Ekonomien toimikunnat: ”Valtava mahdollisuus nähdä, miten yhteiskuntaan vaikutetaan”

Suomen Ekonomien toimikunnat – työelämätoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta ja yrittäjyystyöryhmä – ovat vaikuttamistyön ytimessä. Ryhmät valmistelevat päätöksiä, ehdotuksia ja suosituksia. Toimikunnan jäsenenä pääsee verkostoitumaan sekä oppimaan laajasti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.


Ekonomien toimikunnat Eyup Yilmaz
Eyüp Yilmaz ratkoo Ekonomien työelämätoimikunnassa sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa.

Ekonomien toimikunnat ovat hallituksen alaisia työryhmiä, joiden jäsenet tuovat Ekonomien toimistolle ja hallitukselle tärkeää tietoa ja osaamista suoraan ”kentältä”.

Eyüp Yilmaz opiskelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja on yksi Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan jäsenistä. Hänen mielipiteellään on siis painoarvoa siinä, millaista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä Ekonomeissa tehdään.

”Käsittelemme työelämätoimikunnassa erityisesti työn murrosta ja vaikutuksiltaan suurimpia muutoksia työelämässä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että moni asiantuntija ja ekonomi erilaisista taustoista ja aloilta kokoontuu yhteen. Pyrimme luomaan yhteisen näkemyksen, jota viemme eteenpäin Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoille”, Yilmaz sanoo.

Ekonomien toimikunnat ja etenkin työelämätoimikunnan toiminta perustuu Ekonomien keskeisimpään olemassaolon syyhyn – siihen, että kaikilla ekonomeilla olisi työelämässä asiat mahdollisimman hyvin.

Työelämätoimikuntaan valitaan 8–10 jäsentä kerrallaan ja se kokoontuu noin 5–7 kertaa vuodessa. Työelämätoimikunta muodostaa kannanottoja siitä, millaista ekonomien työ on tänään ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Toimikunta tukee Ekonomien edunvalvontaa ja työmarkkina-asioiden vaikuttamistyötä.

Työelämätoimikunnassa on mukana myös Annukka Erkheikki, joka työskentelee Suomen Rahapajassa account directorina.

”Mielestäni yksi suuria anteja on se, että joutuu erilaiselle alueelle kuin mihin moni ekonomi on omassa työssään tottunut. Mittareiden ja selkeiden tuottotavoitteiden sijaan toiminta on vaikuttamista, jossa on mukana lukuisia eri tahoja. Ekonomien toimikunnat opettavat, miten vaikutetaan asioihin keskipitkällä aikavälillä ja mitä kaikkea se suomalaisessa työelämässä vaatii”, Erkheikki kuvailee.

Annukka Erkheikki Ekonomien toimikunnat
Annukka Erkheikin mukaan toimikuntatyön suola on nähdä, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään eri toimijoiden ja instituutioiden kanssa.

Työelämätoimikunnan apua ja ehdotuksia tarvitaan erityisesti parin kolmen vuoden välein toistuvien työehtosopimusneuvottelujen aikaan. Jokaisen ammattiliiton toiminnassa on keskeistä vaikuttaa siihen, millaisilla ehdoilla sen jäsenet ovat mukana työelämässä. Työelämätoimikunta avustaa Suomen Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoita tässä tehtävässä.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu. Toiminnalla on paljon vaikutusta: ryhmän päätösten avulla Suomen Ekonomien hallitus muodostaa omat kantansa.

”Mielestäni olemme hyvin onnistuneet vaikuttamaan vaikkapa ajattelutavan muutokseen siitä, mitä työ on tulevaisuudessa. Esimerkiksi työaikalakiin liittyen ajateltiin ennen, että työ tapahtuu tiettyyn aikaan ja tietyssä paikassa. Nykyään on jo aika selvää, että työtä tullaan tekemään huomattavasti joustavammin”, Yilmaz sanoo.

Yilmaz ja Erkheikki kannustavat hakemaan työelämätoimikunnan jäseneksi.

”Tässä on valtava mahdollisuus kehittyä itse ja lisäksi ymmärtää, miten laajasti Suomen Ekonomit vaikuttaa. Tässä opittavat neuvottelu- ja argumentointitaidot sekä keskustelukyky eri taustaisten ihmisten kanssa eivät koskaan ole haitaksi.”

Yrittäjyystyöryhmä: Ekonomit ei ole vain palkansaajan asialla

Mainostoimistoyrittäjä Juuso Enala on Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsenenä vaikuttamassa siihen, että myös yrittäjien näkemys on mukana liiton toiminnassa.

Ekonomien jäsenistä muutama prosenttia on yrittäjiä, mutta maailma muuttuu nopeasti. Yrittäjyys on osa yhä useamman ekonomin työuraa. Jos ei päätoimisena, niin mahdollisesti sivutoimisena yrittäjyytenä. Myös yrittäjän kannattaa olla Suomen Ekonomien jäsen.

”Nykyään ei ole sellaista kiveen hakattua määritelmää kuin eläkkeelle jatkuva palkkatyö. Meidän tehtävämme on miettiä, miten työmarkkinat muuttuvat ja miten yrittäjyyden lisääntyminen vaikuttaa ekonomien sosiaalietuuksiin, työsuhdeturvaan, vakuutuksiin ja eläkkeisiin. Ekonomit ei ole vain palkansaajien asialla”, Enala toteaa.

Juuso Enala
Juuso Enala miettii yrittäjyystyöryhmässä, miten esimerkiksi yleistyvä kevytyrittäjyys ja itsensä työllistäminen muuttavat työmarkkinoita.

Yrittäjyystyöryhmään valitaan 8–10 jäsentä ja se kokoontuu nelisen kertaa vuodessa.

Työryhmä edistää ekonomiyrittäjyyttä, yrittäjien verkostoitumista, yrittäjämyönteistä ilmapiiriä sekä yrittäjyysasioita Ekonomien liittotasolla. Toiminnalla tavoitellaan parempaa yrittäjäelämää ja ekonomiyrittäjien järjestäytymisasteen nousua Suomen Ekonomeissa.

Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla.

Kokouksissa saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Yrittäjyystyöryhmä laati vastikään Ekonomien yrittäjyysasioista vastaavan asiantuntijan Ted Apterin kanssa Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelman. Ohjelma tehtiin, koska Suomen Ekonomeilla on yhteiskunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet vaikuttaa kasvuyrittäjyyden toimintaedellytyksiin.

Yrittäjyystyöryhmässä toimii myös opiskelija Samuel Latvanen. Hän pitää suurena etuoikeutena sitä, että pääsee työryhmässä keskustelemaan eri aloilta tulevien eri ikäisten ekonomien kanssa. 

”Ekonomien toimistolta tulee meille työryhmään näkemyksiä tai ponsi johonkin yrittäjyyteen liittyvään ajankohtaiseen asiaan. Meiltä kysytään näkemyksiä ja mielipiteitä niin sanotusti kentältä. Keskusteluiden jälkeen kerromme kantamme, ja Ekonomien yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaiset pääsevät tekemään työtään niin, että asialla voi olla – ja hyvin usein onkin – yhteiskunnallista merkitystä”, Latvanen sanoo.

Samuel Latvanen
Samuel Latvasen mukaan yrittäjyystyöryhmän jäsenyys antaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen.

Sekä Latvanen että Enala painottavat ainutlaatuista mahdollisuutta päästä vaikuttamaan yrittäjien työelämäasioihin.

”Olemme avaamassa latua. Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla. Kasvuyrittäjyysohjelman lisäksi olemme luoneet opiskelijoille suunnatun Unikorni-yrittäjyyskilpailun, jossa opiskelijat saavat sparrausta ja pääsevät pitchaamaan yritysideoitaan Leijonanluola-tyyliin.”

Koulutuspoliittinen toimikunta on saattanut monta isoa uudistusta alulle

Koulutuspolitiikan sektori on valtava. Suomen Ekonomien koulutuspoliittiset asiantuntijat eivät pysty yksin hoitamaan koko kenttää, vaan avuksi tarvitaan koulutuspoliittista toimikuntaa.

Toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja, opiskelija Fanni Holmström-Mikkonen kertoo, että toimikunnassa ideoidaan, linjataan ja pohditaan asioita kriittisesti. Tärkein tavoite on kauppatieteellisen koulutuksen laadun takaaminen.

On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia.

”Kannanottomme viedään eteenpäin Ekonomien toimistolle, josta sitten toteutetaan linjauksia käytännössä”, Holmström-Mikkonen kuvaa.

Koulutuspoliittisen toimikunnan jäseninä on tyypillisesti ihmisiä, joilla on laajaa osaamista ja kokemusta yliopistoista, ammattikorkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja opiskelijapolitiikasta. Mukaan toivotaan myös yritysmaailman edustajia, koska Suomessa koulutettavat opiskelijat työskentelevät pääasiassa yrityssektorilla.

Toimikunnassa tehdään konkreettista työtä, todellisuuteen istuvia ideoita ja ratkaisuja, joten osaamista ja ymmärrystä kentältä täytyy löytyä.

Pääasiallisesti koulutuspoliittinen toimikunta tekee vaikuttamista: kannanottoja, tiedon hankkimista ja yhteydenpitoa oppilaitoksiin. Kokouksia on noin viidesti vuodessa.

Toimikunta myös jakaa vuosittain 6 000 euron arvoisen Opetuspalkinnon erityisen ansioituneelle kauppatieteellisen koulutuksen kehittäjälle.

Yksi koulutuspoliittisen toimikunnan merkittäviä hankkeita on vastikään avattu myyntikoulu School of Sales, joka syntyi siitä ymmärryksestä, että myyntiosaamista tarvitaan Suomessa kipeästi lisää.

Samoin kauppatieteellisten yksikköjen yhteisten perusopintojen verkkototeutus on ollut Suomen Ekonomien käynnistämä hanke, jossa toimikunnalla oli suuri rooli. Tällaiseen projektiin tarvittiin ulkopuolelta tuleva koordinointi ja idea.

Toimikunnassa työskentely antaa aidosti mahdollisuuden vaikuttaa kauppatieteelliseen koulutukseen Suomessa.

”On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia”, Holmström-Mikkonen sanoo.

Ekonomien toimikunnat haku auki nyt

Työelämätoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta ja yrittäjyystyöryhmä hakevat nyt aktiivisia toimijoita kaudelle 2021–2023. Hae mukaan.

Teksti: Eve Tarkkonen

Kuvat: Aleksei Dernjatin

Lue myös:

Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma – pienestä versoo isoja vaikutuksia

Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Lähtöpaketti tarjolla? Konsultoi juristia ennen kuin sovit työsuhteesi päättymisestä

Älä hätiköi, jos työnantaja tarjoaa sopimusta työsuhteesi päättämisestä. Päättämissopimuksiin liittyy monia puolia, jotka tilanteesta riippuen voivat olla työntekijälle hyviä tai todella epäedullisia.


Lähtöpakettien tarjoaminen on jo pitkään lisääntynyt.

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa työnantaja tarjoaa työntekijöille ero- tai lähtöpaketteja? Työsuhteen päättämissopimukset ovat ekonomeilla yleisiä ja paljon käytetty vaihtoehto irtisanomiselle. Lähtöpakettien tarjoaminen on jo pitkään lisääntynyt, kertoo Suomen Ekonomien työsuhdejuristi Sarianna Heiska.

”Ne eivät ole ekonomien maailmassa vähenemään päin, päinvastoin. Meidän juristeillemme tulee päivittäin niihin liittyviä yhteydenottoja.”

Jäsenet kysyvät Suomen Ekonomeista neuvoa tarjottujen lähtö- tai eropakettien hyödyistä ja haitoista, ja hyvästä syystä: niiden vastaanottamiseen liittyy paljon selvitettäviä asioita.

Yhdessä tehty sopimus

Päättämissopimuksessa työsuhde päätetään yhdessä sopimalla. Työnantaja ei siis irtisano työntekijää eikä työntekijä irtisanoudu. Usein puhutaan myös lähtö- tai eropaketeista.

Yt-neuvottelujen yhteydessä tarjotuilla lähtöpaketeilla työnantaja pyrkii yleensä vähentämään irtisanottavien määrää.

”Työnantaja saattaa ensin kartoittaa vapaaehtoisia lähtijöitä tarjoamalla eropaketteja, jolloin voi jäädä vähemmän painetta irtisanoa työntekijöitä tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Paketteja saatetaan myös tarjota tukipaketiksi yt-neuvottelujen jälkeen jo irtisanomisen kohteeksi valikoituneille. Tai sitten on päätetty tarjota päättymissopimusta yksittäiselle työntekijälle, jonka työsuhde halutaan syystä tai toisesta päättää.”

Osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista vaatimuksista toisiaan kohtaan.

Päättämissopimuksessa työnantaja maksaa työntekijälle rahaa vastineeksi siitä, että hän suostuu päättämään työsuhteensa sopimuksella. Lisäksi osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvistä vaatimuksista toisiaan kohtaan.

Sarianna Heiska muistuttaa, että tämän vuoksi sopimukseen pitää tarkasti yksilöidä kaikki rahat, mitä työnantajalta on tulossa – muuten niitä ei enää myöhemmin voi vaatia.

Sopimuksen vapaaehtoista luonnetta kuvaa se, että työntekijä ei esimerkiksi voi yt-neuvottelujen yhteydessä vaatia lähtöpaketin saamista, jos työnantaja ei niitä tarjoa. Vastaavasti työnantaja ei myöskään voi pakottaa ketään lähtöpakettia ottamaan.

Yrityksessä ei tarvitse olla käynnissä yt-neuvotteluja tai muuta murrosvaihetta, vaan paketista voidaan sopia koska tahansa. Aloitteen voi tehdä yhtä hyvin työntekijä kuin työnantaja.

Työnantaja vähentää riskejään

Jos työnantaja haluaa vähentää paljon työntekijöitään tai päättää jonkun työsuhteen, eikö yksinkertaisinta ja firmalle halvempaa olisi yksinkertaisesti irtisanoa?

Sarianna Heiska näkee päättämissopimukset erityisesti työnantajan riskienhallinnan keinona. Jos työntekijä ottaa paketin vastaan, hän samalla luopuu esittämästä mitään muita kuin sopimuksessa yksilöityjä vaatimuksia työnantajaa kohtaan ja siitä, että voisi riitauttaa työsuhteensa päättymistä. Osapuolet voivat päättää sopimussuhteensa nopeasti, joustavasti, lopullisesti ja salassa pitäen. Työnantajalle tästä voi olla sekä taloudellista etua että mainehyötyä.

”Jos työnantaja irtisanoo, siinä on aina riskinä, olivatko irtisanomisen perusteet lailliset ja oliko menetelty oikein. Jos taas työsuhteen päättymisestä sovitaan, työnantajalle ei tule näitä riskejä. Näin työnantaja pystyy välttämään työsuhteen päättymiseen liittyviä riitaisuuksia sekä selvitys- ja oikeusprosesseja, jotka voivat tulla kalliiksikin.”

Heiskan mukaan sopimuksiin sisältyy usein myös ehtoja salassapidosta ja osapuolten välisestä lojaliteetista.

Sopimuksella saadaan ratkaistua asioita nopeasti.

”Niiden vuoksi sopimuksesta ei saa jälkikäteen huudella turuilla ja toreilla. Näin voidaan estää, että kiukustunut työntekijä kertoisi sopimuksen sisällöstä ulkopuolisille ja varmistaa, että työnantajan julkisuuskuva pysyy hyvänä.”

Päättämissopimuksella saadaan haluttaessa nopeasti ratkaistua asioita, koska työsuhteen loppumisen ajankohdasta voidaan vapaasti sopia.

”Työsuhde voidaan sopia päättymään nopeastikin, koska jos päättymisestä sovitaan, ei tarvitse noudattaa työsopimuslain tai yt-lain mukaisia määräaikoja ja prosesseja.”

Laki ei säätele sopimusta – tarkistuta ehdot juristilla

Kuulostaa siltä, että lähtöpaketeista voi olla työnantajalle paljonkin hyötyä. Mutta onko työntekijä yhtä hyvässä asemassa vai aina altavastaajana? Sääteleekö jokin laki esimerkiksi sitä, minkä suuruinen rahallinen korvaus päättämissopimukseen tulee sisältyä?

Ei säätele. Sarianna Heiska kertoo, että laissa ei ole mitään erityisiä säännöksiä työsuhteen päättämissopimuksen muodosta tai ehdoista. Ei myöskään erorahan suuruudesta, joka on vapaasti osapuolten kesken sovittavissa.

”Sopimuksen ehdoista ja sisällöstä on mahdollista sopia hyvin vapaasti. Mitään varsinaista sopimusmallia ei ole, sillä jokainen tapaus on omanlaisensa. Sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti.”

Usein työnantaja haluaa antaa sopimuksesta luonnosversion, josta monesti puuttuu paljonkin työntekijän kannalta tärkeitä asioita. Sopimukseen ei kannata laittaa nimeään heti vaan pyytää luonnos itselle ja riittävästi miettimisaikaa. Sen jälkeen on hyvä ottaa nopeasti yhteyttä Ekonomien työsuhdeneuvontaan.

Päättymissopimusta ei pidä koskaan allekirjoittaa ilman huolellista harkintaa ja sen läpikäymistä juristin kanssa. Sopimuksen ehdoissa on paljon huomioitavia asioita, ja sillä on myös vaikutuksia työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeeseen.

Kaikki pitää kirjata tarkasti

Sopimusten ehdot vaihtelevat paljon. Tyypillisimpiä sovittavia asioita ovat sopimuksen osapuolet, työsuhteen päättymispäivä, työntekovelvoite, saako irtisanomisajalla mennä töihin muualle sekä vuosilomiin ja rahaan liittyvät yksityiskohdat. Erorahan lisäksi sopimukseen pitää kirjata kaikki muutkin saatavat tarkasti eriteltyinä summineen ja maksupäivineen.

”Erityisesti saatavien listaamisen kanssa pitää olla todella tarkkana, sillä muuten ne menettää. Sopimuksessa on syytä eritellä tarkasti, mitä lopputili sisältää ja koska erät maksetaan”, Heiska muistuttaa.

Tavallisimpia saatavia ovat erorahan lisäksi irtisanomisajan palkka, ylityökorvaukset, saldotuntien korvaukset, kustannusten korvaukset kuten matkalaskut, erilaiset bonukset ja tulospalkkiot, provisiot ja optiot, lomakorvaukset ja lomarahat.

Kun sopimus on tehty, mitään siihen kirjaamattomia saatavia ei voi enää vaatia. Koska osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista, jälkikäteisiä, juristien selviteltäviä riitoja paketeista ei juurikaan synny. Sitäkin useammin Suomen Ekonomien juristeilta kysytään kommenttia tarjotuista sopimuksista. Sarianna Heiskan mukaan on tavallista, että työnantaja antaa paketin harkintaan vain vähän aikaa ja saattaa painostaa työntekijää sen hyväksymiseen.

”Tällaista valitettavasti kuulee välillä. Jostain syystä sopimuksen allekirjoittamisella on työnantajan mielestä kauhea kiire.”

Sopimukseen ei voi pakottaa

Tilanteissa työntekijän kannattaa Heiskan mukaan pitää pää kylmänä ja muistaa, että päättymissopimuksen solmiminen on aina vapaaehtoista eikä työnantaja voi siihen pakottaa. Jos työntekijä ei siihen suostu, työnantaja tarvitsee työsuhteen päättämiseen aina lainmukaisen perusteen – muuten irtisanominen voi olla laiton.

”Riittävän harkinta-ajan antaminen on itse asiassa molempien osapuolten etu, koska kiire ja painostus saattavat vaikuttaa jopa sopimuksen pätevyyteen”, Heiska kertoo.

Korkein oikeus julisti viime vuonna pätemättömäksi sopimuksen, jonka harkintaan oli annettu vain kaksi tuntia aikaa eikä työntekijälle jäänyt mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen siihen sitoutumista.

Jos työnantaja painostaa laittamaan nimen paperiin, miettimisajan pyytämistä voi perustella esimerkiksi sillä, että haluaa selvittää paketin vaikutuksia työttömyysturvaan, eläkkeeseen ja verotukseen.

Heiskan mukaan kannattaa sopia myös sellaisista yksityiskohdista kuten työtodistuksesta ja työnantajan omaisuuden palauttamisesta. Sopimukseen kirjataan tavallisesti myös salassapidosta ja tiedottamisesta sopiminen, mahdollisen kilpailukieltosopimuksen kohtelu ja vaatimuksista luopuminen.

Mieti mitä haluat

Diili voi vaikuttaa erorahan ansiosta hyvältä, mutta Sarianna Heiska muistuttaa, että paketilla on usein taloudellisia seurauksia, joita ei välttämättä hahmota. Työttömyysturvaan päättymissopimus aiheuttaa tavallisesti kolmen kuukauden karenssin.

Lisäksi eroraha aiheuttaa jaksotuksen, jonka ajalta ei myöskään makseta työttömyysetuuksia. Esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava eroraha aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotuksen.

”Irtisanomisajasta ja muista sopimukseen kirjaamattomista saatavista luopumisella voi niilläkin olla suuri taloudellinen merkitys.”

Joskus lähtöpaketin vastaanottaminen voi olla työntekijälle harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Tällainen tilanne voisi Sarianna Heiskan mielestä olla esimerkiksi sellainen, jossa työntekijä on jo pitkään miettinyt muutenkin työpaikan vaihtoa.

”Työntekijän ja työnantajan välinen suhde on voinut olla jo pitkään tulehtunut. On saattanut olla vaikka kiusaamista tai epäasiallista kohtelua, jolloin eropaketti voi tarjota työntekijälle nopean tavan ratkaista pitkään jatkunut hankala tilanne.”

Jos vastineeksi lähdöstä tarjotaan suurta erorahaa, sekin saattaa houkutella joitakin tarttumaan tarjoukseen. Tilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä ja siksi on huolella harkittava, haluaako suostua sopimuksen kaltaiseen järjestelyyn. Harkinnassa kannattaa huomioida tilanteen tausta.

Voi miettiä, ottaako mieluummin hyvän paketin vai jääkö katsomaan, tuleeko irtisanotuksi.

”Jos esimerkiksi epäilee, että työnantaja saattaisi seuraavaksi päättää työsuhteen laittomilla perusteilla ja painostaa työntekijää ottamaan surkean päättymissopimuksen, työntekijän kannattaa punnita, onko viisasta suostua sopimukseen ja samalla luopua riitauttamasta työsuhteen päättymistä jatkossa. Tai jos yhtiössä on jo massiiviset yt-neuvottelut menossa ja on suuri riski joutumisesta irtisanottavien joukkoon, voi miettiä, ottaako mieluummin hyvän paketin vai jääkö katsomaan, tuleeko irtisanotuksi.”

Sarianna Heiska kehottaa miettimään, mitä itse haluaa. Jotkut lähtevät ilomielin vähemmälläkin rahalla, toiset eivät halua lähteä, ellei korvaus poistumisesta ole suuri. Koska työttömyysturvaan tulee pääsääntöisesti kolmen kuukauden karenssi, yleensä alle kolmen kuukauden suuruiseen erorahaan ei hänestä kannattaisi tyytyä.

”Ylärajaahan sille ei ole. Ehdoista riippuen päättämissopimus voi olla joillekin hyväkin diili. Ja joka tapauksessa se kannattaa aina tarkistuttaa juristilla ennen allekirjoitusta.”

Teksti: Arja Kuittinen

Suomen Ekonomien juristit auttavat liiton jäseniä työelämän oikeudellisissa asioissa. Työsuhdeneuvontamme palvelee arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta, p. 020 693 205.

Lue myös:

Työsuhteen päättämissopimus – vaihtoehto irtisanomiselle