Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.


Koronavirus UKK

Tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset irtisanomis- tai lomautustilanteessa: Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronaviruksen vuoksi lakeihin ja työehtosopimuksiin on tehty tilapäisiä muutoksia. Muutoksista kerrotaan alla olevissa vastauksissa.  Lisää tietoa työehtosopimuksiin sovituista muutoksista löydät YTN:n sivuilta. Koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja muutosten voimassaolosta löytyy myös täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Koronaviruksen vuoksi työsopimuslakiin on tehty määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskeva väliaikainen muutos. Sen mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän työntekijän. Lakimuutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Muutos ei koske julkista sektoria. Työnantaja saa lomauttaa valtioon, kuntaan, kuntayhtymään, Kansaneläkelaitokseen, Ahvenanmaan maakunnan hallitukseen sekä evankelis-luterilaiseen tai ortodoksisen kirkkoon määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Koronaviruksen vuoksi yhteistoimintalakiin on tehty tilapäinen muutos. Sen mukaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä viidessä päivässä, jollei yhteistoimintaneuvottelussa sovita toisin. Lakimuutos koskee yksityisiä työnantajia. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu neuvotteluajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään.  Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Lomautusilmoitusaikaa on koronaviruksen vuoksi lyhennetty. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria. Muutoksen johdosta työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko, lomautuksesta on ilmoitettava 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu lomautusilmoitusajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Toimi näin jos sinut lomautetaan

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit lähettää ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo 1 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos lapsi sairastuu koronavirukseen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos sairastun ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu kesälomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille kesälomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voidaanko vuosilomani perua koronaviruksen johdosta?

Työantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin lentojen peruuntumisen vuoksi?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta koronatilanne tulee näkymään hakemusmäärien erittäin runsaana kasvuna. KOKO-kassa tekee kaikkensa, jotta käsittelyajat eivät venyisi liian pitkiksi. Lue KOKO-kassan tiedote aiheesta. 

Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  

Voiko yrittäjä päästä työttömyysturvan piiriin? Mitä pitää tehdä?

Yrittäjä voi saada Kelan työmarkkinatukea, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Rajatulo työmarkkinatuen saamiselle jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden on 1090 euroa kuukaudessa. Muutos on voimassa 16.3.–31.12.2020. Työmarkkinatukea haetaan Kelasta.

Ansiopäivärahan osalta yrittäjän työttömyysturvaan ei tehty muutoksia. Ansiopäivärahaa voidaan jatkossakin maksaa yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle yrittäjälle, jos yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on sivutoimista tai lyhytkestoista.

Muista ilmoittautua TE-toimistoon kokopäivätyönhakijaksi heti, jos työsi ovat loppuneet.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako virus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa taudin leviämisen estämiseksi.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset koronaviruksen ehkäisemiseksi ja tartunnan sattuessa kohdalle.

Voit vaihtaa ajatuksia tilanteen vaikutuksista kesätyöhön muiden kylterien kanssa Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussamme:

Uuden työn aloitus etänä – videoperehdytystä ja etäkahveja

Miltä tuntuu tutustua uusiin työtehtäviin ja uusiin työkavereihin etänä? Mari Kröger aloitti uudessa tehtävässä huhtikuussa keskellä korona kriisiä ja poikkeusaikaa. Uusi työ vaikuttajaviestinnän suunnittelijana onkin saanut hieman erilaisen alun.


Yleensä uuden työn aloituksessa odottaa erityisesti tutustumista uusiin kollegoihin, mutta korona-aikojen takia Mari Krögerille uudet kollegat viestintätoimisto Tekirissä ovat tulleet tutuksi vasta videoiden välityksellä.

Kuvituskuva

 ”Olen innostunut uudesta tehtävästäni, mutta kieltämättä se, ettei pääse tutustumaan kasvotusten työkavereihin on ollut outoa.” 

Työkavereihin tutustuminen on kuitenkin onnistunut yllättävän hyvin myös etäyhteyksin. ”Meillä on joka aamu yhteinen kahvihetki, jossa vaihdetaan kuulumisia ja tutustutaan epävirallisesti puolin ja toisin. Muutenkin meillä on tapana ennen palaveria kysellä kaikkien kuulumiset.”

Perehdytys on hoidettu nyt kokonaisuudessaan etänä. Kröger kertoo, että hän on päässyt käymään toimistolla vaan valokuvauksessa verkkosivuille tulevaa kuvaa varten, muuten hän on muiden tapaan tehnyt töitä etänä. ”Etäperehdytyksestä huolimatta koen, että olen päässyt hyvin kärryille omasta työnkuvasta ja tehtävistäni”, hän summaa.

Mari Kröger

Uuden työn aloittaminen kuitenkin näin poikkeusaikana on ollut myös hämmentävää. ”On hyvin erilaista tehdä töitä yksin etänä osana työyhteisöä, jota ei vielä hyvin tunne. Myös maailma on kovin erilainen paikka, kun vielä hetki sitten eikä samat toimintatavat enää käy.”

Valtaosa asiakastapaamisistakin on hoidettu etäyhteyksin. ”Asiakastyö on vienyt töihin tutustumista eteenpäin konkretian kautta, vaikka toki uusiin asiakkaisiin tutustuminen tällä tavalla on hankalampaa”, Kröger harmittelee.

Erilaisesta työn aloituksesta huolimatta Kröger on iloinen siitä, että uudessa työpaikassa pidetään hyvää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja työkuormasta myös etäolosuhteissa. ”Esihenkilö on perehdyttänyt firman toimintakulttuuriin. Kaikki sellainen, joka normaalisti tulisi tutuksi toimistolla on pitänyt muistaa nyt kertoa, kuten se, että muista pitää taukoja siellä kotonakin”.

Substanssiin perehtyminen on sujunut helposti, mutta työyhteisössä on paljon myös kirjoittamattomia sääntöjä, jotka tulevat ilmi vasta kun pääsee tekemään töitä konkreettisesti yhdessä. Toivottavasti sen aika koittaa taas pian.

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuvat: Pixabay ja Pekko Korvuo (Marin kuva)


Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Etätyön tekemisessä ohjaava virtuaalipalvelumme sisältää tietoa, neuvoja ja parhaita käytäntöjä niin etätyön tekemiseen kuin johtamiseen.


Lue myös

Saako pomo etätyöläiset kukoistamaan vai kangerteleeko johtaminen? Ekonomit kertovat

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa 

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Koronakriisi herättää huolta työpaikkojen säilymisestä ja siitä, miten pitkään tilanne jatkuu. Rekrytointiin erikoistunut konsultti Vivi Stening kertoo, kuinka muuttuneeseen työelämään voi parhaiten sopeutua – ja miksi hän näkee työmarkkinoilla myös paljon valoa.


Pysyykö firma pystyssä? Miten käy oman työni? 

kolme ihmistä kokouksessa

Monen takaraivossa jyskyttävät nyt ahdistavat kysymykset, joita talouskriisi herättää. Epävarmuutta lisää se, että koronapandemian kesto on täysi arvoitus. 

Kukaan ei voi ennustaa, onko rajoituksia edessä useammaksi vuodeksi vai saadaanko virus kukistettua lähiaikoina. Rajoituksia aletaan todennäköisesti asteittain purkaa, mutta on mahdollista, että taudista tulee myös uusia aaltoja.

Uutisista tulee helposti huomattua vain konkurssit, yt-neuvottelut ja irtisanomiset. Koronatilanne ei kuitenkaan sulje koko yhteiskuntaa eikä aiheuta ongelmia kaikille liiketoiminnoille. On aloja, joilla menee hyvin ja joilla poikkeusolot ovat saaneet pikemminkin aikaan kysyntäpiikin.  

Toiset hyötyvät, toiset kärsivät

Työmarkkinoiden tilannetta seuraavat aitiopaikalta rekrytointikonsultit, jotka auttavat organisaatioita löytämään tarvitsemaansa työvoimaa. S&S Consultingin johdon ja asiantuntijoiden suorahaun konsultti Vivi Stening näkee tilanteen tällä hetkellä kaksijakoisena. Tietyillä toimialoilla toimeksiannot ovat vähentyneet ja rekrytoijat ovat normaalia varovaisempia päätöksenteossaan. 

”Mutta on myös kriisistä hyötyjiä eli aloja, joilla töitä riittää ja rekrytointikin vetää. Sellaisia ovat tietoliikenne ja teknologia, digitaaliset palvelut, logistiikka ja tietyiltä osin kaupan ala. Vähittäiskauppa on ottanut ison loikan online-myynnissä.”

Pandemian alkuajan hamstraus toi kysyntäpiikin myös paperiteollisuudelle. Kartonkia tarvitaan entistä enemmän jatkossakin verkkokaupan kasvun myötä. 

”Lisäksi perinnän ja juridiikan puolen toimijoilla on enemmän työtä, kuten on aiemminkin huomattu lama-aikana.”

Pysyvää hyötyä työnteolle

Inhimillisesti katsoen koronakriisi on saanut Vivi Steningin mielestä aikaan sekä hyviä että huonoja asioita. Työkiireet ovat monella hellittäneet tai väliaikaisesti täysin loppuneet, ja rahankäyttö on entistä harkitumpaa. Markkinatilanteiden heilahduksiin on hänestä jouduttu viime vuosina muutenkin tottumaan, mutta pandemiakriisi on osoittanut aivan uudella tavalla, kuinka nopeasti kaikki voi yhteiskunnassa pysähtyä.

Stressaavasta tilanteesta voi hänestä löytää myös hyviä puolia: viikkokausien kotoilun jälkeen arvostetaan entistä enemmän terveyttä, yhteisöllisyyttä, läheisiä ja terveempää elämää. 

”Uskon myös, että työn ja vapaa-ajan harmonisempi yhteensovittaminen on yhä useamman tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin ajassa ennen koronaa.”

”Uudet työtavat ja järjestelmät on omaksuttu hyvinkin sujuvasti ja nopeasti.”

Stening näkee, että koronatilanteesta on aiheutunut pysyvää hyötyä työnteon kannalta. Etätyö on lyönyt läpi sellaisissakin yrityksissä, joissa siihen on aiemmin suhtauduttu epäröiden.

”Henkilöstö on omaksunut uudet työtavat ja järjestelmät hyvinkin sujuvasti ja nopeasti. Työtehokkuus on jopa noussut. Moni etätöitä jo vuosia tehnyt on koettanutkin muistuttaa, että kotona saa paljon aikaan, kun työskentelyolosuhteet ovat rauhalliset. Uskon, että etätyöstä tulee uusi normaali.”

Vivi Stening arvioi, että myös virtuaalikokoukset ja -haastattelut ovat tulleet jäädäkseen.

”Rekrytointiprosesseissa palaute on ollut yhtä hyvää kuin henkilökohtaisissa tapaamisissa. Uskon, että muillakin toimialoilla on huomattu, että videoneuvottelu on sujuva tapa hoitaa kokoukset, eikä fyysinen läsnäolo ole välttämätöntä. Asiat luistavat yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin perinteisellä tavalla.”

Johtamisen merkitys korostuu

Samaan aikaan kun paikasta riippumattomat työtavat lisääntyvät, hyvän etäjohtamisen ja viestinnän merkitys korostuvat. Ilman niitä ei pystytä myöskään säilyttämään yhteisöllisyyttä. Vivi Stening uskoo, että entistä tärkeämmiksi nousevat inhimillinen ja osaava johtaminen. 

”Lisäksi työelämässä korostuvat vastuullisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja terveellisiin elämäntapoihin eli ”life balanceen” liittyvät asiat. Näihin asioihin ja ilmiöihin liittyen syntyy myös uutta liiketoimintaa.”

”Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Koronakriisin meille langettamat pakolliset haasteet ovat Vivi Steningin mukaan osoittautuneet monella tavalla myös hyviksi. 

”Poikkeustilanne ajaa innovoimaan ja oppimaan uutta. Se on jo itsessään positiivista. Näen myös tulevaisuuden työmarkkinoilla paljon valonpilkahduksia. Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Stening uskoo, että laman jälkeen noustaan, sillä siitä todistaa myös historia. Asiantuntijoiden mukaan nopeimmin nousevat yritykset, jotka pystyvät ketterimmin sopeutumaan tilanteeseen ja innovoimaan uusia tuotteita ja palveluja. 

Jos oma ala tuntuu kovin epävarmalta, Steningin mielestä uuden oppiminen ja kouluttautuminen on aina plussaa.

Osaavia ekonomeja tarvitaan jatkossakin

Rekrytointikonsulttina S&S Consultingin Vivi Stening tietää, että ekonomin tutkintoa arvostetaan laajasti yritysmaailmassa. Hän uskoo, että kriisin jälkeen kilpailu osaavista ekonomeista työmarkkinoilla käy entistä kovemmaksi. 

”Kautta aikojen on tarvittu yrityksille valovoimaisia johtajia, päteviä taloushallinnon osaajia ja henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja saatavuudesta huolehtivia henkilöstöhallinnon asiantuntijoita.”

Millä taidoilla koronan muuttamassa työelämässä pärjää parhaiten? Vivi Stening listaa kuusi asiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

  1. Viestiminen ja kommunikaatio. ”Ne korostuvat tietoyhteiskunnassa. Yhä suuremmassa arvossa ovat yleiset vuorovaikutustaidot kuten taito kommunikoida ja kyky vaikuttaa muihin ihmisiin.”
  2. Digiosaaminen. ”Jos taloushallinnon, johtamisen, HR:n tai markkinoinnin osaamiseen vielä lisää digiosaamista, voi olla hyvät mahdollisuudet pysyä työllistettynä myös tulevaisuudessa. Digitaalisuus ja automatisointi lisääntyvät entisestään eri toimialoilla.”
  3. Kouluttautuminen. ”Lisäkouluttautuminen ja sitä kautta myös verkostoituminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää edelleen. Monipuolisuus ja laaja-alainen kiinnostus asioihin ovat aina olleet valtteja työelämässä.”
  4. Johtamistaidot. ”Substanssiosaamisen lisäksi itsensä johtamisen ja muiden johtamisen taidot todennäköisesti korostuvat entisestään.”
  5. Henkinen hyvinvointi. ”On myös tärkeää pitää henkisestä puolesta huolta ja vaalia omaa jaksamista.” 
  6. Myönteinen asenne. ”Osaamisen lisäksi korostuu voimakkaasti myös asenne ja suhtautuminen elämään. Hyvällä asenteella ja myönteisellä maailmankuvalla sopeudut myös helpommin muuttuneisiin tilanteisiin.”

Teksti: Eve Tarkkonen
Kuva: Pixabay

Lue lisää: 

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa
 

Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan uraneuvontaan. Palvelu sisältää muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja coachausta.

VARAA AIKA URAPALVELUIHIN

Laittoiko korona yrityssuunnitelmat uusiksi? Tule mukaan ekonomiyrittäjien vertaistuki- ja verkostoitumispalveluun

Avasimme yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille yhteisöllisen digitaalisen työtilan, jossa jäsenet voivat vaihtaa ajatuksia ja auttaa toisiaan selviytymään koronatilanteesta. Palveluun ovat tervetulleita päätoimiset ja sivutoimiset yrittäjät sekä yrittäjyyttä pohtivat.


yrittäjien ryhmä istumassa

Uusi Vertaistukea yrittäjille -digipalvelu aukeaa 4.5.2020. Kaikki yrittäjäjäsenet saavat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun. Jos olet pää- tai sivutoiminen yrittäjä, mutta et ole vielä päivittänyt jäsentietoihisi tietoa yrittäjyydestä, se kannattaa tehdä nyt (ohjeet jutun lopussa.)

Kyseessä on vuorovaikutteinen digitaalinen työtila, jossa yrittäjät voivat käydä keskusteluja sekä keskenään että Suomen Ekonomien asiantuntijoiden kanssa. 

Kokeneet ekonomiyrittäjät sparraavat, auttavat ja vastaavat kysymyksiin.

Palvelussa järjestetään myös vertaisyrittäjien livechatteja, joissa kokeneet ekonomiyrittäjät sparraavat, auttavat ja vastaavat kysymyksiin. 

Sparraamaan ovat lupautuneet muun muassa Baronan talousjohtaja Jussi Ropo, myynnin tekijä ja strategi Juuso Enala, kasvuyrittäjä ja Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollmén, entinen mainostoimisto Taivaan toimitusjohtaja ja nykyinen jääpalatehtailija Arto Manninen sekä kauppatieteiden tohtori Samil Aledin.

Toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia hyviä kokemuksia muiden kohderyhmien vastaavista yhteisöllisistä työtiloista.

”Samantyyppisistä toteutuksista on tullut Ekonomeille paljon hyvää palautetta, joten kannattaa tulla mukaan palveluun katsomaan, mitä kaikkea palvelu voi tarjota. Yhteisössämme on voimaa, ja se tulee konkreettisesti esiin nyt, kun elämme erityisen haastavia aikoja”, Suomen Ekonomien yrittäjyystyöryhmän Juuso Enala sanoo.

Miten pääsee mukaan?

Jos olet yrittäjä, päivitä tieto yrittäjyydestäsi jäsenpalveluun viimeistään 3.5.2020. Päivittämällä jäsenpalveluun tiedon yrittäjyydestäsi varmistat, että saat jatkossa tietoa yrittäjille suunnatuista palveluistamme.   

  • Kirjaudu jäsenpalveluun. Valitse Omat tiedot -kohdasta Työsuhteet. Klikkaa ”Lisää uusi työsuhde” ja täytä lomakkeen kentät. Voit lisätä useita työsuhteita, esimerkiksi sivutoimisena yrittäjänä voit lisätä sekä päätoimisen työsuhteen että sivutoimisen yrittäjyyden. 
  • Saat 4.5.2020 henkilökohtaisen kutsulinkin sähköpostiisi. Jos kutsua ei näy, tarkista roskapostikansio. 

Jos et ole yrittäjä, mutta olet kiinnostunut yrittäjyydestä, voi ilmoittautua palveluun erikseen. 

ILMOITTAUDU MUKAAN TÄSTÄ

Mitä ekonomit ajattelevat koronakriisistä?

Koronakriisin keskellä moni mietti omaa kohtaloaan, mutta ennen kaikkea ekonomit ovat huolissaan läheistensä ja riskiryhmien terveydestä sekä Suomen talouden tulevaisuudesta. Tämä selvisi huhtikuussa tehdystä jäsenkyselystä.


kädet parvekkeen kaiteella

Monen ekonomin oma tilanne tuntuu olevan melko vakaa koronan aiheuttamista myllerryksistä huolimatta. Tällöin katse kääntyy muiden hyvinvointiin. 

”Murhe ja huoli siitä, miten tästä kansakuntana selvitään, on suuri, ja myös riskiryhmään kuuluvien läheisten terveys askarruttaa”, vastasi eräs ekonomi, kun kysyimme huhtikuussa jäseniltämme avoimia vastauksia siitä, minkälaisia ajatuksia koronatilanne heissä herättää. 

Murhe ja huoli siitä, miten tästä kansakuntana selvitään.

Ei liene yllätys, että ekonomit ovat myös huolissaan koronan vaikutuksista Suomen talouteen. Velkaantuminen ja hyvinvointivaltion kantokyky mietityttävät, samoin yritysten ahdinko ja mahdollinen massatyöttömyys.   

Työnhakijat kokevat tilanteensa haastavaksi 

Työnhakijoiden tulevaisuudennäkymien ylle korona on tuonut tummia pilviä. Moni näkee tilanteensa muuttuneen lähes epätoivoiseksi, kun samoista työpaikoista kilpailee nyt huomattavasti suurempi joukko kuin ennen kriisiä. Myös lomautukset ja yt-neuvottelut askarruttavat. 

”Koronavirus vaikeuttaa työnsaantia entistä enemmän, kun työttömien määrä vain lisääntyy. Ja hakijoista vahvimmilla ovat aina vähän aikaa työttömänä olleet. Että tervemenoa työ, puhumattakaan mistään urasta”, kirjoitti jäsen, joka on etsinyt uutta työtä jo jonkin aikaa. 

Kaikki toimialat eivät ole sukeltaneet.

Onneksi nähdään myös valon pilkahduksia: ”Kaikki toimialat eivät ole sukeltaneet. Joillakin aloilla palkataan lisävoimia koko ajan, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja logistiikka-alalle”, kirjoitti yksi vastaajista.  

Liitolta odotetaan apua

Kyselystä ilmeni, että osa kaipasi koronauutisoinnin lisäksi jo muutakin viestintää ja iloisempia uutisia.

”Työpäivän päälle pitäisi jaksaa ottaa vastaan negatiivista uutisvirtaa päivästä toiseen. Jotain positiivisuutta ehkä kaipaisin tähän haastavaan tilanteeseen”, toivoi eräs ekonomi. 

Havaitaan, mikä elämässä on tärkeää: ei rahan haaliminen itselle!

Kotona pysyttely jakoi vastaajien mielipiteitä. Toiset nauttivat elämän rauhoittumisesta, kun taas toiset kokevat itsensä eristyksessä hyvin yksinäiseksi. Monessa vastauksessa kuitenkin selkeästi viestittiin uskoa siihen, että kriisistä päästään yli. ”Tästäkin me selvitään yhdessä ja havaitaan, mikä elämässä on tärkeää: ei rahan haaliminen itselle!”

Liitolta toivottiin eniten apua lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyen. Samoin kaivattiin vinkkejä ja ohjeita etätyöskentelyyn ja itsensä johtamiseen.

Toiveisiin vastattiin muun muassa laajentamalla työttömyysturvaneuvonnan palveluaikoja sekä avaamalla vuorovaikutteinen Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelu, joka tarjoaa avaimia muun muassa oman työn johtamiseen, jaksamisesta huolehtimiseen, virtuaaliseen osallistamiseen sekä hajallaan olevan tiimin johtamiseen. 

ILMOITTAUDU ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUUN

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Unsplash

Lue myös:

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa 

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

Olkaamme ystäviä toisillemme

Tänään (23.4.2020) vietetään opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Tänä vuonna päivän ympärille rakentuvan vuosittain vaihtuvan kampanjan teemana on ystävyys.


Parkkari Mika
Koulutuspolitiikan erityisasiantuntija
p. +358400802145

Hyvä ystäväni, tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Silja Silvasti, totesi minulle erään kerran puhuessamme lasten ja nuorten hyvinvoinnista, että yksinkertaistaen eväät lapsen hyvään elämään pitävät sisällään yhden ystävän, yhden turvallisen aikuisen ja yhden mielekkään harrastuksen.

Mielenterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme lapsuudesta saakka. Yhtenä keskeisenä teemana Silvastinkin lausumassa on mielestäni kuuluvuuden tunne johonkin yhteisöön eli vuorovaikutus ihmisen tai ihmisryhmän kanssa. 

Näin koronakriisin aikana on virinnyt paljon keskustelua, kuinka olla yhdessä mutta silti erikseen. 

Tilanne on meille monille uusi, mutta yhteisöt ja yhteisöllisyys eivät ole kaikille arkipäivää. Nyyti ry:n sivuilla kerrotaan, että ”yhteisöön kuuluminen ja osallisuuden tunne ovat opiskelijoille merkityksellisiä ja edesauttavat oman itsetunnon rakentumisessa (Kilpikivi, Pasanen & Toikko 2011). Epäosallistavassa korkeakouluympäristössä opiskelija passivoituu eli muuttuu välinpitämättömäksi. Näin ollen osallisuus on olennainen osa yhteisöllisyyttä. (Kauhanen 2011)”.

Jopa 40 % korkeakouluopiskelijoista kertoo kokeneensa usein tai ajoittain yksinäisyyttä.  

Yhteisön ulkopuolelle jäämisellä on vakavia ja pitkäaikaisia seurauksia. Jopa 40 % korkeakouluopiskelijoista kertoo kokeneensa usein tai ajoittain yksinäisyyttä.  

Yksinäisyyden seuraus ei ole vain masennus, vaan se voi johtaa fyysisiin terveysongelmiin sekä taloudellisiin vaikeuksiin.

Mielenterveyteen liittyvillä ongelmilla on pitkät jäljet koko yhteiskunnassamme. Helsingin Sanomat uutisoi 8.4., että mielenterveyden ongelmat olivat nousseet työkyvyttömyys­eläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi ohittaen tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Pitkään eläkkeelle ajava tekijä on ollut juurikin masennus.  

Eläketurvakeskuksen mukaan kolmannes työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä johtui viime vuonna mielenterveyssyistä. Erityisesti viime vuosina alle 35-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat Eläketurvakeskuksen mukaan lisääntyneet. Eläkkeelle siirtyminen mielenterveyssyistä ajaakin juuri nuoria työelämän ulkopuolelle. Kasvavat mielenterveysongelmat nuorien keskuudessa heijastelevat myös muualla yhteiskuntaan. Resurssien puute hoidossa on akuutti. Mielenterveydellisiinkin vaikeuksiin toimii parhaiten ennaltaehkäisy.  

Koronakriisi on tuonut esiin yhteisöllisyyden ja ystävien merkityksen meille jokaiselle.

Koronakriisi on tuonut esiin yhteisöllisyyden ja ystävien merkityksen meille jokaiselle. Hyödyntäkäämme siis tätä tunnetta ja olkaamme ystäviä toisillemme.   

Opiskelijoiden mielenterveyspäivän kampanjalla on vaihtuva teema. Vuoden 2020 teemana on ystävyys. Kampanjassa jaetaan monipuolista ja kiinnostavaa ystävyysteemaista sisältöä kampanjasivuilla ja sosiaalisessa mediassa, kuten blogitekstejä, tarinoita, tietoartikkeleita ja videoita.  Lisäksi kampanjassa kutsutaan kaikki mukaan ideoimaan ja toteuttamaan erilaisia pienimuotoisia tekoja ystävyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi omassa tai opiskeluyhteisön arjessa 

Kampanjan taustavoimana toimii Opiskelijahyvinvointiverkosto, jonka koordinoinnista vastaa Nyyti ry. 

Voit osallistua keskusteluun aihetunnisteilla #Mitätehtäis ja #opiskelijoidenmielenterveyspäivä

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Koronaelämää on eletty jo tovi, ja eristäytyminen sekä etätyö alkavat vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Siksi avasimme jäsenillemme uuden Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelun.


tyhjä toimisto ja seinätauluja

Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelu tarjoaa avaimia oman työn johtamiseen, jaksamisesta huolehtimiseen, virtuaaliseen osallistamiseen sekä hajallaan olevan tiimin johtamiseen. Sisältöjä voi käyttää omassa tahdissa. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella etä- ja virtuaalityöstä sekä jakaa parhaita käytäntöjä ja ideoita muiden osallistujien kanssa. 

Lisäksi palvelussa järjestetään teemachatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat antavat palvelussa vinkkejä etätyöhön. Ensimmäinen teemachat on perjantaina 17.4. klo 13–15 aiheesta Miten etätyö sujuu? Ajatustenvaihtoa ja kokemuksia.

Etätyössä on kaksi puolta: miten pysyt hyvässä työvireessä sekä miten pidät kiinni rajoistasi.

”Etätyössä on kaksi puolta: miten pystyt keskittymään ja pysyt hyvässä työvireessä sekä toisaalta, miten pidät kiinni rajoistasi, kun työ ja muu elämä ovat koko ajan läsnä”, uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Tule mukaan palveluun, ja saat ratkaisuja näihin asioihin: 

•    millä välineillä etätyö onnistuu parhaiten

•    millaisia käytäntöjä kannattaa suosia esimerkiksi virtuaalisten viestintävälineiden käyttämisessä, tavoitettavana olemisessa ja kalenterimerkinnöissä

•    kuinka asettaa itselleen päämääriä ja seurata aikaansaannoksiaan etätyössä 

•    kuinka jaksottaa ja priorisoida töitä

•    miten fasilitoida tiimin työskentelyä ja osallistaa ihmisiä virtuaalisesti

•    miten virtuaalista työtä ja tiimiä johdetaan valmentavalla ja jaetulla johtamistavalla

•    miten edistää yhteisöllisyyttä, kun työyhteisö on hajallaan.

”Kuherruskuukausi kotoilun ja etäelämän parissa alkaa olla ohi. Varmaan moni on huomannut, että alkuun kaikki sujuu hienosti, mutta kun etätyöviikkoja alkaa kertyä, alkaa helposti mökkiytyä. Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt”, Parpala toteaa. 

Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt.

Ensiapua virtuaalityöhön -palvelu on toteutettu akavalaisten liittojen yhteistyönä. Palvelun toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. 


ILMOITTAUDU PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Ekonomit ovat taitavia ratkomaan ongelmia, eikä etätyöpisteen virittely kotiin ole siitä poikkeus. Facebook-kaveriemme kuvat todistavat, että vain mielikuvitus on rajana sähköpöydän korvaamisessa.


läppäri sanakirjapinon päällä

Suuri osa asiantuntijoista ja esihenkilöistä tekee nyt töitä kotioloissa. Osa on joutunut vauhdilla virittelemään itselleen jonkinmoisen työpisteen, moni vielä samaan ”avokonttoriin” perheenjäsenten kanssa.

Työpaikoilta ikävöidään nyt seuran lisäksi ainakin sähköpöytiä, jotka toimistoissa ovat jo yleisiä. Hyvään ergonomiaan tottuneet kaipaavat seisomisasentoaan niin, että koteihin on viime viikkoina rakenneltu ahkerasti sähköpöytien korvikkeita.

Sosiaalisessa mediassa on nähty virityksiä, joissa läppäri on löytänyt paikan pianon, silityslaudan ja vaikka minkä päältä.

Hienoja ratkaisuja!

Pyysimme Suomen Ekonomien Facebook-kavereita lähettämään kuvia omista etätyöpisteistään. Katso huippurakennelmista kuvat ja nappaa itselle ideat käyttöön.

Siri Sulasen etätyöpiste.

”Parasta on näköala”

”Parasta etätyöpisteessäni on näköala. Toimistolla en näe suoraan pöydän äärestä ulos, joten kodin näköala ja kasvit ovat tosi mukava juttu”, kertoo tamperelainen ostoreskontranhoitaja Siri Sulanen Tampereelta, jolle etätyöt ovat maistuneet.

Kun Siri koronavirustilanteen vuoksi siirtyi etätöihin, hän toi kotiin myös ison näytön. Sähköpöytää hän kaipaa, ja niin tuntuu kaipaavan kroppakin.

Sirin mielestä kurjinta tällä hetkellä on kuitenkin se, että pian on alkamassa koko kesän kestävä lomautus. 

”Sain sanakirjoille käyttöä”

Helsinkiläinen HR:n johtava asiantuntija Mari Työranta on siirtynyt Luonnonvarakeskuksesta etätöihin. Hän on rakentanut mainion työtason sanakirjoista.

”Eihän sanakirjaa enää mihinkään muuhun tarvitse. Näin vanhat kirjat ovat hyötykäytössä”, Mari kertoo.

Mari Työrannan etätyöpiste.

Etätyöt ovat tuttuja, mutta kun niitä tulee tehtyä nyt jatkuvasti, Mari myös vaihtelee työasentoa. 

”Tämän pisteen ääressä seison, mutta välillä teen töitä ruokapöydän ääressä istuen.” 

”Osallistun palaveriin sohvalla”

”Käytän nyt pääasiassa tuota työpistettä”, kertoo rakentamastaan pahvilaatikkoviritelmästä LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala.

Paavon mielestä ergonomiseen hiireen ja näppikseen pitää panostaa, kun tekee paljon työtä koneella. Jotta jumeja ei kertyisi kroppaan, hänestä on tärkeää vaihdella työasentoa ja muutenkin huolehtia liikunnasta.

”Välillä otan toiseksi päiväksi laatikot pois, niin tulee vaihtelua. Joskus käyn Teams-palaverin sohvalla istuen tai makaillen.”

Paavo Ritalan etätyöpiste.

”Töitä voi tehdä myös vatsallaan”

Myös Demos Helsingin operatiivinen johtaja Johanna Lampinen vaihtelee päivän mittaan työasentoa. Kotona on nyt kulunut etätöissä jo kuukausi.

Johanna kertoo, että hänen rakentamansa työpiste on toiminut ergonomian puolesta hyvin.

”Työskentelen toimistollakin paljon seisten. Kannustan työpisteen korkeuden hienosäätöön. Itse nostan välillä tämän laatikon kannen ja sen päällä olevat kirjat ja VHS:t pöydälle. Siten syntyy niskaystävällinen istumatyöpiste.”

Johanna Lampisen etätyöpiste.

Johannalla on myös jännempi vinkki: välillä voi työskennellä sohvalla vatsallaan.

”Tykkään etätyöstä”

Lappeenrannan LUT-yliopistosta kotitoimistolle on siirtynyt myös projektisuunnittelija Sami Jokelainen. Jo ennestään käytössä ollut työpiste on hänestä ”täydellinen setup”, josta hän vaihtaa tosin pari kertaa päivässä eri pöydän ääreen.

”Etätyöhön on ollut mahdollisuus ennenkin, mutta nyt tilanne on muuttunut huikeasti positiiviseen suuntaan. Meillä on ollut 240 osallistujan seminaari verkossa ja 20 ihmisen kokoustapaamisia useita. Eikä tarvitse ajella autolla töihin. Virtuaalitapaamisissa keskittyminenkin on tehokkaampaa.”

Kunnon ylläpitämisen puolesta puhuu Samikin. Hän aloittaa aamunsa juoksulenkillä ja tekee myöhemmin kotona lihastreenejä.

Sami Jokelaisen etätyöpiste.

”Pysyy selkä ja hartiat kunnossa ja mieli virkeänä.”

Etätyössä ei ole hänestä juuri mitään moittimista – korkeintaan työpaikkalounaita ja lounaskeskusteluja on vähän ikävä.

”On tartuttu tuumasta toimeen”

Entä mitä ergonomian ammattilainen sanoo ekonomien rakentamista pahvilaatikko- ja sanakirjatorneista? Bravo! 

”Työfysioterapeuttina on ilahduttavaa nähdä, että etätyötä tekevät huomaavat tarpeen työergonomian muokkaukseen ja tarttuvat tuumasta toimeen”, Pirjo Huikuri Terveystalosta sanoo.

”Sähköpöydälle on selvästi osattu tuunata korvikkeita. Seisomatyöpisteenhän voi toteuttaa mille tahansa tasolle, kunhan se on sellaisella korkeudella, että voi seistä ryhdikkäänä, kyynärvarret ovat noin 90 asteen kulmassa ja ranteille saa alustasta edes hieman tukea.”

Tärkeintä on, että päätä ei joutuisi riiputtamaan alaspäin, kuten läppärin kanssa usein tapahtuu. Siksi Huikuri kannattaa lämpimästi ulkoisen näytön ja näppäimistön käyttöä.

Lisäksi hän suosittelee etätyöläiselle työasennon vaihtelua, jota Ekonomikuvakisaan osallistuneet kertovatkin jo harrastavansa.

Ota vielä käyttöön nämä Pirjo Huikurin vinkit!

  1. Tee muutama taukojumppaliike asentoa vaihtaessasi. Katso välillä kauas ulos, jotta silmätkin saavat vaihtelua. 
  2. Kun seisominen alkaa väsyttää, ota läppäri kainaloon ja hakeudu sohvan nurkkaan, nojatuoliin tai tuolille pöydän ääreen. Tue istuma-asento paremmaksi asettamalla tyynyjä alaselän taakse ja kyynärvarsien alle. 
  3. Tyynyjä voi laittaa myös läppärin alle, jotta saat sen mukavalle korkeudelle. Katso, että läppärin tuuletusaukot pysyvät auki.
  4. Jos pöytä on istuma-asennossa liian korkea, laita tyynyjä myös takamuksen alle.
  5. Muista pitää taukoja ja illat työstä vapaana. Siten myös yöuni on mahdollisimman palauttavaa ja heräät aamulla virkeänä.

Onko sinulla jokin mainio vinkki etätyöpisteen virittelyyn? Lähetä se meille! Voit sekä kertoa ideasta että lähettää halutessasi myös kuvan meiliin arja.kuittinen@ekonomit.fi.

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat Ekonomikuvakisaan osallistuneilta

LUE LISÄÄ ETÄTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUSSA!

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet nyt vauhdilla. Uusien rutiinien omaksuminen on joillekin helpompaa kuin toisille. Lisäksi työt jakautuvat nyt epätasaisesti.


Hanna Poskiparta

Elämme täysin poikkeuksellista aikaa. Sen huomaa varmasti jokainen myös omassa työssään. Nyt tarvitaan supernopeaa kykyä omaksua uusia työtapoja ja järjestelmiä, sopeutua kotikonttoriin ja kestää ajoittaista sähellystä ja ahdistustakin. 

Miten tilanteen näkee kokenut työhyvinvoinnin ammattilainen Hanna Poskiparta, joka työskentelee valmentajana, coachina ja työpsykologina Novetos Oy:ssa? 

Haastattelun aikana Poskiparta on kävelyllä. Tässäpä siis heti ensimmäinen vinkki: lähde puhelinpalaverin ajaksi ulkoilemaan.

Ylimääräistä tekemistä on tullut monella arkeen paljon lisää.

”Tilanne kuormittaa nyt monia erittäin paljon. Sen lisäksi, että pitäisi omaksua paljon uusia työtapoja ja -järjestelmiä ja sopeutua erilaiseen työnteon tapaan, on monella kotona kädet täynnä tekemistä arjen pyörittämisen kanssa. Lapsia pitää opastaa koulunkäynnissä, ruoanlaittoa ja siivoamista on enemmän kuin normaalisti arjessa. Kiire on lisääntynyt, työmäärä on kasvanut. Ylimääräistä tekemistä on tullut monella arkeen paljon lisää”, Poskiparta sanoo.

Tilanne ei ole kaikille sama

Nykytilanne on ihmisille eriarvoinen. Osalla on rauhallinen kotikonttori, jossa on helppo keskittyä ja tehdä tehokkaasti töitä. Osalla on täysi kaaos päällä. Poskiparta suosittaa, että työyhteisöissä keskusteltaisiin avoimesti jokaisen työntekijän tilanteesta. Tällöin on helpompi asettua toisten asemaan ja ymmärtää, miksi kaikki eivät välttämättä ehdi tehdä töitä yhtä tehokkaasti.  

”Olisi tosi tärkeää piirtää iso kuva koko tiimin tilanteesta: tarvitseeko esimerkiksi roolituksia jakaa uusiksi?”, Poskiparta toteaa.

Toisia uudet tilanteet kuormittavat lähtökohtaisesti enemmän.

Eriarvoisen aseman lisäksi olemme myös sen äärellä, että kaikki eivät ole yhtä nopeita ottamaan uusia työkaluja käyttöön ja sopeutumaan uuteen. Osa meistä on muutosinnokkaampia, kun taas toisia uudet tilanteet kuormittavat lähtökohtaisesti enemmän. 

”Tästäkin olisi hyvä jutella avoimesti. Miten voisimme auttaa toisiamme? Monessa työyhteisössä on harjoiteltu järjestelmien käyttöä yhdessä ja jaettu vinkkejä oppimiseen – myös mokien kautta. Moni joutuu nyt pakotetusti ottamaan ison digiloikan, vaikka olisi sitä halunnut hieman vältellä. Onnistumisten tekeminen näkyväksi onkin tässä ajassa erityisen tärkeää. Samoin muiden auttaminen ja empatia.”

Palautuminen on vaikeutunut

On myös erittäin tärkeää löytää itsemyötätuntoa, olla itselleen armollinen.  Monella on nyt työkone aamusta iltaan päällä. 

Hanna Poskiparta suosittelee päivän rytmittämistä, vähän samaan tapaan kuin lapsilla on lukujärjestys.

Jos työpaikalla on totuttu pitämään aina tunnin palaveri, voisi nyt olla hyvä sopia, että palaverit ovat 45 minuutin mittaisia. Silloin jää aina 15 minuutin tauko ennen seuraavaa neuvottelua, ja voi esimerkiksi hoitaa kodin arjen asioita tai käydä vaikkapa happihyppelyllä ulkona. 

Digityöskentely kuormittaa aivan eri tavalla aivoja. Tarvitsemme enemmän taukoja ja lepoa.

”Digityöskentely kuormittaa aivan eri tavalla aivoja. Tarvitsemme enemmän taukoja ja lepoa. Kotikonttorilta puuttuu myöskin työpaikalle luonnolliset siirtymät toimipisteen sisällä tai vaikkapa lounastauolle ulos. Lisäksi uuden oppiminen ja poikkeuksellinen tilanne itsessään jo kuormittaa normaali arkea enemmän.”

Monilla palautumista vaikeuttaa myös se, että useimmat tavat huoltaa itseään ovat nyt pannassa: ryhmäliikuntatunnit, kahvihetket ystävien kanssa tai vaikkapa elokuviin meneminen. On tärkeää etsiä tapoja hemmotella itseään ja ottaa hetken lepoa arjen pyörittämisestä. 

Poskiparta kehottaa näinä aikoina erityiseen armollisuuteen myös muita kohtaan – ei vain itseään.

”Tilanne mahdollistaa aivan huikean paljon uuden oppimista, ja se olisi hyvä tehdä itselle näkyväksi. Voi vaikkapa kirjata joka viikko ylös, mitä kaikkea olen klaarannut tälläkin viikolla. Se rohkaisee ja tuo todisteita itselle siitä, että ihan hyvin tästä selviän. Ylipäätään voisi olla aivan järkevää totutella siihen ajatukseen, että juuri nyt 70 prosentin suoritus on erittäin riittävä ja hyvä. Monelle tämä on vaikeaa ja aiheuttaa ahdistusta, koska rima on niin korkealla omaa tekemistä kohtaan. Kriisitilanteessa ei voi eikä pysty hoitamaan kaikkea täydellisen hyvin”, Poskiparta sanoo.

Hanna Poskiparran top 5 vinkit työhön

1. Pyri näkemään tilanne myös kollegan näkökulmasta, hänellä voi olla aivan erilainen arki kotikonttorilla kuin sinulla. Mieti, miten voisit auttaa selvästi kuormittunutta työkaveria. Tai pyydä apua, jos itselläsi ei resurssit tunnu riittävän.

2. Rytmitä arki. Huolehdi riittävästä levosta ja tauoista päivän aikana. Varmista, että myös koko perheellä on yhteistä aikaa, ettei käy niin, että aina joku tekee töitä tai on vetovastuussa arjen rutiinien pyörittämisestä. 

3. Etsi tapoja hemmotella itseäsi, löytää hyviä hetkiä ja iloa. Kuulostele mikä on tässäkin hetkessä hyvin.

4. Pyydä rohkeasti apua kollegoilta, jos jokin uusi teknologia tuottaa harmaita hiuksia. ”Tunnusta” ettet osaa ja tarvitset tukea.  Jakakaa hyviä vinkkejä ja oppimiskokemuksia. Etänäkin voi rakentaa yhteisöllisyyttä.

5.  Aseta asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Kriisi pakottaa meidät näkemään asiat kirkkaammin ja olemaan rohkeita. Monella työpaikalla on huomattu, että nyt puhalletaan yhteen hiileen ja kaikenlainen (joskus hieman turhakin) väittely on jäänyt pois. Hyvin todennäköisesti huomaamme, että emme pärjää ilman muita ihmisiä. Ja toivottavasti löydämme lisää empatiaa toisiamme kohtaan.

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen

Jäsen, muistathan, että Ekonomien urapalvelut ovat sinua varten tälläkin hetkellä. Palvelu sisältää muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja coachausta.

VARAA AIKA URAPALVELUIHIN

Timantit syntyvät paineen alla

Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.


Myöhänen-Astikainen Tiina
Uravalmentaja
p. +358407471918

Vielä kaksi viikkoa sitten ajanvarauskalenteri vilkutti punaisella. Uravalmennus- ja palkkasparrausajat menivät kuin kuumille kiville sitä mukaa kun ehdimme niitä avata.

Sitten tuli pysähdys. Tuli korona. Tai no, olihan se ollut olemassa jo aiemmin, mutta kaukana Kiinassa, uutisena muiden joukossa. Nyt saamme päivä toisensa jälkeen kyseenalaisen kunnian seurata aitiopaikalta, kuinka virus sekoittaa kansakunnan ja kansantalouden toisensa jälkeen.

Olemme täysin uudessa tilanteessa, joka on meille outo ja pelottava. Miksi näin? Siksi, että meillä ei ole siihen valmiita vastauksia tai ratkaisua. Olemme hetkellisesti menettäneet hallinnan tunteen, ja se saa meistä monen ahdistumaan.

Mitä tässä enää kannattaa yrittää?

Valmennusasiakkaani pohtivat joskus pitkäänkin työn ja elämän merkitystä. Tiistai 18. maaliskuuta antoi meille kertaheitolla uuden merkityksen. Joidenkin työpäivä tyhjeni palavereista ja asiakkaat katosivat, toiset lähtivät varautumaan puolen vuoden karanteeniin hamstraamalla ruokaa, lääkkeitä ja vessapaperia. Ja me työssä käyvät heräsimme ajatukseen työn menettämisestä.

Me, joilla työ on. Ne, joilla työtä ei ole tai ovat sitä pitkään hakeneet, saivat viimeisen naulan arkkuun. Mitä tässä enää kannattaa yrittää. Kohta meillä on suurtyöttömyys, niin hallitus pääministerin suulla sen kertoi.

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään?

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään? Että tämä on vain väliaikaista ja tästä voi lopulta seurata jotain uutta, jotain hyvää? Menetänkö valmentajana uskottavuuteni, jos pysyn yltiöoptimistisesti teesissäni, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella?

Mahdollisuuksia avautuu

Suuri kysymys on, mitä tapahtuu akuutin kriisin jälkeen, mitä kaikkea tästä seuraa?

Mietitäänpä hetki. Hallitus on vetänyt tätä biisiä hyvin. Pääministeri Marin ja kollegansa ovat ottaneet jämäkästi asioita pala palalta haltuun, esiintyneet vakuuttavasti ja yhteisellä nuotilla laulaen, ja johdattaneet Suomea kohti kipeitä päätöksiä asiantuntijoihin luottaen ja meihin kansalaisiin uskoa valaen. 

Mutta ihan oikeasti, kriisi on kovaa vauhtia muuttamassa maailmaa ja aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kriisi aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kun työntekijät ovat yhtäkkiä kotona mutta työt on edelleen saatava tehdyksi, etätyö on nähnyt uuden tulemisen. Tällä kertaa for real! Mitä se tarkoittaa verkko-operaattoreille, virtuaalisovellusten kehittäjille, serverikapasiteetin ja it-laitteiden tarjoajille tai uudenlaisen työnteon tavan valmentajille? 

Kun pysyttelemme kotona – monet lastensa kanssa – ja syödäkin pitäisi, tilaamme lounasravintolaan menemisen sijaan ruoan kotiin tai hankimme kauppakassit kotiin kuljetettuna. Mitä se tarkoittaa tuotteiden tilaus- ja kuljetuspalveluille?

Entä julkinen sektori, terveydenhoito, sairaalat, koulut ja sosiaalipalvelut? Vähintäänkin arvostuksemme näiden alojen osaajia kohtaan lisääntyy, ja toivottavasti sitä myötä konkreettisempi valtion- ja kuntien budjettien painopiste näille alueille. 

Lääketeollisuus tutkimuksineen on aivan eri tavalla valokeilassa kuin koskaan ennen. Nyt odotamme kädet ristissä hetkeä, jolloin uusi rokote tai lääke saadaan valjastettua vastaiskuun virusta vastaan.

Maailman valtioiden rajojen sulkeutuminen on vahvistanut kotimaisen tuotannon ja omavaraisuuden tärkeyttä. Nouseeko suomalainen yritystoiminta uuteen kukoistukseen?

Koronakriisi on kaiken tämän ohella vahvistanut ihmisten auttamisenhalua ja yhteisöllisyyttä. Asioita, jotka yksilöllisyyden arvostuksen ja minäkeskeisyyden aikakaudella ovat meiltä useimmilta päässeet unohtumaan. Nyt näen yksittäisten ihmisten, tiimien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen tarjoavan apuaan sitä kipeästi tarvitseville vastikkeetta ja pyyteettömästi. Voisiko tällainen asenne tulla jäädäkseen?

Kiitos, että saan auttaa

Kun miettii kaikkea suhteellisen lyhyessä ajassa tapahtunutta, on selvää, että maailma, meidän ihmisten eläminen ja toimiminen siinä sekä työnteon tavat tulevat oleellisesti muuttumaan. Nyt on aika alkaa pohtia, miten sinä voit olla osa tuota uutta maailmanjärjestystä. Suurimmat innovaatiot syntyvät paineen alla, kuten timantit.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja antaa tilanteeseen hyvän näkökulman kirjoituksessaan Maailmanloppu ei tule vieläkään

Henkilökohtaisesti minua auttaa asioiden pistäminen laajempaan yhteyteen. Juuri tällä hetkellä tilanne voi olla tukala, mutta suuressa mittakaavassa muutaman viikon tai kuukauden kotieristys tai maailman vaipuminen taloudelliseen lamaan ovat vain ohikiitäviä hetkiä. Hetkiä, jotka tullaan muistamaan, mutta jotka menevät ohi. Me pääsemme niistä yli, kukin omia vahvuuksiamme hyödyntäen ja perheeseen, ystäviin ja työkavereihin tukeutuen.

Mutta nyt on nyt. Meidän on keskityttävä siihen, että saamme akuutit ongelmat ratkaistua, niin työpaikoilla kuin kotona. Kaikki muu voi odottaa. Arjesta selviytyessäsi, muista hengittää. Kollegani Taijan vinkit auttavat rauhoittumiseen tässä hetkessä.

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kahden viikon takaiseen verrattuna työn merkitys on noussut täysin uudelle tasolle. Myös meidän uravalmentajien työ. Enemmän kuin koskaan aiemmin tunnen voimakasta halua olla läsnä ja tukea sinua, jäsenemme, elämäsi kenties kovimmassa paikassa. Enemmän kuin koskaan haluan valaa uskoa ja toivoa tulevaan. 

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kuinka merkityksellistä työtä saammekaan tänään hyväksesi tehdä. Kiitos.

Säteile kirkkaasti! Neljä helppoa tapaa kehittää karismaasi

Kun karismaattinen ihminen saapuu huoneeseen, hän yleensä tekee välittömästi positiivisen vaikutuksen. Joitakin onnekkaita on siunattu luontaisella säteilyllä, mutta kuka tahansa voi kehittää karismaansa hyvin yksinkertaisilla ja arkisilla harjoituksilla.



Seuraava sitaatti on useissa yhteyksissä pantu Nelson Mandelan suuhun, mutta todennäköisesti sen lausui alun perin kirjailija Marianne Williamson: ”Kun annamme oman valomme loistaa, annamme tiedostamattamme luvan muille ihmisille tehdä samoin. Kun vapaudumme peloistamme, läsnäolomme vapauttaa automaattisesti toisetkin.”

Tämä on hyvä kiteytys siitä, mistä karisma syntyy – läsnäolosta sekä avoimesta ja häpeämättömästä omana itsenä olemisesta. Kun joku uskaltaa olla todella läsnä, hän vetää muitakin läsnäolon taikapiiriin.

On helppoa tokaista, että ole läsnä ja oma itsesi. Joillekin se on toki luontaisesti helpompaa kuin toisille, mutta helpommin se on silti sanottu kuin tehty. Karisman kehittäminen lähtee oman sisäisen tilan tutkiskelusta ja oman itseymmärryksen lisäämisestä. Voit olla oma itsesi vain, jos tiedät, kuka olet.

Läsnäolon taidoista puhutaan nykyään paljon, ja niitä voi harjoittaa monin menetelmin. Lopulta kyse on arkisesta asiasta: oletko tässä hetkessä, näetkö ja kuuletko muut vai harhailevatko ajatuksesi tai yritätkö tehdä samanaikaisesti monia asioita? Tunnistatko, missä tunnetilassa olet? Läsnäolon pahin vihollinen on stressi.

Myönteinen elämänasenne lisää ihmisen säteilyä. Se, mitä ajattelemme itsestämme, heijastuu ympäristöömme.

Vahvista siis myönteistä ajatteluasi. Ole itsellesi kiltti ja kohtele itseäsi kauniisti. Muista, että negatiiviset ajatukset ovat olleet aikanaan tärkeitä, jotta välttäisimme vaarat ja pysyisimme hengissä. Ne eivät ole merkki huonosta ihmisestä vaan siitä, että niiden muuttamista täytyy harjoitella.

Karismassa ei kuitenkaan lopulta ole kyse ihmisestä itsestään, vaan muista. Todella karismaattinen ihminen on aina kiinnostuneempi toisista kuin itsestään. Hän katsoo asioita siitä näkökulmasta, mikä muita innostaa, kiinnostaa, huvittaa tai liikuttaa. Kun hän puhuu, hän keskittyy kuulijaan, pyrkii ymmärtämään tätä ja löytämään yhtäläisyyksiä itsensä ja kuulijoidensa väliltä.

Sitäkin enemmän hän kuitenkin kuuntelee.

Neljä tapaa kehittää karismaasi

  1. Osoita kiinnostusta muita kohtaan. Anna uudelle tuttavuudelle mahdollisuus kertoa itsestään. Kysy lempielokuvista, matkoista, harrastuksista ja niin edelleen. Harjoittele kertomaan oma elämäntarinasi lyhyesti.
  2. Kehu ja rohkaise ihmisiä arjessa. Kehut eivät kulu käytössä, päinvastoin, mutta uskottavan kehun täytyy tulla suoraan sydämestä. Kehuminen tuottaa välitöntä iloa myös sinulle itsellesi. Epäaito kehu kuitenkin huomataan herkästi ja voidaan tulkita jopa vinoiluksi.
  3. Tutkiskele sanattomia signaalejasi. Sallitko itsesi viedä tilaa vai yritätkö pienentää kehosi suppuun? Millainen ilme sinulla on? Hyvä ryhti ja avoimet kasvot viestivät myönteisiä tunteita. Kohota hieman kulmakarvojasi ja hymyile.
  4. Kerro mokistasi. Kun puhut avoimesti asioista, joissa et ole onnistunut, viestit muille, että epäonnistuminen on mielestäsi sallittua eikä mokia tarvitse häpeillä. Näin teet ilmapiiristä vapautuneemman. Etenkin luovassa työssä tämä on tärkeää. 

Jutussa on käytetty lähteenä Eva Kihlströmin teosta Karismakoodi (2007).

Teksti: Marjut Hallavo

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue lisää

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”

4 helppoa tapaa, joilla saat lisää onnellisia päiviä elämääsi

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”

Miksi myötätuntoa tarvitaan myös töissä? Miten se vaikuttaa jopa yrityksen menestymiseen? Tule kuulemaan siitä Yrittäjän Luontoillassa.


kuvituskuva

Menestyvä yritys, jonka omistaja voi hyvin ja jossa työskentelee myös tyytyväisiä työntekijöitä. Tämä on monen yrittäjän hyvä tavoite.

Yllättävän suureksi avuksi tämän tavoitteen saavuttamisessa on yksi tärkeä taito ja ominaisuus: myötätunto.

Miksi niin pehmeältä kuulostava taito on niin tärkeä kovassa yritysmaailmassa ja muutenkin työelämässä?

”Myötätunto on työelämän ydinkysymys. On kyse siitä, kuinka jokainen kohdataan ja kuinka toimimme yhteen. Työpaikalla myötätunto on ydinväylä sen osoittamiseksi, että olet arvokas.”

Näin sanoo Anne Birgitta Pessi, joka on tutkinut myötätunnon ja itsemyötätunnon merkitystä jo vuosia. Pessi on mukana 13.11. järjestettävässä Yrittäjän Luontoillassa, jossa hän puhuu myötätuntotaidoista ja niiden tietoisesta hyödyntämisestä.

Myötätuntoa voi osoittaa arvostavalla tavalla

Myötätunnossa ei ole kyse paapomisesta. Pessi korostaa, että töissäkään ei saa tarjota myötätuntoa tai myötätunnon tekoja väkisin, ellei toinen halua tukea tai apua. Myötätuntoinen voi ja pitää olla arvostavalla tavalla.

”Esimiesten vastuu on suuri, mutta niin on myös jokaisen meistä. Toisaalta herkästi ajatellaan, että myötätunto liittyy vain yksilöiden kohtaamisiin. Tosiasiassa se liittyy koko työyhteisön kulttuuriin ja rakenteisiin. Ne joko tekevät myötätunnon osoittamisen mahdolliseksi tai estävät sitä.”

Pessi kertoo, että jos työpaikan ilmapiiri on myötätuntoinen, se edistää tutkitusti työhyvinvointia.

Pidä huolta myös itsestäsi

Toisista välittämisen lisäksi pitää välittää itsestäänkin: myös omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Jos yrittäjän hyvinvointi vähenee, se heijastuu myös yrityksen menestykseen.

Anne Birgitta Pessi sanoo, että ilman hyvinvointia ja itsemyötätuntoa ei pysty myöskään myötätuntoon toisia kohtaan.

”Huomaatko, miten voit? Jos vaikkapa väsymyksesi herättää myötätuntoa ja lempeyttä itseäsi kohtaan, maltatko nukkua enemmän? Työelämä on maraton, ei sprinttilaji.”

Tule kuulemaan lisää!

Yrittäjän Luontoillassa ajatuksia vuorovaikutuksesta ja inhimillisestä kohtaamisesta valottavat myös työterveyspsykologi Tanja Lappi Heltistä sekä siistijä ja toimitusjohtaja Saana Tyni Koti Puhtaaksi Oy:stä. Tilaisuuden juontaa Lauri Salovaara ja sen järjestävät yhteistyössä Suomen Ekonomit, Tekniikan Akateemiset ja lakipalveluyritys Fondia.

Maksuton iltatilaisuus on tarkoitettu kaikille Suomen Ekonomien ja TEKin yrittäjille sekä yrittäjyydestä kiinnostuneille jäsenille. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla ja sen jälkeen on tarjolla cocktailit.

Jos et pääse paikalle, voit myös ilmoittautua LiveStreamiin ja seurata tilaisuutta livenä verkossa.

Ilmoittaudu mukaan tai seuraamaan live-lähetystä tästä linkistä!

Teksti Arja Kuittinen

Anna Perhon 10 parasta vinkkiä ajanhallintaan – näin saat aikasi riittämään paremmin

Haluaisitko vähentää kiireen tuntua? Toimittaja, valmentaja Anna Perho kertoo, kuinka pienilläkin muutoksilla saa paljon aikaan.


Anna Perho

1) Inventoi arvosi. Ajanhallinta on pohjimmiltaan arvojen hallintaa: minkä ympärille haluan kalenterini rakentaa? Millainen tekeminen elämässäni tuottaa iloa, ylpeyttä, tyytyväisyyttä – tunnetta siitä, että ponnistelen itselleni tärkeiden asioiden eteen? Arvojen mukainen ajankäyttö ei tee elämästä helpompaa, mutta sanomattomasti tyydyttävämpää. Ihmisen hyvinvoinnin peruselementtejä on tiivis yhteys arvojen ja toiminnan välillä. Siksi ajankäyttö kannattaa virittää tämän yhteyden ympärille.

2) Älä multitaskaa. Multitaskaus eli useamman asian tekeminen yhtä aikaa on paitsi mahdotonta, myös suoraan sanottuna tyhmää. Tutkimukset osoittavat, että työteho laskee noin 40 prosenttia, kun yritämme tehdä useita asioita samanaikaisesti. Haluatko heittää lähes puolet päivän työstä roskiin? Luultavasti et. Kokeile esimerkiksi viikon ajan, mitä tapahtuu, jos keskityt vain yhteen asiaan kerralla. Saatko enemmän asioita aikaan?

3) Rajat kiinni. Ulkoistamme vastuuta ajankäytöstämme muille ihmisille, organisaatiolle tai epämääräisille tahoille kuten ”suoritusyhteiskunnalle”. Muut käyttävät aikaasi kyllä mielellään ja loputtomasti, mutta jos et halua sen tapahtuvan, joudut ottamaan vastuun kalenteristasi. Se tarkoittaa vaikeaa ei-sanan opettelua. Kieltäytyminen tuntuu pahalta, koska joudumme aiheuttamaan muille pettymyksiä ja pelkäämme oman statuksemme ja arvostuksemme laskevan (”muut ajattelevat, että yritän lusmuilla”). Ikävät tunteet täytyy kuitenkin ottaa vastaan ja kieltäytyä niistä huolimatta. Tästä ei tule helppoa ehkä koskaan, mutta oman ajan ottaminen palkitsee pidemmän päälle.

4) Suunnittele. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista ajatustyöläisistä ei suunnittele työpäiväänsä lainkaan. Tyypillinen perustelu on muun muassa se, että ”ei ne suunnitelmat kuitenkaan toteudu, aina tulee jotain muuta”. Mutta tuleeko ”muuta” itse asiassa juuri siksi, että et hahmota itsekään, mitä tärkeitä asioita päivässä pitäisi olla, jolloin listalle voi ottaa mitä vain?

5) Riehu ja rauhoitu. Saat ajankäytöstä eniten irti, kun rytmität vaikeaa ja helppoa. Joka päivä pitää tehdä jotain vaikeaa – kehitymme rajoilla – mutta sen vastapainona päivässä pitää olla myös suvantoja, jolloin ei tehdä mitään maailman kannalta hyödyllistä. Kun vaativat hetket ja tauot rytmittävät päivää, hyvä vire kestää pidempään ja aivot tykkäävät. Fyysisen statuksen muuttaminen toimii pieninäkin annoksina: venyttely, pieni kävely, nokoset – mikä tahansa muu toiminta kuin koneen tuijottaminen.

6) Minkä pienen muutoksen voin tehdä heti? Muutos on hidas ja usein turhauttava matka, joka on aloitettava jostain. Mieti, mikä olisi pienin tai helpoin mahdollinen askel muuttaa ajankäyttöä fiksumpaan suuntaan. Voitko esimerkiksi listata heti kaksi tärkeintä asiaa, jotka haluat saada tänään aikaiseksi?

7) Mitä haluaisit? Hyvän ajankäytön määrittely lähtee paitsi arvojen inventoinnista myös omien tavoitteiden määrittelystä. Jos nykyinen tapasi käyttää aikaa ei ole mielestäsi paras mahdollinen, mitä toivoisit tilalle? Millainen olisi arkesi, jos se toimisi ajankäytön näkökulmasta ihanteellisesti? Mitä tarkemmin pystyt määrittelemään hyvän ajankäytön teesit, sitä helpompi sinun on löytää keinoja, joilla toteuttaa se. ”Vähemmän kiirettä” ei ole tavoite. ”Haluan päivääni kaksi tuntia, joiden aikana en multitaskaa” on.

8) Entäs se netti? Suomalainen aikuinen katselee älypuhelintaan eri arvioiden mukaan 60, jopa 220 kertaa päivässä. Jos sinulla on tunne, että et oikein tiedä, mihin aikasi imeytyy, tarkkaile kännykän käyttöäsi jonkin aikaa. Täytätkö kaikki siirtymät ja tauot kännykän katselulla? Vievätkö somet ja sovellukset sitä aikaa, jonka voisit käyttää arvojesi mukaisiin asioihin? Somessa ja sovelluksissa ei ole mitään pahaa, paitsi jos ne vievät tilaa siltä, mikä on tärkeämpää.

9) Lakkaa puhumasta kiireestä. Kiire on selitysten kuningas. Minkä hyvänsä laiminlyönnin voi selittää kiireellä. Skarppaa ja lakkaa hokemasta kiirettä. Hermostutat sillä itseäsi ja muita. Sinulla on tarpeeksi aikaa, kun pidät huolen siitä, että olet etukäteen varautunut tehtävistä suoriutumiseen. Jätä kalenteriin tilaa yllätyksille, anna suunnitelman hengittää. Hengitä itsekin.

10) Mieti, kuka olet ilman kiirettä. Kiire voi kasvaa osaksi identiteettiä, jolloin siitä tulee iso riski hyvinvoinnille. Vääränlainen suorittaminen alkaa väsyttää ja tekemisestä katoaa ilo, jos yrität osoittaa kiireisyydellä tärkeyttäsi tai ostaa hyväksyntää. Välillä on terveellistä miettiä, kuka olet, jos kiire yhtäkkiä loppuisi.

Teksti: Anna Perho

Anna Perho valmentaa Suomen Ekonomien jäseniä ajanhallintaan Antisäätäjä-koulutuksissa, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Katso lisätietoa tapahtumakalenteristamme.

Katso tästä linkistä, mitä laki sanoo työajasta!

Pitkillä päivillä on hintansa – asiantuntijat tarvitsevat palautumista

Asiantuntijan työhön käyttämän ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin asiantuntijoiden työaikojen yhteyttä työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos suosittelee, että asiantuntijatyötä tekeville tarjotaan työssään tukea ja koulutusta ajanhallintaan. Erityisen tärkeää tämä on esimiestehtävissä oleville.


Kuvituskuva
  • Asiantuntijoiden työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen, tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen. Esimerkiksi voidaan sopia, että välillä on aikoja, jolloin työntekijän tulee olla nopeammin tavoitettavissa. Tämän vastapainona sitten taas on kiireettömämpiä jaksoja, valottaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen.

Suurin osa asiantuntijoista kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että esimiesasemassa työskentely pidentää työaikaa. Asiantuntijoista 79 prosenttia kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi.

Älypuhelimen käyttö pidentää työaikaa ja heikentää hyvinvointia.  Sitä vastoin mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin lisää hyvinvointia.

Myös työn imu, hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä edesauttavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa.

  • Huono uni ja palautuminen sekä työajan pituus muodostavat noidankehän. Edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla vaikuttavat pidentävästi seuraavan päivän työaikaan. Vastaavasti pidempi työaika heikentää seuraavan yön unen laatua ja aamun vireyttä, kuvaa Annina Ropponen.

Vapaa-ajalle ja levolle varattava riittävästi aikaa

Tutkimushankkeen perustella Työterveyslaitos suosittaa asiantuntijoiden työhön käyttämän ajan tekemistä näkyväksi. Vapaa-ajalle, palautumiselle ja levolle on jäätävä riittävästi aikaa. Työskentely on suositeltavaa jaksottaa niin, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunille käyntiä. Unelle on varattava riittävästi aikaa.

Myös asiantuntijat tarvitsevat työaikasuojelua

Hankkeen yhteistyökumppanina toiminut Suomen Ekonomit sai tutkimustuloksista tukea työaikanäkemyksilleen.

  • Työaikojen selkeä vaikutus hyvinvointiin kannattaa ottaa vakavasti. Tutkimus vahvistaa näkemystämme siitä, että asiantuntija ja esimiestyötä tekevien tulee ehdottomasti olla jatkossakin työaikalain soveltamisalan piirissä. Myös he tarvitsevat työsuojelua työaikojen osalta, sanoo Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.

Lisäksi Ekonomit pitää tärkeänä asiantuntijoiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa.

  • Yhä enemmän 24/7 logiikalla toimiva yhteiskunta aiheuttaa paineita työaikojen osalta. Paineista selvitään parhaiten kun työnantajat ja työntekijät yhdessä sopivat paikallisesti joustavista työaikakäytännöistä. Asiantuntijat ovat usein hyvin sitoutuneita työhönsä ja joustavat kyllä, jos myös heille itselleen tarjotaan mahdollisuus hyödyntää työaikajoustoja tarvittaessa, Mykkänen uskoo.

Työsuojelurahaston rahoittama Asiantuntijan työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin –tutkimus- ja kehityshanke toteutettiin 2016-2017 ja siinä hyödynnettiin Suomen Ekonomien yhdessä Ambientian kanssa kehittämää ajankäytön seurantasovellusta. Tutkimuksen aineiston muodostivat Aikani-sovelluksen puhelimeensa ladanneet vapaaehtoiset Ekonomien jäsenet ja erään IT-alan yrityksen työntekijät. Kyselyyn varsinaisen aineiston muodostivat ajankäyttötietoja vähintään neljän päivän ajalta tallentaneet ja kyselyyn vastanneet henkilöt.

Lisätietoja:

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 1392, annina.ropponen@ttl.fi
Riikka Mykkänen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit, 044 592 9939, riikka.mykkanen@ekonomit.fi

Tutkimusraportti. Asiantuntijoiden työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos 2018

Hankkeen nettisivut

Työväline ajankäytön seurantaan: Aikani