työkaluvarkauksiin, jokamiehentöiden ulkoistamiseen ja vaatetusalaan.


Unikorni on Suomen Ekonomien ja Tekniikan akateemiset TEKin opiskelijoille suunnattu yrittäjyyskilpailu, jossa etsitään loistavia kaupallistettavissa olevia liikeideoita. Kilpailun tuomaristo koostuu menestyneistä suomalaisista enkelisijoittajista.

Kisan finalistit on valittu ja voittaja julkistetaan torstaina 22.4.2021. Viime vuoden voittaja Moona Kansanen kertoo kilpailun tuoneen hänen Piece of Jeans -yritykselleen merkittävää näkyvyyttä.

Vuoden 2021 finalistit

Acutra tarjoaa rakennusyrityksille IoT-pohjaisia palveluita, joilla voidaan estää työmailla tapahtuvia työkaluvarkauksia.

Heideq on vastuullisten ratsastusvaatteiden suunnitteluun ja myyntiin keskittyvä yritys. Heideqin kehittää vastuullisten vaatteiden lisäksi myös uusia innovatiivisia materiaalia ja tekstiiliteknologioita, joilla ratsastusvaatteiden epäekologisemmat materiaalit voitaisiin korvata.

Jobile on alustapalvelu, joka mahdollistaa kotitalouksille erilaisten pihan hoitoon liittyvien ’jokamiehentöiden’ ulkoistamisen paikallisille nuorille.

Menddie korjaa vaatteita ja muita kuluttajahyödykkeitä postin välityksellä.

Supply+ tuottaa yksilöllisiä, LUT-yliopiston brändin mukaisia päivittäisvaatteita. Tavoitteena on suojella saimaannorppia ja herättää ihmiset toimimaan paikallisten ympäristöongelmien korjaamiseksi.

Loppukilpailussa jokainen tiimi pitchaa oman liikeideansa kilpailun leijonille yleisön ja juontajan edessä.

Finaali järjestetään Leijonaluola-tyyliin. Jokaisella joukkueella on käytettävissään enintään viisi minuuttia pitchaukseen ja kymmenen minuuttia leijonien kysymyksille, keskustelulle ja tuomariston vakuuttamiselle.

Voittajatiimi palkitaan 4 000 euron rahapalkinnolla.

Ilmoittaudu seuraamaan finaalin striimiä 22.4. klo 15.

Katso myös:

Kiinteistönvälitysalan uudistaja – podcast-vieraana Rudi Skogman

Yrittäjä, joka uskoo unelmiin − podcast-vieraana Jaakko Alasaarela

Uuden ajan isännöintiä – podcast-vieraana Kalle Grönqvist

Arvoperusteista kasvuyrittäjyyttä – podcast-vieraana Hannaliisa Johnson

Karaokella maailmankartalle – podcast-vieraana Atte Hujanen

Karaokella maailmankartalle – podcast-vieraana Atte Hujanen

Atte Hujasen perustama Singa on karaokealan kasvuyritys, jonka tavoitteena on vallata 15–20 miljardin suuruinen karaokemarkkina. Millaisella strategialla Singa pyrkii merkittävään kasvuun ja maailmanvalloitukseen?


Alaston yrittäjä -podcastin kahdeksannessa jaksossa riisumme Atte Hujasen, joka on startup-yritys Singan toimitusjohtaja. Singa on koti- ja ammattilaiskäyttöön tarkoitettu karaoken striimauspalvelu, joka mahdollistaa laulamisen käyttäjän omalla laitteella. Ennen Singaa Atte johti yrittäjyystapahtuma Slushia ja isänsä perustamaa perheyritystä, joka järjesti karaoken maailmanmestaruuskilpailuja.

Jaksossa syvennytään Aten kasvuyrittäjyystarinaan ja hänen ajatuksiinsa karaokealan modernisoimiseksi. Miten kaikille tutusta konseptista, karaokesta, luodaan versio 3.0? Miten Singa on onnistunut vakuuttamaan nimekkäitä sijoittajia, jotka ovat antaneet yritykselle miljoonarahoitusta? Entä miten Singa on selvinnyt koronan aiheuttamasta kriisistä, joka on sulkenut baarit ja ravintolat ympäri maailmaa? 

Atte Hujasen yrittäjyystarinaa kommentoi jälkihöyryissä kasvuyritysten sparraaja ja kasvun mahdollistaja Veijo Komulainen

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Arvoperusteista kasvuyrittäjyyttä – podcast-vieraana Hannaliisa Johnson

Syksyllä 2020 Hannaliisa Johnson halusi tehdä jotakin uutta ja isoa, jonka avulla rakentaa hiilineutraalia ja sosiaalisesti kestävää muutosta yhteiskunnassa. Syntyi teknologiayritys Zeamly, joka valmistautuu parhaillaan ensimmäiseen rahoituskierrokseensa.


Alaston yrittäjä -podcastin seitsemännessä jaksossa riisuttavaksi astuu yrittäjä ja toimitusjohtaja Hannaliisa Johnson, joka on yksi startup-yritys Zeamlyn perustajista. Zeamly on arvoperusteinen ja luova yritys, jonka tarkoituksena on kehittää erilaisia keinoja edistää hiilineutraaliutta. Pitkän työuran tehnyt Hannaliisa pyrki ensimmäisen kerran kasvuyrittäjyyden polulle jo vuonna 2003. Hänen mukaansa suomalainen startup-ekosysteemi on kehittynyt hurjasti parissa vuosikymmenessä. Jatkossa olisi keskeistä, että ekosysteemi olisi entistäkin inklusiivisempi ja huomioisi paremmin sosiaalista yhdenvertaisuutta. 

Jaksossa tarkastellaan Hannaliisan yrittäjyyttä ja sen taustalla vaikuttavia arvoja ja lähettäjävoimia. Miten Zeamly aikoo yhdistää arvoperusteisuuden kasvavaan yritystoimintaan? Mitä luovuus oikeastaan on ja miten sitä voidaan kaupallistaa? Miten Hannaliisa haluaa olla rakentamassa inklusiivisempaa ja monimuotoisempaa kasvuyrittäjyyttä? 

Hannaliisa Johnsonin yrittäjyystarinaa kommentoi jälkihöyryissä brändiasiantuntija, mainostoimisto Hansdotterin perustajaosakas sekä strategi Juuso Enala.

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Uuden ajan isännöintiä – podcast-vieraana Kalle Grönqvist

Huono asiakaskokemus sai Kalle Grönqvistin perustamaan isännöintitoimisto Fluxion, joka haluaa ratkaista alalla pitkään vallinneita haasteita. Millainen on uuden ajan isännöintitoimiston palvelulupaus ja miten se eroaa perinteisestä isännöinnistä?


Alaston yrittäjä -podcastin kuudennessa jaksossa riisumme Kalle Grönqvistin, joka on isännöintitoimisto Fluxion toimitusjohtaja ja toinen yhtiön perustajista. Uusiin toimintatapoihin panostava Fluxio on ollut perustamisestaan lähtien kannattava yritys, jonka asiakas- ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet jatkuvasti.

Podcastin jaksossa keskustellaan Kallen mielenkiintoisesta kasvuyrittäjyystarinasta ja hänen ajatuksistaan isännöintialan uudistamiseksi. Miksi Kalle on halunnut uransa aikana työskennellä nimenomaan kasvuyrityksissä? Millaisia tavoitteita Fluxio asettaa kilpailuvalteilleen eli digitaalisuudelle ja avoimuudelle? Miksi juuri Fluxio on pystynyt kasvamaan voimakkaasti ja murtautumaan isännöintimarkkinalle?

Kalle Grönqvistin kasvuyrittäjyystarinaa kommentoi jälkihöyryissä Repo Workin perustaja ja toimitusjohtaja Anna Kilponen.

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Yrittäjä, joka uskoo unelmiin − podcast-vieraana Jaakko Alasaarela

Jaakko Alasaarela on menestynyt kasvuyrittäjä, toimitusjohtaja ja motivaatiopuhuja. Hänen elämänsä ei kuitenkaan ole ollut suoraviivaista onnistumista, vaan siihen on mahtunut monta käänteentekevää hetkeä. Millainen vaikutus näillä hetkillä on ollut Jaakon elämään ja yrittäjyyteen?


Alaston yrittäjä -podisarjan viidennessä jaksossa riisuttavana on Jaakko Alasaarela, joka toimii ohjelmistoyritys ZEF Oy:n toimitusjohtajana. Kauniita ja älykkäitä kyselytyökaluja tarjoava ZEF tunnetaan erityisesti vaalikoneistaan, joita on ollut käytössä useassa maassa. ZEF on valittu Suomen parhaimmaksi työpaikaksi vuonna 2016. Toimitusjohtajan työn ulkopuolella Jaakko on kysytty puhuja ja kirjailija, joka jakaa ajatuksiaan erityisesti onnellisuudesta, motivaatiosta ja unelmien saavuttamisesta.  

Podcastin jaksossa Jaakon yrittäjäpersoona ja -tarina vie mukanaan. Miten 15-vuotiaana vietetty hetki rehtorin kansliassa muutti Jaakon elämän suunnan? Millaisia oppeja Jaakon tarina antaa yrittäjyydestä, menestyksestä ja onnellisuudesta? Miten oululainen ZEF pyrkii kyselytyökaluillaan maailmanvalloitukseen ja suurten yhdysvaltalaisten kilpakumppaneidensa haastajaksi? 

Jaakko Alasaarelan ajatuksia herättävää yrittäjyystarinaa kommentoi jälkihöyryissä PwC:n innovaatio- ja yrittäjyyspalveluiden johtaja Topi Järvinen

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Toimitusjohtaja Amel Gaily: ”Kova tahti ei saa olla pysyvä tila”

Kasvuyritykset pystyvät pienuutensa ja notkeutensa ansiosta nopeisiin siirtoihin. Myös kuluttajille yritysten ketteryys on erinomainen asia. Työpaikalla tahti ei kuitenkaan voi olla koko ajan kova, Amel Gaily sanoo.


”Ihmiselle tekee hyvää, että asiat kehittyvät ja itsekin kehittyy. Esihenkilönä kannan kuitenkin huolta siitä, ettei vauhdin kustannuksella syödä liikaa henkisiä voimavaroja.”

”Koronakriisi on tehnyt yhä tärkeämmäksi sen, että yritys osaa muuttaa suuntaansa nopeasti. Kun markkina on mennyt alta, monet yritykset ovat löytäneet asiakaskuntaa muuttamalla toimintaansa. On syntynyt uudenlaista yhteistyötä ja yllättäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Startupit osaavat usein isoja yrityksiä paremmin hyödyntää analytiikkaa, jonka avulla pysytään lähellä asiakkaita ja voidaan seurata heidän käyttäytymistään. Se on tärkeää aina mutta erityisesti kriisitilanteissa. Startupit ovat hyviä myös siinä, että jos tulee töyssy matkaan, tehdään ketterästi muutoksia eikä jäädä makaamaan.

”Vakiintuneemmat yritykset voivat olla erinomaisia asiakkaita pienemmille, minkä kautta kasvuun voidaan saada vauhtia.”

Kasvuyrityksillä on suuri merkitys uuden kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Peräänkuulutan silti yhteistyötä: kasvua eivät luo vain pienet tai isot yritykset vaan molemmat. Vakiintuneemmat yritykset voivat olla erinomaisia asiakkaita pienemmille, minkä kautta kasvuun voidaan saada vauhtia. Tarvitaan myös oikein kohdennettuja tukia ja byrokratian helpottamista.

**

Yritysten johtoon toivoisin muutosvauhtia diversiteetin lisäämiseen johtopaikoilla. Tarkoitan sitä paitsi sukupuolen myös kansalaisuuden, iän, opiskelutaustan ja monen muun määreen näkökulmasta.

Ihmiselle tekee hyvää, että asiat kehittyvät, tulee uutta ja itsekin kehittyy. Esihenkilönä kannan kuitenkin huolta siitä, ettei vauhdin kustannuksella syödä liikaa henkisiä voimavaroja. Hetkellisiä spurtteja voidaan tehdä, mutta kova tahti ei saa olla pysyvä tila.

”Työpaikalla tarvitaan sekä nopeampi- että hitaampiliikkeisiä ihmisiä.”

Esihenkilötyön ytimessä on sen tunnistaminen, millaiset tempot ihmisillä on, jotta kaikki saavat toimia vahvuusalueellaan. Työpaikalla tarvitaan sekä nopeampi- että hitaampiliikkeisiä ihmisiä. Usein ekstrovertti ja vauhdikas saa helpommin tilaa, vaikka puheen määrä ei välttämättä tuo lisäarvoa. Tietyissä tilanteissa on kriittisen tärkeää, että joku sanoo, että nyt otetaan aikalisä.

Sama pätee myös siihen, että jos vauhti on jollain kova ja toisella on saumaa auttaa, meillä työkulttuuriin kuuluu, että autetaan puolin ja toisin. Jokaisen on tärkeää olla avoin siitä, millainen työmäärä itsellä on. Kukaan muu ei voi nähdä koko ajan, mitä jonkun toisen pöydällä on.

***

Pidän vauhdikkaista asioista. Nuorena pelasin jääkiekkoa, ja voitin Suomen mestaruuden. Jääkiekko sopi minulle, koska siinä mennään täysiä, pelataan joukkueena ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Nykyään olen innostunut padelista, jossa pitää osata sijoittua oikeaan paikkaan ja lyödä taitavasti.

Oma kehityskohteeni on maltin opettelu. On tärkeä erottaa asiat, joissa olisi hyvä edetä nopeasti ja ne, joissa voi ottaa iisimmin. Joissakin asioissa vauhti antaa suuren kilpailuedun, toisissa se ei ole tärkeää. On myös asioita ja päätöksiä, joita on syytäkin tehdä hitaammin.

Koen silti, että vauhti tekee hyvää. Sen tuoma momentum voi kantaa pitkään sen jälkeenkin, kun sitä ei enää ole.”

KTM ja VTM Amel Gaily johtaa Finnish Business Angels Networkia (FiBAN). FiBan on yksi Euroopan suurimmista bisnesenkeliverkostoista, jossa on jäsenenä yli 670 sijoittajaa. Gaily aloitti uransa ilmailualalla ja on työskennellyt myös Danske Bankissa ja Nordeassa.

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 1/2021.

Lue myös:

“Uusia työpaikkoja syntyy kasvuyrityksiin” – Suomen ekonomit esittää 10 keinoa kasvuyrittäjyyden edistämiseksi

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Yritykset investoivat nyt diversiteettiin ja inkluusioon – ja tämän luettuasi ymmärrät, mistä on kysymys

Yrittäjä Slushin ja Indiedaysin takana – podcast-vieraana Helene Auramo

Helene Auramo on startup-yrittäjä ja vaikuttaja, joka on ollut rakentamassa montaa kasvavaa yritystä ja yhteisöä. Hän on myös yksi niistä harvoista naisista, jotka tällä hetkellä toimivat suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Millaista polkua Helene on menestykseen kulkenut?


Alaston yrittäjä -podisarjan neljännessä jaksossa riisumme Helene Auramon, joka on startup-yritys Prönön perustaja ja toimitusjohtaja. Prönö tarjoaa digitaalista alustaa, jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä ja yrityksiä löytämään arvoiltaan sopivia osaajia, neuvonantajia ja kumppaneita. Aikaisemmin Helene on ollut perustamassa muun muassa yrittäjyystapahtuma Slushia, Indiedays-blogiportaalia sekä Suomen ensimmäistä sosiaalisen median toimistoa Zipipopia. 

Jaksossa syvennytään Helenen yli vuosikymmenen pituiseen yrittäjyystarinaan ja keskustellaan erityisesti startup-kulttuurista, luovuudesta ja arvojen merkityksestä yritystoiminnassa. Mitä on startup-kulttuuri ja miksi sitä tarvitaan muuallakin kuin startupien keskuudessa? Mitä kauppatieteitä ja taiteita opiskellut Helene tarkoittaa bisnesluovuudella? Miten arvot voivat toimia ankkurina yrittäjyyden – ja maailman – ajoittain myrskyisissä tuulissa? 

Jälkihöyryissä Helene Auramon inspiroivaa yrittäjyystarinaa kommentoi pitkän linjan yrittäjä ja yritysten sparraaja Arto Pelander

Lue myös:

Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma – pienestä versoo isoja vaikutuksia

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Kiinteistönvälitysalan uudistaja – podcast-vieraana Rudi Skogman

Vielä opiskelun alkuaikoina Rudi Skogmanin pääaineena oli rahoitus ja tavoitteena pörssihain ura. Opiskelijoiden yrittäjyystoiminta vei kuitenkin Rudin mennessään, ja nykyään hän on yksi kasvuyritys Blokin luotsaajista.


Alaston yrittäjä -podisarjan kolmannessa jaksossa riisumme Rudi Skogmanin, joka on kiinteistönvälitysyritys Blokin perustajia ja yhtiön nykyinen toimitusjohtaja. Ennen oman kasvuyrityksen perustamista hän toimi aktiivisesti suomalaisessa startup-maailmassa, muun muassa Slushin yhtenä pääjärjestäjänä. Aikaisemmista kokemuksista ja laajoista verkostoista onkin ollut hyötyä, kun myös Rudi päätti lähteä kasvuyrittäjän polulle.

Jaksossa Rudi analysoi omaa yrittäjyyttään ja Blokin syntytarinaa. Mikä omakohtainen kokemus antoi alkosysäyksen Blokille, joka nyt disruptoi vakiintunutta kiinteistönvälitysmarkkinaa? Mitkä luonteenpiirteet ja ominaisuudet ovat auttaneet Rudia hänen yrittäjän urallaan? Millaisia neuvoja hän antaa idearikkaille tyypeille, jotka pohtivat yrittäjyyttä, mutta eivät ole vielä uskaltaneet toteuttaa unelmiaan?  

Rudi Skogmanin innostavaa yrittäjyystarinaa kommentoi jakson jälkihöyryissä Suomen Ekonomien uravalmentaja Nina Juhava. 

Lue myös: 

Opiskelija, osallistu Ekonomien ja TEKin Unikorni-yrittäjyyskilpailuun 14.3. mennessä

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Markan valuuttadiileristä kasvuyrittäjäksi – podcast-vieraana Päivi Kangasmäki

Ekonomiksi valmistunut Päivi Kangasmäki teki pitkän korporaatiouran eri tehtävissä. Nykyään hän on kasvuyritys Riskraten perustaja ja toimitusjohtaja.


Alaston yrittäjä -podisarjan toisessa jaksossa riisuttavana on Päivi Kangasmäki, jonka yrittäjyystarina on inspiroivaa kuunneltavaa. Alun perin markan valuuttadiilerinä työuransa aloittanut Päivi innostui yrittämisestä, kun uraa korporaatiomaailmasta oli takana yli parikymmentä vuotta. Hänen startup-tapahtumassa pitchaamastaan bisnesideasta syntyi vuonna 2019 kasvuyritys Riskrate, joka tarjoaa yrityksille luotettavaa kassaennusteen palvelua.  

Jaksossa Päivi avaa työ- ja yrittäjyysuransa eri vaiheita ja käännekohtia. Miten siirtymä palkansaajasta yrittäjyyteen on onnistunut ja mitä ominaisuuksia se on vaatinut? Miksi Päivi puhuu mieluummin asiakkaan tarpeista, ei ongelmista? Miten persoonallaan ilahduttava Päivi taklaa ne ajoittaiset harmaat hetket, jotka yrittäjyyteen väistämättä kuuluvat?  

Jälkihöyryissä Päivi Kangasmäen mielenkiintoista yrittäjyystarinaa kommentoi kokenut startupien neuvonantaja ja ekosysteemien rakentaja Janne Saarikko

Lue myös:

Suomalaisten myyntiosaaminen nousuun – Suomen Ekonomit ja Kaupan liitto perustavat yhdessä School of Sales -myyntikoulun

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Tavoitteena 10 000 uutta työpaikkaa – podcast-vieraana Lennu Keinänen

Bisnesenkeli Lennu Keinäsen tavoite on kunnianhimoinen: hän haluaa olla rakentamassa sataa kasvuyrittäjyyden menestystarinaa, jotka luovat 10 000 uutta työpaikkaa.


Alaston yrittäjä -podisarjan ensimmäisessä jaksossa riisuttavana on Lennu Keinänen, joka tunnetaan enkelisijoittajana, softa- ja teknologia-alan kasvuyritysten auttajana ja menestyneen verkkomaksuyhtiö Paytrailin perustajana. Lennun yrittäjyystarina alkoi jo nuorena 1000 asukkaan Maaningasta, jossa hän perusti diskoyrityksen. Tällä hetkellä Lennun laaja yritysportfolio koostuu paristakymmenestä kasvuyrityksestä, joita hän haluaa auttaa matkalla menestykseen. 

Podcastin jaksossa Lennu analysoi hostiemme johdolla 25-vuotista yrittäjänuraansa. Mistä Lennu tunnistaa potentiaalisen bisnesidean? Mitkä apuvoimat ovat tukeneet hänen poikkeuksellista menestystään yrittäjänä? Miten Lennu on selvinnyt uransa syvimmistä sudenkuopista – ja ennen kaikkea, mitä hän on niistä oppinut? 

Jälkihöyryissä Lennu Keinäsen vaikuttavaa kasvuyrittäjyystarinaa kommentoi Finnish Business Angels Networkin toimitusjohtaja Amel Gaily.

Lue myös:

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

We need more success in Finland – international students will help Finland succeed

Alaston yrittäjä on Ekonomien ajatuksia herättelevä podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa – rehellisesti ja kaunistelematta. Kuuntele podcastin kaikki julkaistut jaksot täältä.

Yritykset investoivat nyt diversiteettiin ja inkluusioon – ja tämän luettuasi ymmärrät, mistä on kysymys

Pirstaloituvat markkinat vaativat yrityksiltä yhä monimuotoisempaa ajattelua. Se ei kuitenkaan onnistu, jos yrityksessä ei osata hellästi hoivata avointa, kaikki mukaan ottavaa ja tasa-arvoista yrityskulttuuria. Siksi yritykset investoivat nyt diversiteettiin ja inkluusioon.


Hyvä tyyppi ei aina ole paras työntekijä.

Yritykset investoivat parhaillaan globaalisti ennen näkemättömiä summia diversiteetti- ja inkluusio-ohjelmiin.

Diversiteetistä puhutaan, kun yritys tavoittelee organisaatioonsa laajaa kirjoa erilaisia identiteettejä ja katsantokantoja: sukupuolia, suuntautuneisuuksia, etnisiä ja kulttuurillisia taustoja ja erityispiirteitä. Kun henkilöstö osaa tarkastella asioita eri näkökulmista, hyvässä lykyssä tavoitetaan sekä asiakkaiden että heidän asiakkaidensa ajatusmaailma.

Diversiteetti ei kuitenkaan toimi ilman inkluusiota, jolla tarkoitetaan avointa, reilua, rohkeaa ja mukaan ottavaa yrityskulttuuria. Kyse on ihmisten hyväksymisestä sellaisina kuin ovat sekä tasapuolisten mahdollisuuksien tarjoamista.

Kansainvälinen tilintarkastuskonserni PwC haastatteli tänä vuonna julkaistuun globaaliin kyselytytkimukseensa 3 000 ihmistä, jotka edustivat 25 toimialaa 40 maassa. Heistä 76 prosenttia kertoi, että diversiteetti ja inkluusio ovat yrityksen keskeisiä arvoja ja prioriteetteja.

Diversiteettiin ja inkluusioon kohdistuvilla investoinneilla yritykset toivoivat saavuttavansa tiiviimpää yhteyttä erilaisten sidosryhmien kanssa, olivat ne sitten asiakkaita, sijoittajia tai työntekijöitä. Tavoitteena oli myös luoda mahdollisimman otolliset olosuhteet kukoistavalle innovaatiotoiminnalle ja taloudelliselle menestykselle.

Diversiteettipuhe nähdään rekrytointivalttina

Merkitys siis ymmärretään, mutta toteuttaminen on osoittautunut vaikeammaksi.

PwC:n tutkimuksessa 39 prosenttia eurooppalaisista vastaajista arvioi, että valtavirrasta poikkeaminen oli lähinnä este uralla etenemiselle. 44 prosenttia vastaajista uskoi, että diversiteetistä ja inkluusiosta puhuminen on yritykselle lähinnä rekrytointivaltti. Vain viidennes kertoi, että diversiteetin ja inkluusion lisäämiseen kohdistettujen panostusten tarkoituksena oli tehdä parempaa taloudellista tulosta.

Vaikka yrityksen johto on oleellinen tekijä tulosten saavuttamiseksi, vain neljännes eurooppalaisyrityksistä oli asettanut diversiteetti- ja inkluusiotavoitteita myös johdolle. Vielä harvemmat seurasivat näiden tavoitteiden toteutumista tai edellyttivät, että ne saavutetaan.

Silti voidaan sanoa, että Euroopassakin asiaan on selvästi herätty – vaikkakin takamatkassa amerikkalaisyrityksiin nähden.

Entistä innovatiivisempia tiimejä

Suomessa trendin kärkikahinoista löytyy amerikkalaislähtöinen, maailmanlaajuisesti toimiva konsultointiyritys Accenture. Yhtiön mukaan se ottaa diversiteetin ja inkluusion huomioon kaikissa henkilöstöprosesseissaan: rekrytoinnissa, projektien resursoinnissa, tehtävään sijoittumisissa, palkitsemisessa ja ylennyksissä.

Accenturessa toimii verkostoja, joissa tuetaan muun muassa monikansallisuutta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä mielenterveyttä. Uudet työntekijät perehdytetään diversiteettiä ja inkluusiota koskeviin periaatteisiin. Etiikkakoulutuksessa kaikki joutuvat pohtimaan kognitiivisia vinoumiaan, eli sokeita pisteitä omassa ajattelussaan ja tasa-arvokäsityksissään.

– Diversiteetti on hyvä asia liiketoiminnan kannalta. Tulee innovatiivisempia tiimejä, tuloksia, ja liiketoiminnan tulostehokkuus parantuu. Yrityksen kannalta on täysin loogista toimia näin, sanoo Accenture Suomen toimitusjohtaja Tomas Nyström.

Yhtiön diversiteetti ja inkluusio -agendasta vastaa henkilöstökokemuksen ja johtamisen kehityspäällikkö Henna Korpela. Hän sanoo, että kun työntekijät kokevat työskentelevänsä inklusiivisessa kulttuurissa, he sitoutuvat paremmin ja ovat valmiita tarjoamaan suurempaa panosta työnantajalle.

”Meille voi tulla omana itsenään.”

Korpela ja Nyström näyttävät kaulassaan roikkuvaa, sateenkaaren väristä avainnauhaa esimerkkinä siitä, mitä diversiteetti ja inkluusio voivat käytännössä olla. Accenture muun muassa tukee Pride-päiviä ja on tehnyt yhteistyötä Setan kanssa.

– Jo rekrytointihaastattelussa pyritään luomaan tietoisuus, että meille voi tulla omana itsenään. Se on jopa vaikuttanut päätöksiin, että tänne haluaisin tulla töihin, Korpela sanoo.

Accenture kouluttaa johtotehtävissä olevat työntekijänsä työpajassa, jossa harjoitellaan inklusiivisen johtamisen taitoja. Nyström sanoo, että kognitiivisesta vinoumasta poisoppiminen on jokaiselle omanlaisensa matka.

– Ihmiset helposti vastustavat, että eihän minulla ole mitään tällaista, mutta se on varmaan se ensimmäinen kognitiivinen vinouma. Siitä sitä lähdetään purkamaan, hän sanoo.

Työhönottohaastattelussa mukana mies ja nainen

Accenturella tavoitteiden toteutumista valvotaan HR:n analytiikan avulla.

– Seurataan rekrytoinnista lähtien tavoitteiden toteutumista ja pyritään siihen, että olisi mahdollisimman vähän kognitiivista vinoumaa. Meillä on esimerkiksi mahdollisimman erilaisia työhönottohaastattelijoita, aina mies ja nainen. Myös suorituksen arviointiprosessissa meillä on analytiikkatyökalut seuraamassa, miten me arvotamme ja palkitsemme ihmisiä, Henna Korpela sanoo.

Nyström jatkaa, että hänellä on parhaillaankin pöydällä tämän vuoden bonukset tarkasteltavana siltä kantilta, miltä ne näyttävät sukupuolijakauman kannalta.

Tavoitteita riittää Accenturellakin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiat ovat olleet yrityksessä tapetilla jo pitkään, mutta muitakin haasteita on.

– Esimerkiksi mielenterveysasiat ovat sellaisia, jotka nostettiin pinnalle pari vuotta sitten. Tuoreempana mukaan on tullut vammaisten ja toimintarajoitteisten mahdollisuudet. Niistä haluamme oppia lisää, Korpela sanoo.

Nyström on samaa mieltä.

– Työtä on edessä ja se on ihan tiedostettu asia. Tiedetään, missä ollaan ja mihin pitäisi päästä. Jonkun vuoden matka on edessä, ennen kuin voimme olla tyytyväisiä.

BearIT on panostanut kokeneisiin osaajiin

Osa yrityksistä lähestyy diversiteettiä ja inkluusiota päinvastaisesta suunnasta: Ne ovat erikoistuneet löytämään lahjakkuuksia niiden joukosta, jotka usein putoavat läpi tavanomaisen rekrytoinnin seulasta.

Ohjelmisto- ja työelämäpalveluita Tampereella, Helsingissä ja Turussa tarjoava BearIT palkkasi pitkään vain erittäin kokeneita, yli 50-vuotiaita ihmisiä. Yritys on kulkenut vastavirtaan softa-alalla, jossa palkataan nuoria, koska he osaavat tuoreet teknologiat.

Toimitusjohtaja Teemu Karhu kertoo perusteluksi esimerkin asiakkaiden kanssa käydyistä keskusteluista.

– Anna näytille edes yksi CV, jossa teidän kaverillanne on vähintään kolme vuotta osaamista ja kokemusta tältä alalta, sanoo asiakas.

– Valitettavasti en pysty, kun meillä on kaikilla vähintään se 15–20 vuotta, vastaa Karhu.

Ja heti perään hän kertoo toisen esimerkin:

– Tämä on aika kompleksinen juttu, ja tässä on 5–10 vuotta vanhoja järjestelmiä, kiemurtelee asiakas.

– No, meillä on nämä kaverit aikanaan tehneet ne.

Rekrytointia mietitään osaamisen kannalta.

Karhua hämmentää, kun ihmiset pitävät yrityksen panostuksia kokeneeseen kaartiin jotenkin erikoisena. Hänestä heidän tapansa ajatella ei ole ihmeellinen tai poikkeuksellinen, vaan ainoastaan järkevä. Rekrytointia mietitään osaamisen kannalta.

– Nyt olemme palkanneet myös ensimmäiset, äärimmäisen taitavat kolmekymppiset, hän sanoo.

Yrittäjänä Karhu sanoo arvostavansa sitä, että kokeneella hermo pitää kovissakin kaarteissa. Kahdeksan vuotta toiminut yritys on kasvanut koko ajan, vaikka vuodet olisivat olleet vaikeitakin.

– Emme ole koskaan ajautuneet kriisiin, kun mukana on ollut kokeneita ihmisiä. Jos minulla olisi ollut vasta koulunpenkiltä tulleita, se ei olisi onnistunut, koska olisin jäänyt yksin. Kovan paikan tullen he olisivat katsoneet, että ohoh, parempi vaihtaa maisemaa.

– Meille tulleilla työntekijöillä ei ole aina ollut uusinta uutta kokemusta, mutta olemme laskeneet, että menee pari kuukautta, kun he ottavat uusimman teknologian haltuun. Lisäksi heillä on kahdenkymmenen vuoden kokemus projekteista ja siitä, miten ne tehdään väärin. Kun on sellaista kokemusta, lopulta teknologialla on hirmu pieni merkitys. Virheet on jo tehty ja nähty niin moneen kertaan, että kokemus kantaa pitemmälle.

Unicus rekrytoi autismin kirjon työntekijöitä

Hyvä tyyppi ei aina ole paras työntekijä.

Oslossa, Tukholmassa ja Helsingissä toimiva IT-palveluyritys Unicus rekrytoi ohjelmistotestaukseen ja laadun varmistamiseen autismin kirjon ihmisiä. Heille on tyypillistä kyky tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta, ja osalla heistä voi olla jopa supermatemaattista tai kielellistä lahjakkuutta.

Koska kyse on kirjosta, ominaisuudet vaihtelevat. Tavallista kuitenkin on, että rekrytoinneissa he jäävät palkkaamatta ja ansioluettelot tyhjiksi.

Toimitusjohtaja Jukka Mikkonen sanoo, että usein selityksenä on puutteellinen sosiaalinen kompetenssi. Autismin kirjon ihmiset saattavat jännittää haastattelua, eivätkä sen vuoksi pysty katsomaan silmiin, tai he saattavat puhua töksähtävästi.

– Haetaan niin sanottua hyvää tyyppiä, joka on sosiaalisesti taitava, osaa jutella mukavia, katsoo silmiin ja puristaa reilusti kättä. Autismin kirjon ihmiset eivät kvalifioidu tähän, vaikka itse työssä ei tarvitsisi olla hyvä tyyppi, vaan hyvä työntekijä.

Harva autismin kirjon ihminen on lahjakas markkinoimaan itseään työmarkkinoilla. He saattavat olla myös ylikriittisiä osaamistaan kohtaan, koska kyseessähän on suhteellinen käsite: aina joku jossain voi olla parempi.

– Tuli sattumalta ilmi, että eräs työntekijämme puhuu kiinaa. Kysyin, että mikset ole tuonut esille, että sinulla tällainen taito? Vastaus oli, että kukaan ei ole kysynyt.

Poikkeuksellista lahjakkuutta

Unicuksen tekemässä ohjelmistotestauksessa ja laadunvarmistuksessa autismin kirjon työntekijöiden poikkeuksellinen kyky hahmottaa yksityiskohtia on keskeinen kilpailutekijä. Monet ovat myös lahjakkaita keskittymään tarkkuutta vaativaan tehtävään.

– Monet meillä sanovat, että pystyvät sulkemaan koko ympäröivän maailman pois ja keskittymään täysin siihen, mitä tekevät. Eivät näe eivätkä kuule, mitä ympärillä tapahtuu. He ovat myös erittäin sitoutuneita työhönsä, Mikkonen kuvailee.

Sen sijaan kahviautomaatin luona päivystävässä ringissä autismin kirjon ihminen ei ole se joviaalein jutustelija.

– Saattaa olla, että kun kysyn, mitä teit viikonloppuna, vastaus on nopea ’en mitään’. Mutta jos kysyn, miten tämä ongelma ratkaistaan ohjelmointikieli Pythonilla, autismin kirjo ikään kuin katoaa ja henkilö puhuu äärimmäisen taitavasti itse asiasta.

”Etnisesti rikkaat yritykset pärjäävät myös taloudellisesti muita paremmin.”

Vaikka diversiteetti ja inkluusio valtaavat alaa yrityselämässä, vaarana on ajatella niitä pintapuolisesti. Usein asian ymmärretään liittyvän lähinnä työelämän etiikkaan ja moraaliin.

Amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey & Companyn laskelman mukaan etnisesti rikkain neljännes yrityksistä pärjää 35 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä taloudellisesti paremmin kuin toimialalla keskimäärin.

Vaikka kyse on myös etiikasta ja moraalista, tarkoituksena ei ole vain tuottaa onnellisempia työntekijöitä. Myös omistajat ja sijoittajat saattavat yllättyä iloisesti.

Teksti: Mari Schildt
Kuvat: Berry Creative
Emojit: Apple Color Emoji

Juttu on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2020.

Lue myös:

Naisten yrittäjyydessä on käyttämätöntä potentiaalia

Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Irti automaattiasetuksista

Naisten yrittäjyydessä on käyttämätöntä potentiaalia

Tänään vietetään kansainvälistä naisyrittäjyyden päivää, Women’s Entrepreneurship Day (“WED”). Suomessa päivä on toistaiseksi vielä heikosti tunnettu. WED on maailmanlaajuinen aloite, jonka tarkoituksena on juhlistaa, tukea ja lisätä naisten mahdollisuuksia liiketoiminnassa.


Naiset tekevät 66 % maailman työstä ja ansaitsevat vain 10 % maailman tuloista. WED:n tehtävänä on antaa neljälle miljardille naiselle kaikkialla maailmassa muutoksen avaimet ja nostaa köyhyydestä siellä nyt elävät 250 miljoonaa tyttöä.

Lisäksi WED on sitoutunut kokoamaan inspiroivien naisjohtajien ajatushautomon, joka tulee edistämään sosiaalisesti tärkeitä yritystoimintaan tähtääviä aloitteita ympäri maailmaa. Globaalisti naisyrittäjyys on valtava mahdollisuus, jonka avulla naisia ja heidän perheitään autetaan ulos köyhyydestä.

Diversiteetti on rikkaus yrittäjyydessäkin

Suomessa haasteet ovat luonnollisesti erilaisia, mutta meilläkin naisten yrittäjyydessä on käyttämättömiä voimavaroja. Tilastokeskuksen mukaan kaikista yrittäjistä naisia on jo pitkään ollut noin puolet vähemmän kuin miehiä. Vuoden 2017 tilaston mukaan noin 67 % kaikista yrittäjistä oli miehiä.

Akavan jäsentilastojen mukaan akavalaisista noin 30 000 yrittäjästä naisia on 39%. Yleisesti voi todeta, että naisten osuus yrittäjistä on hieman kasvanut 2000-luvulla, erityisesti yksinyrittäjissä. Työnantajayrittäjissä naisten osuus on taas hieman laskenut. Kuitenkin edelleen miehet työllistävät itsensä naisia useammin yrittäjinä.

Tilastoihin peilaten on helppo vetää johtopäätös, että menetämme yrittäjäpotentiaalia naisten miehiä korkeamman aloituskynnyksen vuoksi. Yrittäjyydessä kuten muillakin työelämän sektoreilla diversiteetti on rikkaus, joka ruokkii tuote- ja palvelutarjonnan monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Uskaltaako tulkita siten, että yrittäjyyttä harkitsevat naiset ovat ehkä liian ankaria itseään kohtaan arvioidessaan omia yrittäjävalmiuksiaan?

Naisyrittäjyyden päivänä haluan kannustaa yrittäjyyttä harkitsevia ottamaan ensimmäisen askeleen. Jos on osaamista, tahtoa ja asennetta, ne kyllä kantavat alussa vielä hiomattomankin liikeidean vauhtiin.

Hyvää naisyrittäjyyden päivää! Great Women´s Entrepreneurship Day!

Timo Saranpää

Kirjoittaja on Suomen Ekonomien puheenjohtaja ja Akateemiset Yrittäjät AKY:n puheenjohtaja.