
KOKO-kassan sivuilta löydät ajantasaisimmat tiedot lakimuutoksista.
Työttömyysturvaan on valmisteilla useita muutoksia. Mikä muuttuu ja miten muutos vaikuttaa?
KOKO-kassan sivuilta löydät ajantasaisimmat tiedot lakimuutoksista.
Hei kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö osa-aikaisesti töitä opiskeluiden ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan tsekkaa olennaiset alta.
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa, mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.
KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa muun muassa työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen esimerkiksi liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.
Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.
Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.
Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.
Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.
Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.
KOKO-kassan jäsenmaksu on 63 € / vuosi (v. 2022). Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu siis maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.
Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 741 €/kk (v. 2022). Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.
Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista (v. 2022):
Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.
Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.
Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.
Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1252 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.
Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:
Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.
Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsensovelluksessa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.
Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.
Kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan lue työttömyysturvasta jo nyt.
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.
KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa mm. työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen mm. liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.
Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.
Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.
Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.
Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.
Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.
Vuonna 2021 KOKO-kassan jäsenmaksu on 66 €. Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.
Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 726 €/kk. Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.
Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista:
Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.
Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan kannattaa heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.
Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.
Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1 252 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.
Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:
Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.
Nimike (harjoittelu, kesätyö) ei ole ratkaiseva vaan se, onko työsuhteessa. Jos on työsuhteessa ja tekee riittävästi tunteja, se kerryttää työssäoloehtoa.
Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsenpalvelussa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.
Lue myös:
Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin
Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.
Koronavirus aiheutti lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia, joista monen voimassaolo on päättynyt. Voimassa olevasta lainsäädännöstä kerrotaan alla olevissa vastauksissa. Työehtosopimuksista löydät tietoa YTN:n sivuilta. Tietoa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja niiden määräajoista löytyy esimerkiksi täältä.
Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?
Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys.
Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?
Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista.
Jos työnantajan harkitsemat lomauttamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on 14 päivää, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin.
Jos työnantajan harkitsemat 90 päivää pidemmät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on kuusi viikkoa, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Neuvotteluaika on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20–30.
Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta.
Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.
Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta.
Miten toimin, jos minut lomautetaan?
Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Lähetä ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan aikaisintaan 2 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.
Muistathan lomautettunakin pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeistamalla tavalla. Ilmoita myös aina TE-toimistoon, kun tilanteeseesi tulee muutoksia. Erityisesti lomautusajan muuttuessa alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyessä kokonaan on tärkeää, että ilmoitat asiasta heti myös TE-toimistoon ja kassaan.
Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.
Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?
Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.
Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.
Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.
Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?
Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana.
Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.
Voiko raskaana olevan lomauttaa?
Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.
Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?
Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.
Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.
Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.
Millaista päivärahaa lomautuksen aikana on mahdollista saada?
Päivärahaan vaikuttaa esimerkiksi lomautuksen tapa sekä mahdollinen yrittäjyys. Erilaisia lomautustapoja ovat kokoaikainen lomautus, lyhennetty työviikko ja lyhennetty työpäivä. KOKO-kassan lomautusta käsittelevästä osiosta saat lisätietoja.
Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?
Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.
Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?
Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.
Entä jos koronavirus sairastuttaa lapsen?
Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.
Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Entä jos koronavirus sairastuttaa minut ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?
Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.
Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.
Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?
Kokoaikainen lomautus:
Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):
Mitä tapahtuu vuosilomille lomautuksen aikana?
Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.
Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.
Mitä tapahtuu jo määrätyille vuosilomille lomautuksen aikana?
Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.
Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.
Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?
Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.
Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.
Voiko koronavirus aiheuttaa vuosilomani peruuntumisen?
Työnantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.
Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.
Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.
Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.
Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?
Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.
Saako työnantaja määrätä minut etätöihin koronavirustilanteessa?
Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten.
Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.
Voiko työnantaja kieltää etätyön, vaikka työni voisi tehdä myös etänä?
Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti.
Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.
Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?
Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?
Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.
Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin siksi, että koronavirus peruuttaa lentoja?
Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.
Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä, kun koronavirus on aiheuttanut niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia?
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä.
Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti?
Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui.
Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta.
Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille.
Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.
Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?
Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa.
Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.
Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa koronavirusta?
Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.
Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.
On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.
Vaikuttaako koronavirus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma Koronavirus UKK.
Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa, jotta koronavirus ei leviä.
Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.
Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset siitä, miten koronavirusta ehkäistään ja miten toimitaan tartunnan sattuessa kohdalle.
Yleisestä työttömyysvakuutuksesta ja nykyisen ansioturvajärjestelmän väitetystä epäoikeudenmukaisuudesta käydään keskustelua. Mitkä olisivat muutoksen vaikutukset keskituloisille?
Blogin kirjoittajina ovat Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi ja KOKOn kassanjohtaja Outi Mäki.
Yleisestä työttömyysvakuutuksesta ja nykyisen ansioturvajärjestelmän väitetystä epäoikeudenmukaisuudesta on keskusteltu paljon. Haluamme osallistua keskusteluun erityisesti keskituloisten näkökulmasta, koska muutos vaikuttaisi vahvasti juuri heidän työttömyysturvaoikeuksiinsa ja työttömyysturvasta maksamaansa rahoitusosuuteen.
Ansiopäiväraha rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, verotuloilla, kassojen jäsenmaksuilla ja sijoitustuotoilla. Keskituloisista palkansaajista lähtien tasamääräisillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan merkittävästi työttömyysturvan kokonaiskustannuksia.
Esimerkiksi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOn jäsenet rahoittivat vuonna 2018 noin 70 M€ enemmän kuin saavat etuuksina ainoastaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksusta laskettuna. Jos otetaan huomioon työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu ja jäsenten maksamat verot, nousee heidän osuutensa vielä selvästi suuremmaksi. KOKO-kassan jäsenet siis rahoittavat oman työttömyysturvansa lisäksi myös muiden työttömyysturvaa, eikä niin, että kassaan kuulumattomat subventoisivat kassan jäseniä.
Yleisen työttömyysturvavakuutuksen on arvioitu aiheuttavan lisäkustannuksia noin 250 M€/v. Kustannus jouduttaisiin rahoittamaan korottamalla työttömyysvakuutusmaksua tai verotusta sekä mahdollisesti laskemalla työttömyysetuuden määrää ja kestoa. Koska työttömyysvakuutusmaksu on tällä hetkellä tasaprosenttinen maksu, ei maksun korottaminen kovin paljon nykyisestä liene mahdollista. Todennäköisempää olisi muutoksen ylimääräisen kustannuksen siirto verotuksen piiriin. Tämä tarkoittaisi KOKO-kassan jäsenistölle veroasteen nousua.
Yleinen ansioturva aiheuttaisi myös painetta laskea etuuden määrää muutoksesta aiheutuvien lisämenojen kattamiseksi. Ansioturvan nykytaso pienituloisilla on niin matala, ettei heidän etuustasoaan käytännössä voida madaltaa. Vaihtoehdoksi jäisi laskea korkeampia etuustasoja, mutta tämän ryhmän korvaustasoa on jo merkittävästi laskettu useissa aikaisemmissakin lakimuutoksissa. Työttömyysturvassa ns. korkeampien päivärahojen leikkuri vaikuttaa jo yli 3 197,70 €/kk ansaitsevien kohdalla.
Korkeasti koulutettujen työsuhteiden ehdoissa on paljon erityispiirteitä. Nämä tunnetaan alan kassoissa ja jäsenet saavat palvelun juuri omaan tilanteeseensa kohdennettuna. Jos yleisen ansioturvavakuutuksen toimeenpanisi vain yksi taho, menetettäisiin nykyisen järjestelmän toimialaosaaminen ja asiakkaan tilanteen tunteminen.
Keskustelussa ei tule unohtaa, että järjestelmämme on nykyisellään toimiva ja jokaisella palkansaajalla on mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan. Yleistä ansioturvaa ajavien todelliset motiivit eivät ole epäoikeudenmukaisuuden poistamisessa, vaan jossain aivan muualla. Kehityksessä olisi tärkeää katsoa, että lapsi ei mene pesuveden mukana, eikä nykyistä toimivaa kassajärjestelmää hävitetä muiden tavoitteiden takia.
Kirjoitus on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 17.8.2020.
14.5. järjestetyssä webinaarissa paneuduttiin ekonomien tilanteeseen talous-, työmarkkina- ja osaamisnäkökulmasta. Vaikka tilannetta varjostaakin epätietoisuus, on hyvä käydä läpi millaiselta maailma saattaisi näyttää ekonomin silmissä pandemian jälkeen.
Suomen Ekonomien urapalveluiden johtaja Suvi Eriksson sekä työmarkkinapolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter järjestivät viime viikolla webinaarin, jossa pureuduttiin siihen, mikä on koronaviruksen vaikutusten tilannekuva ja mitä ratkaisuja kaivattaisiin.
Koronaviruksen vaikutuksia talouteen on ruodittu jo moneen otteeseen. Yhtenä esimerkkinä on nostettu Vesa Vihriälän luotsaama työryhmä, jossa neljä taloustieteilijää keräsivät yhteen parhaita tapoja selvitä kriisistä taloudellisesta näkökulmasta. Apter alusti aiheesta myös webinaarissa. Tilanteen arvioimista ja tulevaisuuden toimien valitsemista hankaloittaa se, että kyseessä on eksogeeninen, eli ulkopuolelta tuleva shokki, joka iski jo valmiiksi heikkoon taloustilanteeseen.
Akuutin kriisin ratkaisemiseen kutsuttiin mukaan myös työmarkkinajärjestöt. Suomen Ekonomit on ollut mukana kirittämässä työmarkkinaratkaisuja, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa työpaikkojen säilyttämistä.
Työlainsäädännön poikkeukset ovat nimenomaisesti ohjanneet lomautuksiin joukkoirtisanomisten sijaan. Vaikka palkanmaksu on jäänyt useiden lomautuksien myötä, on palkansaajilla kuitenkin ollut mahdollisuus saada työttömyysturvaa ennen kaikkea työttömyyskassojen kautta.
Suomalaiset työmarkkinat osoittivat jälleen kerran joustamiskykyä kriisitilanteen aikana muuhun maailmaan verrattuna. Tämä on ratkaisevassa roolissa myös kriisin jälkeisenä aikana, kun työttömyystilastot eivät hohkaa punaisella kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynyt kriisin myötä. Työmarkkinajärjestöt jatkavat neuvotteluja myös ajasta kriisin jälkeen. Ekonomit ovat hyvin edustettuna myös näissä pöydissä.
Vaikka moni yritys on harmillisesti joutunut lomauttamaan työntekijöitään ja esimerkiksi monelta kylteriltä on mennyt kesätyöpaikka alta, ei tilanne kuitenkaan ole niin synkkä kuin voisi kuvitella. Huhtikuussa suorahaun asiantuntijoille tehdyn napakan kyselyn myötä selvisi, että tällä hetkellä työmarkkinoilla etsitään erityisesti ketterää oppimiskykyä ja johtajuustaitoja, ennen kaikkea muutosjohtajuutta. Samoin tarvetta on sellaiselle toimialaosaamiselle joka tulee korona-tilanteessa selviämistä, kuten logistiikka, verkkokauppa, vähittäiskauppa. Rekrytoinnin asiantuntijat korostivat digitaalisten välineiden osaamista, sillä nyt rekryissä voi erottua esimerkiksi vahvalla videolla.
Suomessa on aina korostettu osaamisen merkitystä, ja taas siitä paljon puhutaan, sillä isot megatrendit, kuten digitalisaatio, robotisaatio, ilmastonmuutos, vaativat aivan uudenlaista osaamista. Suvi Eriksson kertoi hälyttäviä lukuja jo vuodelta 2018: työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 18 000 työpaikkaa on jäänyt syntymättä, sillä oikeanlaisia osaajia ei ole löytynyt. Opetushallituksen laskelmien mukaan 80 prosenttia tulevaisuuden työtehtävistä vaatii korkea-asteen osaamista. Tämä on todellinen haaste, sillä samanaikaisesti Suomen koulutustaso ei ole noussut olennaisten verrokkimaiden tahdissa. Osaamiseen ei siis pidä panostaa korona-kriisistä selviämisen jälkeen, vaan jotta siitä selvitään!
Webinaarissa esiteltiin ratkaisuehdotuksia asiantuntijoidemme toimesta. Yhtenä kärkenä Apter korosti sitä, että politiikkatoimilla on varmistettava se, että negatiiviset tapahtumaketjut eivät jatkuisi pitkään. Mittavalla jälleenrakennussuunnitelmalla luodaan puitteet tulevalle kasvulle ja mahdollisimman tehokkaalla koronan tukahduttamisella lievennetään sekä ehkäistään koronan negatiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
Apter nosti talous- ja työllisyyspolitiikkatoimien keskiöön myös Vihriälän työryhmän ehdotuksia. Kolme elementtiä kansallisessa talousstrategiassa ovat vahinkojen minimointipolitiikan jatkaminen ennen kaikkea rahoitustukitoimilla, kysyntää tukeva finanssipolitiikka rajoitusten purkamisen jälkeen sekä talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen. Sen lisäksi tärkeitä tekijöitä tulevien vuosien aikana tulevat olemaan tuottavuuskasvu, tulevaisuuden kasvu, kuntien toiminnan tarkastelu, veroremontti ja sosiaaliturvauudistus työllisyysastetta unohtamatta. Nämä kaikki vaativat myös työmarkkinajärjestöjen panosta. Suomen Ekonomit on mukana myös tässä työssä.
Apter korosti lisäksi tarvetta turvata rahoitusta kansainvälisille kasvun yhtiöille ja startupeille, lisätä kehitystukea yrityksille ja kohdentaa suuri tasokorotus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perustutkimukseen Mitä tulee koronavirukseen itseensä, Apter olisi halukas näkemään enemmän tehokkaita politiikkatoimia, joilla tukahdutetaan virusta rajoitusten asteittaisesta poistamisesta huolimatta.
Erikssonin ratkaisuissa keskiössä on osaaminen ja oppiminen: panostukset koulutukseen, tukea ketterään ja jatkuvaan oppimiseen ja työuran tuki esimerkiksi urapalveluiden kautta kuntoon. Osaamisen kohtaantohaasteet huomioiden on tärkeä pitää huolta, että syntyy rohkeasti myös aivan uutta, monialaista osaamista. Tutkintoja pienemmät osaamispaketit ovat olennaisia. Niiden avulla voi ketterästi rakentaa uutta aikaisemman vahvan pohjan päälle. Digitaalisuus opinnoissa mahdollistaa opinnot ajasta ja paikasta riippumatta, ja niiden tuottamista oppilaitokset ovatkin koronakriisin aikana loistavasti vieneet eteenpäin.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on tarjottu tämän kevään aikana maksutta avoimen yliopiston koulutusta lomautetuille ja työttömille. Ketterät ratkaisut osaamisen kehittämiseksi juuri nyt ovat toivottuja kaikilta korkeakouluilta!
Suomen osaamistason turvaamiseksi on olennaista sekä työnantajan toimet osaamisen johtamisessa ja osaamisen kehittämisessä että työntekijän vastuu omasta työmarkkina-arvostaan. Eriksson muistuttaa vielä, että omaan kehittymiseensä voi saada tukea ja uusia näkökulmia myös Suomen Ekonomien urapalveluiden kautta.
Jäikö sinulta webinaari katsomatta? Haluaisitko paneutua tähän vielä syvällisemmin?
Webinaariin tuli valtava määrä kysymyksiä jo etukäteen ja asiantuntijamme viettävätkin parhaillaan aikaa niiden kysymysten parissa, joita ei ehditty käsitellä rajallisen ajan puitteissa. Näihin palataan ensi viikolla vastausten kera.
Jatkoa tälle keskustelulle seuraa 3.6. ja 4.6. klo 12.30 Suomen Ekonomien livelähetyksissä, jossa Eriksson ja Apter keskustelevat pandemian vaikutuksista sukupolvipolitiikkaan.
Webinaarissa viitatut lisämateriaalit:
Lisäksi suosittelemme tarkastelemaan kiinnostuksen mukaan syvällisempää tietoa esimerkiksi jäljempänä olevista sivuista
Danske Bankin asiakkaana ja Suomen Ekonomien jäsenenä voit nyt hakea rahoitusta tilapäiseen tarpeeseen alennetulla marginaalilla ja ilman järjestelypalkkiota.
Koronakriisin aiheuttamat lomautukset ovat ruuhkauttaneet työttömyyskassat, ja monen suomalaisen henkilökohtainen talous on vaikeuksissa. Osana yhteistyötään Akavan kanssa Danske Bank tarjoaa akavalaiseen liittoon kuuluville nykyasiakkailleen lomautuslainaa, eli rahoitusta tilapäiseen tarpeeseen alennetulla marginaalilla ja ilman järjestelypalkkiota.
Lomautuslaina on nimensä mukaisesti suunnattu koronakriisistä tilapäisesti taloudellisesti kärsiville Danske Bankin asiakkaille, jotka kuuluvat Akavan jäsenliittoon. Se on vakuudeton ja järjestelypalkkioton laina, jonka määrä voi olla 2000–15 000 euroa ja marginaali on 2,9 % (norm. 4,9–7,9 %)*. Tarjous jatkuu määräaikaisena vuoden 2020 loppuun.
Kohdentamalla lomautuslainan nykyisille asiakkailleen, joilla on riittävä takaisinmaksukyky ja jotka ovat hoitaneet pankkiasiansa moitteettomasti, Danske Bank haluaa varmistaa luottohakemusten nopean käsittelyn.
Teksti: Heidi Haapalainen
Kuvat: Pixabay
KOKO-kassaan saapuu nyt paljon päivärahahakemuksia ilman tarvittavia liitteitä.
Ekonomit saavat jäseniltään tällä hetkellä noin tuhat koronatilanteeseen liittyvää yhteydenottoa viikossa. Välillä kysymysten joukosta nousee esiin ongelmia, joihin ei ole järkevää ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten tulkintaan liittyvästä asiasta.
Muistathan toimittaa päivärahahakemuksesi mukana kaikki tarvittavat liitteet. Lista liitteistä löytyy KOKO-kassan sivuilta.
Liitteiksi tarvitaan tilanteesta riippuen esimerkiksi
Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopio riittää. Kassaan jo aiemmin toimitettuja liitteitä ei tarvitse lähettää uudelleen.
Päätöstä päivärahasta ei voida tehdä, jos kaikkia tarvittavia tietoja ei ole saatavilla. Tällöin hakemuksen käsittely venyy ja päivärahan maksu viivästyy.
Jos sinulla on kysyttävää työttömyysturvasta, ole yhteydessä Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Sinua palvellaan numerossa 020 693 273 arkisin klo 9–12 ilman ajanvarausta. Yhteydenotot käsitellään saapumisjärjestyksessä.
Teksti: Ida Levänen
Miten ansiosidonnaista päivärahaa haetaan? Mitä jos ei ole työttömyyskassan jäsen? Lue pikaohjeet tästä.
1) Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.
2) Hae ansiopäivärahaa KOKO-kassan eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alusta.
3) Täytä hakemus huolellisesti ja liitä mukaan kaikki pyydetyt liitteet. Käsittelijä ottaa yhteyttä, jos tarvitaan lisätietoja.
4) Hae jatkossa ansiopäivärahaa neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa.
Huomioithan, että koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit halutessasi lähettää ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo yhden viikon kuluttua lomautuksen tai työttömyyden alusta. Normaalitilanteessa ensihakemus lähetetään vasta kahden viikon kuluttua.
Mitä liitteitä ansiopäivärahahakemukseen tarvitaan?
1. Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.
2.
1) Ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa kokoaikatyönhakijaksi viimeistään heti ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä.
2) Hae ansiopäivärahaa KOKOn eAsiointi-palvelussa yhden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alusta. Voit jatkaa opintojasi normaalisti.
3) Täytä hakemus huolellisesti ja liitä mukaan kaikki pyydetyt liitteet. Käsittelijä ottaa yhteyttä, jos tarvitaan lisätietoja.
4) Hae jatkossa ansiopäivärahaa neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa.
Huom! Jos KOKO-kassan jäsenyys- ja työssäoloehtosi ei täyty, hae työttömyysetua Kelasta.
Työttömyysetuuksia maksavat työttömyyskassat ja Kela. Jos et ole työttömyyskassan jäsen tai kassan jäsenyys- ja työssäoloehtosi ei ole vielä täyttynyt, voit hakea työttömyysetuutta Kelasta.
Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen palkkatuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa, joka on useimmiten suurempi kuin Kelan maksama työttömyysetuus.
Suomen Ekonomit avasi Koronatutkan, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmasta tai haasteesta, johon on törmännyt koronan aiheuttaman poikkeustilan takia esimerkiksi työpaikalla. Tutka haravoi erityisesti työelämään, yrittämiseen ja korkeakouluopiskeluun liittyviä haasteita.
Ekonomit saavat jäseniltään tällä hetkellä noin tuhat koronatilanteeseen liittyvää yhteydenottoa viikossa. Välillä kysymysten joukosta nousee esiin ongelmia, joihin ei ole järkevää ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten tulkintaan liittyvästä asiasta.
”Juuri näitä jäsentemme työelämää hankaloittavia tilanteita haluamme löytää ja ratkaista ne”, kertoo yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.
Liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.
Mykkänen näkee, että liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.
”Haluamme olla jäsenillemme helppo kanava vaikuttaa. Monista työelämän kannalta keskeisistä asioista päätetään nyt kolmikantaisesti. Meillä on keskusjärjestö Akavan kautta suora yhteys näihin pöytiin”, Mykkänen toteaa.
Mykkänen uskoo, että ilman ammattiliittojen työelämäosaamista kriisin vaikutukset olisivat vielä suuremmat.
”Kriisi on tehnyt ennen näkemättömällä tavalla selväksi, että ammattiliitot ovat keskeinen osa yhteiskunnan tukiverkostoa ja tärkeä palvelujen tuottaja.”
Lisätietoja: yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen, riikka.mykkanen@ekonomit.fi, p. +358445929939
Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva:
Koronakriisin vuoksi työttömyysturvalakiin on tehty pikaisia säätöjä. Muutokset vaikuttavat opiskelijoiden ja yrittäjien työttömyysturvaan sekä nopeuttavat työttömyysturva-asioiden käsittelyä TE-toimistoissa.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Suomen hallitus ovat sopineet väliaikaisista muutoksista lainsäädäntöön koronaviruksen aiheuttaman kriisin takia.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta 30.3.2020. Lakia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.4. ja kestävät 31.7.2020 saakka.
Muutosten myötä yrittäjästatus tai opiskelu eivät estä työttömyysetuuden saamista lomautettuna. Lomautettu voi siis esimerkiksi jatkaa opintojaan menettämättä työttömyysturvaansa. Linjaus koskee esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työn ohessa opiskelevia ihmisiä.
Linjaus koskee esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työn ohessa opiskelevia ihmisiä.
Muutos nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista, koska opiskelua ja yritystoimintaa koskevia työvoimapoliittisia edellytyksiä ei tarvitse selittää. Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, KELA ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta.
Yrittäjänä toimivan tai opiskelevan täytyy ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi, kuten muidenkin lomautettujen. Muuten työttömyysetuutta ei voi saada.
TE-toimisto ei tutki lomautetun mahdollista TE-toimiston tarjoamasta työstä kieltäytymistä tai laiminlyöntejä, jotka liittyvät työllistymissuunnitelmaan.
Myös työsopimus- ja yt-lakiin tehtiin määräaikaisia muutoksia, jotka ovat voimassa 1.4.–30.6.2020. Tavoitteena on, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa.
Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin.
”Mikäli työskentelet työehtosopimuksen piirissä, lomautusten ilmoitusajat ja yt-neuvotteluajat määräytyvät ensisijaisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Suurimmassa osassa työehtosopimuksia edellä mainituista asioista onkin jo sovittu”, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.
Kuva: Austin Distel
Lue myös:
Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.
Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi. Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.
Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa. Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois. Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. KOKO-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.
Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen
KOKO-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.
Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat tiedot tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. *IAET-kassan brändi uudistui tänä keväänä. Kassan uudeksi nimeksi tuli 1.4. 2019 alkaen Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Nimenmuutos ei aiheuta nykyisille jäsenille mitään muutoksia etuus- ja jäsenasioissa.
Pääosa korkeakoulutetuista hakee työttömänä ollessaan hyvin aktiivisesti uutta työpaikkaa ja sparraa itseään työnhaussa esim. liittonsa avulla. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan sisälly tämä hetkiseen aktiivimallin kriteeristöön työttömän aktiivisuudesta työaikana. Tilanne on korjattava mitä pikimmiten.
”Omatoiminen työnhaku on ehdottomasti lisättävä aktiivimalliin kriteeriksi, jolla voi välttyä työttömyysturvan leikkaukselta”, työmarkkinajohtaja Riku Salokannel toteaa. Myös aktiivisuutta osoittavien palveluiden joukkoa on laajennettava; siihen on saatava mukaan muutkin kuin työvoimaviranomaisen järjestämät työllistymistä edistävät palvelut.
Monien ammattilittojen vuosia tekemä hyvä ja tuloksellinen työ työttömien opastamiseksi ja auttamiseksi takaisin työuralle tulisi lukea mallin edellyttämäksi aktiivisuuden osoitukseksi.
Meiltä Suomen Ekonomeista jäsen saa työttömänä ollessaan monipuolisesti sparrausta, opastusta ja tukea. Henkilökohtainen uravalmennus, verkosta löytyvät työnhakua tukevat ja aktivoivat aineistot, ammatillisen kehittymisen tilaisuudet ja ohjelmat sekä mentorointi ovat jäsentemme työllistymistä tukemassa ja todennettavissa myös aktiivisuudeksi työnhaun lisäksi. Uudenmaan Työnhakuveturi, Pirkanmaan Uratehdas, Varsinais-Suomen Urapurje ja Pohjois-Pohjanmaan Urasampo ovat korkeasti koulutetuille suunnattuja alueellisia työllistymishankkeita, joiden toimintaa myös me tuemme.
Korkeakoulutetuille on tärkeää, että myös työttömänä opiskelu sallittaisiin nykyistä selkeästi vapaammin kunkin omaa työllistymissuunnitelmaa hyödyntäen.
Ensimmäinen tarkastelujakso on jo käynnissä. Työttömien oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että heillä on tiedossa, miten turvan leikkaukselta voi välttyä. Näin ollen edellytämme Akavan tavoin, että aktiivimallin korjaukset ja soveltamista koskevat säädökset tehdään nopeasti, eikä työttömyysturvaan suunniteltua toista uudistusta toteuteta.
Työvoimapalveluiden tarjoajilla on oltava osaamista korkeakoulutettujen työmarkkinoista, osaamisen kehittämisestä ja piilotyöpaikkojen löytämisestä. Tätä osaamista on kuitenkin voitava hakea myös muilta palveluntarjoajilta.
Suomen Ekonomit ei liittona osallistu perjantain 2.2. mielenilmaukseen.
Lisätietoja: Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, riku.salokannel@ekonomit.fi, puh. 040 724 9566
Työttömyysturvalakiin tuli 1.1.2018 alkaen muutoksia, jotka vaikuttavat ansiopäivärahan saajiin. Työttömyysturvalain muutosten tavoitteena on lisätä työttömien aktiivisuutta työnhaussa.
Jäsentemme kannalta tämän ns. aktiivimallin suurin ongelma on se, ettei työtön voi omalla aktiivisellakaan työnhaulla välttyä työttömyysetuuden tason leikkaamiselta. Sen sijaan pääsemällä työllistymistä edistävään palveluun etuuden tason laskulta voi välttyä. Mallin toimimisen edellytyksenä on se, että tukena on palveluita, joiden avulla työtön voi olla aktiivinen, hakea töitä ja parantaa eri tavoin mahdollisuuksiaan työllistyä.
Uudistus on haasteellinen esim. ekonomeille, joista useimmalle omatoiminen työnhaku on arkipäivää. Nyt ainoat hyväksytyt mittarit ovat viranomaisten tarjoamat palvelut. On selvää, että eri aloilla ja alueilla työttömillä on erilaiset mahdollisuudet ehtojen mukaiseen työllistymiseen ja palveluiden saamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä omatoimisesta työnhaun mallista, ns. toista aktiivimallia. Akava on esittänyt ja Suomen Ekonomit tukee sitä näkemystä, että työttömyysturvaan suunniteltua toista aktiivimallia ei toteuteta, vaan sen olennaisin osa eli omaehtoinen työnhaku sisällytetään nykyiseen aktiivimalliin. Lakia aktiivimallista tulee muuttaa niin, että omaehtoisella työnhaulla voi välttyä työttömyysturvan alenemiselta.
Aktiivimallin käytännön soveltamiseen liittyy paljon epäselvyyksiä, sillä ministeriö ei ole vielä antanut yksityiskohtaisia soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä lakimiestemme tai IAET -kassan puoleen.
Myönteisenä asiana työttömyysturvalakimuutoksessa voidaan pitää sitä, että työttömyysetuuden maksupäivien määrä lisääntyy työttömyyden alkuvaiheessa, kun omavastuupäivät vähenevät seitsemästä viiteen. Työttömyysetuuden taso toisin sanoen kasvaa nykyisestä, jos työttömyys jää lyhytaikaiseksi. Siihen koko aktiivimalli lähtökohtaisesti pyrkii.
Me Suomen Ekonomeissa pyrimme omalla vaikuttamistyöllä ja Akavan tavoitteita tukien kehittämään aktiivimallia niin, että se vastaisi sille asetettuja tavoitteita ja tukisi paremmin jäseniämme.
Lue myös IAET -kassan laatima kooste työttömyysturvalakiin vuodenvaihteen jälkeen tulleista muutoksista.
Yritystoimintaa aloitettaessa kannattaa myös työttömyysturva suunnitella tarkkaan. Yrittämisen määrästä ja tavasta riippuu, kuinka kannattaa toimia.
Suomen Ekonomien jäsenenä ja palkansaajana voit vakuuttaa itsesi Suomen Ekonomien kautta työttömyyden varalta IAET-kassassa, jolloin voit työttömyyden kohdatessa olla oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Jos olet yrittäjä tai ryhdyt yrittäjäksi, voit vakuuttaa itsesi Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa (AYT). Jos et kuulu kumpaankaan kassaan, työttömyyden varalta turvaa tarjoaa Kela.
Yhä useampi Suomen Ekonomien jäsen harjoittaa yritystoimintaa palkkatyösuhteensa ohessa tai on ryhtynyt kokoaikaiseksi yrittäjäksi. Muutokset omassa työstatuksessa, kuten sivutoimisen yrittämisen aloittaminen palkkatyön ohella tai yritystoiminnan aloittaminen työttömänä, voivat olla merkityksellisiä työttömyysturvasi kannalta. Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, kannattaa selvittää ajoissa sen vaikutus työttömyysturvaasi.
Työttömyysturvassa sinut voidaan katsoa yrittäjäksi seuraavissa tapauksissa:
Sinulla on YEL- tai MYEL-vakuutus
Olet johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta
Työskentelet osakeyhtiössä, josta
Työskentelet olematta työ- tai virkasuhteessa omistuksesta ja asemasta huolimatta.
Omistusta laskettaessa huomioidaan osakkeiden äänimäärä tai muutoin vastaava päätösvalta. Omistusta laskettaessa voidaan tietyissä tilanteissa huomioida myös välillinen omistus toisen yrityksen tai yhteisön kautta. Sinun katsotaan olevan johtavassa asemassa, mikäli olet toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai muutoin vastaavassa asemassa.
Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei tee sinusta päätoimista yrittäjää tai poista oikeuttasi palkansaajan päivärahaan.
Arvion yrittämisen sivu- tai päätoimisuudesta tekee TE-toimisto, ja se perustuu TE-toimiston kokonaisharkintaan. Yritystoiminnan työmäärä, työllistävyys ja valmiutesi vastaanottaa kokoaikatyötä ovat tässä harkinnassa merkittäviä asioita. Sivutoimisen yritystoiminnan aikana sinun tulisi olla mahdollista tehdä samanaikaisesti kokoaikatyötä.
TE-toimisto voi katsoa yritystoiminnan sivutoimiseksi silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön rinnalla tarpeeksi pitkään, eli ainakin kuusi kuukautta. Jos työmäärä yrityksessäsi lisääntyy työttömyyden alkaessa huomattavasti, tulee TE-toimiston uudelleen harkita, onko yritystoiminta edelleen sivutoimista.
Jos olet työtön, mutta työllistyt samalla sivutoimisesti yritystoiminnassasi, voit olla oikeutettu soviteltuun ansiopäivärahaan (yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahaa). Jos TE-toimisto katsoo yritystoimintasi päätoimiseksi, ansiopäivärahaoikeutesi loppuu.
Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä, TE-toimisto tutkii myös tässä tilanteessa, katsotaanko yritystoimintasi pää- vai sivutoimiseksi. Yritystoiminnan aloittamiseen työttömänä liittyy usein riski, että yritystoiminta tulkitaan päätoimiseksi, jolloin päivärahaoikeus päättyy yritystoiminnan aloittamiseen.
Jos TE-toimisto kuitenkin katsoo, että yritystoimintasi on sivutoimista, voi työttömyyskassa tai Kela maksaa sinulle soviteltua päivärahaa, jossa yritystoiminnan tulot vaikuttavat vähentävästi päivärahan määrään
Jos yritystoimintasi on sivutoimista, IAET-kassan jäsenyys kannattaa pitää voimassa.
Päätoimisen yritystoiminnan alkaessa voit joko jäädä IAET-kassan jäseneksi tai vaihtaa yrittäjäkassaan. Yrittäjäkassaan liittymisen edellytyksenä on, että YEL-vakuutuksesi taso on vähintään 12 564€ (vuonna 2017). 18 kuukauden ajan päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta lukien olet muiden edellytysten täyttyessä oikeutettu työttömyyspäivärahaan yritystoiminnan päättyessä, kuulut kumpaan tahansa kassaan. Jos YEL-vakuutuksesi taso on alle edellä mainitun, kannattaa sinun jäädä IAET-kassan jäseneksi 18 kuukauden ajaksi yritystoiminnan aloittamisesta.
Jos jäät IAET-kassan jäseneksi, kun aloitat päätoimisen yritystoiminnan, voi IAET-kassa maksaa sinulle aiempaan palkkatyöhösi perustuvaa ansiopäivärahaa, jos lopetat yritystoiminnan 18 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta ja jos palkansaajan työssäoloehtosi on edelleen voimassa. Jos olet ollut työtön ennen yritystoiminnan aloittamista ja saanut kassasta päivärahaa, IAET-kassa jatkaa päivärahan maksamista siitä, mihin maksamisessa on jääty ennen yritystoiminnan aloittamista, jos päivärahapäiviä on edelleen jäljellä. Jos yritystoimintasi kestää yli 18 kuukautta, palkansaajakassa ei voi maksaa sinulle päivärahaa, ennen kuin olet yritystoiminnan lopettamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan 26 kalenteriviikon työssäoloehdon.
Kun aloitat päätoimisen yrittämisen ja päätät siirtyä yrittäjäkassan jäseneksi, palkansaajakassan jäsenenä kerrytetty ansiopäivärahaoikeus säilyy ilman katkoksia, jos siirryt palkansaajakassasta yrittäjäkassaan 3 kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjäkassan jäseneksi liittyy myöhemmin, ansiopäivärahaoikeus ei ole aukottomasti voimassa. Lisäksi kassajäsenyyksien voimassaolon välillä voi olla korkeintaan kuukauden katkos. Jos jäisit työttömäksi yritystoiminnastasi, ennen kuin olet täyttänyt yrittäjien 15 kuukauden työssäoloehdon, voisi yrittäjäkassa maksaa sinulle aiempaan palkkatuloosi perustuvaa päivärahaa samoin, kuin palkansaajakassa olisi maksanut. Jos palkansaajakassa on maksanut sinulle päivärahaa ennen kuin aloitit yritystoiminnan, voi yrittäjäkassa jatkaa maksamista aiemmalla palkansaajan päivärahallasi edellyttäen, että päivärahan enimmäisaika ei ole palkansaajakassassa täyttynyt.
Jos olet liittynyt yrittäjien työttömyyskassaan ja täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, et ole enää yritystoimintasi päättyessä oikeutettu palkansaajan ansioiden perusteella laskettuun päivärahaan, vaan edellytysten täyttyessä yrittäjän ansiopäivärahaan. Huomioithan, että päätoimisen yritystoiminnan päättyminen on edellytys työttömyyspäivärahan saamiselle.
Artikkelia päivitetty 24.10. klo 15.55: Korjattu työttömyysturvan yrittäjyyden määritelmää osakeyhtiössä työskentelyn tapauksessa.
Teksti: Mari Kettunen, työttömyysturva-asiamies, Suomen Ekonomit