Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistäisi parhaiten palkkakuluihin vaikuttaminen

Suomen Ekonomit selvitti jäsentensä ja työnantajien näkemyksiä siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia toimia tarvittaisiin yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi. Rajoitusten sijaan toivottiin taloudellisia helpotuksia työnantajille. Julkisuudessa paljon esillä ollut eläkeputken poisto ei saanut kannatusta.


Graafi

Sekä ekonomien että työnantajien mielestä ylivoimaisesti paras yhteiskunnallinen toimi olisi työnantajan maksaman palkan sivukulujen alentaminen. Ekonomeista sitä kannatti 76 % ja työnantajista 79 %. Myös palkkatuki työnantajalle yli 55-vuotiaiden palkkaamiseen sai kannatusta etenkin ekonomien keskuudessa, joista 54 % piti sitä hyvänä keinona. 

Molemmissa ryhmissä nousivat korkealle myös työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen sekä yli 55-vuotiaiden osaamisen kehittäminen. 

Työtehtäviä tai palkkaa ei voi muuttaa yksipuolisesti 

Työnantajien keskuudessa toiseksi suosituin keino oli mahdollisuus muuttaa henkilön työtehtäviä siten, että muutos vaikuttaa myös palkkaan alentavasti. Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel suhtautuu keinoon varsin kriittisesti. 

”Missään tapauksessa ei voi olla mahdollista, että työnantaja yksipuolisesti päättää työntekijöiden tehtävä- ja palkkamuutoksista tällä tavalla.” Sen sijaan Salokannel uskoo, että jos työpaikoilla keskustellaan avoimesti työntekijöiden toiveista ja tarpeista, lopputuloksena voi löytyä halukkuutta tehtävämuutoksiin uran viimeisinä vuosina. 

Salokannel viittaa tällä tutkimustulokseen, jossa johdossa toimivilta yli 55-vuotiailta ekonomeilta kysyttiin heidän valmiuttaan siirtyä johtotehtävistä asiantuntijatehtäviin työuran loppupäässä, vaikka se tarkoittaisi palkan alentumista. 61 % ilmoitti olevansa siihen valmis.  

”Monella on tuossa vaiheessa lainat jo maksettu ja lapset omillaan. Halutaan edelleen olla aktiivisesti työelämässä, mutta hellittää jo tahtia”, Salokannel uskoo.   

30 % vastaajista kertoi haluavansa toimia johtotehtävissä uran loppuun saakka. ”Ja heillä on oikeus niin haluta. Toimenkuvamuutosten ja joustojen, kuten osa-aikaisuuden, täytyy tapahtua yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijän välillä. Niiden pitää olla lähtöisin työntekijästä”, Salokannel painottaa.  

Virheellisiä käsityksiä oikaistava 

Kiinnostava huomio keinovalikoiman osalta oli, että kannatusta sai myös viimeisen työnantajan eläkemaksurasitteen poistaminen. Tällä tarkoitetaan viimeisen työnantajan riskiä joutua maksamaan työkyvyttömyys- tai sairauseläkettä, jos työntekijä päätyy työkyvyttömäksi.  

Malli on lopetettu 15 vuotta sitten, mutta se on säilynyt mielikuvissa ja asenteissa. Peräti 35 % työnantajista valitsi tämän vaihtoehdon. 

”Väärien mielikuvien oikaiseminen olisi tärkeää, sillä niillä voi olla huomattavaa vaikutusta juuri rekrytointitilanteessa, mikä näytti tutkimuksen mukaan olevan erityisesti haaste tällä ikäryhmälle”, Salokannel huomauttaa. 

Tutkimukseen vastanneista 80 % kertoi kokeneensa ikään perustuvaa syrjintää rekrytointitilanteessa.  

Eläkeputken poistaminen ei riitä 

Julkisuudessakin paljon esillä ollut työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poistaminen ei saa kannatusta ekonomeilta eikä työnantajilta. Ekonomeista poistoa kannatti vain 11 % ja työnantajistakin vain 23 %.  

Salokannel on asiasta hieman eri mieltä. ”Tutkimukset osoittavat, että eläkeputkella on negatiivinen vaikutus työllisyyteen ja juuri työllisyysasteen nostaminen on nyt kriittinen asia. Lisäksi tämän tyyppiset järjestelmät nähdään helposti porsaanreikänä, jota työnantaja ryhtyy käyttämään toisin kuin on tarkoitettu.” 

Putken poistaminen ei yksin ole ratkaisu, vaan tarvitaan erilaisia toimenpiteitä yli 55-vuotiaiden työllisyyden ja työmarkkina-aseman parantamiseksi. Niitä pohtii parhaillaan kolmikantainen työryhmä, jolta odotetaan esitystä toimenpiteistä marraskuun loppuun mennessä. 

Salokannel toivoo, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen keinoista, eikä asian edistäminen enempää viivästy. ”Yli 55-vuotiaissa on valtava potentiaali, joka on hyödynnettävä työuran loppuun asti. Suomen kannalta olisi kestämätöntä jättää se käyttämättä.”  

Suomen Ekonomit selvitti syksyllä yli 55-vuotiaiden jäsentensä kokemuksia ikäsyrjinnästä. Samassa yhteydessä kysyttiin joukolta yksityisen sektorin työnantajia heidän asenteistaan ja arvoistaan liittyen yli 55-vuotiaiden työllistämiseen. 

Lue lisää

Kokeneiden korkeakoulutettujen ikäsyrjintä on tabu – asenteet ja väärät käsitykset tarvitsevat tuuletusta

Akavalaisten kokema ikäsyrjintä on sukupuolittunut ilmi

54-vuotias KTM Jari Myllyperkiö työllistyi koronakriisin keskellä: ”Osoitin, miksi minusta voisi olla hyötyä”

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

Työmarkkinajärjestöt esittivät viime vuonna yhdessä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän moninkertaistamista. Korona-aikana keskustelu aiheesta on tyrehtynyt. Suomen Ekonomit haluaa nostaa sen uudelleen esiin, sillä Suomi tarvitsee ratkaisuja osaajapulaan.


Kuvituskuva

”Suomen ikärakenne ja väestökehitys on sellainen, että meillä on valtava tarve nuorelle, osaavalle työvoimalle. Lisäksi Suomi on osaamisintensiivinen yhteiskunta. Tulevaisuuden kasvu nojaa vahvasti siihen, että maassamme on riittävästi osaajia sekä luovia ihmisiä.”

Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apterin mielestä Suomessa tulisi tehdä strateginen päätös siitä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat integroidaan jo opintoaikana paremmin suomalaisille työmarkkinoille. ”Näin he työllistyvät jatkossa paremmin”, Apter uskoo.

Suomen Ekonomien mielestä työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on herätettävä uudestaan henkiin ja laitettava toteutukseen.

Työelämäkokemukset tärkeitä jatkon kannalta

Opiskelijoiden houkutteleminen Suomeen edellyttää Apterin mukaan lisää uusia ja laadukkaita vieraskielisiä kanditason tutkintoja. Maisteritasolta niiltä jo löytyykin, mutta mitä nuorempina opiskelijat saadaan tänne, sitä enemmän on mahdollista synnyttää työelämäkiinnikkeitä jo opintoaikana esimerkiksi kesätöiden kautta.

Työelämään voisi saada tuntumaa sitenkin, että koulutusohjelmiin sisällytettäisiin laadukkaat harjoittelu- ja lopputyöt. Ne voisi tehdä kiinnostuksensa mukaan yrityksessä, julkisella sektorilla tai kolmannella sektorilla.

Tätä kautta voi aueta ovi myös ensimmäiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen. Muutenkin työllistymistä tulisi helpottaa esimerkiksi joustavoittamalla oleskelulupakäytäntöjä.

Apterin mielestä kansainväliset opiskelijat tulisi huomioida paremmin myös kieliopinnoissa. Käytännössä se tarkoittaisi, että kieliopintojen rahoitukseen on panostettava. Tarve koskettaa kaikkia korkeakouluja, joten laadukkaiden kieliopintojen järjestämisessä kannattaisi myös tehdä yhteistyötä.

Määrätietoisesti ja yhteistyössä eteenpäin

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen ja työelämään integroiminen edellyttävät Apterin mukaan määrätietoisia toimia yhteiskunnan monella eri tasolla.

”Kun ymmärretään paremmin se, miten Suomen nykyisten hyvinvointisitoumusten lunastaminen vaatii merkittävää lisäystä koulutusperäiseen maahanmuuttoon, niin on helpompi saada korkeakoulut, ainejärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja yritykset tekemään tiiviimpää yhteistyötä. Suomen tulevaisuus on siitä kiinni.”

Lue lisää

Arene, UNIFI, AMKE, Akava, KT, STTK, Keskuskauppakamari ja Sivista: Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on moninkertaistettava

Kokeneiden korkeakoulutettujen ikäsyrjintä on tabu – asenteet ja väärät käsitykset tarvitsevat tuuletusta

Yli 55-vuotiaiden kohtaama ikäsyrjintä työpaikoilla on tosiasia, jonka juuret ovat syvällä. Tuoreen kyselyn mukaan työnantajat kertovat joukolla arvostavansa kokeneiden työntekijöiden osaamista ja kokemusta. Kuitenkin samaan aikaan ikäsyrjintä on iso ongelma etenkin rekrytointitilanteissa. Miten ristiriita saadaan purettua ja syrjintä loppumaan?


Yli 55-vuotiaisiin kohdistuva ikäsyrjintä on ongelma suomalaisessa työelämässä. Tätä mieltä oli 84 prosenttia tuoreen kyselyn vastaajista. Suomen Ekonomit selvitti kyselyllä yli 55-vuotiaiden jäsentensä kokemaa syrjintää työelämässä.

Joka neljäs vastaaja oli kokenut itse ikäsyrjintää. Kyselyyn vastanneista työttömistä työnhakijoista peräti 80 prosenttia oli kokenut ikään perustuvaa syrjintää. Rekrytointitilanteet ovat selkeästi pahin kipukohta.  

Samassa yhteydessä selvitettiin myös yksityisellä sektorilla toimivien työnantajien edustajien näkemyksiä aiheesta. Työnantajien edustajista 61 prosenttia kertoi ajattelevansa, että rekrytoidessa iällä ei ole merkitystä. Lähes kolmannes oli kuitenkin päinvastaista mieltä.  

Työnantajien edustajat kertoivat kyselyssä arvostavansa yli 55-vuotiaiden kerryttämää kokemusta. Jopa 97 % prosenttia oli samaa mieltä väitteestä ”yli 55-vuotiailla on paljon työuran aikana kertynyttä yritykselle arvokasta osaamista”.  

Hämmentävä ristiriita 

Riikka Mykkänen
Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen kannustaa avoimeen keskusteluun ikäsyrjinnästä.

”On hyvin hämmentävää, että työnantajien käsitys yli 55-vuotiaista työntekijöistä on varsin hyvä, mutta samaan aikaa esiintyy syrjintää. Työnantajien mielestä yli 55-vuotiailla on tärkeää osaamista, hyvät verkostot ja korkea työmoraali. Tämähän kuulostaa suorastaan unelmaporukalta. Mikä mättää?”, Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen pohtii. 

Selitystä voidaan yrittää hakea esimerkiksi yli 55-vuotiaiden korkeista palkkatoiveista tai teknologisista taidoista. Ekonomien selvityksen mukaan työnantajat eivät kuitenkaan pitäneet näitä merkittävinä ongelmina.  

”Hankalaa tässä on se, että vain joka kolmas syrjintää kohdannut on ottanut asian esiin työpaikalla. Ikäsyrjintä on tabu. Siitä ei puhuta. Miten muuten voi vaikuttaa asenteisiin ja avata näitä ristiriitoja kuin puhumalla?”, Mykkänen kysyy.  

Puheeksi ottaminen ei kuitenkaan ole toiminut kovin hyvin. Vaivaiset kaksi prosenttia syrjintää kokeneista ilmoitti, että puheeksi otettu syrjintäasia saatiin selvitettyä ja sovittua. 59 % prosenttia puolestaan kertoi, ettei asian esiin nostamisella ollut minkäänlaista vaikutusta. 

Saadaanko asennemuutos aikaan? 

Sekä kyselyyn vastanneet ekonomit että työnantajien edustajat toivoivat, että ikäsyrjintä saataisiin vähenemään ennemmin tarjoamalla porkkanaa kuin keppiä. Kyselyn perusteella suosituin ratkaisu olisi yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työnantajan maksaman palkan sivukulujen alentaminen.   

”Totta kai olisi paras, jos muutos tapahtuisi hyvällä. Kyse on pitkälti asenteista. Me Ekonomeissa vaikutamme niihin pitämällä näitä teemoja esillä, tuottamalla tietoa ja oikomalla vääriä käsityksiä”, Riikka Mykkänen sanoo.  

Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksiin on edellytetty pitkään lisää naisjohtajia. Asia on edennyt itsesäätelyn kautta, kun sitä on seurattu ja pidetty esillä. Vaihtoehtona olisi kiintiöt, mutta tähän ruoskaan ei ole toistaiseksi tarvinnut tarttua.  

”Sama pätee myös ikäsyrjintään. Jos myönteistä kehitystä ei tapahdu, yhteiskunnan täytyy ohjata lainsäädäntöteitse. Ekonomien vaikuttamistyö tähän liittyen on nyt pohdinnassa.”  

Ekonomien jäsen voi hyödyntää työelämän ongelmatilanteissa liiton lakineuvontaa. Työnhakijan kannattaa tutustua työnhaun verkkovalmennuksiin, jotka sopivat kaiken ikäisille työnhakijoille.

Perustiedot kyselystä

Teksti: Ida Levänen – Kuvat: Pixabay & Vesa Laitinen

Lue myös:

54-vuotias KTM Jari Myllyperkiö työllistyi koronakriisin keskellä: ”Osoitin, miksi minusta voisi olla hyötyä”

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Ekonomien viestintäpäällikkö Ida Levänen muistelee, mitä tapahtuu, kun heterogeeninen työporukka koostuu pelkästään pari-kolmekymppisistä.


Levänen Ida
Viestintäpäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Osuin vastavalmistuneena työpaikkaan, jonka henkilökunta sattui koostumaan pääosin kaltaisistani pari-kolmekymppisistä. Koska itse olin täysin urani alussa, minulla oli tietysti kokeneempiakin kollegoita. Heiltä sain oppia valtavasti. Joukostamme kuitenkin puuttui vuosikymmenien tuoma viisaus ja näkemys. Koulunpenkiltä olin saanut uusimmat tiedot, työelämästä janosin oppeja pitkän linjan osaajilta.

Muistan, että kaipasin ihan hirveästi vanhempia työkavereita, joiden perspektiivistä olisin voinut imeä hiukan viisautta itseenikin. Vaikeissa ja uusissa tilanteissa toivoin usein, että olisin voinut katsoa vierestä, miten kokenut kollega olisi hoitanut asian. Olisinpa tuolloin tajunnut tai uskaltanut hankkia itselleni mentorin tai useammankin oman työpaikkani ulkopuolelta.

Kun olen myöhemmin saanut kokemusta myös laajemman ikähaitarin organisaatioista, olen nauttinut diversiteetistä täysillä.

Iän myötä ihminen ehtii hankkia kokemuksiin perustuvaa näkemystä, kontakteja, monenlaista osaamista ja taitoa toimia erilaisissa tilanteissa ja rooleissa. Sitä on hienoa seurata, ja vanhempien työkaverien kanssa käydyt keskustelut ovat olleet minulle tärkeitä.

On kovin vaikea käsittää sitä, että tutkimuksemme mukaan iso osa yli 55-vuotiaista on kokenut ikäsyrjintää esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Rekrytointilanteissa ei taideta ymmärtää riittävästi sitä, mitä yksi henkilö tuo koko organisaatioon eikä vain haettavaan tehtävään.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman toisenlaiseksi. Monimuotoisuus – oli kyse esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai etnisestä alkuperästä – on jo arvo sinänsä, mutta se on myös valtava kilpailuetu.

Monimuotoisessa työpaikassa työntekijöiden on parempi olla ja he kehittyvät enemmän, sekä ihmisinä että ammattilaisina. Samalla monimuotoinen organisaatio tekee parempaa tulosta.

Ikäsyrjintä työpaikoilla ei koske vain yli 55-vuotiaita. Se koskee meitä kaikkia, jotka menetämme sen seurauksena mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä eri ikäisten ihmisten kanssa.

Lue myös:

Uusi uutiskirje paremman työelämän tekijöille

Ekonomien työpaikoilla esiintyy edelleen heteronormatiivisuuden kulttuuria

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä