Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.


Koronavirus UKK

Koronavirus vaikuttaa työtilanteeseeni ja tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset, kun koronavirus on aiheuttanut irtisanomis- tai lomautustilanteen: Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronavirus on aiheuttanut lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia. Muutoksista kerrotaan alla olevissa vastauksissa.  Lisää tietoa työehtosopimuksiin sovituista muutoksista löydät YTN:n sivuilta. Koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja muutosten voimassaolosta löytyy myös täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Koronaviruksen vuoksi työsopimuslakiin on tehty määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskeva väliaikainen muutos. Sen mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän työntekijän. Lakimuutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Muutos ei koske julkista sektoria. Työnantaja saa lomauttaa valtioon, kuntaan, kuntayhtymään, Kansaneläkelaitokseen, Ahvenanmaan maakunnan hallitukseen sekä evankelis-luterilaiseen tai ortodoksisen kirkkoon määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Koronavirus aiheutti sen, että yhteistoimintalakiin tehtiin tilapäinen muutos. Sen mukaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä viidessä päivässä, jollei yhteistoimintaneuvottelussa sovita toisin. Lakimuutos koskee yksityisiä työnantajia. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu neuvotteluajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään.  Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Lomautusilmoitusaikaa on koronaviruksen vuoksi lyhennetty. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria. Muutoksen johdosta työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko, lomautuksesta on ilmoitettava 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. YTN:n sopimusaloilla on sovittu lomautusilmoitusajan väliaikaisesta lyhentämisestä viiteen päivään. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Toimi näin jos sinut lomautetaan

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit lähettää ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo 1 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksen

Muistathan lomautettunakin pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeistamalla tavalla. Ilmoita myös aina TE-toimistoon, kun tilanteeseesi tulee muutoksia. Erityisesti lomautusajan muuttuessa alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyessä kokonaan on tärkeää, että ilmoitat asiasta heti myös TE-toimistoon ja kassaan.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Koronavirus: Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos koronavirus sairastuttaa lapsen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos koronavirus sairastuttaa minut ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu kesälomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille kesälomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voiko koronavirus aiheuttaa vuosilomani peruuntumisen?

Työantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Koronavirus: Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin koronavirustilanteessa?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Voiko työnantaja kieltää etätyön, vaikka työni voisi tehdä myös etänä?

Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin siksi, että koronavirus peruuttaa lentoja?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä, kun koronavirus on aiheuttanut niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta koronatilanne tulee näkymään hakemusmäärien erittäin runsaana kasvuna. KOKO-kassa tekee kaikkensa, jotta käsittelyajat eivät venyisi liian pitkiksi. Lue KOKO-kassan tiedote aiheesta. 

Jos sinulla on kysymyksiä työttömyysturvasta, ota ensisijaisesi yhteyttä Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Palvelemme arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa p. 020 693 273.  

Voiko yrittäjä päästä työttömyysturvan piiriin koronavirustilanteessa? Mitä pitää tehdä?

Yrittäjä voi saada Kelan työmarkkinatukea, kun koronavirus on aiheuttanut yritystoiminnasta syntyvän tulon laskemisen. Rajatulo työmarkkinatuen saamiselle jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden on 1090 euroa kuukaudessa. Muutos on voimassa 16.3.–31.12.2020. Työmarkkinatukea haetaan Kelasta.

Ansiopäivärahan osalta yrittäjän työttömyysturvaan ei tehty muutoksia. Ansiopäivärahaa voidaan jatkossakin maksaa yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle yrittäjälle, jos yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on sivutoimista tai lyhytkestoista.

Muista ilmoittautua TE-toimistoon kokopäivätyönhakijaksi heti, jos työsi ovat loppuneet.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa koronavirusta?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako koronavirus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma Koronavirus UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa, jotta koronavirus ei leviä.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset siitä, miten koronavirusta ehkäistään ja miten toimitaan tartunnan sattuessa kohdalle.

Kiinteistönvälittäjä Roni Arvonen: ”Kurinalaisuus kannattaa”

Ekonomi-lehden vauraus-teemanumerossa Roni Arvonen kertoo uskovansa, että tie vaurauteen on kivetty ikiaikaisilla hyveillä: työteliäisyydellä, kurinalaisuudella ja säästäväisyydellä.


Roni Arvonen
Roni Arvosen mukaan myyntityössä on hyötyä siitä, että kauppatieteellinen tutkinto auttaa asiakkaiden luottamuksen voittamisessa.

Kiinteistövälittäjä Roni Arvonen: ”Olen maalta kotoisin. Kolmevuotiaana heitin perunapellolta kiviä ojaan ja sain markan per kivi. Tein paljon töitä, ja perunannostossa olin eniten. Kyse ei ollut siitä, että elämä olisi ollut jotenkin ankaraa, mutta ei tunnettu vaihtoehtoja: kaikki olivat töissä.

Isän puolelta meidän suvussamme ei vieläkään ole yhtään työtöntä. Suvun miehet tekevät paljon sellaisiakin juttuja, joita ketään ei huvita tehdä, mutta se tehdään silti. Sellaiset ovat minun roolimallini. Joulukuussa 2016 aloin kirjoittaa gradua Turun kauppakorkeakoulussa. Huomasin, että graduhan tulee nopeasti, kun kirjoitti aina aamuviidestä eteenpäin. Silloin ei kukaan häirinnyt. Ne olivat tuottavia tunteja.

Nyt herään aamuisin klo 5.55 ja klo 6.05 menen ystävien kanssa taloyhtiömme salille. Luonteeltani olen kyllä yökukkuja, kaukana aamuihmisestä. Mutta homman nimi on se, että vaikka herääminen aamulla on vaikeaa, olen hyväksynyt sen.

Homman nimi on se, että vaikka herääminen aamulla on vaikeaa, olen hyväksynyt sen.

Päivätkin tulevat hyvällä tavalla pitkiksi. Jos valitsee tehdä tänään vain kivoja juttuja, tulevaisuus ei ole niin kirkas kuin toivoisi.

Kaikki valintani elävät ajassa. Nyt olen kiinteistönvälittäjä LKV, ja työskentelen partnerina Bo LKV:ssä. Se tarkoittaa käytännössä tosi aggressiivista palkkiomallia. Jos saa myytyä huomattavan määrän, kompensaatio on iso, mutta jos ei saa myytyä, tulee äitiä ikävä. Lähdin tähän sillä ajatuksella, että olen muutaman vuoden, kerään sopivasti pääomaa, rakennan verkostoa ja opettelen tosi hyväksi myyjäksi. Nyt se alkaa olla sillä tolalla.

Uskon, että ihminen oppii mitä vain.

Tulevaisuudessa odottaa hyppy yrittäjyyteen, koska ajattelen, että yrittäjyydessä on se oikea vapaus. Tämä on viimeinen palkkatyö, jossa olen. En silti tiedä vielä lainkaan, minkä alan yrittäjäksi ryhdyn. Uskon, että ihminen oppii mitä vain. Bisneksen lainalaisuudet ovat samat, toimialasta riippumatta.

On suurin riski olla ottamatta riskiä. Oma tulevaisuuden yritys voi tietysti olla riski, mutta sen eteen olen valmis uhraamaan aikaani ja tekemään töitä. Koskaan en riskeeraa kaikkea, enkä sijoitussalkkuani varsinkaan. Haen sellaista riskiä, että upside on huomattavan iso ja downside minimoitu.

Koskaan en riskeeraa kaikkea, enkä sijoitussalkkuani varsinkaan.

Vauraita ihmisiä yhdistää se, että kun kerran saa omalla työllä tilin plussalle, se on siitä eteenpäin niin. Aina ylijäämäinen talous, se on mottoni. Pitää maksaa ensin itselle, ennen kuin maksaa yhtään laskua. Euro, jonka laitan säästöön tänään, on minulla ikuisesti töissä.

Lempiharrastukseni on lukeminen. Luen bisneksestä, myynnistä ja elämäkertoja, koska se mikä ei kasva, kuolee. Opiskelu ei lopu kauppakorkeakouluun.”

Juttu on julkaistu Ekonomi-lehdessä 1/2020. Numeron teemana oli vauraus.

Teksti Mari Schildt – Kuva Vesa Laitinen

Lue myös:

Voglian toimitusjohtaja Katriina Virtanen: ”Paras vaurauden merkki on onnellisuus”

“Uusia työpaikkoja syntyy kasvuyrityksiin” – Suomen ekonomit esittää 10 keinoa kasvuyrittäjyyden edistämiseksi

Myyntikoulu nostaa myyntiosaamisen uudelle tasolle

Jan Ropponen: Ensi vuoden isot kaupat tehdään nyt

Milleniaalit havittelemassa merkityksellisyyttä

Maanantaina julkaistiin Nuorisobarometri 2019, jonka teemana oli työ ja yrittäjyys. Yhtenä tärkeimpänä havaintona esiin nousi se, että nuoret kokevat työn merkitykselliseksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa käytännössä?


Hellman Veera
Avustava asiantuntija
p. +358503858229

Työmarkkina-asioista kiinnostuneiden olisi hyvä olla kiinnostunut tutkimuksen tuloksista, koska se kertoo niiden ihmisten elämästä, jotka vasta ovat siirtyneet tai siirtymässä työelämään. Jokaista tutkimusta leimaa se, että nuoret eivät ole mikään homogeeninen joukko, vaan nuoriso koostuu yksilöistä siinä missä kaikki muutkin ikäryhmät. Tutkimuksesta voi hyvin vetää johtopäätöksiä, mutta mitä asiat tarkoittavat käytännössä? Sen tietävät vain yksilöt itse. 

Merkityksellisyyden lisäksi mielenkiintoinen havainto oli se, että milleniaalien suhde työhön eroaa hieman aiemmista sukupolvista. Nykyisin työ ei ole vain moraalinen pakko tai keino ansaita elanto. Se on mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Suurin osa kokee työnteon mielekkääksi ja yrittäjyyden suosio on kasvussa.  

Työ on milleniaaleille mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Sukupuolten välillä on kuitenkin vielä huomattavissa eroja työmarkkina-asemaan suhtautumisessa ja tulevaisuuden näkymissä. Nuorten ikäpolvessa naiset ovat enemmän huolissaan työhön liittyvistä kysymyksistä sekä omasta jaksamisestaan. 

Onko 37,5 tuntia viikostasi merkityksellisiä? 

Merkityksellisyydestä työelämässä on kirjoitettu viime aikoina paljonkin. Filosofian Akatemian Frank Martela on yksi heistä, joka on tutkinut aihetta ja kirjoittanut siitä muun muassa kirjan. Hän muistuttaa, että vietämme jokaisesta arkipäivästä keskimäärin kahdeksan tuntia töissä. Kauppatieteiden opiskelijan matematiikalla laskettuna voisi siis olla suotavaa, että yksi kolmasosa päivästä ei olisi pelkästään hermojen venyttelyä ja hampaiden kirskuntaa. 

En usko, että on olemassa ketään, joka ei olisi tehnyt joskus elämässään työtä, josta ei sillä hetkellä olisi hirveästi nauttinut. Minullakin oli tällainen työ lukion ohella. Silloin työ oli lähtökohtaisesti mahdollisuus kerätä rahaa siihen, että minun oli mahdollista muuttaa pois kotoa.  

Työ oli ihan ok. Mutta jos vertaan sitä esimerkiksi sitä seuranneisiin työsuhteisiin, merkityksellisyyden ja mielekkyyden tunne oli melko kaukana siitä, mitä se on tänä päivänä. Toiselle sen sijaan kyseinen työ voi olla hyvinkin merkityksellistä ja mielekästä, ja hyvä niin. 

Sanotaan, että merkityksellisyyden peruspilareina on, että työssä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja mahdollisuus tehdä hyvää työn kautta. Merkityksellisestä työstä ei hyödy pelkästään työntekijä, vaan myös työyhteisö ja sitä kautta myös ympäröivä yhteiskunta.  

Se, mitä merkityksellisyys jokaiselle tarkoittaa, on yksilöllistä, ja siksi sitä olisikin hyvä miettiä tasaisin väliajoin.  

On myös meidän itsemme vastuulla, että teemme työstämme merkityksellistä.

Välillä on mielestäni täysin ok, että työpäivän jälkeen joku ottaa päähän. Se on inhimillistä. On kuitenkin myös meidän itsemme vastuulla, että teemme työstämme merkityksellistä. Merkityksellisyys kaipaa myös johtamista. Kyseessä on siis jokaisesta meistä lähtevä projekti, jota työstetään yhdessä työyhteisön kanssa. 

Samalla kun milleniaalit ja me Z-sukupolven edustajat mietimme merkityksellisyyttä työelämässä, työn tekemisen tavat ja muodot muuttuvat jatkuvasti. Saattaa olla, että parin vuoden päästä olen osittain palkkatöissä ja osittain työllistän itseni oman yrityksen kautta. Miltä siis työviikkoni tuleekaan näyttämään jatkossa? Sitä en tiedä, eikä sen edes niin väliä. 

Haluaisin nostaa esille pari seikkaa, jotka juuri minusta, kaupunkipyöräilevästä Z-sukupolven kauppatieteilijän alusta, voisivat tehdä työstä merkityksellistä.  

Jos kuitenkin haluaisin spekuloida sitä, mitä odotan nykyiseltä tai tulevilta töiltäni, haluaisin nostaa esille pari seikkaa, jotka juuri minusta, kaupunkipyöräilevästä Z-sukupolven kauppatieteilijän alusta, voisivat tehdä työstä merkityksellistä.  

Aluksi haluaisin, että minulla on tulevaisuuden näkymiä työssäni. Voisin siis edetä urallani tekemällä niitä asioita, joita teen ja että voisin oppia tekemällä ja olemalla tekemisissä minua osaavampien ihmisten kanssa.  

Toimeentulon merkitystä ei voi vähätellä, sillä onhan palkkapäivä usein mielekäs, mutta myös tärkeä päivä. Ilman toimeentuloa ei paljon laskuja ja vuokria maksella.  

Viimeiseksi haluaisin nostaa esille sen, mikä myös Nuorisobarometrissä nousi esille: halu tehdä arvojensa mukaista työtä.  

Toivottavasti myös sinä koet työn parissa viettämäsi keskimääräiset kahdeksan tuntia päivässä merkityksellisiksi. Mikäli näin ei ole, toivon, että löydät tavan tehdä työstäsi merkityksellistä yhdessä työnantajasi kanssa.

KylteriPlus-jäsenenä saat henkilökohtaista uravalmennusta jo opiskeluaikana:

Koronatutka auttaa ratkaisemaan kriisin aiheuttamia epäkohtia

Suomen Ekonomit avasi Koronatutkan, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmasta tai haasteesta, johon on törmännyt koronan aiheuttaman poikkeustilan takia esimerkiksi työpaikalla. Tutka haravoi erityisesti työelämään, yrittämiseen ja korkeakouluopiskeluun liittyviä haasteita.


Suomen Ekonomien Koronatutka auttaa ratkaisemaan kriisin aiheuttamia epäkohtia.

Ekonomit saavat jäseniltään tällä hetkellä noin tuhat koronatilanteeseen liittyvää yhteydenottoa viikossa. Välillä kysymysten joukosta nousee esiin ongelmia, joihin ei ole järkevää ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten tulkintaan liittyvästä asiasta.

”Juuri näitä jäsentemme työelämää hankaloittavia tilanteita haluamme löytää ja ratkaista ne”, kertoo yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen

Liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.

Mykkänen näkee, että liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.

”Haluamme olla jäsenillemme helppo kanava vaikuttaa. Monista työelämän kannalta keskeisistä asioista päätetään nyt kolmikantaisesti. Meillä on keskusjärjestö Akavan kautta suora yhteys näihin pöytiin”, Mykkänen toteaa. 

Mykkänen uskoo, että ilman ammattiliittojen työelämäosaamista kriisin vaikutukset olisivat vielä suuremmat.

”Kriisi on tehnyt ennen näkemättömällä tavalla selväksi, että ammattiliitot ovat keskeinen osa yhteiskunnan tukiverkostoa ja tärkeä palvelujen tuottaja.”

Lisätietoja: yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen, riikka.mykkanen@ekonomit.fi, p. +358445929939

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva
:

Vihaatko sinäkin kellokorttia turhaan?

Uudessa joustotyössä osan töistä saa tehdä varsin vapaasti missä ja milloin vain. Kuinka kätevää! Joustotyö tuokin monen asiantuntijan elämään vaikutusmahdollisuuksia ja vapautta. Mutta vapaudessa piilee myös vaara, jos työajan seuraaminen unohtuu.


Mykkänen Riikka
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. +358445929939

Joustotyössä työpäivän voi hyvällä omallatunnolla katkaista ja suunnata varhaisemmalle joogatunnille ruuhkaisten iltatuntien sijaan. Tai lyödä läppärin kannen kiinni kotona ja keskittyä pienten koululaisten kotiintuloon, välipalaan ja läksyihin. Töitä voi jatkaa sitten myöhemmin. 

Parhaimmillaan joustotyö helpottaa kiirettä, työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä itselle tehokkaimpien työskentelytapojen ja -aikojen löytymistä. Mutta kun työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy, täytyy niiden välille löytää tasapaino. Siinä auttaa työajanseuranta.

Moni asiantuntijatyötä tekevä kuitenkin suhtautuu melko negatiivisesti niin sanottuun kellokorttiin. Aivan turhaan. Työajan seuraamisessa ei ole kyse kyttäämisestä vaan työsuojelusta, ja se on tarpeen myös joustotyössä.

Monta hyvää syytä seurata työaikaa

Työajan seuraamisessa on järkeä ainakin seuraavista syistä:

1)    Jaksaminen ja hyvinvointi. Työpäivät venyvät helposti, kun kiireellinen projekti täytyy saada valmiiksi tai työ on yksinkertaisesti niin kiinnostavaa, ettei malttaisi lopettaa. Hetkellisesti hoppua ja pitkiä päiviä kestää, mutta ei vuoden ympäri.

2)    Työn oikea mitoitus. Jos jatkuvasti on hankaluuksia selvitä töistään normaalin työpäivän puitteissa, on syytä tarkastella työtapojaan ja ajanhallintaa mutta myös toimenkuvaa. Onko töitä yksinkertaisesti liikaa? Silloin on aika keskustella esihenkilön kanssa.

3)    Palkka. Työsopimuksessa on sovittu tietystä työajasta ja palkasta. Työaikaa seuraamalla työhön käytetyn ajan ja siitä vastineeksi saadun rahan suhde pysyy paremmin balanssissa. 

4)    Mainitsinko jo jaksamisen? Loppuun palamisesta kun on valitettavasti tullut jo lähes kansantauti.

Kaiken lisäksi työajan seuraaminen on helppoa, sillä tekniikka on löytänyt myös kellokortit. Työaikakirjanpitoa voi tehdä todella vaivattomasti esimerkiksi puhelimella.

Tiedosta vastuusi ja tunnista rajasi

Vastuu työajan seuraamisesta on työnantajalla ja se perustuu työaikalakiin. Siitä huolimatta omaa vastuuta ei pidä vähätellä. Jos työtä voi tehdä missä ja milloin vain, niin pomo ei ole selän takan sanomassa, että eiköhän riitä tältä päivältä. Se vastuu on työntekijällä itsellään. 

Työn kannalta on mielekästä seurata tuloksia ja aikaansaamista, mutta ihmisen kannalta on hyvä seurata myös työn tekemiseen käytettyä aikaa. Se on vahvasti omasta työkyvystä huolehtimista, ja työkyvyn tulisi kantaa noin 40 vuotta. 


Mitä joustotyö oikein on? 

Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta

Työaikalaki uudistui vuoden 2020 alusta. Lain merkittävin muutos on uusi työaikamuoto, joustotyö, joka soveltuu moniin ekonomienkin työtehtäviin. Olemme koonneet alle kysymyksiä ja vastauksia joustotyöhön liittyen.


kuvituskuva

Mitä joustotyö tarkoittaa? 

Joustotyö tarkoittaa nimensä mukaisesti joustavaa työaikajärjestelyä. Siinä töitä voi tehdä vapaammin silloin kun työtekijä haluaa, ja työskennellä voi muuallakin kuin työpaikalla.  

Mitä hyötyä joustotyöstä on? 

Joustotyö helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Joustotyö palvelee nykyajan työelämää, jossa työpäivää ei rytmitä enää kellokortti, vaan työ itsessään. 

Kuka voi tehdä joustotyötä? 

Joustotyö sopii tehtäviin, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyö sopiikin moniin asiantuntijatehtäviin ja tietotyöhön, joissa työväline, esimerkiksi kannettava tietokone, kulkee helposti mukana. 

Miten joustotyöstä sovitaan? 

Työnantaja ja työntekijä tekevät joustotyöstä kirjallisen sopimuksen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää joustotyöhön, eikä työntekijä voi siirtyä siihen ilman työnantajan suostumusta.  

Sopimuksessa on sovittava vähintään päivistä, jolloin työtä voi tehdä, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta sekä sovellettavasta työajasta joustotyösopimuksen päätyttyä. Sopimus kannattaa tarkastuttaa liiton työsuhdejuristilla ennen allekirjoittamista. 

Tarvitseeko joustotyössä seurata työaikaa? 

Kyllä. Työaikaa seurataan neljän kuukauden tasoittumisjaksoissa. Työntekijä kirjaa tehdyt työtunnit ja viikkolevon työnantajan osoittamalla tavalla ja työnantaja seuraa työaikakirjanpitoa.  

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana. Joustotyössä työtuntien kokonaismäärä ei siis varsinaisesti muutu. Sen sijaan työpäivän pituudessa voi eri päivien ja viikkojen välillä olla joustavammin vaihtelua.  

Jos esimerkiksi on tehnyt yhden viikon pidempää päivää, seuraavalla viikolla työpäivät voivat vastaavasti olla lyhyempiä. 

Miten joustotyöstä pääsee eroon? 

Kumpi tahansa, työnantaja tai työntekijä, voi irtisanoa joustotyösopimuksen milloin vain. Joustotyö päättyy seuraavan tasoittumisjakson lopussa, jonka jälkeen työntekijä siirtyy noudattamaan joustotyösopimuksessa sovittua työaikaa. 

Miten joustotyö eroaa liukuvasta työajasta? 

Liukuvassa työajassa työntekijällä on mahdollisuus tehtäviensä puitteissa vaikuttaa työpäivän alkamis- ja päättymisaikaan. Työ tehdään kuitenkin lähtökohtaisesti työpaikalla, kun taas joustotyössä työntekijä saa itse valita työntekopaikan. Liukuvaan työaikaan sisältyy aina myös kiinteä työaika, jolloin kaikkien on oltava työnantajan tavoitettavissa. Joustotyössä työntekijä voi päättää mihin vuorokauden aikaan työskentelee. 

Työaikalakia uudistettaessa liukumatuntien määrä nostettiin kolmesta neljään eli päivän aikana voi liukua korkeintaan neljä tuntia suuntaan tai toiseen. Liukumarajoista sovitaan työpaikalla. Joustotyössä ei ole päiväkohtaisia rajoja, kunhan viikkotyöaika on keskimäärin enintään 40 tuntia tasoittumisjakson aikana. 

Kertyykö joustotyössä ylityötä? 

Ylityötä ei lähtökohtaisesti kerry. Mutta jos ylityön tekemisestä on työnantajan kanssa sovittu ja lain tai työehtosopimuksen mukaiset ylityön edellytykset täyttyvät, työntekijä on oikeutettu ylityökorvauksiin.  

Joustotyön tarkoitus ei ole kiertää ylityöhön liittyviä korvauksia, vaan antaa työntekijälle mahdollisuus rytmittää työn tekemistä joustavammin.  

Mitä esimiehen pitää huomioida joustotyössä? 

Joustotyö edellyttää erityisesti hyvää itsensä johtamisen taitoa, mutta myös hyvää esimiestyötä. Joustotyö voi vaatia muutoksia johtamistavassa, kun työntekijät eivät ole entiseen tapaan työpaikalla.  

On tärkeää huolehtia siitä, etteivät joustotyöläiset erkaannu työyhteisöstä. Esimerkiksi säännölliset tiimitapaamiset tai toimistopäivät tukevat yhteisöllisyyttä ja lisäävät myös tiedonkulkua.  

Vaikka joustotyössäkin seurataan työaikaa, erityisen hyvin siihen sopii tuloksien ja aikaansaamisen seuraaminen. Tässä motivoivien mutta realististen tavoitteiden asettaminen ja mittarointi on tärkeää. Jos työntekijän työaika on kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin 40 tuntia viikossa, on syytä tarkastella toimenkuvan mitoitusta ja onko joustotyö ylipäätään sopiva työaikajärjestely tähän tehtävään.  

Mitä muuta on hyvä ottaa huomioon? 

Jotta työn tekeminen on sujuvaa, pitää työskentelyolosuhteiden, työvälineiden ja yhteyksien olla kunnossa. Lisäksi on tärkeää huolehtia tietoturvasta. Työyhteisössä kannattaa keskustella ja yhdessä luoda selkeät toimintatavat ja pelisäännöt. 

Jäikö vielä jotain kysyttävää? Ota yhteyttä edunvalvonta@ekonomit.fi, me vastaamme. 


Teksti: Riikka Mykkänen

Uusi työaikalaki on merkki paikallisen sopimisen edistämisestä

Uusi työaikalaki, joka astuu voimaan 2020 alusta, on hyvä esimerkki paikallisen sopimisen edistämisestä. Työelämä on muuttunut valtavasti 2000-luvulla ja perinteinen ”kasista neljään”-toimistotyöaika ei enää ole arkipäivää.


Hellman Veera
Avustava asiantuntija
p. +358503858229

Nykyaikana työn tekeminen, etenkin esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, on harvoin sidottu aikaan ja paikkaan. Kokoustaminen onnistuu etänä ja toisinaan on hyvä poistua neuvotteluhuoneista esimerkiksi kahvilaan tai kävelylle parantamaan maailmaa ja työelämää. Iso osa töistä on hoidettavissa läppärillä vaikka laiturin nokasta samalla, kun aamu on töiden sijaan pyhitetty esimerkiksi lenkkeilylle. Tällöin työt jatkuvat pidemmälle iltaan, mutta oma terveys ja vireys kiittävät aamuisesta päätöksestä. 

Joustoilla huomioidaan perheiden erilaiset tilanteet 

Jokaisessa kodissa on erilaisia tilanteita, joita joustava työaika ottaa paremmin huomioon. Lapsiperhearkeen kuuluvat erilaiset kyytitarpeet päiväkoteihin, kouluun ja harrastuksiin, kun taas lapsettoman arjessa voi olla muita arkea vauhdittavia tekijöitä. Sen vuoksi onkin hyvä, että uusi laki antaa myöden joustoa kolmella eri tavalla: liukuvalla työajalla, työaikapankin käyttämisellä sekä joustotyöajalla. Viimeinen näistä on uusin tuotos, joka antaa entistä laajemmat oikeudet päättää milloin ja missä työtä tehdään. 

Mikä ihmeen joustotyöaika? 

Joustotyöajasta voidaan sopia, jos yli 50% työajasta on sellaista, että työntekijä voi itsenäisesti päättää työaikansa sijoittelusta ja tekemispaikasta. Työnantajalla on oikeus edellyttää yhteisiin asioihin osallistumista, mutta muuten joustotyöaika antaa laajat mahdollisuudet sille, että työntekijä tekee työtä esimerkiksi kotoa tai muualta käsin. Sen sijaan, että kellokorttia leimataan päivittäin, tullaan työaikaa katsomaan jatkossa enemmän tuloksen kautta. Tämä huomio työntekijöiden yksilöllisiä eroja entistä paremmin. 

Joustotyöajan käyttöönotto vaatii työnantajan luvan lisäksi ennen kaikkea luottamusta molemmin puolin. Työnantajalta tämä vaatii hyviä esimiestaitoja samalla kun työnantajan on voitava luottaa siihen, että työntekijä suorittaa hänelle määrätyt tehtävät oikea-aikaisesti huolimatta työntekopaikasta. Ketään ei kuitenkaan saa pakottaa joustoihin. Siksi joustotyöajalle tarvitaan pelisäännöt, joissa jokaista osapuolta kuullaan ja kohdellaan samanarvoisesti. Joustotyöajan ja sopimisen onnistuessa, voi tämä tuoda lisää esimerkiksi viihtyvyyttä sekä tuottavuutta. Sen lisäksi voivat joustot edesauttaa myös työntekijöiden hyvinvointia. 

Riskinä joustotyöajan käyttöönotossa on se, että itsensä johtaminen on haastava laji. Työaikojen pituudesta on pystyttävä huolehtimaan ja se ei ole aina helppoa. Tämä näkökulma on otettava huomioon ja pidettävä huoli siitä, että yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia seurataan myös jaksamisen saralla. 

Jatkossakin työaikalakia tullaan soveltamaan niin, että esimerkiksi ylitöistä maksetaan korvaus. Myös asiantuntijat ja keskijohto kuuluvat uudistetun työaikalain piiriin. 

Askel kohti tulevaisuuden työelämää 

Työelämä tulee jatkossakin muuttumaan ja sen myötä myös työn tekemisen tapojen on pystyttävä elämään ajassa. Työaikalain muutos on hyvä askel eteenpäin. Ammattiliittojen tehtävänä on jatkossakin pitää huoli siitä, että työelämä elää ajassa eikä jää junnaamaan kaavoihin kangistuneisiin käytänteisiin. Joustotyöajalla voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointiin, kun perheen ja työn yhdistäminen on entistä helpompaa ja joustavampaa. Nyt tarvitaan yhteiset pelisäännöt ja ennakkoluuloton tahtotila, joilla joustotyöaika otetaan käyttöön.  

Pitkillä päivillä on hintansa – asiantuntijat tarvitsevat palautumista

Asiantuntijan työhön käyttämän ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin asiantuntijoiden työaikojen yhteyttä työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos suosittelee, että asiantuntijatyötä tekeville tarjotaan työssään tukea ja koulutusta ajanhallintaan. Erityisen tärkeää tämä on esimiestehtävissä oleville.


Kuvituskuva
  • Asiantuntijoiden työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen, tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen. Esimerkiksi voidaan sopia, että välillä on aikoja, jolloin työntekijän tulee olla nopeammin tavoitettavissa. Tämän vastapainona sitten taas on kiireettömämpiä jaksoja, valottaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen.

Suurin osa asiantuntijoista kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että esimiesasemassa työskentely pidentää työaikaa. Asiantuntijoista 79 prosenttia kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi.

Älypuhelimen käyttö pidentää työaikaa ja heikentää hyvinvointia.  Sitä vastoin mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin lisää hyvinvointia.

Myös työn imu, hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä edesauttavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa.

  • Huono uni ja palautuminen sekä työajan pituus muodostavat noidankehän. Edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla vaikuttavat pidentävästi seuraavan päivän työaikaan. Vastaavasti pidempi työaika heikentää seuraavan yön unen laatua ja aamun vireyttä, kuvaa Annina Ropponen.

Vapaa-ajalle ja levolle varattava riittävästi aikaa

Tutkimushankkeen perustella Työterveyslaitos suosittaa asiantuntijoiden työhön käyttämän ajan tekemistä näkyväksi. Vapaa-ajalle, palautumiselle ja levolle on jäätävä riittävästi aikaa. Työskentely on suositeltavaa jaksottaa niin, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunille käyntiä. Unelle on varattava riittävästi aikaa.

Myös asiantuntijat tarvitsevat työaikasuojelua

Hankkeen yhteistyökumppanina toiminut Suomen Ekonomit sai tutkimustuloksista tukea työaikanäkemyksilleen.

  • Työaikojen selkeä vaikutus hyvinvointiin kannattaa ottaa vakavasti. Tutkimus vahvistaa näkemystämme siitä, että asiantuntija ja esimiestyötä tekevien tulee ehdottomasti olla jatkossakin työaikalain soveltamisalan piirissä. Myös he tarvitsevat työsuojelua työaikojen osalta, sanoo Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.

Lisäksi Ekonomit pitää tärkeänä asiantuntijoiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa.

  • Yhä enemmän 24/7 logiikalla toimiva yhteiskunta aiheuttaa paineita työaikojen osalta. Paineista selvitään parhaiten kun työnantajat ja työntekijät yhdessä sopivat paikallisesti joustavista työaikakäytännöistä. Asiantuntijat ovat usein hyvin sitoutuneita työhönsä ja joustavat kyllä, jos myös heille itselleen tarjotaan mahdollisuus hyödyntää työaikajoustoja tarvittaessa, Mykkänen uskoo.

Työsuojelurahaston rahoittama Asiantuntijan työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin –tutkimus- ja kehityshanke toteutettiin 2016-2017 ja siinä hyödynnettiin Suomen Ekonomien yhdessä Ambientian kanssa kehittämää ajankäytön seurantasovellusta. Tutkimuksen aineiston muodostivat Aikani-sovelluksen puhelimeensa ladanneet vapaaehtoiset Ekonomien jäsenet ja erään IT-alan yrityksen työntekijät. Kyselyyn varsinaisen aineiston muodostivat ajankäyttötietoja vähintään neljän päivän ajalta tallentaneet ja kyselyyn vastanneet henkilöt.

Lisätietoja:

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 1392, annina.ropponen@ttl.fi
Riikka Mykkänen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit, 044 592 9939, riikka.mykkanen@ekonomit.fi

Tutkimusraportti. Asiantuntijoiden työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos 2018

Hankkeen nettisivut

Työväline ajankäytön seurantaan: Aikani