Ekonomien toimikunnat: ”Valtava mahdollisuus nähdä, miten yhteiskuntaan vaikutetaan”

Suomen Ekonomien toimikunnat – työelämätoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta ja yrittäjyystyöryhmä – ovat vaikuttamistyön ytimessä. Ryhmät valmistelevat päätöksiä, ehdotuksia ja suosituksia. Toimikunnan jäsenenä pääsee verkostoitumaan sekä oppimaan laajasti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.


Ekonomien toimikunnat Eyup Yilmaz
Eyüp Yilmaz ratkoo Ekonomien työelämätoimikunnassa sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa.

Ekonomien toimikunnat ovat hallituksen alaisia työryhmiä, joiden jäsenet tuovat Ekonomien toimistolle ja hallitukselle tärkeää tietoa ja osaamista suoraan ”kentältä”.

Eyüp Yilmaz opiskelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja on yksi Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan jäsenistä. Hänen mielipiteellään on siis painoarvoa siinä, millaista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä Ekonomeissa tehdään.

”Käsittelemme työelämätoimikunnassa erityisesti työn murrosta ja vaikutuksiltaan suurimpia muutoksia työelämässä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että moni asiantuntija ja ekonomi erilaisista taustoista ja aloilta kokoontuu yhteen. Pyrimme luomaan yhteisen näkemyksen, jota viemme eteenpäin Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoille”, Yilmaz sanoo.

Ekonomien toimikunnat ja etenkin työelämätoimikunnan toiminta perustuu Ekonomien keskeisimpään olemassaolon syyhyn – siihen, että kaikilla ekonomeilla olisi työelämässä asiat mahdollisimman hyvin.

Työelämätoimikuntaan valitaan 8–10 jäsentä kerrallaan ja se kokoontuu noin 5–7 kertaa vuodessa. Työelämätoimikunta muodostaa kannanottoja siitä, millaista ekonomien työ on tänään ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Toimikunta tukee Ekonomien edunvalvontaa ja työmarkkina-asioiden vaikuttamistyötä.

Työelämätoimikunnassa on mukana myös Annukka Erkheikki, joka työskentelee Suomen Rahapajassa account directorina.

”Mielestäni yksi suuria anteja on se, että joutuu erilaiselle alueelle kuin mihin moni ekonomi on omassa työssään tottunut. Mittareiden ja selkeiden tuottotavoitteiden sijaan toiminta on vaikuttamista, jossa on mukana lukuisia eri tahoja. Ekonomien toimikunnat opettavat, miten vaikutetaan asioihin keskipitkällä aikavälillä ja mitä kaikkea se suomalaisessa työelämässä vaatii”, Erkheikki kuvailee.

Annukka Erkheikki Ekonomien toimikunnat
Annukka Erkheikin mukaan toimikuntatyön suola on nähdä, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään eri toimijoiden ja instituutioiden kanssa.

Työelämätoimikunnan apua ja ehdotuksia tarvitaan erityisesti parin kolmen vuoden välein toistuvien työehtosopimusneuvottelujen aikaan. Jokaisen ammattiliiton toiminnassa on keskeistä vaikuttaa siihen, millaisilla ehdoilla sen jäsenet ovat mukana työelämässä. Työelämätoimikunta avustaa Suomen Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoita tässä tehtävässä.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu. Toiminnalla on paljon vaikutusta: ryhmän päätösten avulla Suomen Ekonomien hallitus muodostaa omat kantansa.

”Mielestäni olemme hyvin onnistuneet vaikuttamaan vaikkapa ajattelutavan muutokseen siitä, mitä työ on tulevaisuudessa. Esimerkiksi työaikalakiin liittyen ajateltiin ennen, että työ tapahtuu tiettyyn aikaan ja tietyssä paikassa. Nykyään on jo aika selvää, että työtä tullaan tekemään huomattavasti joustavammin”, Yilmaz sanoo.

Yilmaz ja Erkheikki kannustavat hakemaan työelämätoimikunnan jäseneksi.

”Tässä on valtava mahdollisuus kehittyä itse ja lisäksi ymmärtää, miten laajasti Suomen Ekonomit vaikuttaa. Tässä opittavat neuvottelu- ja argumentointitaidot sekä keskustelukyky eri taustaisten ihmisten kanssa eivät koskaan ole haitaksi.”

Yrittäjyystyöryhmä: Ekonomit ei ole vain palkansaajan asialla

Mainostoimistoyrittäjä Juuso Enala on Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsenenä vaikuttamassa siihen, että myös yrittäjien näkemys on mukana liiton toiminnassa.

Ekonomien jäsenistä muutama prosenttia on yrittäjiä, mutta maailma muuttuu nopeasti. Yrittäjyys on osa yhä useamman ekonomin työuraa. Jos ei päätoimisena, niin mahdollisesti sivutoimisena yrittäjyytenä. Myös yrittäjän kannattaa olla Suomen Ekonomien jäsen.

”Nykyään ei ole sellaista kiveen hakattua määritelmää kuin eläkkeelle jatkuva palkkatyö. Meidän tehtävämme on miettiä, miten työmarkkinat muuttuvat ja miten yrittäjyyden lisääntyminen vaikuttaa ekonomien sosiaalietuuksiin, työsuhdeturvaan, vakuutuksiin ja eläkkeisiin. Ekonomit ei ole vain palkansaajien asialla”, Enala toteaa.

Juuso Enala
Juuso Enala miettii yrittäjyystyöryhmässä, miten esimerkiksi yleistyvä kevytyrittäjyys ja itsensä työllistäminen muuttavat työmarkkinoita.

Yrittäjyystyöryhmään valitaan 8–10 jäsentä ja se kokoontuu nelisen kertaa vuodessa.

Työryhmä edistää ekonomiyrittäjyyttä, yrittäjien verkostoitumista, yrittäjämyönteistä ilmapiiriä sekä yrittäjyysasioita Ekonomien liittotasolla. Toiminnalla tavoitellaan parempaa yrittäjäelämää ja ekonomiyrittäjien järjestäytymisasteen nousua Suomen Ekonomeissa.

Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla.

Kokouksissa saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Yrittäjyystyöryhmä laati vastikään Ekonomien yrittäjyysasioista vastaavan asiantuntijan Ted Apterin kanssa Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelman. Ohjelma tehtiin, koska Suomen Ekonomeilla on yhteiskunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet vaikuttaa kasvuyrittäjyyden toimintaedellytyksiin.

Yrittäjyystyöryhmässä toimii myös opiskelija Samuel Latvanen. Hän pitää suurena etuoikeutena sitä, että pääsee työryhmässä keskustelemaan eri aloilta tulevien eri ikäisten ekonomien kanssa. 

”Ekonomien toimistolta tulee meille työryhmään näkemyksiä tai ponsi johonkin yrittäjyyteen liittyvään ajankohtaiseen asiaan. Meiltä kysytään näkemyksiä ja mielipiteitä niin sanotusti kentältä. Keskusteluiden jälkeen kerromme kantamme, ja Ekonomien yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaiset pääsevät tekemään työtään niin, että asialla voi olla – ja hyvin usein onkin – yhteiskunnallista merkitystä”, Latvanen sanoo.

Samuel Latvanen
Samuel Latvasen mukaan yrittäjyystyöryhmän jäsenyys antaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen.

Sekä Latvanen että Enala painottavat ainutlaatuista mahdollisuutta päästä vaikuttamaan yrittäjien työelämäasioihin.

”Olemme avaamassa latua. Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla. Kasvuyrittäjyysohjelman lisäksi olemme luoneet opiskelijoille suunnatun Unikorni-yrittäjyyskilpailun, jossa opiskelijat saavat sparrausta ja pääsevät pitchaamaan yritysideoitaan Leijonanluola-tyyliin.”

Koulutuspoliittinen toimikunta on saattanut monta isoa uudistusta alulle

Koulutuspolitiikan sektori on valtava. Suomen Ekonomien koulutuspoliittiset asiantuntijat eivät pysty yksin hoitamaan koko kenttää, vaan avuksi tarvitaan koulutuspoliittista toimikuntaa.

Toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja, opiskelija Fanni Holmström-Mikkonen kertoo, että toimikunnassa ideoidaan, linjataan ja pohditaan asioita kriittisesti. Tärkein tavoite on kauppatieteellisen koulutuksen laadun takaaminen.

On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia.

”Kannanottomme viedään eteenpäin Ekonomien toimistolle, josta sitten toteutetaan linjauksia käytännössä”, Holmström-Mikkonen kuvaa.

Koulutuspoliittisen toimikunnan jäseninä on tyypillisesti ihmisiä, joilla on laajaa osaamista ja kokemusta yliopistoista, ammattikorkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja opiskelijapolitiikasta. Mukaan toivotaan myös yritysmaailman edustajia, koska Suomessa koulutettavat opiskelijat työskentelevät pääasiassa yrityssektorilla.

Toimikunnassa tehdään konkreettista työtä, todellisuuteen istuvia ideoita ja ratkaisuja, joten osaamista ja ymmärrystä kentältä täytyy löytyä.

Pääasiallisesti koulutuspoliittinen toimikunta tekee vaikuttamista: kannanottoja, tiedon hankkimista ja yhteydenpitoa oppilaitoksiin. Kokouksia on noin viidesti vuodessa.

Toimikunta myös jakaa vuosittain 6 000 euron arvoisen Opetuspalkinnon erityisen ansioituneelle kauppatieteellisen koulutuksen kehittäjälle.

Yksi koulutuspoliittisen toimikunnan merkittäviä hankkeita on vastikään avattu myyntikoulu School of Sales, joka syntyi siitä ymmärryksestä, että myyntiosaamista tarvitaan Suomessa kipeästi lisää.

Samoin kauppatieteellisten yksikköjen yhteisten perusopintojen verkkototeutus on ollut Suomen Ekonomien käynnistämä hanke, jossa toimikunnalla oli suuri rooli. Tällaiseen projektiin tarvittiin ulkopuolelta tuleva koordinointi ja idea.

Toimikunnassa työskentely antaa aidosti mahdollisuuden vaikuttaa kauppatieteelliseen koulutukseen Suomessa.

”On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia”, Holmström-Mikkonen sanoo.

Ekonomien toimikunnat haku auki nyt

Työelämätoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta ja yrittäjyystyöryhmä hakevat nyt aktiivisia toimijoita kaudelle 2021–2023. Hae mukaan.

Teksti: Eve Tarkkonen

Kuvat: Aleksei Dernjatin

Lue myös:

Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma – pienestä versoo isoja vaikutuksia

Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Paikallisen sopimisen edistämiseen on löydyttävä ratkaisu

Paikallisen sopimisen kanssa on poljettu paikallaan jo vuosia, vaikka ratkaisun avaimet ovat käytännössä aivan käden ulottuvilla. Muutama vuosi sitten avainta jo käännettiin, mutta Suomen Yrittäjät töppäsivät ja lukko jäi avaamatta. Paikallisen sopimisen piti olla yksi budjettiriihen keskeisistä uudistuksista, mutta asia siirtyi valitettavasti jälleen hamaan tulevaisuuteen.


Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Muistellaanpa hieman, mihin homma kaatui vuonna 2016. Kolmikannassa oli päästy niinkin pitkälle, että paikallinen sopiminen olisi ollut mahdollista myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Työmarkkinajärjestöjen ehtona oli, että sopiminen tapahtuu työehtosopimusten mukaisesti ja yritykseen valitaan luottamusmies noudattaen työehtosopimusten määräyksiä. Käytännössä se tarkoitti, että luottamusmieheksi valittava henkilö kuuluu liittoon. Tämä oli Yrittäjille liikaa.

Sopimisen mahdollisuus myös luottamusvaltuutetulle

Suomen Ekonomit on jo vuosia puhunut paikallisen sopimisen laajentamisesta. Olisimme valmiit menemään jopa askeleen pidemmälle kuin vuoden 2016 ratkaisunetsijät.

Olisimme valmiit menemään jopa askeleen pidemmälle kuin vuoden 2016 ratkaisunetsijät.

Paikallisen sopimisen mahdollisuutta voisi laajentaa tietyin perustein myös luottamusvaltuutetulle, jonka asema ei perustu työehtosopimuksiin vaan lakiin. Edellä kuvattuun verrattuna sopiminen laajenisi järjestäytymättömien yritysten lisäksi myös aloille, joilla ei ole työehtosopimusta. Tämä kauhistuttaa suurinta osaa ay-liikkeestä.

Luottamusvaltuutetun oikeus sopia henkilöstöä sitovalla tavalla tulee kuitenkin olla rajoitetumpi kuin työehtosopimuksen mukaisen luottamusmiehen. Sopiminen perustuisi luottamusvaltuutetun neuvottelemaan puitesopimukseen, johon jokainen työntekijä voisi halutessaan liittyä.

Oikeus sopia edellyttää oikeuksia

Jos luottamusvaltuutetun sopimismahdollisuuksia laajennetaan, samalla pitää vahvistaa luottamusvaltuutetun asemaa ja turvata toimintaedellytykset. Käytännössä se tarkoittaa riittävää työsuhdeturvaa, tiedonsaantioikeuksia ja oikeutta kouluttautua tehtäväänsä. 

Lisäksi tarvitaan esimerkiksi ammattiliittojen kanneoikeus ja rekisteröintipankki paikallisille sopimuksille. Kanneoikeus olisi tarpeen työntekijöiden oikeusturvan vuoksi. Jos perälautana ei ole työehtosopimusta ja siihen perustuvaa riitojen ratkaisujärjestelmää, täytyy olla keino ratkaista paikallisen sopimisen tulkintaan liittyvät erimielisyydet.

Paikallisten sopimusten rekisteröinnillä taas turvattaisiin sopimukseen sidottujen työntekijöiden tiedonsaanti. Lisäksi voitaisiin valvoa, että paikalliset sopimukset ovat niiden sopimusten mukaisia, joihin ne perustuvat.

Kokeilemalla eteenpäin?

Näin pitkälle tuskin päästään vielä vuosiin. Olisi kuitenkin löydettävä uskallusta edetä ja kokeilla.

Pallo on taas kolmikantaisella työryhmällä, mutta odotukset eivät ole järin korkealla.

Voisiko ratkaisu löytyä vaikkapa siitä, että helpotettaisiin sopimista ensin mikroyrityksissä ja siitä saatujen kokemusten jälkeen arvioitaisiin jatkotoimenpiteet?

Joka tapauksessa pallo on taas kolmikantaisella työryhmällä, mutta odotukset eivät ole järin korkealla. EK on liittynyt Suomen Yrittäjien joukkoon niuhottamaan luottamusmiehen järjestäytymisvapaudesta ja ay-liike vierastaa edelleen luottamusvaltuutettu-termin käyttöä paikallisesta sopimisesta puhuttaessa.

Jos ratkaisua ei löydy, hallituksen olisi aika toimia itse. Tämän hallituksen osalta asian edistämisen ei pitäisi jäädä kiinni ainakaan osaamisesta.

Lue myös:

Työnantaja kieltää etätyön, voiko niin tehdä?

“Uusia työpaikkoja syntyy kasvuyrityksiin” – Suomen ekonomit esittää 10 keinoa kasvuyrittäjyyden edistämiseksi

Ekonomien kohtaama syrjintä työelämässä: Irti automaattiasetuksista

Rahoitusalalle ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kielto

YTN on julistanut rahoitusalalle ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellon torstaista 27.2. klo 8.00 lähtien.


kuvituskuva

Rahoitusalan neuvottelut aloitettiin jo marraskuun alussa, mutta valitettavasti ne eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Suurin kiistakysymys koskee palkankorotuksia.

YTN haluaa rahoitusalan esimiehille ja asiantuntijoille yleisen linjan mukaiset yleiskorotukset turvatakseen alan jäsenistön ostovoiman ja mediaanipalkkojen kehittymisen.

Ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellolla YTN haluaa vauhdittaa neuvotteluja ja päästä aidosti keskustelemaan tavoitteistaan. Lisätietoa tilanteesta löydät YTN:n nettisivuilta tästä linkistä.

Mikäli työskentelet rahoitusalalla, etkä ole saanut YTN finanssialan jäsenviestiä asiasta, olethan yhteydessä meihin: edunvalvonta@ekonomit.fi.

Vastaamme samassa osoitteessa mahdollisiin tilanteeseen liittyviin kysymyksiin.

YTN:n päivystyspuhelin

YTN-liittojen jäseniä palvelee myös YTN:n päivystyspuhelin numerossa 040 352 3671.

Puhelimen päivystysajat ovat:

  • to 27.2. klo 9-17
  • pe 28.2. klo 9-17 sekä
  • ma 2.3. alkaen ma-pe klo 9-15.

Voit myös lähettää kysymyksesi YTN-toimijoille sähköpostitse osoitteeseen finanssi@ytn.fi.

Tästä syystä 43 % ekonomeista saa palkankorotuksen

Kiinnostaako ansiokehitys? Jos kiinnostaa, niin kannattaa olla kiinnostunut myös työehtosopimuksista.


Mykkänen Riikka
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. +358445929939

Nimittäin Suomen Ekonomien palkkatutkimuksen mukaan merkittävin ekonomien kuukausiansioihin suotuisasti vaikuttanut yksittäinen tekijä oli työehtosopimuksiin perustuva yleiskorotus. 43 prosenttia ilmoitti saaneensa sen edellisen vuoden aikana. Työehtosopimuksista on siis hyötyä myös ekonomeille.

Kaikki eivät saa yleiskorotusta

Ongelmallista on kuitenkin se, että ekonomeista vain noin puolet kuuluu työehtosopimusten piiriin. Toinen puolikas työskentelee aloilla, joissa ylemmille toimihenkilöille ei ole työehtosopimusta. Miten heidän palkalleen on käynyt?

Osa on varmasti palkittu meriittikorotuksella esimerkiksi hyvän suoriutumisen perusteella. Tai tavoitteet ovat täyttyneet ja tulospalkkio ilahduttanut palkkapäivänä. Ja onpa niitäkin työnantajia, jotka maksavat yleiskorotuksen kaikille työntekijöille yhtäläisesti, vaikka kaikilla henkilöstöryhmillä ei työehtosopimusta olisikaan.

Mutta selvää on, että merkittävällä joukolla palkka ei ole liikahtanut ylöspäin. Lähes kolmannes palkkatutkimukseen vastanneista ilmoitti, että palkka on vuoden tarkastelujaksolla pysynyt ennallaan.

Saipa yleiskorotuksen tai ei, niin palkasta kannattaa puhua

Myös itse voi olla aktiivinen ja pyytää esimiestä palkkakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Siihen kannattaa valmistautua huolella, miettiä perusteita palkankorotukselle, tuoda onnistumisia esille ja myös pyytää perusteita, joilla palkankorotuksen voisi saada.

Ja jos sillä kerralla ei tärppää, niin yrittää seuraavana vuonna uudestaan.

Eikä palkan kehittymistä kannata tietenkään pelkkien yleiskorotusten varaan jättää. Etenkin kun ne ovat viime vuosina olleet kilpailukykytietoisessa Suomessa varsin maltillisia. Vuosi 2017 mentiin jopa nollalinjalla kuuluisan kiky-sopimuksen hengessä.

Pieni mutta merkityksellinen korotus

Yleiskorotuksen korkoa korolle -vaikutusta ei silti kannata aliarvioida.  Ekonomien mediaanipalkassa, joka on 5 000 euroa, yhden vaivaisen prosentin korotus joka vuosi nostaa ansiotasoa kymmenessä vuodessa noin 520 euroa.

Vuositasolla korotus ei paljon lämmitä, mutta sillä on merkitystä jatkuvassa taistelussa inflaatiota vastaan. Jos palkansaajien ostovoima säilyy, myös talouden rattaat pyörivät varmemmin. Yleiskorotusta ei siis pidä väheksyä.

Jääkö työmarkkinakierroksen päänavaus tulevalle vuodelle?

Ylempien toimihenkilöiden lakot teknologiateollisuudessa ja suunnittelu- ja konsulttialalla ovat tältä erää ohi. Ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellot päättyvät nyt perjantaina 20.12. eli joulun yli mennään ilman työtaistelutoimia.


Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Nyt on luonnollisesti työnseisausten arvioinnin aika puolin ja toisin. Samanaikaisesti neuvotteluissa pyritään kuitenkin edistymään ja jatkoa mietitään. Neuvottelujärjestö YTN:n historian laajin lakko vaikuttaa olleen kattava, ja myös ekonomeja siihen on osallistunut merkittävä määrä. Lakossa olleiden pitää muistaa hakea lakkoavustusta 31.12.2019 mennessä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ltä sähköisellä lomakkeella, jonne pääset täältä.

Esimiehet ja asiantuntijat eivät tyydy vähempään

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden, siis myös ekonomien, osalta sovittelua on käyty koko kuluvan viikon ajan. Toiveita neuvottelutuloksen saamiseksi tälle vuodelle täytyy pitää yllä, mutta kovin todennäköiseltä se ei tällä hetkellä vaikuta.

Julkisuudessa on ollut esillä, että Teknologiateollisuus on Teollisuusliiton pöydässä poistanut kilpailukykysopimuksen mukana tulleet 24 ylimääräistä työtuntia työntekijöiltä. Ylemmille toimihenkilöille työnantaja kuitenkin edellyttää edelleen minimissään helatorstain muuttamista työpäiväksi. Olisi erikoista, että työntekijöillä se olisi pyhäpäivä, mutta esimerkiksi ekonomeilla työpäivä.

Vielä erikoisempaa on se, että Teollisuusliitolle on annettu jo kaksi sovintoesitystä, jotka on hylätty, mutta esimiehille ja asiantuntijoille ei ole edes tarjottu sopimusta tai sovintoesitystä koko neuvottelujen aikana.

Toivottavasti kattava työnseisauksiin osallistuminen ymmärretään kannanottona sille, että esimiehet ja asiantuntijat haluavat vähintään samat ehdot kuin Teollisuusliitto.

Kierroksen avaajaa odotetaan

Työehtosopimukset ovat päättyneet monilla muillakin aloilla, mutta näissä neuvottelupöydissä odotetaan työmarkkinakierroksen päänavausta. Esimerkiksi finanssialalla tähtäillään kohti ensi vuotta ja toden teolla käynnistyviä neuvotteluja. Kaikissa pöydissä keskeisenä kiistakysymyksenä ovat kiky-tuntien kohtalo sekä ostovoimaa kehittävä palkkaratkaisu.    

Kaikkien katse onkin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelupöydässä, josta odotetaan sopimusta ja kierroksen avausta.

Reilu työehtosopimus joululahjaksi?

Vahvaa uskoa ei siis ole siihen joulun ihmeeseen, että reilu työehtosopimus löytyisi paketista. Mahdotonta se ei toki ole, mutta toistaiseksi myöskään Teollisuusliiton pöydästä ei ole kantautunut tietoa isoista edistysaskeleista, varsinkin kun tänään valtakunnansovittelijan sovintoesitys hylättiin. 

Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja luottamusta siihen, että sopu lopulta löytyy myös työmarkkinapöydissä. Jos ei vielä nyt vuoden päätteeksi, niin uutena hyvänä vuotena. 

Ajankohtaista työmarkkinaneuvotteluista

Työehtosopimusneuvotteluja käydään nyt monilla aloilla. Pysy ajan tasalla seuraamalla viestintäämme.


Ylemmät Toimihenkilöt YTN jätti 24.11. noin 50 teknologiateollisuuden yritystä koskevan lakkovaroituksen teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan sopimusaloille. Lakkovaroitus koskee kaikkia näissä yrityksissä työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä.   Teknologiateollisuudessa ylempien toimihenkilöiden kolmen päivän lakko toteutuu 9.–11.12.2019, mikäli sitä ennen ei päästä sopimukseen. Suunnittelu- ja konsulttialalla lakko toteutetaan 9.–18.12. välisellä ajalla kolmessa kolmen päivän jaksossa, jos sopimusta ei ole sitä ennen syntynyt. Tiedotamme lisää tilanteen edetessä.  
Painostustoimien piirissä olevat yritykset ja lisätietoa täältä: https://ytn.fi/tes-ja-sopimustoiminta/neuvottelut/   Uusimman tiedon tilanteesta teknologiateollisuuden alalla löydät tästä 5.12. lähetetystä jäsenkirjeestä sekä suunnittelu- ja konsulttialalla tästä 5.12. lähetetystä jäsenkirjeestä.
Jos sinulla on kysyttävää, voit soittaa päivystysnumeroon 040 352 3671 (ma–su kello 8–18) tai laittaa sähköpostia edunvalvonta@ekonomit.fi.   Parhaiten pysyt tilanteen tasalla seuraamalla:

sekä somekanavia

Muita hyviä kanavia ovat:

Vastaamme myös jäsentemme kysymyksiin osoitteessa: edunvalvonta@ekonomit.fi

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva:
Pixabay

”Kiky-tunnit tulevat olemaan tes-neuvottelujen kuuma peruna”

Tiedätkö, mistä ekonomeja ja heidän työnantajiaan edustavat liitot tänä syksynä neuvottelevat? Suomen Ekonomien Riku Salokannel avaa tärkeimmät kysymykset, joissa valmistaudumme tekemään hartiavoimin töitä jäsentemme etujen puolesta.


polkupyöräilevä nainen

Kuulostavatko työmarkkinaneuvottelut etäiseltä asialta? Ei hätää. Ei niiden erityisen rakkailta ja läheisiltä tarvitsekaan tuntua. 

Lopputuloksesta kannattaa silti olla kiinnostunut. Harva ehkä hahmottaa, miten valtava merkitys ekonomin arkeen, jaksamiseen ja myös lompakon paksuuteen tes- eli työehtosopimusneuvotteluilla onkaan. 

Työnantajien ja työntekijöiden edustajat istuvat taas syksyllä samaan pöytään ja esittävät alkuun ehkä etäisetkin näkemyksensä siitä, miltä työehtosopimusten piirissä olevien ekonomien ja muiden ylempien toimihenkilöiden työehtojen pitäisi näyttää. Neuvottelujen tuloksella on merkitystä myös niille noin joka toiselle ekonomille, joiden työpaikat eivät ole sitoutuneet työehtosopimukseen. Niissäkin työehdot määritellään pitkälti samojen sopimuslinjausten mukaisesti.

”Arviolta 75-80 prosenttia ekonomeista on työsuhteessa, jonka keskeiset ehdot määritellään työehtosopimusten perusteella, vaikka sopimusta ei työpaikalla olisikaan”, kuvaa työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.

Yleiskorotuksilla on iso merkitys

Neuvotteluissa esillä olevat asiat vaihtelevat, mutta yksi suurimmista väännön aiheista pysyy vuodesta toiseen samana: palkka ja sen korotukset. Vaikka julkisella sektorilla työskenteleviä lukuun ottamatta Suomen Ekonomien jäsenet sopivat palkkansa pitkälti itse työnantajansa kanssa, yleiskorotukset määrittää työehtosopimus. 

Eikä yleiskorotuksissa ole kyse mistään pikkujutusta. Riku Salokannel muistuttaa, että nimenomaan ne nostavat ekonomien palkkoja eniten. Suoriutumiseen perustuvia meriittikorotuksia saa yhä harvempi ekonomi.

Koska noin puolet ekonomeista ei ole työehtosopimusten piirissä, liiton haasteena on varmistaa yleiskorotusten mukainen palkan nousu myös heille.

Suomen Ekonomeilla on Salokanteleen mielestä velvollisuus huolehtia siitä, että ekonomien ostovoima säilyy tai jopa paranee. Yleiskorotuksista neuvotellessa on huomioon otettava inflaation lisäksi muun muassa verotus ja palkansaajille kohdistuvat kulut. 

”Jäsenemme haluavat, että heidän ostovoimansa säilyy ja palkkansa pysyy kilpailukykyisenä. Ja koska tämä hallitus ei ainakaan helpota ekonomien ostovoimaa veroratkaisuilla, yleiskorotusten on voitettava inflaation ja työntekijälle lisättyjen sivukulujen suuruus. Jo siksi korotusten pitäisi vuositasolla olla vähintään kahden prosentin suuruiset.”

Laki ei takaa paljonkaan

Moni muukin ekonomin työsuhteen eduista voisi lentää kuin vesi hanhen selästä, ellei asioista sovittaisi työehtosopimuksissa. Riku Salokannel ottaa ja listaa niitä, sormi sormelta.

”Otetaan vaikka lomaraha. Tiedämme, että se on jäsenillemme tärkeä, mutta siitä ei ole mitään lakia. Käytännössä lomarahan saaminen perustuu työehtosopimuksiin.”

Seuraava sormi: äitiys- ja isyysvapaan palkka. Sama homma. 

Salokannel jatkaa: sairausajan palkka. Siltä työnantajan on maksettava lain mukaan vain viikon ajan palkkaa, kaikki sen yli menevä perustuu liittojen neuvottelemiin sopimuksiin. Ja vielä on paljon muutakin neuvoteltua: monet vapaapäivät, samoin monella alalla lain edellyttämää pidemmät vuosilomat. 

Eikä työpaikoilla olisi ilman työehtosopimuksia niitäkään ihmisiä, jotka tukevat esimerkiksi yt-neuvottelujen iskiessä.

”Asiantuntijoina ja esimiehinä toimivat jäsenemme varmasti haluavat, että myös heitä edustaa silloin luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja.”

Salokannel heittää lopuksi karun vision: kaikki tämä voitaisiin viedä pois.

”Jos hiukan karrikoi, työnantajalla olisi oikeus poistaa kaikki tämä yksipuolisesti esimerkiksi rahoitusalan työehtosopimuksen päättyessä, jos sitä ei saataisi uusittua.” 

Eroon kiky-tunneista

Sopimusneuvottelujen sopassa on monta lusikkaa, eikä ekonomien etujen ajaminen ole siitä irrallista puuhaa. Riku Salokanteleen mukaan erityisen merkityksellistä myös ekonomien kannalta on, millaisiin tuloksiin keskeisten vientialan liittojen sopimuksissa päästään. Vuodenvaihteeseen mennessä todennäköisesti tiedetään, millaisia ratkaisuja syntyy esimerkiksi Teknologiateollisuudessa. 

Neuvottelut ovat jo hyvässä vauhdissa, eivätkä ne ole helpot, kun työnantaja- ja työntekijäpuoli käsittelevät muun muassa kilpailukykysopimuksessa vuonna 2016 sovittujen lisätuntien poistumista.

Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel kertoo Suomen Ekonomien jäsenten ilmaisseen vahvana toiveenaan, että kiky-tunneista pitäisi päästä eroon. Työnantajapuolella niistä puolestaan haluttaisiin pitää kiinni.

”Se tulee olemaan tämän neuvottelukierroksen kuuma peruna. Hallitus on jättänyt sen liittojen välillä neuvoteltavaksi asiaksi.”

Jos kilpailukykysopimuksen mukainen vuosittainen 24 tunnin työajan pidennys säilyy, Salokanteleen mukaan on vaarana, että se siirtyy pysyväksi käytännöksi. Se taas voisi vähentää myös ekonomeilta pysyvästi vapaiden pyhäpäivien määrää ja edellyttää viikonloppuna työskentelyä.

”Näin siksi, että osa työtunneista varmasti sijoitettaisiin niihin. Esimiesten ja asiantuntijoiden tuottavuutta ei työajan pidentäminen paranna. Sitä parantaa pikemminkin mahdollisuus tehdä työtä joustavammin ja virkeänä.”

Joustavuus tukee jaksamista

Ei raha tai vapaakaan kaikkeen silti riitä: työolojen pitäisi kaikin tavoin tukea työssä jaksamista. Suomen Ekonomit pyrkiikin huolehtimaan tulevissa tes-neuvotteluissa jäsentensä hyvinvoinnista monilla tavoilla. 

Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel mainitsee, että esimerkiksi matka-aikaan ja sen korvaamiseen liittyvät säädökset nostetaan esiin, samoin mahdollisuus etätyöhön ja tehtyjen tuntien siirtämiseen työaikapankkiin. Suomen Ekonomit on myös tuonut tes-pöydissä jo vuosia esiin esimiestyön näkökulmaa.

Työaikaa säätelevistä käytännöistä halutaan joustavia, jotta työn ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen onnistuisi hyvin. 

”Joustavan työelämän tukeminen on tärkeää, koska ekonomit tekevät todella paljon töitä. Parhaimmillaan lopputulos voi olla sekä työntekijän että työnantajan kannalta paras mahdollinen, kun jaksaminen paranee”, Salokannel sanoo.

Suomen Ekonomit ajaa myös sitä, että yritysten palkkausjärjestelmät olisivat avoimia ja läpinäkyviä. Tällä hetkellä niin ei useinkaan ole. Siksi asiantuntijan tai esimiehen on mahdoton tietää, millä portaalla hän palkkausjärjestelmässä on ja mitä hänen pitäisi tehdä päästäkseen seuraavalle portaalle.

”Useimmilla ekonomeilla on sopimuspalkka. Jos palkkausjärjestelmä olisi avoin, se edistäisi myös työelämän tasa-arvoa. Naamakertoimen ja sukupuolen vaikutus poistuisi, jos pätevyyden ja vaativuuden vaikutukset palkkaan määriteltäisiin yrityksissä avoimesti.”

Ekonomien puolestapuhuja

Tästäkin kaikesta huolimatta on vielä paljon heitä, jotka eivät näe ammattiliittoon kuulumisesta koituvan itselleen erityistä hyötyä. Miksi jokaisen ekonomin mukana oloa jäsenenä tarvitaan, Riku Salokannel? 

Työmarkkinajohtajan ei tarvitse kauaa miettiä syitä, joilla perustella liittoon kuulumista. Salokannel puhuu joukkovoiman puolesta: Mitä enemmän kauppatieteilijöitä on Suomen Ekonomien takana, sitä suuremmalla mandaatilla ammattiliitto pystyy puhumaan ekonomien puolesta.

”Kukaan muu kuin me ei myöskään lähtökohtaisesti mieti nimenomaan ekonomin näkökulmasta hänen työsuhdettaan, hänen etujaan ja miltä hänen työnsä pitäisi näyttää. Ja tee niiden eteen asioita. Samaan aikaan työnantajapuolella yritykset ovat vahvasti järjestäytyneitä ja huolehtivat siitä, että työnantajan etuja ajetaan voimakkaasti.” 

Ekonomijäsenten puolesta puhuminen tarkoittaa tarvittaessa tiukasti siinä pitäytymistä, mitä jäsenten enemmistö on ilmaissut toivovansa. 

”Haluamme luoda parempaa työelämää ekonomeille, mutta ei täällä ole ketään Pasilan miestä tai naista, joka päättäisi jäsenten puolesta asioista. Teemme tätä työtä täysin jäsentemme toiveiden mukaisesti. Työelämän täytyy elää ajassa ja muuttua, ja haluamme osaltamme olla muuttamassa sitä harkitusti ja hallitusti. Ja niin, että työelämän muutoksista puhuu joku myös ekonomin äänellä.”

Akavaan kuuluvia ammattiliittoja kuten Suomen Ekonomeja edustavat työehtosopimusneuvotteluissa yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Viestintää syksyn tes-neuvotteluista ja niiden etenemisestä voit seurata osoitteista ytn.fi ja juko.fi.

Teksti Arja Kuittinen

Työradiossa ruoditaan työelämää ja ammattiliittoja

Tänään 13.5. starttaa Suomen Ekonomien tuottama Työradio-podcastsarja. Työradiossa puhutaan reippaalla otteella, mutta hyvässä hengessä työelämästä, työmarkkinajärjestelmästä ja ammattiliitoista viiden jakson verran.


Työradio Potkut vai ei? -jakson kuva

Suomen Ekonomit haluaa herättää keskustelua jäsenistönsä uraan liittyvistä tärkeistä aiheista, kuten esimerkiksi jatkuvasta osaamisen kehittämisestä ja työelämän tasa-arvosta. 

Lisäksi nostetaan kissa pöydälle ja puhutaan rohkeasti niistäkin asioista, jotka ovat etujärjestölle haastavia ja mahdollisesti myös syy siihen, ettei liittoon haluta kuulua. Yhdessä jaksossa esimerkiksi ruoditaan sitä, onko ammattiliitoista tullut yhteiskunnallisen kehityksen jarru sen sijaan, että ne olisivat aktiivisesti kehittämässä työelämää nopean ja väistämättömän työelämämurroksen keskellä. 


Keskustelut juontaa Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen ja vieraina on suomalaisia vaikuttajia ja työelämän asiantuntijoita. Työradio löytyy Suplasta

Spotifysta ja Applen podcast -sovelluksesta.

Työradion jaksot, ilmestymisaikataulu ja keskustelijat:

ma 13.5.  Jakso 1: Onko ammattiliittojen aika ohi?

Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari ja Riku Salokannel, Suomen Ekonomit.

ma 20.5. Jakso 2: Tasa-arvo ei etene lässyttämällä

Annica Moore, Mothers in Business ja Kosti Hyyppä, Suomen Ekonomit.Haastattelussa Kaisa Lipponen, Neste.

ma 27.5. Jakso 3: Ay-liike on ei-liike

Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Riku Salokannel, Suomen Ekonomit.
Haastattelussa Jyri Häkämies, EK.

ma 3.6.  Jakso 4: Ekonomi on kuollut – eläköön ekonomi!

Opiskelija Ulla Vilkuna, Aalto-yliopisto sekä Suvi Eriksson ja Arja Parpala, Suomen Ekonomit.
Haastattelussa Piritta Jokelainen, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

ma 10.6.  Jakso 5: Irtisanominen on helppoa ja halpaa

EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ja Riku Salokannel, Suomen Ekonomit.
Haastattelussa Janne Makkula, Suomen Yrittäjät ja Kristiina Markelin, Handelsbanken.