KylteriPlus: Avaa opiskelijajäsenyyden uusi ulottuvuus

Suomen Ekonomien kylterijäsen voi hankkia itselleen kyltereille suunnatun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin. Sen avulla kylteri saa ekonomijäsenen palveluita ja etuja jo ennen valmistumista.


KylteriPlus-palvelupaketti on kylterien kannalta luontevaa ottaa käyttöön, kun uusi lukuvuosi alkaa, mutta paketin voi hankkia itselleen missä kohtaa vuotta tahansa, Suomen Ekonomien asiakaskokemusasiantuntija Salla Grönholm vinkkaa.

Ekonomien kylterijäsenyys on ilmainen. 25 euron hintainen KylteriPlus-paketti puolestaan on voimassa lukuvuoden kerrallaan. Uuden jakson voi hankkia käyttöönsä taas seuraavan lukuvuoden alussa.

KylteriPlus antaa etumatkaa alkuun työelämässä

KylteriPlussan sisältämät palvelut keventävät siirtymää opiskelijuudesta kohti työelämää ja auttavat rakentamaan oman näköistä uraa. Paketin sisältämät neuvonta- ja valmennuspalvelut voivat olla kullanarvoisia myös työpaikkaa tai lopputyön aihetta etsittäessä.

Kokonaisuus on suunniteltu kattavien selvitysten ja kylterien mielipidetiedustelujen pohjalta.

”Opiskelijoiden tilanteet ja taustat vaihtelevat, joten paketin palvelut ovat monelle ajankohtaisia jo fuksisyksynä”, Grönholm sanoo.

Esimerkiksi pääaineen valintaa pohtiessa voi hyötyä pakettiin kuuluvasta opiskelijan urapalvelusta.

Valmistuminen ei enää välttämättä ole ainoa askel siirryttäessä työelämään. Opintojen pohjalla voi olla työkokemusta tai aiempia tutkintoja, ja toisaalta monet siirtyvät työelämään jo kauan ennen valmistumistaan.

”Opiskelijoilla on tarvetta laajemmille palveluille jo ennen opintojen päättymistä, joten siksi tarjoamme näitä jäsenyyden räätälöintimahdollisuuksia”, Grönholm kuvaa.

Fokus omaan tilanteeseen

Yksi KylteriPlus-paketin eduista on opiskelijan henkilökohtainen uravalmennus. Urapalveluiden ryhmäpalvelut, kuten ryhmäsparraukset ja webinaarit, ovat avoimia kaikille kylterijäsenille. Henkilökohtaisen valmennuksen myötä päästään kuitenkin etsimään täsmäratkaisuja ja paneutumaan opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen tarkemmin.

”Henkilökohtaisessa uravalmennuksessa käydään luottamuksellinen keskustelu, jossa voidaan keskittyä kulloinkin ajankohtaiseen asiaan: voidaan esimerkiksi viilata ansioluetteloa, tukea palkkaneuvotteluissa, käynnistellä graduprojektia tai miettiä pääaineen valintaa. Palvelu on ehdottomasti hyödyllinen jo ennen valmistumista. Lisäksi urapalveluiden hyödyntäminen myös myöhemmin on helpompaa, kun niitä oppii käyttämään jo opiskeluaikana”, Grönholm kertoo.

KylteriPlus-palvelupaketin hankkineet saavat lisäksi laajemman pääsyn Suomen Ekonomien tapahtumiin.

Lisäksi paketti sisältää laajat lehtiedut: Kauppalehti VIP-paketin sekä Talouselämän digitilauksen.

Mistä tiedän, olenko Suomen Ekonomien opiskelijajäsen?

  • Kauppatieteiden opiskelijat kuuluvat Suomen Ekonomeihin oman kylteriyhteisönsä kautta.
  • Jos opiskelet kauppatieteitä monialayliopistossa, jäsenyytesi alkaa samalla, kun liityt yliopistosi kylteriyhdistykseen.
  • Jos opiskelet Hanken Svenska handelshögskolanissa, olet kylterijäsenemme automaattisesti.

Etsimme sinua uravalmentaja

Suomen Ekonomien uratiimi tukee jäseniämme löytämään ratkaisuja esimerkiksi oman urapolun kirkastamiseen, työnhakuun, osaamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin. Etsimme nyt tiimiin uravalmentajaa.


Rekrytointi kuvituskuva

”Parasta uravalmentajan työssä Ekonomeilla on, että pääsen jatkuvasti hyödyntämään monipuolista osaamistani. Samalla olen oppinut ihan valtavasti valmentamisesta kannustavan ja ammattitaitoisen tiimin avulla. Saan tehdä itsenäisesti sydäntyötäni ihmisten parissa: tuen ja kannustan jäseniämme uraan liittyvissä kysymyksissä, ratkon haasteita ja todistan upeita onnistumistarinoita. Saan käyttää kielipäätäni, vuorovaikutus- ja esiintymistaitojani ja tehdä monipuolisesti töitä myös digiympäristössä. Kirsikkana kakun päällä on ehdottomasti avoin keskustelukulttuuri, huumoria ja iloa unohtamatta.”

– Uravalmentaja Anna

Näin uratiimin jäsen Anna Saraneva kuvailee uravalmentajan työtä Suomen Ekonomeissa. Etsimme nyt Annalle ja muille uravalmentajillemme kollegaa. 

Suomen Ekonomien uratiimi tukee jäseniämme löytämään ratkaisuja esimerkiksi oman urapolun kirkastamiseen, työnhakuun, osaamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin. Uravalmentajan työpäiviin kuuluu verkkoaineistojen sisällöntuotantoa sekä valmentamista verkossa, puhelimitse ja kasvokkain. Myös työpajojen fasilitointi ja esiintyminen ovat olennainen osa työtä. Tavoitamme ja palvelemme jäseniämme yhä enemmän verkossa ja digitaalisten sisältöjen avulla.  

Työssä menestyäksesi odotamme sinulta:   

  • koulutuksen ja/tai kokemuksen kautta hankittua valmennusosaamista 
  • kykyä työskennellä sujuvasti ainakin suomen ja englannin kielillä 
  • kiinnostusta ja hyviä valmiuksia tuottaa monipuolisesti digitaalisia sisältöjä 
  • hyviä esiintymistaitoja 
  • avointa ja vuorovaikutuksellista tiimityöskentelytaitoa  
  • aktiivista, itsenäistä ja asiakaslähtöistä otetta työhön sekä halua kehittyä ja kehittää 
  • korkeakoulututkintoa (tai olet loppuvaiheen opiskelija) 

Arvostamme:  

  • työkokemusta uravalmennuksesta, erilaisista ohjaustehtävistä, coachauksesta, rekrytoinnista, HR-palveluista, työnohjauksesta ja/tai koulutusten suunnittelusta 
  • kokemusta sosiaalisen median kanavien aktiivisesta hyödyntämisestä työssä ja/tai vapaa-ajalla 
  • pedagogista osaamista sekä kiinnostusta ja näkemystä työurien aikaiseen osaamisen kehittämiseen 
  • ymmärrystä kauppatieteiden osaajien työurista 

Tarjoamme sinulle:   

  • merkityksellisen työn sekä näköalapaikan kauppatieteiden osaajien työmarkkinoihin ja kehittymiseen 
  • monipuolisen ja kehittyvän tehtäväkentän 
  • osaavan ja innostavan tiimin tuen 
  • kilpailukykyiset työsuhde-edut 

Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva alkaen elokuussa 2021 sopimuksen mukaan. Toimistomme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä Pasilan Triplan läheisyydessä. Meillä on myös joustavat etätyömahdollisuudet.  

Toiminnassamme korostuu moniarvoisuus ja ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet, minkä vuoksi toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia ehdokkaita. 

Lähetäthän hakemuksesi ja CV:si palkkatoiveineen viimeistään perjantaina 21.5.2021 osoitteeseen hakemukset@ekonomit.fi. Merkitse viestin otsikkoon ”Uravalmentaja”. Käytämme rekrytoinnissa pääsääntöisesti etähaastattelumenetelmiä vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi. 

Lisätietoja tehtävästä saat urapalveluiden johtajalta Suvi Erikssonilta puhelimitse p. 040 848 8935 tiistaina 11.5. klo 14.00-15.30 sekä perjantaina 14.5. klo 14.00-15.00. Voit tarvittaessa olla yhteydessä myös sähköpostitse suvi.eriksson@ekonomit.fi.  

Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry Olemme yli 50 000 vaikuttajan yhteisö, kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden sekä alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Olemme Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö, liittomme muodostavat 25 ekonomiyhteisöä ja 14 opiskelijayhteisöä. Teemme vaikuttamistyötä hyvän työelämän ja kestävän yhteiskunnan puolesta. Autamme jäseniämme luomaan merkityksellisen elämän ja tavoittelemaan unelmiaan – vapauttamaan todellisen potentiaalinsa.  

”Olen ahkera introvertti, mutta äänekkäät saavat töissä kaiken kunnian” – Näin uravalmentaja neuvoo

Hiljainen puurtaja kysyy, mitä voisi tehdä, kun puheliaammat kollegat vievät töissä kaiken huomion ja pomo on sokea tilanteelle.


Kuvan henkilö ei liity tapaukseen.

Kysymys: ”Olen ahkera ja aikaansaava introvertti, joka ei pidä itsestään meteliä. Työkaverinani on ihminen, joka kertoo kaikista tekemisistään kovaan ääneen ja onnistuu ovelasti keräämään kunnian toistenkin tekemästä työstä. Pomomme on sokea tilanteelle. Viimeinen niitti oli, että hän antoi perusteettoman ylennyksen tälle yhdelle hölöttäjälle. Miten voisin vaikuttaa tilanteeseen näyttämättä marttyyrilta?” Nimimerkki Hiljainen puurtaja

Suomen Ekonomien Uravalmentaja Arja Parpala vastaa: Tilanteesi on ikävän tuttu monelle. Usein ensimmäisenä tulee mieleen, että ongelma selviää parhaiten vaihtamalla työpaikkaa. Se on kuitenkin äärimäinen vaihtoehto, joka ei välttämättä tuota sen parempaa lopputulosta. Siksi kannattaakin kokeilla muita keinoja, joilla voit vaikuttaa tilanteeseen ja omaan hyvinvointiisi. 

Yksi tapa on tutustua paremmin kovaääniseen työkaveriisi. Ihmisten käyttäytymiseen on monenlaisia syitä. Ehkä työkaverisi kärsii huonosta itsetunnosta, hänellä on jotain työn ulkopuolisia huolia tai hän kokee huonommuutta verratessaan itseään sinuun tai muihin kollegoihin. Kun tutustut häneen paremmin, sinun on helpompi suhtautua häneen ihmisenä. Päätä, että löydät työkaveristasi jotain, joka yhdistää teitä. Usein hyvän työtoveruuden perusta löytyy jostain aivan muualta kuin työasioista. 

Faktat, tunteet ja parannusehdotus

Oletko keskustellut tilanteesta ja tunteistasi esihenkilösi kanssa? Hänellä voi olla syynsä sinun kannaltasi omituisiin päätöksiinsä. Kun puhut asiasta, kannattaa noudattaa myönteisen keskustelun periaatteita: kerro faktat, kerro, mitä tunteita faktat herättävät sinussa ja kerro parannusehdotus. Esimerkiksi näin: ”Kollegani siirrettiin uuteen tehtävään. Tämä tuntui minusta epäreilulta, koska olin itsekin kiinnostunut tehtävästä. En kuitenkaan tiennyt, että tehtävään haettiin uutta tekijää. Kun yksikössä on jatkossa tarjolla uusia tehtäviä, olisiko mahdollista kertoa asiasta koko tiimille?”

Kokeile myös jakaa osaamistasi kollegoillesi. Mentoroi nuorempia, tarjoa apuasi esihenkilöllesi. Sen lisäksi, että toisten auttaminen luo hyvää mieltä sekä itsellesi että ympäristöösi, tulet osoittaneeksi arvosi tiimillesi ja esihenkilöllesi. Tulet näkyvämmäksi työyhteisössäsi.

Keskity tekemään omasta työstäsi mahdollisimman mielekästä ja antoisaa. Riko rutiinejasi, haasta omia toimintatapojasi ja kehitä uusia entistä mielekkäämpiä. Pidä silmät ja korvat auki tilaisuuksille osallistua mielenkiintoiseen projektiin tai laajentaa osaamistasi. Selvitä mahdollisuuksia työnkiertoon. Omaa työtään voi usein tuunata yllättävänkin paljon, kun vain alkaa etsiä sopivia kohtia.

Innostavat tulevaisuudenkuvat

Mieti, mitä haluat tulevaisuudeltasi ja miten voit sen saavuttaa. Ota yhteyttä uravalmentajaan ja kirkasta omat tavoitteesi. Kun tiedät, mitä haluat, voit alkaa kulkea askel askeleelta kohti tavoitteitasi. Usein jo innostavien tulevaisuudenkuvien ajatteleminen etäännyttää nykyisistä harmeista ja helpottaa siten oloa. Kun huomaat eteneväsi kohti tavoitteitasi, pystyt tarkastelemaan nykyhetkeä uudesta perspektiivistä ja myös suhtautumisesi tilanteeseen saattaa muuttua. 

Muista myös, että voit aina keskustella henkilöstön edustajan, henkilöstöyksikön tai esihenkilösi esihenkilön kanssa. Heidän tehtävänsä on kuunnella ja auttaa sinua.

Tärkeimpänä asiana varmista, että työ ei ole koko elämäsi. Sanotaan, että elämä on kuin viisijalkainen konttorituoli. Työ on yksi jaloista, mutta pysyäkseen tasapainossa tuoli tarvitsee ne muutkin jalat. Mitkä ne ovat sinun elämässäsi? 

Mitä sinä kysyisit uravalmentajalta?

Lähetä kysymyksesi: viestinta@ekonomit.fi otsikolla ”Kahvitaukoneuroosi”. Julkaisemme kysymyksiä ja vastauksia myös Ekonomi-lehdessä.

Lue myös:

”Pelkään että minua pidetään kalkkiksena, vaikka en ole” – Näin uravalmentaja vastaa

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Rekrytoinneissa tulee katsoa kyvykkyyksiä iän tai sukupuolen sijaan

Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistäisi parhaiten palkkakuluihin vaikuttaminen

”Pelkään että minua pidetään kalkkiksena, vaikka en ole” – Näin uravalmentaja vastaa

57-vuotias henkilöstöhallinnon asiantuntija kysyy, kuinka voi näyttää muille, että on hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistaan yllä.


Kuvan mies ei liity tapaukseen.

Kysymys: ”Olen 57-vuotias ja työskentelen henkilöstöhallinnon asiantuntijana. Esimieheni ja lähimmät työkaverini ovat omien lasteni ikäisiä. Tietyissä tilanteissa tuntuu, että he pitävät minua kalkkiksena. Se ottaa päähän, koska olen hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistani yllä. Pelkään, että selän takana muut pitävät dinosauruksena, vaikka päällisin puolin kaikki on ok. Miten todistan muille, etten ole vielä toinen jalka eläkkeellä vaan täysillä mukana?” Nimimerkki Virtaa on  

Suomen Ekonomien Uravalmentaja Arja Parpala vastaa: Tilannehan on sen puoleen vallan hyvä, että et todellisuudessa ole kalkkis vaan energinen ja ajan tasalla oleva oman alasi asiantuntija. 

Muihin voi vaikuttaa vain omalla toiminnallaan. Minulle tulee mieleen kolme tapaa, joilla voit muuttaa omaa ajatteluasi ja tekojasi.   

Leiki näkökulmilla

Ensimmäinen keino on vaihtaa perspektiiviä. Työyhteisöä voi verrata pelilautaan, jossa jokainen on mukana erilaisena pelinappulana. Jos koet olevasi pelinappula pelilaudalla, olet usein muiden pelaajien ja pelinappuloiden siirtojen armoilla. Sinua voidaan kolhia puolelta ja toiselta ilman, että pystyt itse vaikuttamaan tilanteeseesi.  

Ota uusi perspektiivi ja siirry tarkastelemaan työyhteisöäsi ja sen ihmisiä pelilaudan yläpuolelta, pelaajan paikalta. Saatat huomata, että mielessäsi tapahtuu monenlaisia muutoksia. Irtaudut pelilaudan kiihkeydestä ja saat tilaa hengittää.  

Myös tunteet lievenevät, kun katselet asioita hiukan kauempaa. Saatat havaita uudella tavalla, mikä sinun ja työsi merkitys on työyhteisössäsi. Voit jopa muuttaa pelin kulkua tai pelinappuloiden paikkoja sinulle mieluisalla tavalla.  

Kyseenalaista yhteys omien tunteidesi ja toisten käytöksen välillä

Toinen mahdollisuus on määritellä muiden ajatusten merkitys uudelleen.  

Kysy itseltäsi, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena. Mikä taas on parasta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena?  

Voit kokeilla harjoitusta, johon voit valita juuri itsellesi sopivat lauseet, esimerkiksi näin: Jos on totta, että ”minua ottaa päähän, koska kollegani pitävät minua kalkkiksena”, niin ehkä on myös totta, että ”minua ei ota päähän, koska kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”. Tällöin voi myös olla totta, että, ”minua ottaa päähän, vaikka kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”.  

Entä milloin on mahdollista, että ”minua ei ota päähän, vaikka kollegani pitävät minua kalkkiksena”?  

Saatat huomata, että sinun tunteittesi ja toisten käytöksen tai ajatusten välillä ei olekaan niin suora yhteys kuin kuvittelit.  

Ryhdy kokemattomampien sparraajaksi

Kolmas keino on ryhtyä mentoriksi

Eräällä asiakkaallani oli hyvin samanlainen tilanne kuin sinulla. Kehotin häntä miettimään, miten hän voisi auttaa omalla kokemuksellaan nuorta esihenkilöään ja muita kollegojaan onnistumaan omassa työssään entistä paremmin.  

Hän huomasi osaavansa kysyä kysymyksiä, joiden avulla hän saattoi nostaa esiin tärkeitä asioita, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta. Kun nämä asiat sitten saatiin keskusteltaviksi, hän pystyi tuomaan kokemuksensa ja ajantasaisen osaamisensa yhteiseksi hyväksi.  

Hän myös antoi spontaania, positiivista palautetta ja jakoi auliisti omaa tietämystään ja kokemustaan muille. Kun hän keskittyi muiden auttamiseen, hän huomasi, että arvostus häntä ja hänen kokemustaan kohtaan kasvoi pikkuhiljaa. Hän löysi uudenlaisen roolin työyhteisön ”salaisena mentorina”. 

Mitä sinä kysyisit uravalmentajalta?

Lähetä kysymyksesi: viestinta@ekonomit.fi otsikolla ”Kahvitaukoneuroosi”. Julkaisemme kysymyksiä ja vastauksia myös Ekonomi-lehdessä.

Lue myös:

Kokeneiden korkeakoulutettujen ikäsyrjintä on tabu – asenteet ja väärät käsitykset tarvitsevat tuuletusta

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Rekrytoinneissa tulee katsoa kyvykkyyksiä iän tai sukupuolen sijaan

Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistäisi parhaiten palkkakuluihin vaikuttaminen

Harkitsetko alanvaihtoa? ”Selvitä itsellesi, mikä sinulle on tärkeintä”, kannustaa uravalmentaja

Mietitkö joskus, pitäisikö vaihtaa alaa? Työn menettäminen tai siihen kyllästyminen voivat viedä puntaroimaan elämänmuutosta, jonka uravalmentajan mielestä voi toteuttaa monella eri tavalla. Alanvaihdon sijasta voi myös löytää muuta uutta.


Arveletko, että lahjasi tulisivat paremmin käyttöön muissa hommissa?

Kun työtä tehdään suuri osa elämästä, matkan varrelle voi osua kovia paikkoja. Työpaikka lähtee alta, koko ala järisee tai omat työt muuttuvat sellaisiksi, ettei niistä enää innostu.

Heikkojen talousnäkymien keskellä myös monet yritysmaailmassa toimivat ekonomit ovat alkaneet miettiä alanvaihtoa. Suomen Ekonomien uravalmentaja Marjut Hallavo kertoo, että hänen asiakkaistaan jopa joka kolmas tai neljäs miettii alanvaihtoa.

”Käymme paljon siihen liittyviä keskusteluja. Varsinkin työuran alkupäässä moni alkaa ensimmäisten pestiensä jälkeen miettiä, mitä oikeastaan haluaa. Mutta alanvaihtoa miettivät myös iäkkäämmät ekonomit.”

Työhön kaivataan yhä enemmän mielekkyyttä, ja sitä lähdetään monesti etsimään uramuutoksesta.

Hallavon mielestä uramuutokselle ei ole olemassa ”parasta ennen” -päivää, vaan muutoksen toteuttaminen on aina mahdollista.

Kriisi vaikuttaa kahteen suuntaan

Talouden näkymät ovat nyt koronakriisin vuoksi epävakaat. Eikö luulisi, että moni pitää nyt kiinni työpaikoistaan eikä suunnittele suuria muutoksia?

Marjut Hallavo myöntää, että näinkin on – epävakaina aikoina ihmiset miettivät liikkeitään perusteellisemmin ja turvallisuusnäkökulmat korostuvat.

Epävarmat ajat aiheuttavat toisaalta myös uuteen, jopa aivan uudelle alalle suuntautumista. Ajatus voi syntyä monesta syystä: jatkuvien yt-neuvottelujen aiheuttamasta pelosta ja epävarmuudesta, irtisanotuksi tulemisesta tai oman työn muuttumisesta sellaiseksi, jossa työmotivaatio on heikompi.

Marjut Hallavon mielestä omia tuntemuksia ja ajatuksia kannattaa kuunnella rehellisesti. Työhyvinvointi on tärkeää koko elämälle, ja sen puute voi pahimmillaan sairastuttaa tai vähintään tehdä onnettomaksi.

”Jos työnteko tökkii jatkuvasti, todennäköisesti on aika tehdä muutoksia”, Hallavo rohkaisee.

Ensimmäisenä on hyvä miettiä, minkä tekemisestä nauttii ja mitä työssä pitäisi olla toisin. Joskus omaa työtään voi tuunata ja saada siihen erilaisten lisävastuiden ja koulutuksen avulla lisää mielekkyyttä ja kivaa sisältöä.

”Voi myös kysyä esimerkiksi väliaikaisen tehtäväkierron mahdollisuutta. Tai jos mahdollista, ottaa virkavapaata jonkin muun tekemistä varten.”

Mikä on kaikkein tärkeintä?

Joskus muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin isompaa askelta, työnantajan tai jopa tekemisen alan muuttamista. Uravalmentaja Marjut Hallavo aloittaisi ”plan B:n” miettimisen selvittämällä, mikä itselle on elämässä tärkeintä. Jos vaihtaisit alaa, pääsisitkö ehkä tekemään jotain, mitä arvostat enemmän? Tai jotain, jonka tunnet osaavasi paremmin?

”Selvitä itsellesi, mistä mielekäs työ sinulle koostuu. Jos unelmasi on selvillä, sitä kohti on helpompi suunnistaa ja se voi tarkoittaa useitakin urasiirtoja.”

Hallavo näkee, että ideaalitilanteessa töitä saa tehdä omalla vahvuusalueella ja itseä kiinnostavalla toimialalla. Silloin työ tuntuu myös merkitykselliseltä.

”Toki työssä pitää tulla uuden oppimisen mahdollisuuksia, mutta niidenkin pitäisi olla asioista, jotka itseä kiinnostavat.”

Realisti hänestä kannattaa silti olla: kaikkea ei kukaan voi työelämässä valita. Epämukavuusalueella joutuu vähintään vierailemaan, mutta siellä ei pitäisi joutua olemaan koko ajan.

Uuteen ammattiin vaihtaminen voi merkitä myös tulojen pysyvää pienenemistä.

Enemmän vaivaa, vähemmän rahaa

Alanvaihto vaatii myös vaivannäköä ja sen eteen on oltava valmis tekemään töitä. Uudelle alalle ja ammattiin vaihtaminen voi merkitä opiskelijaksi palaamista ja tulojen väliaikaista tai pysyvää pienenemistä.

Jälleen kyse on Marjut Hallavon mukaan arvoista. Hän kehottaa miettimään, miten suuri merkitys esimerkiksi rahalla on omissa prioriteeteissa. Oletko valmis tinkimään palkkatasosta tai jostain muusta, jotta pääset mielekkäämpään työhön? Voisitko tarvittaessa muuttaa pienempään asuntoon? Miten tärkeä oma elintaso on?

”Itseltä on hyvä kysyä, onko uramuutos niin tärkeä asia, että siihen on valmis palkan pienenemisestä huolimatta. Jos viisikymppisenä alkaa rakentaa itselleen uraa, joka edellyttää usean vuoden koulutuksen, taloudellista panostusta siihen ei saa ehkä työvuosinaan kuoletettua.”

Alanvaihtoa voi myös pohjustaa pienin askelin opiskelemalla työuran aikana asioita, joista on hyötyä nykyisellekin työnantajalle.

”Parhaassa tapauksessa se hyödyttää työnantajaa ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden hommallesi. Mutta jos haluat, että asiat muuttuvat, jonkin täytyy muuttua. On tosi surullista, jos roikkuu epätyydyttävässä työssä vain rahan takia.”

Uhka vai mahdollisuus?

Usein elämä tarjoaa käänteitä, vaikka niitä ei edes hakisi. Työn menetyskin voi antaa tilaisuuden miettiä, mitä oikeasti haluaa.

Marjut Hallavo ajattelee, että normaali, kestokykyä omaava ihminen ei menetä vastoinkäymisistä toimintakykyään.

”Jo etukäteen voi miettiä, miten suhtautua siihen, jos omalle kohdalle tulisi tällainen käänne. Kun uskoo kykyihinsä ja siihen, että elämä kantaa, muutosta ei tarvitse nähdä uhkana.”

Hallavo rohkaisee näkemään edessä ylipäätään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Muutoksessa on aina myös mahdollisuus oppia uutta ja sitä kautta saada kokemusta.

Alanvaihtoa harkitessa on hyvä muistaa, että vahvuuksiaan voi saada käyttöön myös muualla kuin työssä. Kaikkien elämän intohimojen ei tarvitse toteutua työssä. Jos tunnistaa vaikkapa hoitovietin itsessään, Hallavo ei silti kehota välttämättä lähtemään hoitoalalle. Sen sijaan voi mennä vaikka laulamaan vanhuksille tai päivystäjäksi Palvelevaan puhelimeen.

Harrastuksissa voi osittain testata, onko käsitys omista toiveista ja vahvuuksista oikea ja vahvistaa myös alanvaihdon päätöstä.

Mutta voiko kaiken vaivannäön, opintojen ja tulojen menetyksen jälkeenkään olla varma siitä, ettei alanvaihtoa katuisi?

Hallavo vastaa realistisesti.

”Eihän elämässä mikään ole varmaa. Alanvaihtoa suunnitellessa voi tehdä skenaarioita siitä, mitä sen myötä voi pahimmillaan tai parhaimmillaan tapahtua. Mutta kumpaa lopulta katuu enemmän: elämätöntä elämäänsä vai sitä, että teki rohkean muutoksen ja se johti johonkin, josta on haaveillut?”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: kuviasuomesta.fi

Selvitä ajatuksiasi alanvaihdosta!

  • Aloita määrittelemällä kymmenen sinulle työssä tärkeintä asiaa. Laita ne tärkeysjärjestykseen.
  • Arvioi nykyistä työtäsi listaamisesi kymmenen asian suhteen. Anna jokaiselle asialle esimerkiksi arvosana 1-5 väliltä sen mukaan, miten tyytyväinen olet nykyiseen työhösi: 1 merkitsee, että et ole lainkaan tyytyväinen, 5 puolestaan hyvin tyytyväistä.
  • Tarkastele, miten hyvin sinulle tärkeimmät asiat toteutuvat tai eivät toteudu nykyisessä työssäsi. Näin tunnistat, mihin kaipaisit muutosta ja voit alkaa miettiä konkreettisia toimia tilanteen muuttamiseksi.
  • Voit myös löytää syitä, joiden vuoksi et ole valmis tekemään ammatillista elämänmuutosta juuri nyt. Voit tietoisesti päättää ja paremmin ymmärtää, miksi valitset entisessä pysymisen ja pyrkiä etsimään hyvää siitä. Ehkä voit tarkastella asiaa uudestaan vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

Vinkit antoi uravalmentaja Marjut Hallavo.

Haluatko keskustella urasuunnitelmistasi? Varaa aika Suomen Ekonomien uravalmentajalle!

Palvelu kuuluu Suomen Ekonomien ekonomijäsenille ja KylteriPlus-lisäpalvelupaketin hankkineille. Voit tehdä ajanvarauksen joko verkosta tai sähköpostitse: ura@ekonomit.fi

Kauppatieteiden opiskelija Erik Kesti, 20: ”Sain uravalmennuksesta apua isossa päätöksessä”

Vaasassa opiskeleva Erik Kesti käytti Suomen Ekonomien uravalmennusta, kun hänen oli tehtävä opinnoissaan tärkeä päätös. ”Neuvoista oli niin iso apu, että olisin voinut maksaa niistä enemmänkin.”


Erik Kesti

Kun kauppatieteellisen ovet avautuvat, kylterille tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua eri oppiaineisiin niiden peruskursseilla. Ensimmäisen vuoden jälkeen edessä on pää- ja sivuaineiden valinta. Se ei aina ole helppoa, ja valinta voi kuitenkin vaikuttaa omaan työuraan paljonkin.

Vaasassa Hankenilla opiskeleva Erik Kesti pähkäili ainevalintojaan viime keväänä.

”Meillä voi onneksi aika vapaasti valita, minkä yhdistelmän itse kokee parhaaksi. Joissakin oppilaitoksissa täytyy hakea ja on tietyt pisterajat, joilla pääsee eri aineisiin.”

Pääaineekseen Erik oli valitsemassa johtamisen ja organisoinnin, jonka pariksi harkitsi sivuaineeksi saksaa.

”Ajattelin, että oppisin siinä vielä oman osaamiseni lisäksi saksan bisnestermejä. Halusin kuitenkin keskustella tästä jonkun kanssa ja kysyä, onko järkeä valita saksa sivuaineeksi, kun se on jo äidinkieleni.”

Sivuaineesta uutta osaamista

Erik oli lunastanut itselleen Ekonomien KylteriPlus-lisäpalvelupaketin ja tiesi, että pakettiin sisältyy mahdollisuus saada tarvittaessa vinkkejä ja tukea uravalmentajalta. Hän varasi ajan, ja pian uravalmentaja, kehityspäällikkö Arja Parpala otti yhteyttä.

Puhelussa pohdittiin eri näkökulmia ainevalintaan.

”Yliopiston järjestämissä pääaineilloissa olin jo kuullut, mitkä aineet yleensä tukevat työllistymisessä toisiaan. Arja totesi, että koska saksa on äidinkieleni, jokin muu sivuaine olisi minulle hyödyllisempi.”

Arja Parpala näkee saksan kielen taidon suurena etuna Erikille. Moni osaa englantia, saksaa harvempi.

”Saksa on tärkeä liikekumppanimme, joten se on kielenä erinomaista osaamista. Lähdimme kuitenkin puhumaan siitä, että sivuaineen kannattaisi tuoda hänelle ennemmin jonkin uuden substanssin osaamista. Kieli on tavallaan työväline, substanssi taas omaa ydinosaamista.”

”Otin neuvoja vastaan mielelläni”

Erikiä auttoi eteenpäin pohdinnassa Arja Parpalan esittämä kysymys: Mieti, mitkä aineet sinua eniten kiinnostavat ja missä olet vahvimmillasi.

”On kuitenkin tärkeää, että lukee niitä aineita, jotka ihan oikeasti kiinnostavat. Eihän niitä muuten jaksa viittä vuotta lukea”, Erik sanoo.

Erik Kestin mielestä investointi KylteriPlussaan ja sitä kautta uravalmennukseen on kannattanut. ”Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja.”

Arja kannusti Erikiä valitsemaan aineen, jolla olisi hänelle työmarkkinoilla merkitystä. Rahoitus kiinnosti, ja siihen Erik lopulta myös päätyi.

”Puhuimme siitä, että on tärkeää valita aineyhdistelmä, jolla saa monipuolista osaamista. Siten voi tulla palkatuksi useampaan tehtävään.”

Erik otti neuvoja mielellään vastaan ja kiittää saaneensa uskoa valintaansa. Uravalmentajan kannustuksella oli merkitystä sikälikin, ettei rahoitusta oltu yliopiston tilaisuuksissa mainittu johtamisen kanssa tavalliseksi yhdistelmäksi.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin”

Porista kotoisin oleva Erik Kesti opiskelee nyt toista vuotta ja on tyytyväinen ainevalintoihinsa. Hän on huomannut, että johtamisen ja organisoimisen kursseillakin puhutaan paljon siitä, miten päätöksenteko on tärkeää myös rahallisen arvon kannalta.

”Kyllä se aika käsi kädessä menee sivuaineeni eli rahoituksen kanssa.”

Erik uskoo, että uravalmentajan kanssa juttelu ainevalinnan kaltaisissa tilanteissa on järkevämpää kuin jonkun, joka ei tunne ekonomien maailmaa.

”Luotan Ekonomien uravalmentajiin. Heillä on työmarkkinoihin liittyvää ammattitaitoa ja osaamista, ja he saavat myös ekonomien työllistymiseen liittyvää tietoa liiton puolelta. Kyllähän he syystä ovat siinä pestissä.”

Erikin mielestä puhelu oli hyödyllinen. Investointi KylteriPlussaan on kannattanut.

”Laittaahan sitä rahaa tyhmempäänkin. Kun ottaa huomioon, että ainevalinnat jossain määrin määrittelevät koko omaa uraa ja sitä, miten työllistyy, ovathan ne arvokkaita neuvoja. Maksaisin tästä palvelusta enemmänkin.”

Vaikka ainevalinnat ovat motivaatiolle tärkeitä, valmentaja Arja Parpala lisää, ettei aineyhdistelmä useinkaan ratkaise sitä, mihin päätyy töihin: suurempi merkitys urapolkuun on omilla kiinnostuksen kohteilla. Myöskään ensimmäiset työpaikat eivät estä työllistymistä myöhemmin aivan eri alallekin.

”Oman uran eteen voi tehdä paljon”

Arja Parpala uskoo, että työllistyminen on tulevalle ekonomille hyvinkin todennäköistä – työpaikkoja on korona-aikanakin koko ajan tarjolla. Haasteena on enemmänkin se, että työllistyy itseä kiinnostavaan tehtävään. Sen eteen voi tehdä paljon jo opiskeluaikana.

Uravalmentajat auttavat omalta osaltaan opiskelijoita hahmottamaan, mitä opintojen jälkeen haluaa tehdä. Arja Parpala kannustaa verkostoitumaan ja rakentamaan kontakteja esimerkiksi yritysten edustajiin, jotka pitävät oppilaitoksissa luentoja. Uravalmentajat myös opastavat työnhakutekniikoissa ja LinkedInin hyödyntämisessä.

”Meillä on paljon verkkovalmennuksia, ja kesätyönhakua tukemaan avaamme uudestaan alkuvuonna verkkosivuston. Monet eivät myöskään ole kuulleet pikamentoroinnista, jota tarjoamme kylteriplussalaisille.”

Parpala vinkkaa opiskelijoita hyödyntämään lisäksi tuttuja ekonomeja, jos heitä sattuu tuttavapiirissä olemaan. Ekonomiuraan liittyvistä asioista on avartavaa puhua jonkun sellaisen kanssa, joka on jo pitkään tehnyt työtä kaupallisella alalla. Jopa omaa äitiä tai isää voi hyvin haastatella.

Erik Kesti uskoo, että saattaa käyttää liiton uravalmennusta myös myöhemmin.

”Tavoittelen kansainvälistä uraa, koska minulla on kuitenkin kielitaitoa. Voi olla helpompi lähteä ulkomaille töihin, jos saa siihenkin tukea uravalmennuksesta. Mutta siihen menee vielä vuosia.”

Teksti: Arja Kuittinen

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Työpaikkoihin on nyt paljon hakijoita, joten joukosta pitäisi pystyä erottumaan entistäkin paremmin. Ekonomien uravalmennus antoi kauppatieteiden opiskelija Janina Airikaiselle hyödyllistä tietoa ja itsevarmuutta työnhakuun.


Janina Airikainen

Janina Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä.

Ensimmäisen työpaikan löytäminen on koronan kurittamilla työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Työmarkkinoilla näkyy silti muutakin kuin synkkiä pilviä: paikkoja avautuu edelleen. Sen huomasi ilokseen myös laskentatoimen opintojaan Helsingin Hankenilla viimeistelevä Janina Airikainen.

Airikainen oli tehnyt kandivaiheen jälkeen jo vuoden maisteriopintoja ja onnistui löytämään koronakriisin keskelläkin työpaikan kesäksi.

”Olin todella onnekas, sillä pääsin samaan paikkaan kuin edellisenä kesänä.”

Kesällä hän huomasi lisäksi kiinnostavan työpaikan, joka oli avautumassa tänä syksynä. Tarkoitus oli ollut jatkaa opintoja, mutta unelmapaikka muutti suunnitelman.

”Sitä ei mitenkään voinut skipata. Päätin hakea sitä ja aloin nopeasti laatia työhakemusta.”

”Hakemukseen kannattaa panostaa”

Airikainen oli samaan aikaan suorittamassa myös Suomen Ekonomien kesäkurssia, jossa yksi harjoituksista oli työhakemuksen laatiminen. Tehtävää palauttaessaan hän kertoi aikovansa hakea paikkaa hakemuksellaan oikeasti.

Koska Airikainen oli lunastanut itselleen kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin, hänellä oli mahdollisuus kysyä apua hakemuksen tekoon Suomen Ekonomien uravalmentajalta. Uravalmentaja Taija Keskinen luki Airikaisen hakemuksen, antoi palautetta ja katsoi vielä uudestaan Airikaisen viilaaman version.

”Hän ehdotti, että hakemusta kannattaa kohdentaa enemmän juuri haettavaan työhön. Toin siihen enemmän osaamistani ja sitä, että tiedän jotain laskentatoimesta. Ja että haluan juuri tälle alalle. Uusimastani versiosta Taija sanoi, että nyt se näyttää siltä miltä pitääkin.”

”Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä olennaiseen.”

Taija Keskinen muistaa, että Airikaisella oli jo valmiiksi tosi hyvä hakemus.

”Pyrimme silti yhdessä vielä tiivistämään sitä. Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä ylitöinä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä vain olennaiseen. Kävimme läpi myös työpaikkailmoituksen ja annoin vinkkejä, miten sen sisältöön voisi yrittää vastata vielä paremmin.”

”Tuli itsevarmempi olo”

Seuraava avuntarve ilmaantui nopeasti, sillä hakemuksen lähettämisen jälkeen Airikaiselle kolahti kutsu työhaastatteluun. Myös siihen hän kaipasi tukea ja laittoi sähköpostia Ekonomien urapalveluun.

Sparraus uravalmentaja Birgit Lindholmin kanssa toteutui korona-ajan vuoksi puhelimessa. Taustaksi käytiin läpi, millaisesta työstä on kyse ja miksi se kiinnosti Airikaiselle.

”Birgit teki minulle sellaisia kysymyksiä, mitä haastattelussakin voitaisiin kysyä ja antoi vinkkejä vastauksiin. Hän muistutti, että rekrytoija voi kuulla ne kymmeneltä muultakin ja kehotti miettimään, voinko antaa jotain lisää. Kuvasin tarkemmin sitä, miksi haluan juuri siihen yritykseen enkä jonnekin muualle. Sitä kuulemma kysytään usein.”

Haastattelun harjoittelu tuntui hyödylliseltä. Vastauksia pystyi harjoittelemaan ilman paineita, ja tuttujakin asioita oli hyvä kerrata.

”Tuli itsevarmempi olo mennä haastatteluun. Se oli vielä elämäni ensimmäinen englanniksi ja Teamsin kautta tehty haastattelu. Harjoittelin lisää kotona ja tein myös itsestäni ajatuskartan.”

Uravalmentaja Birgit Lindholm muistaa vinkanneensa haastattelua jännittäneelle Airikaiselle, ettei jännittämistä pidä pelätä.

”Se on luonnollinen reaktio. Rekrytoija voi nähdä sen jopa positiivisena merkkinä siitä, että on todella kiinnostunut työpaikasta.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin”

Janina Airikainen ei tullut valituksi hakemaansa työhön, mutta kolmen parhaan joukkoon pääsy oli hänestä hyvä tulos. Samaa mieltä on Birgit Lindholm:

”Se on tosi hyvä tulos. Vain yksi saa kultamitalin, mutta hän on päässyt palkintosijoille.”

Nyt Airikaisella on työn alla gradun kirjoitus. Kevääksi odottaa jo seuraava harjoittelupaikka, jossa hän pääsee paneutumaan tilintarkastuksen saloihin.

Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä. Vaikka kilpailu on koventunut, hän uskoo, etteivät työpaikkojen ovet ole työuraansa aloittelevaltakaan sulkeutuneet.

”En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin. Ainakin LinkedInissä tulee koko ajan vastaan oman alani eli taloushallintoalan harjoittelupaikkoja. En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

Airikainen arvelee, että saattaa löytää itsensä lopulta aivan muunlaisesta työstä kuin mihin oli ennen kuvitellut päätyvänsä. Ekonomien kylteriyhdyshenkilön hommissa hän on huomannut, että esimerkiksi markkinointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät työt voisivat kiinnostaa.

Myös uravalmentaja Birgit Lindholm uskoo, että koronasta huolimatta voi löytää omia arvoja vastaavan, mielekkään työn.

”Paikkoja löytyy edelleen.”

”Uravalmennus voi vaikuttaa ratkaisevasti”

KylteriPlus-palveluun sisältyvänä uravalmennus oli Airikaisen mielestä myös edullista. Hän aikoo ostaa KylteriPlussan myös opintojensa loppuajaksi sekä Kauppalehden että urapalvelujen vuoksi. Koko KylteriPlus kaikkine etuineen maksaa 25 euroa.

”En tiedä, mistä muualta opiskelija voisi saada näin edullisesti ja helposti apua työnhakuasioissa. Hintaero muihin valmennuksiin on varmasti suuri.”

Airikainen uskoo, että ekonomien oman ammattiliiton valmentajat tuntevat paremmin ekonomien työmahdollisuuksia ja osaavat antaa spesifimpää apua kuin uravalmentajat muualla. Hänestä Ekonomien uravalmentajan puheille on myös matalampi kynnys kuin muualle.

Työuransa alussa oleva kauppatieteilijä uskoo, että tulee käyttämään liiton uravalmennusta myös myöhemmin esimerkiksi omaa urapolkua miettiessään. Airikaisen mielestä pitää nöyränä, kun ei usko osaavansa kaikkea heti hyvin.

”En kuulu niihin, jotka uskovat pärjäävänsä yksin kaikessa. Kyseenalaistan ideoitani ja kuulen mielelläni ajatuksia joltain, joka tietää enemmän kuin minä. Uravalmentajat tietävät, miten työnhaussa homma toimii.”

Selvästi tärkein KylteriPlussaan sisältyvistä eduista onkin hänestä mahdollisuus kääntyä uravalmentajien puoleen. Kun on entistäkin vähemmän paikkoja tarjolla, itsensä pitää osata tuoda esiin muita paremmassa valossa.

”Se voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, saako kesätöitä vai ei.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

Kun työelämään astuminen lähestyy, opiskelijalle voi olla paljon apua KylteriPlussaan kuuluvasta uravalmennuksesta. Mona Mäkkylä sai opintojensa loppusuoralla Suomen Ekonomien uravalmentajalta kullanarvoisia vinkkejä työnhakuun.


Mona Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.
”Sain uravalmentajalta paljon hyödyllisiä, konkreettisiä vinkkejä.”

Oletko kuullut huijarisyndroomasta? Siitä, että vaikka tietäisi osaavansa paljon ja olleensa jo alan töissäkin, voi tuntea olevansa huijari, jonka osaamattomuus paljastuu koska tahansa.

Hiukan tämän tapaisia tunteita oli Turussa vielä viime keväänä opiskelleella Mona Mäkkylällä. Mäkkylä oli jo valmis tradenomi, työelämässäkin mukana ja jatkamassa opintojaan kohti kauppatieteen maisterin tutkintoa. Jäljellä oli enää gradun viimeistely ennen siirtymistä täyspäiväisesti työelämään.

Kaikesta huolimatta hänellä oli epävarma olo omasta osaamisestaan.

”Oli tosi haastavaa sanoittaa sitä, mitä oikeasti osaan.”

”Pääaineeni oli kansainvälinen liiketoiminta. Sen opiskelusta ei kerry samalla tavalla konkreettista, teknistä osaamista kuin vaikka laskentatoimesta. Kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen on aika pehmeää osaamista.”

Mäkkylä kaipasi tukea sen sanoittamiseen, mitä oikeasti osaa.

”Sen sanoittaminen oli tosi haastavaa. Tiesin, että minulla on tällaista ja tällaista työkokemusta, mutta silti olin aika pihalla, mitä töitä voisin jatkossa edes hakea. Ehkä se johtui myös siitä, että valmistuin ensin tradenomiksi ja vietin vain kaksi vuotta yliopistossa. En siksi ole ehkä niin selkä suorana osannut lähteä työnhakuun kuin joku muu.”

Mona Mäkkylä
”Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä”, Mäkkylä sanoo.

”Sain hyödyllisiä vinkkejä”

Mona Mäkkylä tutkaili netistä erilaisia paikkoja, joista voisi saada apua työnhakuun, ja valitsi eri vaihtoehdoista ammattiliittonsa Suomen Ekonomien uravalmennuksen. Liiton 25 euroa maksaneeseen KylteriPlus-pakettiin kuuluva valmennus tuntui rahanarvoiselta edulta, sillä jo yksittäinen uravalmennuskerta olisi maksanut muualla paljon enemmän.

Mäkkylä kiittää Ekonomien uravalmentaja Kristiina Kurjelta saamaansa tukea. Puhelimessa käyty keskustelu auttoi selkeyttämään omaa ajatustenvirtaa ja konkreettisesti parantamaan cv:tä ja hakemuskirjettä.

”Uravalmennus kannattaa, jos haluaa työnhakuun apua.”

”En ollut juuri silloin edes hakemassa töitä, mutta halusin varmistaa, että minulla on valmiudet hakea. Hyvää cv:tä tai hakemusta ei ole helppo tehdä. Oli kiva, kun joku oli varannut varta vasten minun asioilleni aikaa kalenteriinsa ja kommentoi tekemiäni tekstejä ja niiden sanamuotoja. Sain paljon hyödyllisiä vinkkejä.”

Kesällä maisteriksi valmistunut Mäkkylä uskoo, että Suomen Ekonomien uravalmennuksesta olisi hyötyä muillekin valmistumista lähestyville ja työnhakua miettiville.

”Moni voi olla keskittynyt opintoihin, eikä työkokemusta ole valmistuessa vielä paljon. Kun saa juteltua jonkun kanssa ja selkeytettyä omia ajatuksia, osaa ehkä paremmin korostaa työhaastattelussakin sitä, mikä on hyödyllistä. Uravalmennus kannattaa, jos oikeasti haluaa työnhakuun apua.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Timo Mäkipää

Uravalmentaja vastaa: Näin pärjäät jatkuvassa muutoksessa

Kun työ jatkuvasti muuttuu, miten jaksaa yhä uusien oppimisen tarpeiden keskellä?


kaksi naista tietokoneen ääressä
Työelämän muuttuminen lisää myös koulutustarpeita.

Kun työ jatkuvasti muuttuu, miten jaksaa yhä uusien oppimisen tarpeiden keskellä?

Jäsenemme kysyy:

”Työelämän murroksesta puhuttiin jo silloin, kun hän kävi koulua. Koronaviruksen takia muutosvauhti tuntuu entisestään kiihtyneen. Olen ihminen, joka rakastaa rutiineja. Nyt on alkanut hirvittää, että entä jos en pysy työelämän muutoksessa mukana. Mitä jos en pystykään innovoimaan tarpeeksi tai keksimään itseäni uudelleen, jotta kelpaisin työmarkkinoille jatkossakin? Ajatus itseni muuttamisesta työn takia ahdistaa ja väsyttää.”

Urapalvelupäällikkömme Marjut Hallavo vastaa:

”Hyvä ja ajankohtainen kysymys. Muutoksen aiheuttamat paineet askarruttavat varmasti nyt monen muunkin mieltä. Kulunut kevät ja kesä ovat olleet suurta muutokseen sopeutumista.

Monilla työpaikoilla toimintaa on organisoitu nopealla tahdilla aivan toisenlaiseksi kuin ennen. Samalla työnteon tavat ovat oleellisesti muuttuneet. Joissakin yrityksissä koko bisnes meni uusiksi muutamassa yössä, ja osa onnistui kääntämään epätoivoiselta näyttävän tilanteen voitoksi. Toisilta taas työt loppuivat kuin seinään.”

Marjut Hallavo antaa neljä käytännön neuvoa, joiden avulla työelämän muutoksen voi nähdä myönteisenä asiana.

1. Muista, että muutoksessa on aina kaksi puolta. 

”Oletko koskaan miettinyt, miksi muutos hirvittää sinua? Samalla tavalla kuin lasi voi samanaikaisesti olla puoliksi tyhjä tai täysi, myös muutoksella on kaksi puolta. Toisaalta se haastaa meidät muuttamaan käytöstämme ja tekemään asioita uudenlaisella tavalla ja samanaikaisesti mahdollistaa kehittymisemme yksilöinä ja yhteisöinä. 

Miltä tuntuisi ajatus, että kaikki elämässäsi ja ympäristössäsi olisi kymmenen vuoden kuluttua täsmälleen samalla tavalla kuin tänään? Mitä uusia ja kiinnostavia juttuja sinulta jäisi mahdollisesti oppimatta tai kokematta?  

Näetkö ympärilläsi asioita, joiden pysyminen samanlaisina olisikin ahdistava mielikuva? Ehkä jopa hiljaa mielessäsi toivotkin joidenkin ihmisten ympärilläsi kehittyvän. Kun mietit elämääsi taaksepäin, löydätkö tilanteita, joissa muutos onkin johtanut myönteiseen lopputulokseen?” 

2. Mieti, mikä on missiosi työelämässä. 

”Jos et ole vielä koskaan miettinyt oman työsi suurempaa tavoitetta, sitä kannattaa pohtia nyt. Onko tavoitteesi luoda uusia ratkaisuja, saada asiat sujumaan tai palvella muita? Mikä on se asia, johon haluaisit paneutua koko sydämestäsi, vaikka et saisi edes palkkaa siitä? Mitä tekisit, jos kaikki olisi mahdollista? 

Pohdi myös, ovatko kaikki vahvuutesi nykyisessä työssäsi täysimittaisesti käytössä. Onko työssäsi vielä asioita, mitä haluaisit saavuttaa tai kokea? Entä jos työelämän muuttuminen olisikin sinulle mahdollisuus johonkin uuteen ja upeaan? 

Mieti hetki sitä vaihtoehtoa, että muutoksen uhkakuvasta tulisikin sinulle ammatillisten toiveittesi täyttymys. Haluaisitko silloin sanoa sille ei kiitos?”

3. Analysoi vahvuutesi ja käytä niitä parhaasi mukaan. 

Kun pohdit tilannettasi, yritä selkiyttää työelämäsi kokonaiskuvaa. Aloita miettimällä, millaiset asiat kiinnostavat sinua, mitkä ovat vahvuutesi ja mitä haluaisit päästä tekemään lisää.  Omista vahvuuksista kannattaa pyytää palautetta kollegoilta ja pomolta tai ihmisiltä, jotka tuntevat sinut ja työskentelytapasi hyvin.  

Voit myös miettiä koko työurasi ajalta, millaiset asiat sujuvat sinulta helposti ja vaivattomasti, kuin itsestään. Millaisiin tehtäviin, projekteihin ja toimeksiantoihin sinut yleensä pyydetään mukaan? Mistä saat eniten myönteistä palautetta?  

Pohdi tilanteita, joissa olet uppoutunut työsi tekemiseen niin, että ajantajusi katoaa. Mitä olit silloin tekemässä ja mitä vahvuuksia käytit? Jos tunnistat tällaisia hetkiä, olet todennäköisesti onnistunut löytämään useita vahvuuksiasi.”

4. Mieti, onko sinun sittenkään pakko muuttua.

”Miltä tuntuisi ajatus, että olet riittävän hyvä juuri sellaisena kuin olet eikä sinun ole pakko muuttua miksikään muuksi? Entä jos sen sijaan löydätkin intohimosi ja haluat kehittää itseäsi päästäksesi paremmin hyödyntämään potentiaalisi ja saavuttamaan uraunelmasi? 

Jos teemme asioita samoin kuin tänään, saamme tulevaisuudessa samaa kuin mitä meillä tänään on. Jos taas haluamme tulevaisuudelta muuta, jotain tulee tehdä toisella tavalla.  

Ehkä tämä pieni ajatusleikki saa sinut innostumaan muutoksesta, ja hirvityksestä kasvaa uusi upea mahdollisuus.”

Anna uravalmentajan auttaa ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen viestinta@ekonomit.fi. Kysymyksen lähettäjän nimeä ei julkaista.

Lue lisää:

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Timantit syntyvät paineen alla

Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.


Myöhänen-Astikainen Tiina
Uravalmentaja
p. +358407471918

Vielä kaksi viikkoa sitten ajanvarauskalenteri vilkutti punaisella. Uravalmennus- ja palkkasparrausajat menivät kuin kuumille kiville sitä mukaa kun ehdimme niitä avata.

Sitten tuli pysähdys. Tuli korona. Tai no, olihan se ollut olemassa jo aiemmin, mutta kaukana Kiinassa, uutisena muiden joukossa. Nyt saamme päivä toisensa jälkeen kyseenalaisen kunnian seurata aitiopaikalta, kuinka virus sekoittaa kansakunnan ja kansantalouden toisensa jälkeen.

Olemme täysin uudessa tilanteessa, joka on meille outo ja pelottava. Miksi näin? Siksi, että meillä ei ole siihen valmiita vastauksia tai ratkaisua. Olemme hetkellisesti menettäneet hallinnan tunteen, ja se saa meistä monen ahdistumaan.

Mitä tässä enää kannattaa yrittää?

Valmennusasiakkaani pohtivat joskus pitkäänkin työn ja elämän merkitystä. Tiistai 18. maaliskuuta antoi meille kertaheitolla uuden merkityksen. Joidenkin työpäivä tyhjeni palavereista ja asiakkaat katosivat, toiset lähtivät varautumaan puolen vuoden karanteeniin hamstraamalla ruokaa, lääkkeitä ja vessapaperia. Ja me työssä käyvät heräsimme ajatukseen työn menettämisestä.

Me, joilla työ on. Ne, joilla työtä ei ole tai ovat sitä pitkään hakeneet, saivat viimeisen naulan arkkuun. Mitä tässä enää kannattaa yrittää. Kohta meillä on suurtyöttömyys, niin hallitus pääministerin suulla sen kertoi.

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään?

Itsellänikin nousi pala kurkkuun. Olisiko aivan itsepetosta ajatella, että tästä kyllä selvitään? Että tämä on vain väliaikaista ja tästä voi lopulta seurata jotain uutta, jotain hyvää? Menetänkö valmentajana uskottavuuteni, jos pysyn yltiöoptimistisesti teesissäni, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella?

Mahdollisuuksia avautuu

Suuri kysymys on, mitä tapahtuu akuutin kriisin jälkeen, mitä kaikkea tästä seuraa?

Mietitäänpä hetki. Hallitus on vetänyt tätä biisiä hyvin. Pääministeri Marin ja kollegansa ovat ottaneet jämäkästi asioita pala palalta haltuun, esiintyneet vakuuttavasti ja yhteisellä nuotilla laulaen, ja johdattaneet Suomea kohti kipeitä päätöksiä asiantuntijoihin luottaen ja meihin kansalaisiin uskoa valaen. 

Mutta ihan oikeasti, kriisi on kovaa vauhtia muuttamassa maailmaa ja aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kriisi aukaisee uhkien lisäksi mahdollisuuksia kehittyä niin yksilöinä kuin organisaatioiden tasolla.

Kun työntekijät ovat yhtäkkiä kotona mutta työt on edelleen saatava tehdyksi, etätyö on nähnyt uuden tulemisen. Tällä kertaa for real! Mitä se tarkoittaa verkko-operaattoreille, virtuaalisovellusten kehittäjille, serverikapasiteetin ja it-laitteiden tarjoajille tai uudenlaisen työnteon tavan valmentajille? 

Kun pysyttelemme kotona – monet lastensa kanssa – ja syödäkin pitäisi, tilaamme lounasravintolaan menemisen sijaan ruoan kotiin tai hankimme kauppakassit kotiin kuljetettuna. Mitä se tarkoittaa tuotteiden tilaus- ja kuljetuspalveluille?

Entä julkinen sektori, terveydenhoito, sairaalat, koulut ja sosiaalipalvelut? Vähintäänkin arvostuksemme näiden alojen osaajia kohtaan lisääntyy, ja toivottavasti sitä myötä konkreettisempi valtion- ja kuntien budjettien painopiste näille alueille. 

Lääketeollisuus tutkimuksineen on aivan eri tavalla valokeilassa kuin koskaan ennen. Nyt odotamme kädet ristissä hetkeä, jolloin uusi rokote tai lääke saadaan valjastettua vastaiskuun virusta vastaan.

Maailman valtioiden rajojen sulkeutuminen on vahvistanut kotimaisen tuotannon ja omavaraisuuden tärkeyttä. Nouseeko suomalainen yritystoiminta uuteen kukoistukseen?

Koronakriisi on kaiken tämän ohella vahvistanut ihmisten auttamisenhalua ja yhteisöllisyyttä. Asioita, jotka yksilöllisyyden arvostuksen ja minäkeskeisyyden aikakaudella ovat meiltä useimmilta päässeet unohtumaan. Nyt näen yksittäisten ihmisten, tiimien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen tarjoavan apuaan sitä kipeästi tarvitseville vastikkeetta ja pyyteettömästi. Voisiko tällainen asenne tulla jäädäkseen?

Kiitos, että saan auttaa

Kun miettii kaikkea suhteellisen lyhyessä ajassa tapahtunutta, on selvää, että maailma, meidän ihmisten eläminen ja toimiminen siinä sekä työnteon tavat tulevat oleellisesti muuttumaan. Nyt on aika alkaa pohtia, miten sinä voit olla osa tuota uutta maailmanjärjestystä. Suurimmat innovaatiot syntyvät paineen alla, kuten timantit.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja antaa tilanteeseen hyvän näkökulman kirjoituksessaan Maailmanloppu ei tule vieläkään

Henkilökohtaisesti minua auttaa asioiden pistäminen laajempaan yhteyteen. Juuri tällä hetkellä tilanne voi olla tukala, mutta suuressa mittakaavassa muutaman viikon tai kuukauden kotieristys tai maailman vaipuminen taloudelliseen lamaan ovat vain ohikiitäviä hetkiä. Hetkiä, jotka tullaan muistamaan, mutta jotka menevät ohi. Me pääsemme niistä yli, kukin omia vahvuuksiamme hyödyntäen ja perheeseen, ystäviin ja työkavereihin tukeutuen.

Mutta nyt on nyt. Meidän on keskityttävä siihen, että saamme akuutit ongelmat ratkaistua, niin työpaikoilla kuin kotona. Kaikki muu voi odottaa. Arjesta selviytyessäsi, muista hengittää. Kollegani Taijan vinkit auttavat rauhoittumiseen tässä hetkessä.

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kahden viikon takaiseen verrattuna työn merkitys on noussut täysin uudelle tasolle. Myös meidän uravalmentajien työ. Enemmän kuin koskaan aiemmin tunnen voimakasta halua olla läsnä ja tukea sinua, jäsenemme, elämäsi kenties kovimmassa paikassa. Enemmän kuin koskaan haluan valaa uskoa ja toivoa tulevaan. 

Enemmän kuin mitään, haluan saada sinut huomaamaan vahvuudet itsessäsi sekä kaiken sen rautaisen osaamisen, joka auttaa tätä maailmaa pääsemään yli pandemiasta ja saavuttamaan entistä paremman tulevaisuuden.

Kuinka merkityksellistä työtä saammekaan tänään hyväksesi tehdä. Kiitos.

Virtuaalinen ryhmäcoaching tuo luottamusta omaan osaamiseen

Mitä tapahtui, kun kuusi aiemmin toisilleen tuntematonta ihmistä alkoi keskustella itselleen tärkeistä työelämän kysymyksistä näkemättä toisiaan fyysisesti?


He löysivät keskinäisen luottamuksen ja yhteishengen, jonka avulla yhteiset keskusteluhetket muodostuivat hyvin koskettaviksi ja opettavaisiksi. Keväällä 2017 pidetty Suomen Ekonomien järjestämä virtuaalinen ryhmäcoaching osoitti jälleen kerran, että avoin ja oppimismyönteinen ilmapiiri on mahdollista luoda myös virtuaalisessa ympäristössä.

Kuvituskuva

Virtuaalisessa työskentelyssä luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää. Prosessi aloitettiinkin tutustumisella ja omien tavoitteiden esittelemisellä. Avoin ilmapiiri mahdollisti heittäytymisen omaan kehityshaasteeseen toisten ryhmän jäsenten tuella. Erityisesti ryhmän jäsenet kiittivät toisiaan aitojen tarinoiden jakamisesta ja uudenlaisten näkökulmien saamisesta.

Parasta antia osallistujien mielestä olivat yhteiset oivallukset ja coachaavan työskentelytavan oppiminen tapaamisten aikana. Ryhmä kokoontui 8 x 2 tuntia ja tapaamisten välillä valmistauduttiin etukäteen parin kanssa coachaamaan toista ryhmän jäsentä.

”Kiitos, että kuuntelitte ja jaoitte omia kokemuksianne. Sain olla oma itseni, eikä ryhmässä tarvinnut esittää mitään. Nautin myös ryhmämme hyvästä, arvostavasta ilmapiiristä ja saamastani tuesta.”

”Olin positiivisesti yllättynyt, kun kaikki osallistuivat keskusteluun rohkeasti ja avoimesti vaikeista asioista huolimatta.”

Kaikki osallistujat suosittelevat lämpimästi virtuaalista ryhmäcoachingia muillekin Ekonomien jäsenille. Osallistuminen on vaivatonta ja helppoa oman tietokoneen välityksellä eikä matkustamiseen mene ylimääräistä aikaa.

”Seuraavalla kerralla voisin haastaa enemmän esittämällä lyhyitä ja napakoita coaching-kysymyksiä vieläkin rohkeammin.”

”Sain tästä kokemuksesta runsaasti rohkeutta ottaa valmentavaa/coachaavaa työskentelytyyliä mukaan omaan esimiestyöhöni.”

Kirsi Rouhiaiselle virtuaalinen ryhmäcoaching oli hieno kokemus. Lue, miksi hän suosittelee sitä sinullekin!

Parasta virtuaalisessa ryhmäcoachingissa oli, kun meistä eri taustoista tulevista osallistujista alkoi muodostua ryhmä. Tällöin välillemme syntyi luottamusta ja yhteishenkeä, joka avasi aidon yhteyden portin. Vaikka etäisyyttä välillämme oli satoja ja jopa tuhansia kilometrejä, muodostuivat keskustelumme intiimeiksi ja jokaista koskettaviksi. Sain kokea erittäin hienoja ja koskettavia hetkiä ihmisten kanssa, joita en ollut tavannut koskaan kasvotusten. Yhteen tuleminen oli äärimmäisen helppoa ja vaivatonta. Myös se oli hienoa, että saimme jokainen toimia coachina ja oppia tekemällä eikä vain kuuntelemalla. Virtuaalicoaching vaatii aivan yhtä intensiivistä läsnäoloa kuin tavallinen fyysinen tapaaminen, ellei jopa enemmänkin.

Sain

  • aikaa itseni ja omien työtapojeni kehittämiseen
  • uusia ulottuvuuksia itsetuntemukseeni
  • mahdollisuuden pysähtyä kohtamaan itseni, tunteeni ja tarpeeni
  • luottamusta omiin taitoihin ja osaamiseen
  • vahvistusta ja keinoja muutoksen läpiviemiseen niin omassa kuin työyhteisössäni
  • uusia tuttuja eri puolilta Suomea
  • peilejä, joiden avulla oli mahdollisuus tutkailla omia työelämän pohdintoja
  • kuuntelun ja herkkyyden taitoa
  • monipuolisia näkökulmia omiin ajankohtaisiin työelämän haasteisiin
  • paljon kysymyksiä, joihinkin löysin myös vastauksia
  • erinomaista kokemusta coachingista
  • virtuaalitiimien ja -tapaamisten ohjaustyökaluja

Suosittelen virtuaalicoachingia

  • uran taitekohdassa tai hukassa oleville
  • uusia tuulia etsiville
  • rohkeutta ja itseluottamusta kaipaaville
  • esimiehille tai niiksi aikoville
  • itsensä haastajille ja unelmiensa tutkailijoille
  • kiireisille, joilla ei aikaa ja/tai mahdollisuutta siirtyä paikasta toiseen
  • keskuksista kauempana asuville
  • kenelle tahansa!

Ilmoittautuminen 8.3.2018 alkavaan EkonomiEsimies – virtuaaliseen ryhmäcoachingiin on nyt auki.

Lue lisää ja ilmoittaudu 1.3. mennessä tapahtumakalenterissamme >>