Unohda työt! Lomalla saa sulkea meilin ja työkännykän

Töistä on kesälomalla lupa irtautua täysin, ellei toisin ole työnantajan kanssa sovittu. Sama pätee myös pomoihin, joiden tulisi pikemminkin näyttää mallia lomien pidossa kuin kehua niiden jättämisellä pitämättä.


Jos työntekijä on lomalla, hänen ei lain mukaan tarvitse olla käytettävissä töihin.

Alkaneen kesän on käynnistänyt vilkas keskustelu johtajien lomista ja työviikkojen pituudesta. Kiihkeitä tunteita herätti Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde, joka kertoi kesäkuun alussa Kauppalehden haastattelussa, ettei ole pitänyt neljään vuoteen kesälomaa ja tekee 80-tuntisia työviikkoja.

Monet johtotehtävissä työskentelevät ovat sittemmin muistuttaneet, että johdon tehtävä on näyttää pikemminkin muille esimerkkiä pitämällä lomansa. Tätä näkemystä edusti muun muassa NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström Kauppalehden jutussa, jossa myös Gigantin toimitusjohtaja Laura Tarkka kertoi pitävänsä kiinni kuuden viikon vuosilomasta.

Koronakriisi vaikuttaa kuitenkin yleisesti lyhentäneen yrittäjien lomia, kertoo Suomen yrittäjien gallup. Tilastokeskuksen mukaan pisimpiä työviikkoja Suomessa tekevät johtajat.

Laki suojelee jaksamista

Kaikesta huolimatta: pomonkin pitää lomailla. Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä muistuttaa, että lepo ja säännöllinen ajatusten irrottaminen työstä on tärkeää kaikille asematasosta riippumatta. Myös johtajat ovat riskissä uupua etenkin, jos palautumiseen ei jää tarpeeksi aikaa.

Vaikka työpäivät herkästi venyvätkin, työaikalaki koskee myös useimpia esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleviä.

”Kun työaikaa ei määritellä erikseen, itsensä johtamisen taidot ja omasta jaksamisesta huolehtiminen korostuvat entisestään. Sama pätee myös joustotyöajan valinneilla.”

Ekonomeille on tuttua, että omaa osaamista tarvitaan ja arvostetaan.

Kun työtä on paljon ja se vie herkästi mukanaan, työhommia tulee usein hoidettua vapaa-ajallakin. Ekonomeille tuttua on sekin, että omaa osaamista tarvitaan ja arvostetaan työpaikalla tai yhteistyökuvioissa – asiakastakaan ei voi jättää pulaan.

Vaikka töistä irtautuminen ei aina ole helppoa, loman alkaessa on hyvä muistaa, että Suomessa on säädetty mainiot lait suojelemaan työssä tekevän jaksamista. Itse pitäisi myös tajuta, että työpaikalla pärjätään hetki ilman omaa panosta. Ei ole mitään syytä tuntea huonoa omaatuntoa siitä, jos ei ole työnantajan tavoitettavissa loma-aikoina eikä seuraa sähköpostia vapaa-ajalla.

Suuri osa työikäisistä kokee tutkitusti ainakin ajoittain työuupumuksen oireita. Sitäkin tärkeämpää on kuormituksesta ja stressistä palautuminen.

Aivoja pitää hoitaa

Jos työntekijä on lomalla, ylityövapaalla tai saldovapaalla, hänen ei lain mukaan pidä olla käytettävissä töihin. Lomalla ei pitäisi joutua esimerkiksi jatkuvasti seuraamaan työmeiliä tai puhelinta, muistuttaa Ekonomien Riikka Sipilä.

”Jos halutaan, että on johonkin akuuttiin tilanteeseen tavoitettavissa, siitä pitää sopia erikseen pelisäännöt.”

Uudet ideat syntyvät silloin, kun saamme etäisyyttä arkeen.

Sipilä uskoo, että vastuullinen työnantaja ymmärtääkin palautumisen arvon: levättyäsi olet sekä itsellesi, läheisillesi että työnantajallesi enemmän iloksi kuin kiristettynä kuminauhana. Asiantuntijatyössä aivojen hyvinvoinnin merkitys on erityisen suuri.

”Uudet ajatukset ja ideat syntyvät monesti silloin, kun saamme etäisyyttä arkeen ja aivomme kohtaavat uudenlaisia ärsykkeitä. Aivot tarvitsevat lepoa, jotta ne pystyvät antamaan parastaan. Siksi niistä kannattaa huolehtia.”

Voi hyvin vuoden ympäri

Lomaviikot tai -päivät antavat työstä tarpeellisia hengähdystaukoja. Riikka Sipilä sanoo, että tärkeää olisi oppia palautumista ja lepäämistä kuitenkin myös muulloin kuin lomilla ja huolehtia omasta jaksamisesta ympäri vuoden. Kesällä voi olla aikaa pysähtyä miettimään myös omaa hyvinvointia ja mitä sen hyväksi voisi tehdä muutenkin.

Sipilä rohkaisee tarvittaessa ottamaan kuormituksen puheeksi myös työpaikalla.

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta. Jatkuva kuormitus voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja tarkkaavaisuusongelmia.”

Kesäloman käyttämiseen Sipilä suosittelee rentoa otetta – sellaista, joka ei tee lomastakin suorittamista. Kun kalenterissa on paljon tyhjää, se rauhoittaa sykettä ja antaa tilaa uusille ideoille. Jos taas tekeminen virkistää, voi vaikka mennä uimaan tai löytää uuden lomakohteen.

”Tee vain sellaisia asioita, joista oikeasti pidät. Joskus uudet paikat ja ärsykkeet voivat auttaa irtautumaan rutiineista. Kun otat kunnon irtioton, palaat virkistyneenä töihin.”

Teksti: Arja Kuittinen

Lue myös:

Milloin kesäloman voi pitää?

Kuka päättää kesäloman ajankohdan?

Jos lomalla sairastuu, lomaa voi siirtää

Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta

Vuosiloma antaa breikin työntekoon

Milloin kesäloman voi pitää?

Kesälomakausi on alkanut ja sen myötä lomasuunnitelmat käynnistyneet. Mutta kuka päättää kesäloman ajankohdan, voiko loma siirtyä ja mitä lomapäiville tapahtuu, jos sairastuu kesken loman?


Lain mukaan vuosilomasta on annettava 24 päivää kesälomakaudella 2.5.–30.9. Pääsääntö on, että loma pitäisi antaa yhdenjaksoisesti. Loma voidaan myös jakaa, mikäli se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Tällöin vähintään 12 päivää tulee saada pitää yhtäjaksoisesti.  

Työnantajan pitää kuunnella työntekijän toiveet loman ajankohdasta, mutta viimeinen sana loman sijoittumisesta on työnantajalla.  

Voiko kesäloma siirtyä?  

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta pääsääntöisesti viimeistään kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen. Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa, eikä sitä voi yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia. 

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi lomamatkan peruuntumisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.   

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista muun muassa terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.  

Voiko vuosilomaa pitää muulloin kuin kesällä? 

Kuten alussa jo mainittiin, työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa 24 päivää kesälomakaudella. 

Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia vuosiloman pitämisestä myös muulloin kuin kesällä. Muu aika on kalenterivuoden alusta seuraavan vuoden lomakauden alkuun. Vuoden 2021 loman osalta se tarkoittaa viimeistään 30.4.2022. Tästä 12 päivää ylittävä osa voidaan sopia pidettäväksi vielä myöhemmin, eli vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä esimerkissä siis viimeistään 30.9.2022. 

Jos lomalla sairastuu, voiko lomaa siirtää? 

Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, on loma siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää. On hyvä huomata, että loman siirtäminen ei tapahdu automaattisesti. Se edellyttää, että työntekijä on aktiivinen ja tekee sairastuttuaan pyynnön loman siirtämisestä. Samalla on esitettävä selvitys työkyvyttömyydestä.  

Pyynnön loman siirtämisestä voi tehdä omavastuuosuuden eli niin sanotun sairauskarenssin jälkeen. Karenssin pituus riippuu siitä, kuinka paljon työntekijälle on ennättänyt kertyä vuosilomaa. Karenssi on maksimissaan kuusi päivää. 

Miten sairauskarenssin pituus määräytyy? 

Jos vuosilomaa on kertynyt täydet viisi viikkoa (30 päivää), on omavastuu sairastuessa täydet kuusi päivää. Jos lomaa on kertynyt neljä viikkoa (24 päivää) tai vähemmän, ei omavastuupäiviä ole. Toisin sanoen kaikki vuosilomapäivät, jotka ylittävät 24 päivää, ovat omavastuupäiviä aina kuuteen päivään saakka. 

Jos sairastuminen tapahtuu ennen loman alkamista, lomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä ilman omavastuujaksoa. 

Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Ne on syytä tarkistaa aina erikseen.

Mitä kesälomalle tapahtuu lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan loman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Lomautettuna ja vuosilomalla ei siis voi olla samaan aikaan. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.


Koronavirus UKK

Koronavirus vaikuttaa työtilanteeseeni ja tarvitsen henkilökohtaista neuvontaa, mihin voin ottaa yhteyttä?

  • Työttömyysturvaa koskevat kysymykset, kun koronavirus on aiheuttanut irtisanomis- tai lomautustilanteen: Työttömyysturva-asiossa voit ottaa yhteyttä KOKO-kassaan
  • Jos olet yrittäjä, tutustu Yrittäjäkassan ohjeisiin. Yrittäjäkassan puhelinneuvonta palvelee ma–to klo 9–11 numerossa 09 622 4830 sekä Yrittäjän neuvontanumero  050 534 0444 arkipäivisin klo 12-15.00.
  • Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 
  • Urapalvelut: Ekonomien uravalmentajat ovat tukenasi, kun työ ja tulevaisuus mietityttävät. Voit varata kalenteristamme puhelinajan, jolloin uravalmentaja ottaa sinuun yhteyttä. Luottamukselliset keskustelut uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja myös urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin.
  • Lomautukseen liittyvissä asioissa voit olla tarvittaessa yhteydessä myös työmarkkinayksikön asiantuntijoihin.
  • Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.
     

Koronavirus aiheutti lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia, joista monen voimassaolo on päättynyt. Voimassa olevasta lainsäädännöstä kerrotaan alla olevissa vastauksissa. Työehtosopimuksista löydät tietoa YTN:n sivuilta. Tietoa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja niiden määräajoista löytyy esimerkiksi täältä.

Lomautus

Milloin työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän myös, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tilapäiseksi katsotaan enintään 90 päivän mittainen työn tai työn tarjoamisedellytysten vähentyminen. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ei voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. Pienempien työnantajien tulee esittää työntekijälle ennakkoselvitys. 

Kauanko lomauttamista koskevat yt-neuvottelut kestävät?

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävät yt-neuvottelut ennen lomauttamista. 

Jos työnantajan harkitsemat lomauttamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on 14 päivää, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin.

Jos työnantajan harkitsemat 90 päivää pidemmät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, neuvotteluaika on kuusi viikkoa, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Neuvotteluaika on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20–30.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, neuvotteluaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisää tietoa löydät YTN:n sivuilta

Kuinka paljon aiemmin lomautuksesta pitää ilmoittaa?

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Jos olet työehtosopimuksen piirissä, lomautusilmoitusaika voi määräytyä työehtosopimuksen mukaan. Lisätietoa löydät YTN:n sivuilta

Miten toimin, jos minut lomautetaan?

Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi TE-toimistoon. Lähetä ensimmäisen päivärahahakemuksesi KOKO-kassaan aikaisintaan 2 viikon kuluttua lomautuksen alusta. KOKO-kassan sivuilta saat lisätietoa siitä, miten toimia, jos sinut lomautetaan koronan seurauksena.

Muistathan lomautettunakin pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeistamalla tavalla. Ilmoita myös aina TE-toimistoon, kun tilanteeseesi tulee muutoksia. Erityisesti lomautusajan muuttuessa alun perin ilmoitetusta tai työsuhteesi päättyessä kokonaan on tärkeää, että ilmoitat asiasta heti myös TE-toimistoon ja kassaan.

Jos sinulla on kysymyksiä lomautukseen liittyen, voit olla yhteydessä Suomen Ekonomien työsuhdejuristeihin.

Mitä jos lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja ei noudateta?

Kaikilla työpaikoilla lain tai työehtosopimusten mukaisia yt-neuvotteluaikoja tai lomautusilmoitusaikoja ei ehditä noudattamaan, koska lomautustarve on akuutti. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa puolestaan on kriisilausekkeet, joiden nojalla lomautusilmoitusaikaa on mahdollista lyhentää tai luopua siitä kokonaan.

Jos laissa säädettyä yt-neuvottelu- tai lomautusilmoitusaikaa ei ole noudatettu, päivärahaoikeus määräytyy kuitenkin TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, eikä kassa tässä vaiheessa tutki esim. lomautuksen prosessuaalisia menettelyjä.

Laissa säädetyn lomautusilmoitusajan lyhentäminen tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa työttömyysturvan kannalta kuitenkin siinä vaiheessa, jos lomautettu työntekijä irtisanotaan. Tuolloin työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin tuon vähennyksen tekee, kassa joutuu silti hylkäämään hakemuksen koko irtisanomisajalta.

Voinko tehdä muuta työtä lomautuksen aikana?

Lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Työntekijän tulee myös huomioida aiemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla.

Voiko raskaana olevan lomauttaa?

Raskaana olevan lomauttaminen on mahdollista edellyttäen, että lomauttamisen perusteet ovat olemassa ja lomautettavat työntekijät valitaan asiallisin ja syrjimättömin kriteerein niiden työntekijöiden keskuudesta, joiden työ vähenee. Työnantaja ei kuitenkaan saa lomauttaa työntekijää raskauden johdosta eikä myöskään sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Miten äitiysvapaan palkalle käy lomautustilanteissa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan tietyltä ajalta äitiysvapaan palkkaa (ks. oma TES). Äitiysvapaan palkan maksaminen voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa äitiysvapaan palkkaa, oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä on kokoaikaisesti lomautettuna äitiysvapaan alkaessa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa äitiysvapaan palkkaa, sillä poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta. Jos lomautus loppuu ennen palkallisen äitiysvapaan päättymistä, työnantajan tulee maksaa äitiysvapaan palkkaa lomautuksen jälkeen, jos palkallista äitiysvapaata on vielä jäljellä.

Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti äitiysvapaasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Millaista päivärahaa lomautuksen aikana on mahdollista saada?

Päivärahaan vaikuttaa esimerkiksi lomautuksen tapa sekä mahdollinen yrittäjyys. Erilaisia lomautustapoja ovat kokoaikainen lomautus, lyhennetty työviikko ja lyhennetty työpäivä. KOKO-kassan lomautusta käsittelevästä osiosta saat lisätietoja. 

Koronavirus: Sairastuminen ja karanteeni

Miten pitkään sairausajan palkkaa maksetaan?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu pidemmistä sairausajan palkkajaksoista. Työnantaja on myös voinut sitoutua pitempään palkanmaksuvelvollisuuteen sairaspoissaolosta työsopimuksessa tai muussa yhteydessä.

Mitä jos joudun karanteeniin enkä voi työskennellä etänä?

Jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut karanteeniin, Kelan tulee tehdä päätös tartuntatautipäivärahasta ja maksaa se. Raha korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti. Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty eristykseen koronaviruksen takia.

Entä jos koronavirus sairastuttaa lapsen?

Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus olla tilapäisellä hoitovapaalla ja poissa työstä, jos hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu. Tilapäisen hoitovapaan enimmäiskesto on neljä työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkaton poissaolo. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta.

Lapsen sairauden pitkittyessä työntekijällä voi myös olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain pakottavien perhesyiden johdosta sillä edellytyksellä, että hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä muun muassa lapsen sairaudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Entä jos koronavirus sairastuttaa minut ennen lomautusta tai lomautuksen aikana? Maksetaanko sairausajan palkkaa?

Jos työntekijä on sairauden takia työkyvytön, hänelle maksetaan työsopimuslain mukaisesti sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (ma-la). Palkkaa maksetaan tälle ajanjaksolle osuneista päivistä, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma TES). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen.

Sairausajan palkanmaksu lomautustilanteissa määräytyy ns. aikaprioriteettisäännön mukaan. Jos työntekijä jää sairauslomalle lomautusilmoituksen jälkeen tai lomautuksen aikana, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti lomautuksesta, jolloin työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Vastaavasti jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaolon katsotaan johtuvan ensisijaisesti sairauslomasta ja lomautuksen alkaminen ei vapauta työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Jos sairausloman päättymisen jälkeen lomautusta on vielä jäljellä, työntekijä on silloin lomautettuna eikä palkkaa makseta.

Lomat

Miten vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana?

Kokoaikainen lomautus:

  • Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niinä päivinä, joina hän on estynyt tekemästä työtään lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivän ajalta.
  • Jos työntekijä on normaalitilanteessa sopimuksen mukaisesti töissä alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lomautuksen aikana vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi lasketaan enintään 42 kalenteripäivän ajanjakso.

Osa-aikainen lomautus (esim. työviikkoa lyhentämällä):

  • Vuosilomaa kerryttävät ne päivät, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtään, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos osa-aikainen lomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Mitä tapahtuu vuosilomille lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan vuosiloman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.– 30.9. Talviloma annetaan 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Laki tarjoaa myös mahdollisuuksia sopia vuosiloman sijoittamisesta ja säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Mitä tapahtuu jo määrätyille vuosilomille lomautuksen aikana?

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdan, ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Voinko menettää vuosilomani, jos sairastun?

Jos sairastut ennen loman alkamista, lomaa siirretään pyynnöstäsi myöhemmäksi. Loman siirtäminen ei ole automaatio vaan edellyttää, että työtekijä tekee sairastuttuaan viipymättä pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.

Jos sairastut loman aikana, sinulla on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosilomapäivät kuutta omavastuupäivää ylittävältä osin. Kuusi omavastuupäivää ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan.

Voiko koronavirus aiheuttaa vuosilomani peruuntumisen?

Työnantaja voi sijoittaa kesäloman (4 vkoa) kesälomakaudelle eli 2.5.–30.9. ajanjaksolle. Talviloma voidaan määrätä pidettäväksi 1.10. alkavalla talvilomakaudella.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään yksi kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia.

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, menettelyllä rikotaan vuosilomalakia ja työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista mm. terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.

Koronavirus: Matkustaminen ja etätyö

Työnantajani ohjeistus töiden järjestelystä on tiukempi kuin viranomaisten. Ketä minun pitää uskoa?

Lähtökohtaisesti tulee seurata viranomaisten ohjeistuksia. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin huolehtia työympäristöstä ja sen turvallisuudesta. Siksi on syytä noudattaa työnantajan ohjeistuksia, vaikka ne olisivatkin tiukempia kuin viranomaisten.

Saako työnantaja määrätä minut etätöihin koronavirustilanteessa?

Etätyön tekeminen perustuu sopimukseen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätöihin, ellei etätyön tekemismahdollisuudesta ole mainittu työsopimuksessa tai sovittu muuten. 

Maan hallituksen linjauksen mukaan julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Voiko työnantaja kieltää etätyön, vaikka työni voisi tehdä myös etänä?

Työntekijällä ei ole oikeutta siirtyä etätyöhön vastoin työnantajan suostumusta, vaikka työ olisi tehtävissä täysin etänä ja viranomaisetkin suosittelisivat etätyötä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Etätyöstä on aina sovittava yhteisesti.

Sopimus voidaan tehdä jo työsopimuksella tai myöhemmin työsuhteen aikana. Suositus on tehdä etätyösopimus aina kirjallisesti. Etätyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuutta etätyöhön, mutta etätyöstä on päätettävä työpaikalla tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Mitä minun tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä?

Etätöistä tulee aina sopia työnantajan kanssa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että etätöitä tehdessä on käytössä siihen tarvittavat laitteet ja että työympäristö on turvallinen. Työturvallisuuskeskus on laatinut hyvän muistilistan aiheesta. Listan voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Palkka

Saanko palkkaa, jos olen palannut ulkomailta ja työnantaja määrää minut jäämään kotiin?

Jos työnantaja ohjeistaa sinut jäämään kotiin matkalta palattua, työnantaja on myös velvollinen maksamaan sinulle palkan. Riippuen työtehtävistäsi voit olla velvollinen tekemään etätöitä tänä aikana. Kriisitilanteessa töiden tekemisestä on suositeltavaa sopia.

Saanko palkkaa, jos en pääse lomalta töihin siksi, että koronavirus peruuttaa lentoja?

Jos et pääse palaamaan lomamatkalta sovitusti töihin lentojen peruuntumisen vuoksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta työnantajalle viipymättä ja pitää työnantaja ajan tasalla tilanteesta. Kun kyseessä ei ole luvaton poissaolo, työnantaja voi päättää työsopimusta poissaolon johdosta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole palkanmaksuvelvollisuutta ulkomailla olon aikana, jos etätyö ei ole mahdollista.

Muut kysymykset

Selviytyykö KOKO-kassa kaikkien hakemusten käsittelystä, kun koronavirus on aiheuttanut niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOssa on varauduttu monin tavoin selvästi runsaampiin hakemusmääriin. Hakemusten käsittelytilanne on tällä hetkellä hyvä.

Voiko lomautettu työntekijä käyttää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita verovapaasti? 

Työnantajan järjestämä terveydenhuolto on työntekijälle verovapaa etu. Verottajan aiemmin tulkinnan mukaan lomautustilanteessa verovapaus poistui. 

Työmarkkinajärjestöt katsoivat, että verottajan tulkinta ei ollut lainmukainen, ja ehdottivat, että verottajan tulee muuttaa ohjeistustaan. Näin työterveyshuolto voi olla helpottamassa julkisen sektorin terveydenhuollon painetta. 

Lopputulema oli, että verottaja muutti ohjeistustaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat nyt verovapaasti käytössä myös lomautetuille. 

Verottajan uusi ohjeistus: Työnantaja voi tarjota työterveyspalveluja myös lomautetuille ja irtisanotuille työntekijöille samoin verovapaussäännöksin kuin muillekin työntekijöille. Työsuhteen aikana työterveyshuoltopalvelut ovat verovapaasti käytettävissä palkanmaksusta ja työntekovelvoitteesta riippumatta.

Miten koronavirus vaikuttaa pankkiasiointiin (Danske Bankin asiakkaat)?

Löydät Danske Bankin sivuilta infopaketin, josta saat vastauksia kysymyksiin sekä tietoa pankin tarjoamasta tuesta ja joustomahdollisuuksista koronaviruksen aiheuttamassa erityistilanteessa. 

Muistathan myös, että Ekonomien jäsenenä voit aina käyttää asuntolainaan myönnettyjä lyhennysvapaita haluamallasi tavalla, juuri silloin kun kaipaat talouteesi joustoa. Voit hakea 4–12 kk pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman toimitusmaksua. Lue lisätietoa aktiivisesti päivitettäviltä sivuilta.

Voiko työnantaja määrätä minulle uusia työtehtäviä, jos esimerkiksi osa henkilöstöstä sairastaa koronavirusta?

Työnjohto-oikeuden puitteissa työnantaja voi päättää, että työntekijä joutuu tekemään tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä. Poikkeavien tehtävien sisältö vaihtelee kuitenkin tapauskohtaisesti ja riippuu muun muassa työsopimuksen kirjauksista, tehtävien vakiintumisesta, siitä miten paljon tehtävät poikkeavat normaalista ja siitä miten suuri muutos olisi työmäärään nähden.

Muutoksen kestolla on myös merkitystä. Virustilanteessa muutosaika olisi oletettavasti suhteellisen lyhyt, mikä voi laventaa työnjohto-oikeutta.

On kuitenkin syytä pitää huoli siitä, että työmäärä ei ole kohtuuton ja että tehtävien vaativuus on linjassa osaamisen ja työsopimuksen kanssa. Joissain tapauksissa voi olla syytä keskustella lisätehtävien tai vastuiden huomioimisesta palkassa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tällaisessakin tilanteessa tasapuolisesti.

Kyltereille

Vaikuttaako koronavirus opiskeluun tai kesätöihin? Lue kylterien oma Koronavirus UKK.

Ajankohtaisen tilannetiedon saat omasta oppilaitoksesta. Ohjeistusta on syytä noudattaa, jotta koronavirus ei leviä.

Lisää opintoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Lisäksi on hyvä käydä lukemassa YTHS:n ohjeistukset siitä, miten koronavirusta ehkäistään ja miten toimitaan tartunnan sattuessa kohdalle.

Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat – muista, että lomalla töistä saa irtautua kokonaan

Vaikka työssä on paljon palkitsevaa ja hyvää, ekonomit kokevat yleisesti työstään stressiä ja kaipaavat siihen muutoksia. Sitäkin tärkeämpää on kunnollinen työstä irtautuminen lomilla, johon lakipykälät antavat luvan.


Liikaa työtä ja epävarmuutta tuloista. Tuore pulssikyselymme kertoo ekonomien stressinaiheista koronakriisin keskellä.

Missä tunnelmissa ekonomit tekevät nyt töitään? Mikä heitä töissään stressaa? Selvitimme tätä marraskuussa jäsenpulssikyselyllä, johon vastasi 417 jäsentämme.

Ekonomien työnkuva on monipuolinen ja haastava. Samalla kun se tekee työstä kiinnostavaa, monen työhön sisältyy myös runsaasti stressitekijöitä. Tuore jäsenpulssimme osoittaa, että eniten paineita aiheuttaa liiallinen työkuorma. Liian suureksi työtaakkansa tuntee yli puolet kyselyyn vastanneista.

Lähes yhtä moni kertoi kärsivänsä huonosta johtamisesta. ”Epäpätevä, uusi esimies mikromanageeraa eikä tunne omaa alaani”, kuvasi heistä eräs heistä johtajuutta työpaikallaan. Johtamisen ongelmat näkyvät myös linjausten puutteena ja epäselvinä työnkuvina. Esihenkilöiltä toivotaan lisäksi enemmän arvostuksen osoittamista.

Kolmanneksi yleisin stressin aiheuttaja työssä ekonomeilla on kiire. Siihen vaikuttavat monet tekijät kuten huono töiden organisointi. Omaa työtä on vaikea suunnitella myös työtoverien työtapojen vuoksi. ”Muiden aikatauluissa pysymättömyys tai suunnittelukyvyn puute tipauttavat työpöydälle järjettömän kiireisiä asioita täysin puskista juuri ennen asian deadlinea”, kuvaa eräs vastaaja.

Työn pirstaleisuus vie voimia

Ehkä harvemmin esiin nostettu ongelma ekonomien työssä on työn pirstaleisuus. Siitäkin kertoi kärsivänsä kaksi viidestä jäsenpulssiimme vastanneista. Hiukan harvempi eli joka kolmas tuntee rasittuvansa informaatiotulvasta. Eivätkä stressinaiheet tähän lopu: voimia vievät myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työyhteisön ongelmat ja jatkuva muutos. ”Vaatimukset osaamisen kehittämiseen kasvavat koko ajan”, kertoo eräs ekonomi.

Harvinaisempia rasituksen aiheita ovat epäselvät odotukset, palautteen puute ja huonot työvälineet.

Stressin tunteminen työstä on ekonomeille kaikkiaan yleistä, mitä voi myös pitää normaalina reaktiona: työhön liittyvää stressiä kokevat ajoittain lähes kaikki työelämässä olevat. Harvinaisempaa on täysin ilman stressiä selviytyminen. Jäsenpulssiin vastanneistakin vain kaksi prosenttia kertoi, ettei koe työstään mitään stressiä.

Taloushuolet ovat lisääntyneet. Toisilla töitä on liian vähän ja töitä on myös vaikea ennustaa.

Korona-ajan poikkeusolot vaikuttavat tuoneen ekonomeille uusia stressinaiheita. 12 prosenttia vastaajista kertoo stressaantuvansa jatkuvasta etätyöstä. Neljä prosenttia kokee päinvastoin raskaana sen, ettei voi tehdä etätyötä, vaikka haluaisi.

Myös talouden epävarmat näkymät vaikuttavat tunnelmiin. Taloushuolet ovat lisääntyneet etenkin heillä, joilla töitä tai laskutettavaa työtä on liian vähän. Toiset stressaavat siitä, että töitä on tällä hetkellä vaikea ennustaa tai siitä, että on pakko keksiä uusia liiketoiminnan muotoja. Ilmassa leijuu myös lomautusten tai irtisanomisten uhkaa, mikä painaa lähes joka kymmenettä vastaajaa.

Vastaajat kertovat lisäksi, että lasten kotonaolo on kuluneen vuoden aikana osittain tehnyt työnteosta vaikeaa ja lisännyt stressiä.

Lepo ja työn järjestely auttavat

Kaiken keskellä ekonomit osaavat kuitenkin vähentää paineita. Kysyimme jäsenpulssissa myös tapoja, joilla jäsenemme hallitsevat tuntemaansa stressiä.
Yleinen pyrkimys on pitää kiinni työn ja vapaa-ajan rajasta siten, että todellista lepoaikaa jää tarpeeksi. Jotkut ovat myös lyhentäneet työaikaansa. Koronavuoden aikana hyvinvointia on joillekin lisännyt maiseman vaihtaminen: ”Teen etätöitä mahdollisimman paljon mökiltä”, kuvaa tilannettaan eräs vastaaja.

Palautumista tuetaan vapaa-ajalla harrastusten avulla, liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin. Merkitystä on osaltaan työn ulkopuolisilla hyvillä ihmissuhteilla.

Olennaista stressinhallinnassa on kuitenkin myös se, millaista itse työnteko on. Töiden suunnittelu auttaa monia jaksamaan paremmin. ”Organisoin, priorisoin ja aikataulutan”, kertoo kyselyn vastaaja. Jos paineita aiheuttavat työhön liittyvät konfliktit tai ihmissuhteet, selviytymisstrategiana käytetään myös henkisen etäisyyden ottamista työasioihin.

Koulutukset lisäävät hyvinvointia

Jotta työt sujuisivat notkeasti ja painaisivat vähemmän, esiin tuotiin myös osaamisen merkitys. Koulutuksia kaivataan jäsenpulssin mukaan sekä esihenkilöille että itselle, myös omalta liitolta: ”Odotan Suomen Ekonomeilta hyviä vinkkejä koulutuksen muodossa.”

Tähän toiveeseen olemme jo monella tavalla vastanneet ja vastaamme jatkossakin – monet Suomen Ekonomien koulutukset ja tapahtumat lisäävät taitoja työn sujuvuuteen ja jaksamiseen sekä stressiä aiheuttavien ongelmien vähentämiseen. Teemme töitä paremman johtamisen, työstä palautumisen, työn organisoimisen ja mielekkään työuran rakentamisen hyväksi.

”Aivot tarvitsevat lepoa”

Monelle yksi tärkeä tapa madaltaa stressitasoja on selvä rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä. Siihen on myös oikeus, sillä työnantajan niin sanottu työnjohto-oikeus koskee vain työaikaa. Työntekijän ei siis tarvitse olla työnantajan tavoitettavissa tai käytettävissä vapaa-ajallaan tai loma-aikanaan. Työmeilin ja -puhelimen saa silloin pitää kiinni.

”Jos halutaan, että on johonkin akuuttiin tilanteeseen tavoitettavissa, siitä pitää sopia erikseen pelisäännöt”, Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä muistuttaa.

Sipilä uskoo, että vastuullinen työnantaja ymmärtääkin palautumisen arvon: levättyäsi olet sekä itsellesi, läheisillesi että työnantajallesi enemmän iloksi kuin kiristettynä kuminauhana.

”Aivot tarvitsevat lepoa, jotta ne pystyvät antamaan parastaan. Niistä kannattaa huolehtia, koska toisia ei voi tilalle saada.”

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta.”

Vaikka laissa olisi mitä säädetty, työstä irtautuminen lomilla ja vapaa-ajalla pitää kuitenkin itse tehdä. Moni potee huonoa omaatuntoa, jos ei ole tavoitettavissa myös loma-aikoina ja seuraa meiliä vapaa-ajalla. Samaan aikaan lähes neljäsosa työikäisistä kärsii ainakin ajoittain työuupumuksen oireista. Lomista on tullut yhä odotetumpia lepoaikoja.

Riikka Sipilä ajattelee, että lomilla lepäämistäkin tärkeämpää olisi huolehtia omasta jaksamisesta ympäri vuoden.

”Joulu on toki hyvää aikaa pysähtyä ja levätä, mutta se on myös hyvä hetki miettiä omaa työtä ja sen kuormitusta laajemmin.”

Sipilä ehdottaa uudenvuodenlupauksen tekemistä: Mieti, kuinka pidät itsestäsi ensi vuonna enemmän huolta.

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta. Jatkuva kuormitus voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja tarkkaavaisuusongelmia. Asiantuntijatyössä tarvitaan innovointia ja aivojen merkitys on todella suuri.”

Teksti: Arja Kuittinen

Lue lisää:

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Yrittäjä Maiju Vohlonen tarjoaa stressaantuneille metsäterapiaa: ”Moni on eksyksissä itsestään”

Mietitkö työtäsi ja urasi suuntaa? Haluaisitko parantaa työhyvinvointiasi? Varaa aika keskusteluun uravalmentajan kanssa!

Jos lomalla sairastuu, lomaa voi siirtää

Jos sairaus uhkaa pilata ansaitun tauon työstä, työnantajalta voi pyytää loman siirtämistä. Siinä työntekijän on oltava itse aktiivinen.


Kuvituskuva

Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, loma on siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää. On hyvä huomata, että loman siirtäminen ei tapahdu automaattisesti. Se edellyttää, että työntekijä tekee sairastuttuaan pyynnön loman siirtämisestä ja esittää selvityksen työkyvyttömyydestään.  

Pyynnön loman siirtämisestä voi tehdä omavastuuosuuden eli niin sanotun sairauskarenssin jälkeen. Karenssin pituus riippuu siitä, kuinka paljon työntekijälle on ennättänyt kertyä vuosilomaa. Karenssi on maksimissaan kuusi päivää. 

Miten sairauskarenssin pituus määräytyy? 

Jos vuosilomaa on kertynyt täydet viisi viikkoa (30 päivää), omavastuu on sairastuessa täydet kuusi päivää. Jos lomaa on kertynyt neljä viikkoa (24 päivää) tai vähemmän, ei omavastuupäiviä ole. Toisin sanoen kaikki vuosilomapäivät, jotka ylittävät 24 päivää, ovat omavastuupäiviä aina kuuteen päivään saakka. 

Jos sairastuminen tapahtuu ennen loman alkamista, lomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä ilman omavastuujaksoa. 

Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Ne on syytä tarkistaa aina erikseen.
 

Lue myös

Kuka päättää kesäloman ajankohdan?

Kuka päättää kesäloman ajankohdan?

Kesä tulee ja lomakausi alkaa. Korona-aika aiheuttaa kuitenkin monella työpaikalla jouston tarvetta myös lomien osalta. Kuka päättää loman ajankohdasta?


auringonlasku järvellä

Lain mukaan vuosilomasta on annettava 24 päivää kesälomakaudella 2.5.–30.9. Pääsääntö on, että loma pitäisi antaa yhdenjaksoisesti. Loma voidaan myös jakaa, mikäli se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Tällöin vähintään 12 päivää tulee saada pitää yhtäjaksoisesti.  

Koronatilanteen takia työnantajat tulevat todennäköisesti käyttämään lomien määräämiseen liittyvää oikeutta tavallista enemmän.

Työnantajan pitää kuunnella työntekijän toiveet loman ajankohdasta, mutta viimeinen sana loman sijoittumisesta on työnantajalla. Koronatilanteen takia työnantajat tulevat todennäköisesti käyttämään lomien määräämiseen liittyvää oikeutta tavallista enemmän. 

Voiko kesäloma siirtyä? 

Loman ajankohdasta on ilmoitettava pääsääntöisesti viimeistään kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen. Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa, eikä sitä voi yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia. 

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi lomamatkan peruuntumisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.  

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista muun muassa terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi. 

Voiko vuosilomaa pitää muulloin kuin kesällä?

Kuten alussa jo mainittiin, työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa 24 päivää kesälomakaudella.

Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia vuosiloman pitämisestä myös muulloin kuin kesällä. Muu aika on kalenterivuoden alusta seuraavan vuoden lomakauden alkuun. Vuoden 2020 loman osalta se tarkoittaa viimeistään 30.4.2021. Tästä 12 päivää ylittävä osa voidaan sopia pidettäväksi vielä myöhemmin, eli vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä esimerkissä siis viimeistään 30.9.2021.

Lisätietoa koronan ja lomautusten vaikutuksista lomiin löydät Usein kysytyt kysymykset -jutusta

Kuva: Pixabay

Lue myös:

Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun