Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.


Koronavirus UKK

Koronavirus vaikuttaa työtilanteeseeni ja tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset, kun koronavirus on aiheuttanut irtisanomis- tai lomautustilanteen: Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronavirus on aiheuttanut lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia. Muutoksista kerrotaan alla olevissa vastauksissa.  Lisää tietoa työehtosopimuksiin sovituista muutoksista löydät YTN:n sivuilta. Koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja muutosten voimassaolosta löytyy myös täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Koronaviruksen vuoksi työsopimuslakiin on tehty määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskeva väliaikainen muutos. Sen mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän työntekijän. Lakimuutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Muutos ei koske julkista sektoria. Työnantaja saa lomauttaa valtioon, kuntaan, kuntayhtymään, Kansaneläkelaitokseen, Ahvenanmaan maakunnan hallitukseen sekä evankelis-luterilaiseen tai ortodoksisen kirkkoon määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Koronavirus aiheutti sen, että yhteistoimintalakiin tehtiin tilapäinen muutos. Sen mukaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä viidessä päivässä, jollei yhteistoimintaneuvottelussa sovita toisin. Lakimuutos koskee yksityisiä työnantajia. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu neuvotteluajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään.  Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Lomautusilmoitusaikaa on koronaviruksen vuoksi lyhennetty. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria. Muutoksen johdosta työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko, lomautuksesta on ilmoitettava 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu lomautusilmoitusajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Toimi näin jos sinut lomautetaan

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit lähettää ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo 1 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksen

Muistathan lomautettunakin pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeistamalla tavalla. Ilmoita myös aina TE-toimistoon, kun tilanteeseesi tulee muutoksia. Erityisesti lomautusajan muuttuessa alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyessä kokonaan on tärkeää, että ilmoitat asiasta heti myös TE-toimistoon ja kassaan.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Koronavirus: Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos koronavirus sairastuttaa lapsen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos koronavirus sairastuttaa minut ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu kesälomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille kesälomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voiko koronavirus aiheuttaa vuosilomani peruuntumisen?

Työantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Koronavirus: Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin koronavirustilanteessa?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Voiko työnantaja kieltää etätyön, vaikka työni voisi tehdä myös etänä?

Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin siksi, että koronavirus peruuttaa lentoja?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä, kun koronavirus on aiheuttanut niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta koronatilanne tulee näkymään hakemusmäärien erittäin runsaana kasvuna. KOKO-kassa tekee kaikkensa, jotta käsittelyajat eivät venyisi liian pitkiksi. Lue KOKO-kassan tiedote aiheesta. 

Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  

Voiko yrittäjä päästä työttömyysturvan piiriin koronavirustilanteessa? Mitä pitää tehdä?

Yrittäjä voi saada Kelan työmarkkinatukea, kun koronavirus on aiheuttanut yritystoiminnasta syntyvän tulon laskemisen. Rajatulo työmarkkinatuen saamiselle jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden on 1090 euroa kuukaudessa. Muutos on voimassa 16.3.–31.12.2020. Työmarkkinatukea haetaan Kelasta.

Ansiopäivärahan osalta yrittäjän työttömyysturvaan ei tehty muutoksia. Ansiopäivärahaa voidaan jatkossakin maksaa yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle yrittäjälle, jos yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on sivutoimista tai lyhytkestoista.

Muista ilmoittautua TE-toimistoon kokopäivätyönhakijaksi heti, jos työsi ovat loppuneet.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa koronavirusta?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako koronavirus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma Koronavirus UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa, jotta koronavirus ei leviä.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset siitä, miten koronavirusta ehkäistään ja miten toimitaan tartunnan sattuessa kohdalle.

Työnantaja kieltää etätyön, voiko niin tehdä?

Jos työn voisi yhtä hyvin tehdä etänä, voiko työnantaja kuitenkin kieltää sen? Mitä muuta etätyön tekemisestä olisi hyvä tietää? Työsuhdejuristi kertoo.


voiko etätyön kieltää

Suomen Ekonomien työsuhdejuristi Timo Voutilainen kertoo, voiko etätyön kieltää:

”Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti. Työnantaja voi siis kieltää etätyön, jos siitä ei ole sovittu muuta.

Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Työnantaja on vastuussa etätyöntekijän työterveydestä ja työsuojelusta, mutta työntekijän omaa vastuuta jaksamisesta ei pidä unohtaa.

Työntekijä kuuluu työnantajan järjestämän lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin myös etätyötä tehdessään, mutta vapaaehtoisten lisävakuutusten tarve on myös hyvä selvittää.

Työnantaja vastaa työnteon kannalta tarpeellisten laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta, huollosta ja vakuuttamisesta ja niiden aiheuttamista vahingoista. Työntekijälle ei korvata esimerkiksi tietokoneen kuluttamaa sähköä. Työnantaja ei yleensä korvaa myöskään kotona tehtävän työn työhuonekustannuksia. Etätyöntekijällä saattaa kuitenkin olla henkilökohtaisessa verotuksessaan oikeus työhuonevähennykseen.”

Juristit palvelevat Ekonomien jäseniä kaikissa työsuhdeasioissa. Voit esimerkiksi tarkistuttaa juristilla työsopimuksen ennen kuin allekirjoitat sen.

Teetkö etätöitä ja käytätkö julkisissa maskia? Tarkista tästä verovähennykset, jotka sinulle myönnetään

Tiedätkö, mistä kaikesta saat verovähennyksiä, jos teet töitä kotona? Entä miten kasvomaskien kulut huomioidaan verotuksessa? Katso ja laita muistiin ensi vuoden veroilmoitusta varten.


nainen läppärillä ja koira nukkuu

Kodin käyttäminen työhön ei tunnu isolta asialta, kun etätyössä on päivän silloin ja toisen tällöin. Silloin käytät silti omaa asuntoasi, sähköäsi, kalusteitasi ja ehkä myös nettiyhteyttäsi työnantajan hyväksi.  

Näin tapahtuu sitäkin enemmän, kun teet hommia etänä kokopäiväisesti, kuten moni koronaviruksen vuoksi joutuu tekemään. 

Toimistotöihin tottuneelle ei ehkä juolahda mieleen, että joku voisi kompensoida kustannuksia, joista kotona töitä tehdessä myös työnantaja hyötyy. Se joku on verottaja. Kotona paljon töitä tekevä voi saada erinäisiä verovähennyksiä. 

Olennaista on huomata, että verotus kohdistuu aina edelliseen vuoteen. Etätyöt ovat monella lisääntyneet selvästi vasta koronatilanteen seurauksena, mutta jo ennestäänkin etätöitä on tehty varsinkin irtopäivinä. Mitä enemmän kotona työskentelee, sitä suurempi on esimerkiksi työhuonevähennys.  

Katso tästä, mitkä vähennykset etätyöntekijä saa veroilmoitukseen kirjata. Pidä ne myös mielessä vuoden päästä keväällä, sillä kuluvan vuoden aikana suuri osa meistä tulee tehneeksi paljon tavallista enemmän työtä kotonaan. 

”Kotona ei tarvitse olla työhuonetta” 

Kaikista kodeista erityistä työhuonetta ei löydy, mutta etätyötä varten työpiste kotiin on kuitenkin pitänyt perustaa. Saako mitä tahansa pöydänkulmaa kutsua työhuoneeksi vai pitääkö kodissa oikeasti olla erillinen huone työntekoon, jotta työhuonevähennyksen saa tehdä? Riittää, kun työskentelee kotona, verottaja vakuuttaa.  

”Kaavamainen työhuonevähennys ei edellytä, että käytössä olisi erillinen työhuone”, täsmentää ylitarkastaja Minna Palomäki Verohallinnosta. 

Juhlavalta kuulostava ”kaavamainen työhuonevähennys” tarkoittaa, että vähennyksen määrälle on määritelty prosentit sen mukaan, kuinka paljon työajastaan etätyössä viettää. Aivan yksittäiset etäpäivät vuodessa ei siihen oikeuta. 

”Vähennettävän määrän kannalta olennaista on, onko etätyötä tehnyt yli vai alle puolet työpäivien kokonaismäärästä”, Palomäki kertoo. 

Vähennys kasvaa sen mukaan, kuinka suuren osa vuosittaisista työpäivistään etänä ahkeroi. Jos etätyöpäiviä on vuoden työpäivistä enemmän kuin puolet, työhuonevähennyksen suuruus on 900 euroa. Jos taas etätyötä tekee alle puolet vuoden työpäivistä, myös vähennys pienenee puoleen eli 450 euroon. Satunnaisten sivutulojen hankkimisesta kotitoimistolla voi kirjata 225 euron vähennyksen. 

Minna Palomäen mukaan verotuksen kannalta ei ole merkityksellistä, onko työnantaja määrännyt työntekijän etätöihin vai onko kyseessä suositus.  

Sähköpöytää ikävä 

Entä sitten kalusteet? Työpaikalla monella on ihanan ergonomiset olot. Kotona työtä tulee helposti tehtyä huonoissa asennoissa ja muuhun kuin kirjoittamiseen tarkoitetuilla työpöydillä. 

Mitä verottaja sanoo siitä, jos kotiin kärrätään kaupasta monen sadan euron ergonominen tuoli tai sähköpöytä? Tuleehan niitä sen jälkeen käytettyä muutenkin kuin työpäivän aikana. Saako niistä vähennyksiä?  

Saa niistäkin, kertoo ylitarkastaja Minna Palomäki. Mitään ylärajaa ei ostosten summalle ole määritelty, mutta kalusteiden pitää olla työn tekemisen kannalta tarpeellisia.  

Kotona etätyötä tekevä voi tehdä joko kaavamaisen työhuonevähennyksen tai ilmoittaa todelliset kustannukset, jotka työtilan perustamisesta on syntynyt. 

”Ei siis voi vähentää niitä molempia. Lisäksi vähennys todellisista kuluista on mahdollista vain, jos työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä. Jos kalusteet on hankittu muutaman kuukauden etätyöskentelyä varten, niitä ei voi vähentää.” 

Koronaviruksen vuoksi etätöihin siirtynyt ei voine tietää, kauanko töitä tullaan kotona tekemään. Tilanne on kuitenkin periaatteessa väliaikainen, joten Palomäen mukaan tällaisessa tilanteessa kyseeseen tulee lähinnä kaavamainen työhuonevähennys.  

Näyttö jäi työpaikalle 

Läppärikään ei pitkän päälle ole erityisen ergonominen työväline. Tietokoneen isompia näyttöjä ja näppäimistöjä onkin viime viikkoina hankittu ahkerasti koteihin, sillä moni on niihin tottunut. 

Jos työnantaja on hankkinut ne jo työpaikalle, mutta työntekijä kuitenkin ostaa samat varustukset kotiin omalla rahalla, saako ne laittaa verovähennyksiin?  

Taas tulee iloisia uutisia: kyllä saa, kertoo Minna Palomäki. 

”Työntekijä voi vähentää itse hankkimansa työvälineet tulonhankkimiskuluina.” 

Palomäen mukaan vähennystä työvälineistä kannattaa vaatia kuitenkin vain, jos kaikkien tulohankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen.  

”Se on kaikille palkansaajille automaattisesti myönnettävä vähennys, joka on suuruudeltaan 750 euroa.”  

Merkitystä on myös sillä, kuinka pitkään etätyötä joutuu koko työaikansa tekemään. Jos on hankkinut näytön ja näppäimistön poikkeusoloja varten, mutta palaa poikkeusolojen jälkeen tekemään töitä enimmäkseen toimistolla, kuluista voi vähentää vain osan. Jos tekee etätyötä esimerkiksi kolme kuukautta, vähennyksen saa vain kolmelle kuukaudelle lasketulta osalta kuluista. 

Myös hankintojen kokonaissummalla on merkitystä. Korkeintaan tuhat euroa maksaneiden työvälineiden kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna, kun taas kalliimmista voi tehdä vähennyksiä neljän vuoden ajan 25 prosentin suuruisina poistoina. 

Pakko päästä nettiin 

Moni on tehnyt päivän pari viikossa etätyötä ennenkin, eikä ole koskaan miettinyt, kuka maksaa esimerkiksi työssä tarvittavan nettiyhteyden. Kotona toimiva nettiyhteys on useimmille jo itsestäänselvyys ja usein jaettuna vielä koko perheen käyttöön.  

Saisiko kodin nettiyhteyden kuluistakin verovähennystä, jos sitä joutuu käyttämään työasioihin?  

Minna Palomäki kertoo, että periaate toimii hiukan samoin kuin työhuoneen osalta: mitä enemmän jotain tarvitaan työn takia, sitä enemmän siitä voi saada verovähennyksiä. 

”Tietoliikenneyhteyden kustannukset voi vähentää kokonaan, jos käyttää yhteyttä pääasiassa työkäytössä. Jos sitä käyttää osittain työkäytössä ja osittain omassa, kustannuksista voi vähentää 50 prosenttia.” 

Vähennyksen saa tästäkin kulusta vain siltä ajalta, kun työhön sisältyy myös etätyötä. 

Kun verottaja tuntuu näin monia kuluja hyvittävän, mieleen tulee lopulta sähkölaskukin. Kuluuhan sähköäkin vähän enemmän, kun joutuu olemaan kotona töissä. Voisiko siis sähkölaskustakin saada vähennyksiä?  

Nyt tulee ensimmäinen ei.  

Minna Palomäen mukaan sähkönkulutus huomioidaan työhuonevähennyksessä. Jos tekee kaavamaisen työhuonevähennyksen, siihen sisältyvät myös sähköstä syntyvät kustannukset. 

Maskikulujakin voi vähentää verotuksessa

Koronapandemian vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 13.8.2020 suosituksen, jossa kannustettiin kasvomaskin käyttöön joukkoliikenteessä. Verohallinto reagoi suositukseen omalta osaltaan nopeasti ja päätti 19.8., että maskeista aiheutuneita kuluja voi vähentää verotuksessa.

Työnantaja voi antaa kasvomaskeja työntekijälle verovapaasti riippumatta siitä, käyttääkö hän niitä töissä vai työmatkoilla.

Työntekijä puolestaan saa vähentää maskeista aiheutuneet kulut verotuksessa, jos maski on välttämätön työtä tehdessä ja työntekijä on ne itse ostanut. Tässäkin on hyvä muistaa, että kuluja ei tarvitse ilmoittaa, jos erilaisista työhön liittyvistä kuluista kertyy vähemmän kuin 750 euroa vuodessa. Jokaiselle palkansaajille myönnetään automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys.

Myös työmatkoilla käytettävien maskien kustannuksia saa vähentää verotuksessa. Maskikuluja voi vähentää kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta, jotka on tehty THL:n suosituksen eli 13.8.2020 jälkeen. Kuluja voi vähentää kaksi euroa jokaiselta päivältä, joina on kulkenut julkisella kulkuvälineellä kodin ja työpaikan välisen matkan itse ostamaansa maskia käyttäen.

Kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja pitää kertyä vuodessa vähintään 750 euroa, jotta ne kannattaa ilmoittaa verottajalle. Jos 750 euron omavastuu ylittyy, ilmoita verotuksessa kaikki kustannukset.

Korona-ajan etätyöläisen on hyvä pitää mielessä, että tänä vuonna syntyneitä verovähennyksiä anotaan vasta vuoden päästä, keväällä 2021 täytettävällä veroilmoituksella. Laita siitä vaikka jo nyt muistutus kalenteriisi. 

Teksti: Arja Kuittinen 
Kuva: Pixabay 

Lue lisää vähennyksistä Verohallinnon sivuilta

Lue myös:

Näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa – työpsykologi neuvoo

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

Lähes 40 kirjaa kisaa Suomen parhaan bisneskirjan palkinnosta

Suomen Ekonomit LIVE tuo ajankohtaisen tiedon somekanaviimme

Asiantuntijamme ovat linjoilla Facebookissa ja Instagramissa joka viikko. Vappuviikolla uravalmentaja Kristiina Kurki puhuu siitä, mitä kesällä voi tehdä, jos kesätyösuunnitelmat eivät toteudukaan.


Livelähetyksissä käsitellään koronatilanteeseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Lähetysten aikana myös vastataan yleisön esittämiin kysymyksiin. Aiemmissa lähetyksissä on käsitelty muun muassa työttömyysturvaa, uravalmennusta kriisitilanteessa, henkilöstön edustajan valintaa sekä lomautuksia. 

Livelähetyksissä käsitellään koronatilanteeseen liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Lähetysten teemat valikoituvat sen mukaan, mistä aiheista saamme runsaasti kysymyksiä jäseniltä. Otamme myös mielellämme vastaan ehdotuksia aiheista. Lähetä ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen viestintä@ekonomit.fi tai lähesty meitä somekanavissamme.  

Livelähetyksiä on pääosin keskiviikkoisin Instagram-sivullamme ja torstaisin Facebook-sivullamme. Lähetysaika on 12.30. Aikataulussa saattaa olla ajoittain poikkeuksia. Esimerkiksi vappuviikolla lähetys on Instagramissa jo tiistaina ja Facebookissa keskiviikkona.

Nähdään Suomen Ekonomit LIVESSSÄ!

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva
:

Ekonomeilla on etätöissä hyvää seuraa! Katso kuvat pienistä ja karvaisista kavereista

Työpäivän seuralaiset ovat monella korona-aikana vaihtuneet muiksi kuin keihin toimistolla törmäilee. Nyt Facebook-kaverimme kertovat työtovereista, joita heillä on kotikonttoreissaan.


Milla Kahelinin poika

Kotioloissa on nyt paljon porukkaa, joista joidenkin kanssa etsitään legoukkojen tukkaa ja toisten kanssa käydään ulkona pissalla. Ja on siellä kotona muitakin eri-ikäisiä ihmisiä, jotka kovasti ahkeroivat! 

Pyysimme viikon Ekonomikuvakisassa kuvia nykyisistä työpäivän seuralaisista. Tutustumme nyt neljään seuralaiseen ja kuulemme, mikä heissä on parasta.

Kirsti Utin Söpö-kissa

Söpö-kissa on kaikessa mukana laadunvalvojana. Mitään ei voi tehdä ilman laadunvalvojan tarkastusta”, kertoo Kirsti Utti.

Söpö täyttää toukokuussa jo yhdeksän vuotta.

”Silti sen kiinnostus muiden tekemisten seuraamiseen on pysynyt yllä vuodesta toiseen.”

Milla Kahelinin poika

Myös Milla Kahelinilla on kivaa seuraa kotona.

”Työkaverinani on ekaluokkalainen poikani, jonka kanssa vierekkäin uurastetaan. Hän tekee läksyjään ja minä töitä ja gradua.”

Kuvan tilanteessa Millan mukaan pahinta oli, ettei äiti osannut neuvoa matikantehtävissä!

supersankari Deadpool

”Supersankari Deadpool seuraa arvostellen toimintaa, mutta ei kuitenkaan kommentoi”, kertoo puolestaan Anssi Leskinen työpöytäänsä koristavassa taulusarjassa esiintyvästä kaverista.

Anssi muistelee, että Deadpool on kotoisin eBay-verkkokaupasta. 

”Tällä hetkellä hän seurailee, kun viimeistelen innovaatiojohtamisen gradua. Sen aihe on taidepohjaiset menetelmät organisaation kehittämisessä.”

Sari Kosken Nelli-koira

Sari Kosken työkaveri osallistuu innolla työpäivään ja toivoo, että se alkaisi jo vähän aikaisemmin. Nelli herättää Sarin aamuisin raapimalla makuuhuoneen ovea.

”Sitten pikkukuono istuu odottamaan, että saan itseni vaatteisiin.”

Pitkin päivää koira pitää huolen siitä, että välillä syödään ja ulkoillaan eikä leikkiäkään unohdeta.

”Jos Mami unohtuu pitkäksi aikaa puuhiinsa ja kamua alkaa pitkästyttää, hän käy tökkäämässä lelulla. Tai nappaa pöydältä servetin ja kipaisee pöydän alle piiloon. Tai ryöstää käsineen ja piilottaa sen sängyn alle. Sitten hän tulee viereen istumaan ja tuijottaa kiinteästi, kunnes huomaan”, Sari nauraa rakkaalle hassulleen. 

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat Ekonomikuvakisaan osallistuneilta

Lue myös:

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

ILMOITTAUDU ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Suomen Ekonomit avasi Koronatutkan, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmasta tai haasteesta, johon on törmännyt koronan aiheuttaman poikkeustilan takia esimerkiksi työpaikalla. Tutka haravoi erityisesti työelämään, yrittämiseen ja korkeakouluopiskeluun liittyviä haasteita.


Kyltereille tarjolla uusi Suomen Ekonomien järjestämä kesäverkkokurssi

Koronapandemia osui kesätöiden kannalta huonoon hetkeen, sillä rekrytointeja on keskeytetty ja sovittujakin kesätöitä osin peruttu. Tilanne hankaloittaa monella tavalla kyltereiden tilannetta ja toimeentuloa.

Suomen Ekonomit haluaa tukea kauppatieteiden opiskelijoita myös poikkeusoloissa.

”Monet opiskelijat kaipaavat nyt töiden puutteessa lisää kesäopiskelumahdollisuuksia. Mietimme uravalmentajiemme kanssa, miten voisimme kantaa kortemme kekoon siinä asiassa ja tuoda toivoa kurjaan tilanteeseen”, asiakaskokemusasiantuntija Tanja Hankia Suomen Ekonomeista kertoo. 

Tällä hetkellä tarvetta on verkkokurssille, ja sellaisen Suomen Ekonomit on nyt nopealla aikataululla luonut. Oma osaaminen näkyväksi ja asiantuntijabrändi erottuvaksi -nimisen kurssin voi suorittaa verkossa 8.−24. kesäkuuta. 

Hyötyä työnhakuun ja uran suunnitteluun

Kurssi on avoin kaikille kyltereille, mutta sitä suositellaan vähintään kolmatta vuotta kauppatieteitä opiskeleville. Kurssin suorittaneet saavat kahden opintopisteen lisäksi Open Badge -osaamismerkin LinkedIn-profiiliin lisättäväksi. 

Vetäjinä kurssilla toimivat Suomen Ekonomien uravalmentajat Taija Keskinen ja Nina Juhava. Taija Keskinen kertoo, että kurssilla paneudutaan oman osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseksi. Lisäksi osallistuja saa keinoja etsiä monipuolisesti työmahdollisuuksia. 

Keskinen näkee, että kurssi on hyödyllinen sekä työnhakua ajatellen että sen hahmottamisessa, mihin suuntaan omaa uraansa haluaisi kehittää.

”Kurssilla pääsee myös keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia toisten osallistujien kanssa.”

Suomen Ekonomit on rohkaissut kyltereitä miettimään kesätöiden tilalle tarvittaessa myös muuta hyödyllistä tekemistä kuten muita kesäopintoja, koodauskursseja tai esimerkiksi Googlen sertifikaatteja.

Tanja Hankia Suomen Ekonomeista toivoo, että myös oppilaitokset laventaisivat nyt opintomahdollisuuksia eri tavoin. 

”Erilaisten opintojen hyväksymistä osaksi opintokokonaisuuksia tulisi nyt helpottaa. Haastakaa oppilaitoksianne ja kannustakaa niitä järjestämään lisää kesäopintomahdollisuuksia”, hän ehdottaa kyltereille.

Ilmoittaudu kesäkurssille

Suomen Ekonomit on jo vuosia toteuttanut yhteistyössä yliopistojen kanssa työelämäkursseja, jotka on järjestetty oppilaitoksilla kahden päivän intensiivikoulutuksina. 

”Otimme verkkokurssin vauhdilla työn alle. Se on meillä kyltereille ensimmäinen laatuaan, ja me tekijät olemme siitä innoissamme. Toki urayksikössämme on aiempaa kokemusta verkkovalmennuksista, joten heidän kanssaan oli helppo reagoida pikaisesti tarpeeseen”, Tanja Hankia kertoo.

Idea kesäkurssista sai hyvän vastaanoton yliopistoilla, joilta tiedusteltiin kiinnostusta tarjota kurssia osaksi opintoja. Kurssi on nyt saatu kesäopetustarjontaan kaikilla sekä suomen- että ruotsinkielisillä kauppatieteellistä opetusta tarjoavilla yliopistoilla.

Aallon, LUTin ja Åbo Akademin kylterit voivat ilmoittautua kurssille Ekonomien tapahtumakalenterin kautta. Muiden ilmoittautuminen tapahtuu omien yliopistojen kautta. 

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki: https://www.ekonomit.fi/kesaverkkokurssi.

Samasta paikasta löydät tietoa, kun ilmoittautumiset yksiköittäin aukeavat. Vaikka omassa oppilaitoksessasi kurssi olisi jo täynnä, ilmoittautumistilannetta kannattaa seurata, sillä se voi elää ja paikkoja voi vapautua. HUOM! Suuren kysynnän vuoksi olemme lisänneet kursseille paikkoja.

Lue lisää: 

Koronavirus UKK kyltereille
 

Voit vaihtaa ajatuksia tilanteen vaikutuksista kesätyöhön muiden kylterien kanssa Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussamme:

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva
: Unsplash

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Koronaelämää on eletty jo tovi, ja eristäytyminen sekä etätyö alkavat vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Siksi avasimme jäsenillemme uuden Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelun.


tyhjä toimisto ja seinätauluja

Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelu tarjoaa avaimia oman työn johtamiseen, jaksamisesta huolehtimiseen, virtuaaliseen osallistamiseen sekä hajallaan olevan tiimin johtamiseen. Sisältöjä voi käyttää omassa tahdissa. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella etä- ja virtuaalityöstä sekä jakaa parhaita käytäntöjä ja ideoita muiden osallistujien kanssa. 

Lisäksi palvelussa järjestetään teemachatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat antavat palvelussa vinkkejä etätyöhön. Ensimmäinen teemachat on perjantaina 17.4. klo 13–15 aiheesta Miten etätyö sujuu? Ajatustenvaihtoa ja kokemuksia.

Etätyössä on kaksi puolta: miten pysyt hyvässä työvireessä sekä miten pidät kiinni rajoistasi.

”Etätyössä on kaksi puolta: miten pystyt keskittymään ja pysyt hyvässä työvireessä sekä toisaalta, miten pidät kiinni rajoistasi, kun työ ja muu elämä ovat koko ajan läsnä”, uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Tule mukaan palveluun, ja saat ratkaisuja näihin asioihin: 

•    millä välineillä etätyö onnistuu parhaiten

•    millaisia käytäntöjä kannattaa suosia esimerkiksi virtuaalisten viestintävälineiden käyttämisessä, tavoitettavana olemisessa ja kalenterimerkinnöissä

•    kuinka asettaa itselleen päämääriä ja seurata aikaansaannoksiaan etätyössä 

•    kuinka jaksottaa ja priorisoida töitä

•    miten fasilitoida tiimin työskentelyä ja osallistaa ihmisiä virtuaalisesti

•    miten virtuaalista työtä ja tiimiä johdetaan valmentavalla ja jaetulla johtamistavalla

•    miten edistää yhteisöllisyyttä, kun työyhteisö on hajallaan.

”Kuherruskuukausi kotoilun ja etäelämän parissa alkaa olla ohi. Varmaan moni on huomannut, että alkuun kaikki sujuu hienosti, mutta kun etätyöviikkoja alkaa kertyä, alkaa helposti mökkiytyä. Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt”, Parpala toteaa. 

Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt.

Ensiapua virtuaalityöhön -palvelu on toteutettu akavalaisten liittojen yhteistyönä. Palvelun toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. 


ILMOITTAUDU PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI

Hätä keinot keksii! Katso kuvat ekonomien etätyöpisteistä

Ekonomit ovat taitavia ratkomaan ongelmia, eikä etätyöpisteen virittely kotiin ole siitä poikkeus. Facebook-kaveriemme kuvat todistavat, että vain mielikuvitus on rajana sähköpöydän korvaamisessa.


läppäri sanakirjapinon päällä

Suuri osa asiantuntijoista ja esihenkilöistä tekee nyt töitä kotioloissa. Osa on joutunut vauhdilla virittelemään itselleen jonkinmoisen työpisteen, moni vielä samaan ”avokonttoriin” perheenjäsenten kanssa.

Työpaikoilta ikävöidään nyt seuran lisäksi ainakin sähköpöytiä, jotka toimistoissa ovat jo yleisiä. Hyvään ergonomiaan tottuneet kaipaavat seisomisasentoaan niin, että koteihin on viime viikkoina rakenneltu ahkerasti sähköpöytien korvikkeita.

Sosiaalisessa mediassa on nähty virityksiä, joissa läppäri on löytänyt paikan pianon, silityslaudan ja vaikka minkä päältä.

Hienoja ratkaisuja!

Pyysimme Suomen Ekonomien Facebook-kavereita lähettämään kuvia omista etätyöpisteistään. Katso huippurakennelmista kuvat ja nappaa itselle ideat käyttöön.

Siri Sulasen etätyöpiste.

”Parasta on näköala”

”Parasta etätyöpisteessäni on näköala. Toimistolla en näe suoraan pöydän äärestä ulos, joten kodin näköala ja kasvit ovat tosi mukava juttu”, kertoo tamperelainen ostoreskontranhoitaja Siri Sulanen Tampereelta, jolle etätyöt ovat maistuneet.

Kun Siri koronavirustilanteen vuoksi siirtyi etätöihin, hän toi kotiin myös ison näytön. Sähköpöytää hän kaipaa, ja niin tuntuu kaipaavan kroppakin.

Sirin mielestä kurjinta tällä hetkellä on kuitenkin se, että pian on alkamassa koko kesän kestävä lomautus. 

”Sain sanakirjoille käyttöä”

Helsinkiläinen HR:n johtava asiantuntija Mari Työranta on siirtynyt Luonnonvarakeskuksesta etätöihin. Hän on rakentanut mainion työtason sanakirjoista.

”Eihän sanakirjaa enää mihinkään muuhun tarvitse. Näin vanhat kirjat ovat hyötykäytössä”, Mari kertoo.

Mari Työrannan etätyöpiste.

Etätyöt ovat tuttuja, mutta kun niitä tulee tehtyä nyt jatkuvasti, Mari myös vaihtelee työasentoa. 

”Tämän pisteen ääressä seison, mutta välillä teen töitä ruokapöydän ääressä istuen.” 

”Osallistun palaveriin sohvalla”

”Käytän nyt pääasiassa tuota työpistettä”, kertoo rakentamastaan pahvilaatikkoviritelmästä LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala.

Paavon mielestä ergonomiseen hiireen ja näppikseen pitää panostaa, kun tekee paljon työtä koneella. Jotta jumeja ei kertyisi kroppaan, hänestä on tärkeää vaihdella työasentoa ja muutenkin huolehtia liikunnasta.

”Välillä otan toiseksi päiväksi laatikot pois, niin tulee vaihtelua. Joskus käyn Teams-palaverin sohvalla istuen tai makaillen.”

Paavo Ritalan etätyöpiste.

”Töitä voi tehdä myös vatsallaan”

Myös Demos Helsingin operatiivinen johtaja Johanna Lampinen vaihtelee päivän mittaan työasentoa. Kotona on nyt kulunut etätöissä jo kuukausi.

Johanna kertoo, että hänen rakentamansa työpiste on toiminut ergonomian puolesta hyvin.

”Työskentelen toimistollakin paljon seisten. Kannustan työpisteen korkeuden hienosäätöön. Itse nostan välillä tämän laatikon kannen ja sen päällä olevat kirjat ja VHS:t pöydälle. Siten syntyy niskaystävällinen istumatyöpiste.”

Johanna Lampisen etätyöpiste.

Johannalla on myös jännempi vinkki: välillä voi työskennellä sohvalla vatsallaan.

”Tykkään etätyöstä”

Lappeenrannan LUT-yliopistosta kotitoimistolle on siirtynyt myös projektisuunnittelija Sami Jokelainen. Jo ennestään käytössä ollut työpiste on hänestä ”täydellinen setup”, josta hän vaihtaa tosin pari kertaa päivässä eri pöydän ääreen.

”Etätyöhön on ollut mahdollisuus ennenkin, mutta nyt tilanne on muuttunut huikeasti positiiviseen suuntaan. Meillä on ollut 240 osallistujan seminaari verkossa ja 20 ihmisen kokoustapaamisia useita. Eikä tarvitse ajella autolla töihin. Virtuaalitapaamisissa keskittyminenkin on tehokkaampaa.”

Kunnon ylläpitämisen puolesta puhuu Samikin. Hän aloittaa aamunsa juoksulenkillä ja tekee myöhemmin kotona lihastreenejä.

Sami Jokelaisen etätyöpiste.

”Pysyy selkä ja hartiat kunnossa ja mieli virkeänä.”

Etätyössä ei ole hänestä juuri mitään moittimista – korkeintaan työpaikkalounaita ja lounaskeskusteluja on vähän ikävä.

”On tartuttu tuumasta toimeen”

Entä mitä ergonomian ammattilainen sanoo ekonomien rakentamista pahvilaatikko- ja sanakirjatorneista? Bravo! 

”Työfysioterapeuttina on ilahduttavaa nähdä, että etätyötä tekevät huomaavat tarpeen työergonomian muokkaukseen ja tarttuvat tuumasta toimeen”, Pirjo Huikuri Terveystalosta sanoo.

”Sähköpöydälle on selvästi osattu tuunata korvikkeita. Seisomatyöpisteenhän voi toteuttaa mille tahansa tasolle, kunhan se on sellaisella korkeudella, että voi seistä ryhdikkäänä, kyynärvarret ovat noin 90 asteen kulmassa ja ranteille saa alustasta edes hieman tukea.”

Tärkeintä on, että päätä ei joutuisi riiputtamaan alaspäin, kuten läppärin kanssa usein tapahtuu. Siksi Huikuri kannattaa lämpimästi ulkoisen näytön ja näppäimistön käyttöä.

Lisäksi hän suosittelee etätyöläiselle työasennon vaihtelua, jota Ekonomikuvakisaan osallistuneet kertovatkin jo harrastavansa.

Ota vielä käyttöön nämä Pirjo Huikurin vinkit!

  1. Tee muutama taukojumppaliike asentoa vaihtaessasi. Katso välillä kauas ulos, jotta silmätkin saavat vaihtelua. 
  2. Kun seisominen alkaa väsyttää, ota läppäri kainaloon ja hakeudu sohvan nurkkaan, nojatuoliin tai tuolille pöydän ääreen. Tue istuma-asento paremmaksi asettamalla tyynyjä alaselän taakse ja kyynärvarsien alle. 
  3. Tyynyjä voi laittaa myös läppärin alle, jotta saat sen mukavalle korkeudelle. Katso, että läppärin tuuletusaukot pysyvät auki.
  4. Jos pöytä on istuma-asennossa liian korkea, laita tyynyjä myös takamuksen alle.
  5. Muista pitää taukoja ja illat työstä vapaana. Siten myös yöuni on mahdollisimman palauttavaa ja heräät aamulla virkeänä.

Onko sinulla jokin mainio vinkki etätyöpisteen virittelyyn? Lähetä se meille! Voit sekä kertoa ideasta että lähettää halutessasi myös kuvan meiliin arja.kuittinen@ekonomit.fi.

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat Ekonomikuvakisaan osallistuneilta

LUE LISÄÄ ETÄTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ ENSIAPUA VIRTUAALITYÖHÖN -PALVELUSSA!

Tutustu uuteen webinaari- ja podcast-kirjastoon ja ota käyttöön jäsenpalvelu-sovelluksemme

Nyt voit hoitaa jäsenasiasi entistä helpommin mobiilissa, kun tallennat jäsenpalvelun kirjautumissivun kännykkäsi kotivalikkoon.


Jäsenpalvelu toimii kuten sovellus, jolla pääset hetkessä tutustumaan uusittuun webinaari- ja podcast-kirjastoomme sekä muihin sähköisiin palveluihimme.

Lukuisia webinaareja ja podcasteja kuunneltavaksi

Menikö jokin mielenkiintoinen webinaarimme sinulta ohi? Ei hätää, pääset katsomaan siitä tallenteen jäsenpalvelumme webinaarit-osiossa, joka on nyt uudistunut ja entistä helpompi käyttää. Webinaarit on jaettu eri kategorioihin, joissa teemoina ovat muun muassa työnhaku, yrittäjyys, johtaminen ja hyvinvointi.

Jäsenpalvelumme Podcast-osioon on koottu kaikki tuottamamme podcastit. Kuuntele muun muassa osaamiseen, työelämään ja johtamiseen linkittyviä podcastejamme.

Jäsenpalvelussa hyödynnät myös muita sähköisiä palveluitamme. Uutena palveluna käytössäsi on Aivotyö sujuvaksi -työkalu, joka auttaa sinua keskittymään ja helpottamaan aivojesi työskentelyä.

Näin lisäät jäsenpalvelumme puhelimesi kotivalikkoon

Android-puhelimet

  • Mene puhelimesi selaimella osoitteeseen https://jasenpalvelu.ekonomit.fi
  • Klikkaa ylhäällä osoiterivin vieressä olevaa kolmea päällekkäistä pistettä > lisää aloitusnäyttöön
  • Anna sivulle haluamasi nimi ja klikkaa Lisää

iPhone-puhelimet

  • Mene puhelimesi selaimella osoitteeseen https://jasenpalvelu.ekonomit 
  • Klikkaa alhaalta kuvaketta, jossa nuoli ylöspäin
  • Valitse listasta: Lisää koti-valikkoon
  • Anna sivulle haluamasi nimi ja klikkaa Lisää

Tämän jälkeen sinulla on kännykkäsi kotivalikossa musta Ekonomit-app, jota voit käyttää kuten sovellusta. Jos haluat nopeuttaa jatkossa myös kirjautumista, anna jäsennumerosi ja henkilötunnuksesi loppuosa ja klikkaa ”Muista minut”. Näin pääset jatkossa entistäkin nopeammin jäsenpalveluumme.

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva
: Unsplash

Koronatutka auttaa ratkaisemaan kriisin aiheuttamia epäkohtia

Suomen Ekonomit avasi Koronatutkan, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmasta tai haasteesta, johon on törmännyt koronan aiheuttaman poikkeustilan takia esimerkiksi työpaikalla. Tutka haravoi erityisesti työelämään, yrittämiseen ja korkeakouluopiskeluun liittyviä haasteita.


Suomen Ekonomien Koronatutka auttaa ratkaisemaan kriisin aiheuttamia epäkohtia.

Ekonomit saavat jäseniltään tällä hetkellä noin tuhat koronatilanteeseen liittyvää yhteydenottoa viikossa. Välillä kysymysten joukosta nousee esiin ongelmia, joihin ei ole järkevää ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten tulkintaan liittyvästä asiasta.

”Juuri näitä jäsentemme työelämää hankaloittavia tilanteita haluamme löytää ja ratkaista ne”, kertoo yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen

Liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.

Mykkänen näkee, että liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.

”Haluamme olla jäsenillemme helppo kanava vaikuttaa. Monista työelämän kannalta keskeisistä asioista päätetään nyt kolmikantaisesti. Meillä on keskusjärjestö Akavan kautta suora yhteys näihin pöytiin”, Mykkänen toteaa. 

Mykkänen uskoo, että ilman ammattiliittojen työelämäosaamista kriisin vaikutukset olisivat vielä suuremmat.

”Kriisi on tehnyt ennen näkemättömällä tavalla selväksi, että ammattiliitot ovat keskeinen osa yhteiskunnan tukiverkostoa ja tärkeä palvelujen tuottaja.”

Lisätietoja: yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen, riikka.mykkanen@ekonomit.fi, p. +358445929939

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva
:

Timantit syntyvät paineen alla

Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.


Myöhänen-Astikainen Tiina
Uravalmentaja
p. +358407471918

Vielä kaksi viikkoa sitten ajanvarauskalenteri vilkutti punaisella. Uravalmennus- ja palkkasparrausajat menivät kuin kuumille kiville sitä mukaa kun ehdimme niitä avata.

Sitten tuli pysähdys. Tuli korona. Tai no, olihan se ollut olemassa jo aiemmin, mutta kaukana Kiinassa, uutisena muiden joukossa. Nyt saamme päivä toisensa jälkeen kyseenalaisen kunnian seurata aitiopaikalta, kuinka virus sekoittaa kansakunnan ja kansantalouden toisensa jälkeen.

Olemme täysin uudessa tilanteessa, joka on meille outo ja pelottava. Miksi näin? Siksi, että meillä ei ole siihen valmiita vastauksia tai ratkaisua. Olemme hetkellisesti menettäneet hallinnan tunteen, ja se saa meistä monen ahdistumaan.

Mitä tässä enää kannattaa yrittää?

Valmennusasiakkaani pohtivat joskus pitkäänkin työn ja elämän merkitystä. Tiistai 18. maaliskuuta antoi meille kertaheitolla uuden merkityksen. Joidenkin työpäivä tyhjeni palavereista ja asiakkaat katosivat, toiset lähtivät varautumaan puolen vuoden karanteeniin hamstraamalla ruokaa, lääkkeitä ja vessapaperia. Ja me työssä käyvät heräsimme ajatukseen työn menettämisestä.

Me, joilla työ on. Ne, joilla työtä ei ole tai ovat sitä pitkään hakeneet, saivat viimeisen naulan arkkuun. Mitä tässä enää kannattaa yrittää. Kohta meillä on suurtyöttömyys, niin hallitus pääministerin suulla sen kertoi.

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään?

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään? Että tämä on vain väliaikaista ja tästä voi lopulta seurata jotain uutta, jotain hyvää? Menetänkö valmentajana uskottavuuteni, jos pysyn yltiöoptimistisesti teesissäni, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella?

Mahdollisuuksia avautuu

Suuri kysymys on, mitä tapahtuu akuutin kriisin jälkeen, mitä kaikkea tästä seuraa?

Mietitäänpä hetki. Hallitus on vetänyt tätä biisiä hyvin. Pääministeri Marin ja kollegansa ovat ottaneet jämäkästi asioita pala palalta haltuun, esiintyneet vakuuttavasti ja yhteisellä nuotilla laulaen, ja johdattaneet Suomea kohti kipeitä päätöksiä asiantuntijoihin luottaen ja meihin kansalaisiin uskoa valaen. 

Mutta ihan oikeasti, kriisi on kovaa vauhtia muuttamassa maailmaa ja aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kriisi aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kun työntekijät ovat yhtäkkiä kotona mutta työt on edelleen saatava tehdyksi, etätyö on nähnyt uuden tulemisen. Tällä kertaa for real! Mitä se tarkoittaa verkko-operaattoreille, virtuaalisovellusten kehittäjille, serverikapasiteetin ja it-laitteiden tarjoajille tai uudenlaisen työnteon tavan valmentajille? 

Kun pysyttelemme kotona – monet lastensa kanssa – ja syödäkin pitäisi, tilaamme lounasravintolaan menemisen sijaan ruoan kotiin tai hankimme kauppakassit kotiin kuljetettuna. Mitä se tarkoittaa tuotteiden tilaus- ja kuljetuspalveluille?

Entä julkinen sektori, terveydenhoito, sairaalat, koulut ja sosiaalipalvelut? Vähintäänkin arvostuksemme näiden alojen osaajia kohtaan lisääntyy, ja toivottavasti sitä myötä konkreettisempi valtion- ja kuntien budjettien painopiste näille alueille. 

Lääketeollisuus tutkimuksineen on aivan eri tavalla valokeilassa kuin koskaan ennen. Nyt odotamme kädet ristissä hetkeä, jolloin uusi rokote tai lääke saadaan valjastettua vastaiskuun virusta vastaan.

Maailman valtioiden rajojen sulkeutuminen on vahvistanut kotimaisen tuotannon ja omavaraisuuden tärkeyttä. Nouseeko suomalainen yritystoiminta uuteen kukoistukseen?

Koronakriisi on kaiken tämän ohella vahvistanut ihmisten auttamisenhalua ja yhteisöllisyyttä. Asioita, jotka yksilöllisyyden arvostuksen ja minäkeskeisyyden aikakaudella ovat meiltä useimmilta päässeet unohtumaan. Nyt näen yksittäisten ihmisten, tiimien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen tarjoavan apuaan sitä kipeästi tarvitseville vastikkeetta ja pyyteettömästi. Voisiko tällainen asenne tulla jäädäkseen?

Kiitos, että saan auttaa

Kun miettii kaikkea suhteellisen lyhyessä ajassa tapahtunutta, on selvää, että maailma, meidän ihmisten eläminen ja toimiminen siinä sekä työnteon tavat tulevat oleellisesti muuttumaan. Nyt on aika alkaa pohtia, miten sinä voit olla osa tuota uutta maailmanjärjestystä. Suurimmat innovaatiot syntyvät paineen alla, kuten timantit.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja antaa tilanteeseen hyvän näkökulman kirjoituksessaan Maailmanloppu ei tule vieläkään

Henkilökohtaisesti minua auttaa asioiden pistäminen laajempaan yhteyteen. Juuri tällä hetkellä tilanne voi olla tukala, mutta suuressa mittakaavassa muutaman viikon tai kuukauden kotieristys tai maailman vaipuminen taloudelliseen lamaan ovat vain ohikiitäviä hetkiä. Hetkiä, jotka tullaan muistamaan, mutta jotka menevät ohi. Me pääsemme niistä yli, kukin omia vahvuuksiamme hyödyntäen ja perheeseen, ystäviin ja työkavereihin tukeutuen.

Mutta nyt on nyt. Meidän on keskityttävä siihen, että saamme akuutit ongelmat ratkaistua, niin työpaikoilla kuin kotona. Kaikki muu voi odottaa. Arjesta selviytyessäsi, muista hengittää. Kollegani Taijan vinkit auttavat rauhoittumiseen tässä hetkessä.

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kahden viikon takaiseen verrattuna työn merkitys on noussut täysin uudelle tasolle. Myös meidän uravalmentajien työ. Enemmän kuin koskaan aiemmin tunnen voimakasta halua olla läsnä ja tukea sinua, jäsenemme, elämäsi kenties kovimmassa paikassa. Enemmän kuin koskaan haluan valaa uskoa ja toivoa tulevaan. 

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kuinka merkityksellistä työtä saammekaan tänään hyväksesi tehdä. Kiitos.