Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

Syrjintä ja häirintä ovat vakavia asioita, jotka aiheuttavat turvattomuutta. Kaikkien tulee voida tuntea itsensä tervetulleeksi työpaikalleen ilman pelkoa syrjinnästä tai häirinnästä. Miten toimia ongelmatilanteissa?


Syrjintä ja häirintä eri muodoissaan ovat työpaikoilla vitsaus vielä tänäkin päivänä, vaikka useampi laki yksiselitteisesti kieltää ne. Syrjintätilanteet ovat esimerkiksi tällaisia:

Työkaverisi kuuluu seksuaalivähemmistöön, ja esihenkilösi on juuri saanut kuulla tästä. Esihenkilön käyttäytyminen muuttuu tyystin. Hän alkaa jättää työkaverisi pois palavereista ja projekteista.  

Toinen työkaverisi on nainen ja saa osakseen kohtelua, jossa hänen odotetaan sukupuolensa takia aina toimivan kokousten sihteerinä ja keittävän kahvit.

Kolmannella työkaverillasi on ahdistunut olo työpaikalla. Hän kokee, ettei voi pukeutua sellaisiin vaatteisiin, joihin haluaisi, koska silloin hänen pukeutumisestaan vitsaillaan. Häneltä jäi myös saamatta ylennys, johon hänen kokemuksensa ja osaamisensa olisi soveltunut paremmin kuin valitun.

Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että ihmistä kohdellaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia eri tavalla kuin muita. 

Syrjintä tarkoittaa siis sitä, että ihmistä kohdellaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia eri tavalla kuin muita. 

Esimerkkejä henkilökohtaisista ominaisuuksista on esimerkiksi ihonväri, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai vaikka ikä (Yhdenvertaisuuslaki, 8§). Myös häirintä lasketaan syrjinnäksi. 

Häirintä on osittain eri asia kuin syrjintä

Häirintä on ei-toivottua kohtelua, joka voi jatkuessaan aiheuttaa kohteelleen terveydellistä haittaa.

Häirintä on yleensä toistuvaa ja pitkäkestoista alistamista. Häirinnän voi siis tulkita myös esimerkiksi työpaikkakiusaamisena, ja se voi ilmetä eri syrjintäperusteisiin liittyvänä ilkeänä kommentointina tai muuten loukkaavana käytöksenä.

Konkreettisia esimerkkejä häirinnästä ovat mustamaalaaminen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin viitaten, ulkopuolelle jättäminen, vähättely, työtehtävien epätasa-arvoinen jakautuminen sekä uhkailu. 

Härskit puheet ovat häirintää.

Sukupuolisella häirinnällä tarkoitetaan fyysistä tai verbaalista epäasiallista käytöstä. Konkreettisia esimerkkejä sukupuolisesta häirinnästä ovat härskit puheet, pornografisen materiaalin esitteleminen, fyysinen koskettelu tai sukupuoliyhteyttä koskevat ehdotukset.  

Aloittakaa yhteisistä pelisäännöistä

Syrjinnän ja häirinnän parasta ennaltaehkäisyä ovat yhteiset pelisäännöt, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. Pelisääntöjen tulee perustua siihen, että työpaikalla vallitsee yksiselitteinen nollatoleranssi kaikkea syrjintää ja häirintää kohtaan. 

Hyvä lähtökohta pelisäännöille on, että kohtele itse muita samalla tavalla kuin toivot itseäsi kohdeltavan. 

Tässä muutama esimerkki, jota voi käyttää pelisääntöjenne luomiseen:

  • Jokaisella on oikeus tulla työpaikalle juuri sellaisena kuin on ilman pelkoa epäasiallisesta kommentoinnista tai muuta epäasiallisesta kohtelusta.
  • Työpaikalla vallitsee nollatoleranssi kaikenlaista syrjintää ja häirintää kohtaan.  
  • Jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja omaan tilaansa, ja jokaisen tulee kunnioittaa tätä omalla toiminnallaan. Henkilöllä on oikeus ilmaista oma tahtotilansa siitä, haluaako tulla esimerkiksi halatuksi vai ei. Ketään ei saa pakottaa fyysiseen kosketukseen. 
  • Jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä ilman pelkoa häirityksi tulemisesta.
  • Työtehtävien jakautumisessa huomioidaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan henkilön osaaminen, kokemus, suoriutuminen sekä työtehtävään soveltuvuus. 
  • Jokaisen vastuulla on huolehtia siitä, että mahdollinen häirintä kitketään heti. Älä siis odota, että tilanne menee ohi. Puutu tilanteeseen viipymättä. 

Puuttuminen tuntuu useimmista vaikealta, näin teet sen

Moni ajattelee, että aikoo puuttua syrjintään tai häirintään pikimmiten, jos kohtaa tai näkee sellaista työpaikalla. Näin sen pitääkin olla. Ikävä kyllä työkalut voivat kuitenkin olla vähissä, kun pitäisi toimia.  

Jokaisella, joka havaitsee työpaikallaan kiusaamista, on velvollisuus kertoa havainnoistaan esihenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle tai henkilöstöasioista vastaavalle.  

Jos havaitset työpaikalla kiusaamista, sinulla on velvollisuus kertoa havainnoistasi.

Listasimme selkeät toimenpiteet siitä, miten tarttua tuumasta toimeen, jotta työpaikka tuntuu jokaiselle turvalliselta. Ohjeita voi soveltaa sekä sivustaseuraajan roolissa että silloin, jos syrjintä tai häirintä osuu omalle kohdalle.

On myös hyvä muistaa, että syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua kokeneilla on tilanteesta riippuen mahdollisuus valita, kenen kanssa asiaa haluaa selvittää. Mikäli tilanne on epäselvä, on hyvä ottaa suoraan yhteys yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

Toimi näin:

  • Luo kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut. Ketkä ovat osallisena? Onko esimerkiksi esihenkilön tehtävä puuttua vai onko kenties niin, että esihenkilö itse syyllistyy epäasialliseen käytökseen? Yritä ensin ottaa asia puheeksi henkilön kanssa, joka on mielestäsi syyllistynyt häirintään tai syrjintään.  
  • Työpaikalla voi kääntyä esimerkiksi esihenkilön, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Työpaikalle tai esimerkiksi yksittäisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin voi myös valita häirintäyhdyshenkilön, jolle voi kertoa kokemastaan syrjinnästä tai häirinnästä. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja tukea, ei toimia tuomarina. 
  • Syrjintää kokeneella on oikeus vaatia tapaukseen liittyvät perustelut. Mikäli perusteluja ei saa tai ne eivät ole oikeita, on syytä olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen tai omaan ammattiliittoon. 
  • Syrjintään on syytä puuttua mitä pikimmiten, sillä syrjintätapaus vanhentuu asiasta riippuen 1–2 vuodessa. 

Ehkäise syrjintä ja muut ongelmatilanteet omalla käytökselläsi

Kuten monessa muussakin asiassa, ennaltaehkäisy on paras lääke.

Syrjinnän ennaltaehkäisy ei oikeastaan ole vaikeaa. Siihen riittää vain ja ainoastaan yksi asia: hyväksy jokainen sellaisena kuin hän on, äläkä kohtele ketään eri tavalla heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa perustuen. 

Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty. Siksi olisikin hyvä, että työpaikoilla puhuttaisiin avoimesti yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyvistä asioista ja pohdittaisiin yhdessä, miten häirintä- ja syrjintätilanteita voidaan välttää. Voit olla aloitteellinen yhteisen keskustelun järjestämisessä.

On hyvä huolehtia siitä, että jokainen kokee, että voi tulla töihin joka päivä juuri sellaisena kuin on.  

Jäsen, lisätietoa ja toimintaohjeita löydät Suomen Ekonomien eLakipalvelusta.

Teksti Veera Hellman – Kuva Touko Hujanen

Lue myös:

Syrjintä ekonomien työpaikoilla: Irti automaattiasetuksista

Työnantaja kieltää etätyön, voiko niin tehdä?

Irti automaattiasetuksista

Ekonomien työpaikoilla esiintyy edelleen heteronormatiivisuuden kulttuuria ja osin myös räikeää syrjintää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Kaikki eivät voi olla työpaikoilla omia itsejään, mutta enemmistöön kuuluvat eivät välttämättä sitä huomaa.


Kysyimme elokuussa jäseniltämme kokemuksia seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvästä syrjinnästä työelämässä.  

Jäsenpulssikyselyyn vastasi 96 jäsentä, joista kahdeksantoista prosenttia koki kuuluvansa vähemmistöön sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen osalta.  

Kyselyn perusteella voi arvioida, että ekonomien kohdalla seksuaalinen suuntautuminen ei aiheuta avointa syrjintää työpaikoilla merkittävissä määrin. Kolme prosenttia vastaajista kertoo kokeneensa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää toisinaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Yksi prosentti vastaajista raportoi kokeneensa syrjintää usein.  

Yksi prosentti vastaajista raportoi kokeneensa syrjintää usein.  

”Nämäkin luvut ovat tietysti liikaa, eikä tapauksia saisi esiintyä lainkaan”, tasa-arvoasiantuntija Kosti Hyyppä Suomen Ekonomeista sanoo. 

Näin vastaajat kuvailevat kokemuksiaan: 

”Seksuaalinen tasa-arvo on työelämästä vielä todella kaukana. Useimmiten räikeimpiä homoja ei kehdata potkia ulos, mutta osittain kaapista tulleita paljonkin. Tälle täytyisi Suomessa tehdä pikimmiten jotakin.” 

”Työni päättyi konservatiivisen esimiehen halutessa savustaa minut seksuaalivähemmistöön kuuluvana ulos.” 

Salakavala hetero-olettama  

Avointa syrjintää huomattavasti tavallisempaa näyttää sen sijaan olevan työpaikkojen heteronormatiivisuuden kulttuuri, joka saa vähemmistöihin kuuluvat peittelemään tai muuntelemaan totuutta.  

Henkilö ei esimerkiksi korjaa kollegan väärää oletusta puolisonsa sukupuolesta.

”Tällöin henkilö ei esimerkiksi korjaa kollegan väärää oletusta puolisonsa sukupuolesta, vaan mieluummin vaikenee”, Kosti Hyyppä kuvailee.  

Kyselyn mukaan vain seitsemän kymmenestä ekonomista voi tuoda työpaikallaan täysin avoimesti esiin seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä. Neljätoista prosenttia vastaajista kertoo voivansa olla osittain avoin asiasta työelämässä. Peräti viisitoista prosenttia sanoo, ettei voi olla lainkaan avoin.  

Eräs vastaaja kertoo tilanteestaan näin: 

”Vältän usein seksuaalisen suuntautumisen esiintuomista. Esimerkiksi puhun vaimostani puolisona tai kumppanina tai muuten sukupuolineutraalein termein. Normaalissa arjessa on hyvin voimakkaana hetero-olettama, eli minullakin oletetaan olevan mies tai miesystävä, etenkin kun minulla on lapsia. Lähinnä tähän hetero-olettamaan törmään ja sitten tilanteen mukaan joko kerron, että olen samasukupuolisessa suhteessa tai kierrän jollain tavalla vastauksessani.” 

Jäsen, muistathan, että Suomen Ekonomien lakineuvonta on apunasi kaikissa työelämän kysymyksissä, myös syrjintään liittyvissä tilanteissa.

Teksti: Ida Levänen – Kuva: Unsplash

Lue myös:

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

7 keinoa, joilla työnantaja ja työntekijä voivat edistää oikeudenmukaista palkkausta

Talousvaikuttajissa on neljä erilaista porukkaa – arvot erottavat

Sopiiko mentorointi minulle? Yleiset kysymykset, joita mentorointiohjelma herättää

Mentorointi on oppimismenetelmä, jonka tavoitteena on edistää mentoroitavan ammatillista kasvua ja antaa mentorille auttamisen iloa. Suomen Ekonomien mentorointiohjelma on nyt valtakunnallinen ja virtuaalinen. Katso vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.


Kuinka paljon mentorointiohjelma vie aikaa?

Suomen ekonomien mentorointiohjelma kestää vuoden, ja sen aikana on tapaamisia noin 8–12, yleensä 1–2 tuntia kerrallaan. Osallistujat saavat mentorointiin perehdytyksen. Lisäksi mentorointiohjelma sisältää kaksi vapaaehtoista teematilaisuutta mentorinnin tueksi sekä mentorin ja aktorin omaa kehittymistä varten. Teematilaisuuksissa on myös mahdollisuus vertaissparrailuun muiden mentorointiohjelman osallistujien kanssa. 

Miten mentorointipari tapaa näin korona-aikana?

Suurin osa mentorointipareista on siirtynyt virtuaalisiin tapaamisiin erittäin sujuvasti ja onnistuneesti. Kukin pari sopii itsenäisesti parhaimmat tapaamismuodot turvallisuus huomioiden.

Miten mentorointiparien matching tapahtuu?

Sekä mentori että aktori täyttävät monipuoliset lomakkeet, joiden avulla uravalmentajat yhdistävät sopivimmat parit. Lomakkeella kysytään muun muassa aktorin tavoitteita ja toiveita mentoroinnille. Mentorilta kysytään teemoja, joista hän haluaisi mentoroida. Myös molempien kokemustaustaa kysytään. Jos mentorointiohjelmaan ilmoittautuneista mentoreista ei löydy aktorille sopivaa mentoria, Suomen Ekonomien uravalmentajat etsivät heitä muista verkostoistaan.

Jos haen aktoriksi eikä minulla lyödy sopivaa mentoria, mitä sitten tapahtuu? Peruuntuuko mentorointiohjelma omalta osaltani?

Teemme parhaamme sopivan parin löytämiseksi, mutta mikäli sellaista ei syystä tai toisesta löydy, sinulle on tarjolla seuraavan vuoden mentorointiohjelma. Vaihtoehtoisesti palautamme rahat.

Millaisiin tilanteisiin mentorointiohjelma sopii?

Mentorointi sopii hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kun haluat syventää ammatillista osaamistasi, viedä sitä seuraavalle tasolle tai olet urallasi muutoskohdassa. 

Halutessasi voit pallotella mentoroinnin sopivuutta tilanteeseesi uravalmentajan kanssa. Ota yhteyttä uravalmentaja Kristiina Kurkeen: kristiina.kurki@ekonomit.fi.

Sovinko minä mentoriksi? Kuinka paljon kokemusta mentorilla pitää olla?

Kuka tahansa, joka kokee haluavansa auttaa muita, sopii mentoriksi. Aktoreina on eri ikäisiä ja eri uravaiheissa olevia ekonomeja, joten sinun kokemuksesi voi olla juuri oikeanlaista apua jollekin aktorille.

Olen ollut jo pidemmän aikaa työelämässä, olenko liian vanha aktoriksi?

Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan ovat tervetulleita kaikenikäiset aktorit ja mentorit, vastavalmistuneesta ekonomista työelämän konkariin. 

Mistä saan lisätietoja mentorointiohjelmasta ja miten ilmoittaudun mukaan?

Tutustu mentorointiohjelman esittelyyn ja ilmoittaudu mukaan joko aktoriksi tai mentoriksi. Lue myös mentorointiohjelmaan osallistuneiden kokemuksia.

Lue myös:

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa kehittymistä. Mentorointi on tehokas ja hyödyllinen tapa löytää työhön ja ammattilaisuuteen uusia kulmia. Hae mukaan Ekonomien valtakunnalliseen mentorointiohjelmaan.


Mentorointi

Mitä on mentorointi? Mentorointi on oppimisen menetelmä, jonka tavoitteena on edistää aktorin (mentoroitava) ammatillista kasvua ja antaa mentorille mahdollisuus kokea auttamisen iloa. Ytimessä on mentorin ja aktorin kahdenkeskinen keskustelu, joka muotoutuu kunkin parin näköiseksi. Suunnan antaa aktorin tavoitteet. 

Toiminta voi olla hyvinkin suunnitelmallista. Osa mentori- aktori-pareista taas antaa ennemmin prosessin viedä ja katsoo, mitä se tuo tullessaan. Parit tapaavat noin kerran kuussa, tällä hetkellä virtuaalisesti. 

Suomen Ekonomien mentorointiohjelma luo raamit ja pelisäännöt, joilla mentorointi onnistuu.  

”Ensiarvoisen tärkeää on löytää hyvä pari ja auttaa heitä sisäistämään roolinsa”, sanoo uravalmentaja Taija Keskinen

Seuraava mentorointiohjelma toteutetaan täysin virtuaalisesti ja sen ansiosta kuka tahansa jäsen voi osallistua paikkakunnasta riippumatta. 

”Olemme tästä erittäin innoissamme”, mentorointiohjelman toteuttajat Taija Keskinen ja Kristiina Kurki hehkuttavat. 

Mentorointi mahdollistaa muutoksen

Mentoroinnilla voi parantaa omaa ammattitaitoa, etsiä ammatti-identiteettiään sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut. Mentoroinnin yksi avainasia onkin uusiutuminen.  

”Toinen ihminen tarjoaa peilin, joka auttaa löytämään omia piilossa olevia vahvuuksia”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.  

Mentoriksi ryhtyvällä on oltava halua jakaa omia kokemuksiaan. Mentorin paras lahja aktorille on aika ja kuuntelu.  

”Mentorin täytyy olla aidosti kiinnostunut aktorin kehittymisestä”, Kristiina Kurki toteaa.  

Aktorille puolestaan tärkeintä on sitoutuminen. Mentorointi lähtee aina aktorin tavoitteista ja on hänen vastuullaan. Aktori saa mentoroinnista varmuutta ja rohkeutta uusiin askeliin työelämässä. Joillekin tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esihenkilöasemaa tai uuden työpaikan etsimistä, mutta mentorointi istuu moneen muuhunkin tilanteeseen. Esimerkiksi työn ja perheen yhdistäminen, ammatillisen itsetunnon vahvistaminen tai kansainväliset kysymykset sopivat mentorin kanssa ratkottaviksi asioiksi.  

Vinkki: mentorointiohjelmaan osallistuminen kummassa tahansa roolissa kannattaa hyödyntää myös CV:ssä.

Suomen Ekonomien valtakunnallinen mentorointiohjelma

Aktorihaku Suomen Ekonomien seuraavaan valtakunnalliseen ja virtuaaliseen mentorointiohjelmaan alkaa 7.9.2020. Tutustu mentorointiohjelmaan ja hae mukaan aktoriksi tai mentoriksi. Mentorihaku on auki jatkuvasti.

Uuden työn aloitus etänä – videoperehdytystä ja etäkahveja

Miltä tuntuu tutustua uusiin työtehtäviin ja uusiin työkavereihin etänä? Mari Kröger aloitti uudessa tehtävässä huhtikuussa keskellä korona kriisiä ja poikkeusaikaa. Uusi työ vaikuttajaviestinnän suunnittelijana onkin saanut hieman erilaisen alun.


Yleensä uuden työn aloituksessa odottaa erityisesti tutustumista uusiin kollegoihin, mutta korona-aikojen takia Mari Krögerille uudet kollegat viestintätoimisto Tekirissä ovat tulleet tutuksi vasta videoiden välityksellä.

Kuvituskuva

 ”Olen innostunut uudesta tehtävästäni, mutta kieltämättä se, ettei pääse tutustumaan kasvotusten työkavereihin on ollut outoa.” 

Työkavereihin tutustuminen on kuitenkin onnistunut yllättävän hyvin myös etäyhteyksin. ”Meillä on joka aamu yhteinen kahvihetki, jossa vaihdetaan kuulumisia ja tutustutaan epävirallisesti puolin ja toisin. Muutenkin meillä on tapana ennen palaveria kysellä kaikkien kuulumiset.”

Perehdytys on hoidettu nyt kokonaisuudessaan etänä. Kröger kertoo, että hän on päässyt käymään toimistolla vaan valokuvauksessa verkkosivuille tulevaa kuvaa varten, muuten hän on muiden tapaan tehnyt töitä etänä. ”Etäperehdytyksestä huolimatta koen, että olen päässyt hyvin kärryille omasta työnkuvasta ja tehtävistäni”, hän summaa.

Mari Kröger

Uuden työn aloittaminen kuitenkin näin poikkeusaikana on ollut myös hämmentävää. ”On hyvin erilaista tehdä töitä yksin etänä osana työyhteisöä, jota ei vielä hyvin tunne. Myös maailma on kovin erilainen paikka, kun vielä hetki sitten eikä samat toimintatavat enää käy.”

Valtaosa asiakastapaamisistakin on hoidettu etäyhteyksin. ”Asiakastyö on vienyt töihin tutustumista eteenpäin konkretian kautta, vaikka toki uusiin asiakkaisiin tutustuminen tällä tavalla on hankalampaa”, Kröger harmittelee.

Erilaisesta työn aloituksesta huolimatta Kröger on iloinen siitä, että uudessa työpaikassa pidetään hyvää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja työkuormasta myös etäolosuhteissa. ”Esihenkilö on perehdyttänyt firman toimintakulttuuriin. Kaikki sellainen, joka normaalisti tulisi tutuksi toimistolla on pitänyt muistaa nyt kertoa, kuten se, että muista pitää taukoja siellä kotonakin”.

Substanssiin perehtyminen on sujunut helposti, mutta työyhteisössä on paljon myös kirjoittamattomia sääntöjä, jotka tulevat ilmi vasta kun pääsee tekemään töitä konkreettisesti yhdessä. Toivottavasti sen aika koittaa taas pian.

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuvat: Pixabay ja Pekko Korvuo (Marin kuva)


Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Etätyön tekemisessä ohjaava virtuaalipalvelumme sisältää tietoa, neuvoja ja parhaita käytäntöjä niin etätyön tekemiseen kuin johtamiseen.


Lue myös

Saako pomo etätyöläiset kukoistamaan vai kangerteleeko johtaminen? Ekonomit kertovat

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa 

Miten käy ekonomin – otteita Ekonomien webinaarista

14.5. järjestetyssä webinaarissa paneuduttiin ekonomien tilanteeseen talous-, työmarkkina- ja osaamisnäkökulmasta. Vaikka tilannetta varjostaakin epätietoisuus, on hyvä käydä läpi millaiselta maailma saattaisi näyttää ekonomin silmissä pandemian jälkeen.


Kuvituskuva


Suomen Ekonomien urapalveluiden johtaja Suvi Eriksson sekä työmarkkinapolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter järjestivät viime viikolla webinaarin, jossa pureuduttiin siihen, mikä on koronaviruksen vaikutusten tilannekuva ja mitä ratkaisuja kaivattaisiin.

Talous ja työmarkkinat myllerryksessä

Koronaviruksen vaikutuksia talouteen on ruodittu jo moneen otteeseen. Yhtenä esimerkkinä on nostettu Vesa Vihriälän luotsaama työryhmä, jossa neljä taloustieteilijää keräsivät yhteen parhaita tapoja selvitä kriisistä taloudellisesta näkökulmasta. Apter alusti aiheesta myös webinaarissa. Tilanteen arvioimista ja tulevaisuuden toimien valitsemista hankaloittaa se, että kyseessä on eksogeeninen, eli ulkopuolelta tuleva shokki, joka iski jo valmiiksi heikkoon taloustilanteeseen.

Akuutin kriisin ratkaisemiseen kutsuttiin mukaan myös työmarkkinajärjestöt. Suomen Ekonomit on ollut mukana kirittämässä työmarkkinaratkaisuja, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa työpaikkojen säilyttämistä.

Työlainsäädännön poikkeukset ovat nimenomaisesti ohjanneet lomautuksiin joukkoirtisanomisten sijaan. Vaikka palkanmaksu on jäänyt useiden lomautuksien myötä, on palkansaajilla kuitenkin ollut mahdollisuus saada työttömyysturvaa ennen kaikkea työttömyyskassojen kautta.

Suomalaiset työmarkkinat osoittivat jälleen kerran joustamiskykyä kriisitilanteen aikana muuhun maailmaan verrattuna. Tämä on ratkaisevassa roolissa myös kriisin jälkeisenä aikana, kun työttömyystilastot eivät hohkaa punaisella kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynyt kriisin myötä. Työmarkkinajärjestöt jatkavat neuvotteluja myös ajasta kriisin jälkeen. Ekonomit ovat hyvin edustettuna myös näissä pöydissä.

Vaikka moni yritys on harmillisesti joutunut lomauttamaan työntekijöitään ja esimerkiksi monelta kylteriltä on mennyt kesätyöpaikka alta, ei tilanne kuitenkaan ole niin synkkä kuin voisi kuvitella. Huhtikuussa suorahaun asiantuntijoille tehdyn napakan kyselyn myötä selvisi, että tällä hetkellä työmarkkinoilla etsitään erityisesti ketterää oppimiskykyä ja johtajuustaitoja, ennen kaikkea muutosjohtajuutta. Samoin tarvetta on sellaiselle toimialaosaamiselle joka tulee korona-tilanteessa selviämistä, kuten logistiikka, verkkokauppa, vähittäiskauppa. Rekrytoinnin asiantuntijat korostivat digitaalisten välineiden osaamista, sillä nyt rekryissä voi erottua esimerkiksi vahvalla videolla.

Osaamisen merkitystä ei voi korostaa liiaksi

Suomessa on aina korostettu osaamisen merkitystä, ja taas siitä paljon puhutaan, sillä isot megatrendit, kuten digitalisaatio, robotisaatio, ilmastonmuutos, vaativat aivan uudenlaista osaamista. Suvi Eriksson kertoi hälyttäviä lukuja jo vuodelta 2018: työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 18 000 työpaikkaa on jäänyt syntymättä, sillä oikeanlaisia osaajia ei ole löytynyt. Opetushallituksen laskelmien mukaan 80 prosenttia tulevaisuuden työtehtävistä vaatii korkea-asteen osaamista. Tämä on todellinen haaste, sillä samanaikaisesti Suomen koulutustaso ei ole noussut olennaisten verrokkimaiden tahdissa. Osaamiseen ei siis pidä panostaa korona-kriisistä selviämisen jälkeen, vaan jotta siitä selvitään!

Miten tästä eteenpäin?

Webinaarissa esiteltiin ratkaisuehdotuksia asiantuntijoidemme toimesta. Yhtenä kärkenä Apter korosti sitä, että politiikkatoimilla on varmistettava se, että negatiiviset tapahtumaketjut eivät jatkuisi pitkään. Mittavalla jälleenrakennussuunnitelmalla luodaan puitteet tulevalle kasvulle ja mahdollisimman tehokkaalla koronan tukahduttamisella lievennetään sekä ehkäistään koronan negatiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. 

Ted Apter

Apter nosti talous- ja työllisyyspolitiikkatoimien keskiöön myös Vihriälän työryhmän ehdotuksia. Kolme elementtiä kansallisessa talousstrategiassa ovat vahinkojen minimointipolitiikan jatkaminen ennen kaikkea rahoitustukitoimilla, kysyntää tukeva finanssipolitiikka rajoitusten purkamisen jälkeen sekä talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen. Sen lisäksi tärkeitä tekijöitä tulevien vuosien aikana tulevat olemaan tuottavuuskasvu, tulevaisuuden kasvu, kuntien toiminnan tarkastelu, veroremontti ja sosiaaliturvauudistus työllisyysastetta unohtamatta. Nämä kaikki vaativat myös työmarkkinajärjestöjen panosta. Suomen Ekonomit on mukana myös tässä työssä.

Apter korosti lisäksi tarvetta turvata rahoitusta kansainvälisille kasvun yhtiöille ja startupeille, lisätä kehitystukea yrityksille ja kohdentaa suuri tasokorotus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perustutkimukseen Mitä tulee koronavirukseen itseensä, Apter olisi halukas näkemään enemmän tehokkaita politiikkatoimia, joilla tukahdutetaan virusta rajoitusten asteittaisesta poistamisesta huolimatta.

Suvi Eriksson

Erikssonin ratkaisuissa keskiössä on osaaminen ja oppiminen: panostukset koulutukseen, tukea ketterään ja jatkuvaan oppimiseen ja työuran tuki esimerkiksi urapalveluiden kautta kuntoon. Osaamisen kohtaantohaasteet huomioiden on tärkeä pitää huolta, että syntyy rohkeasti myös aivan uutta, monialaista osaamista. Tutkintoja pienemmät osaamispaketit ovat olennaisia. Niiden avulla voi ketterästi rakentaa uutta aikaisemman vahvan pohjan päälle. Digitaalisuus opinnoissa mahdollistaa opinnot ajasta ja paikasta riippumatta, ja niiden tuottamista oppilaitokset ovatkin koronakriisin aikana loistavasti vieneet eteenpäin.  

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on tarjottu tämän kevään aikana maksutta avoimen yliopiston koulutusta lomautetuille ja työttömille. Ketterät ratkaisut osaamisen kehittämiseksi juuri nyt ovat toivottuja kaikilta korkeakouluilta!

Suomen osaamistason turvaamiseksi on olennaista sekä työnantajan toimet osaamisen johtamisessa ja osaamisen kehittämisessä että työntekijän vastuu omasta työmarkkina-arvostaan. Eriksson muistuttaa vielä, että omaan kehittymiseensä voi saada tukea ja uusia näkökulmia myös Suomen Ekonomien urapalveluiden kautta. 

Mistä saan lisää tietoa?

Jäikö sinulta webinaari katsomatta? Haluaisitko paneutua tähän vielä syvällisemmin? 

Webinaariin tuli valtava määrä kysymyksiä jo etukäteen ja asiantuntijamme viettävätkin parhaillaan aikaa niiden kysymysten parissa, joita ei ehditty käsitellä rajallisen ajan puitteissa. Näihin palataan ensi viikolla vastausten kera.

Jatkoa tälle keskustelulle seuraa 3.6. ja 4.6. klo 12.30 Suomen Ekonomien livelähetyksissä, jossa Eriksson ja Apter keskustelevat pandemian vaikutuksista sukupolvipolitiikkaan. 

Webinaarissa viitatut lisämateriaalit:

Lisäksi suosittelemme tarkastelemaan kiinnostuksen mukaan syvällisempää tietoa esimerkiksi jäljempänä olevista sivuista 

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Koronakriisi herättää huolta työpaikkojen säilymisestä ja siitä, miten pitkään tilanne jatkuu. Rekrytointiin erikoistunut konsultti Vivi Stening kertoo, kuinka muuttuneeseen työelämään voi parhaiten sopeutua – ja miksi hän näkee työmarkkinoilla myös paljon valoa.


Pysyykö firma pystyssä? Miten käy oman työni? 

kolme ihmistä kokouksessa

Monen takaraivossa jyskyttävät nyt ahdistavat kysymykset, joita talouskriisi herättää. Epävarmuutta lisää se, että koronapandemian kesto on täysi arvoitus. 

Kukaan ei voi ennustaa, onko rajoituksia edessä useammaksi vuodeksi vai saadaanko virus kukistettua lähiaikoina. Rajoituksia aletaan todennäköisesti asteittain purkaa, mutta on mahdollista, että taudista tulee myös uusia aaltoja.

Uutisista tulee helposti huomattua vain konkurssit, yt-neuvottelut ja irtisanomiset. Koronatilanne ei kuitenkaan sulje koko yhteiskuntaa eikä aiheuta ongelmia kaikille liiketoiminnoille. On aloja, joilla menee hyvin ja joilla poikkeusolot ovat saaneet pikemminkin aikaan kysyntäpiikin.  

Toiset hyötyvät, toiset kärsivät

Työmarkkinoiden tilannetta seuraavat aitiopaikalta rekrytointikonsultit, jotka auttavat organisaatioita löytämään tarvitsemaansa työvoimaa. S&S Consultingin johdon ja asiantuntijoiden suorahaun konsultti Vivi Stening näkee tilanteen tällä hetkellä kaksijakoisena. Tietyillä toimialoilla toimeksiannot ovat vähentyneet ja rekrytoijat ovat normaalia varovaisempia päätöksenteossaan. 

”Mutta on myös kriisistä hyötyjiä eli aloja, joilla töitä riittää ja rekrytointikin vetää. Sellaisia ovat tietoliikenne ja teknologia, digitaaliset palvelut, logistiikka ja tietyiltä osin kaupan ala. Vähittäiskauppa on ottanut ison loikan online-myynnissä.”

Pandemian alkuajan hamstraus toi kysyntäpiikin myös paperiteollisuudelle. Kartonkia tarvitaan entistä enemmän jatkossakin verkkokaupan kasvun myötä. 

”Lisäksi perinnän ja juridiikan puolen toimijoilla on enemmän työtä, kuten on aiemminkin huomattu lama-aikana.”

Pysyvää hyötyä työnteolle

Inhimillisesti katsoen koronakriisi on saanut Vivi Steningin mielestä aikaan sekä hyviä että huonoja asioita. Työkiireet ovat monella hellittäneet tai väliaikaisesti täysin loppuneet, ja rahankäyttö on entistä harkitumpaa. Markkinatilanteiden heilahduksiin on hänestä jouduttu viime vuosina muutenkin tottumaan, mutta pandemiakriisi on osoittanut aivan uudella tavalla, kuinka nopeasti kaikki voi yhteiskunnassa pysähtyä.

Stressaavasta tilanteesta voi hänestä löytää myös hyviä puolia: viikkokausien kotoilun jälkeen arvostetaan entistä enemmän terveyttä, yhteisöllisyyttä, läheisiä ja terveempää elämää. 

”Uskon myös, että työn ja vapaa-ajan harmonisempi yhteensovittaminen on yhä useamman tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin ajassa ennen koronaa.”

”Uudet työtavat ja järjestelmät on omaksuttu hyvinkin sujuvasti ja nopeasti.”

Stening näkee, että koronatilanteesta on aiheutunut pysyvää hyötyä työnteon kannalta. Etätyö on lyönyt läpi sellaisissakin yrityksissä, joissa siihen on aiemmin suhtauduttu epäröiden.

”Henkilöstö on omaksunut uudet työtavat ja järjestelmät hyvinkin sujuvasti ja nopeasti. Työtehokkuus on jopa noussut. Moni etätöitä jo vuosia tehnyt on koettanutkin muistuttaa, että kotona saa paljon aikaan, kun työskentelyolosuhteet ovat rauhalliset. Uskon, että etätyöstä tulee uusi normaali.”

Vivi Stening arvioi, että myös virtuaalikokoukset ja -haastattelut ovat tulleet jäädäkseen.

”Rekrytointiprosesseissa palaute on ollut yhtä hyvää kuin henkilökohtaisissa tapaamisissa. Uskon, että muillakin toimialoilla on huomattu, että videoneuvottelu on sujuva tapa hoitaa kokoukset, eikä fyysinen läsnäolo ole välttämätöntä. Asiat luistavat yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin perinteisellä tavalla.”

Johtamisen merkitys korostuu

Samaan aikaan kun paikasta riippumattomat työtavat lisääntyvät, hyvän etäjohtamisen ja viestinnän merkitys korostuvat. Ilman niitä ei pystytä myöskään säilyttämään yhteisöllisyyttä. Vivi Stening uskoo, että entistä tärkeämmiksi nousevat inhimillinen ja osaava johtaminen. 

”Lisäksi työelämässä korostuvat vastuullisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja terveellisiin elämäntapoihin eli ”life balanceen” liittyvät asiat. Näihin asioihin ja ilmiöihin liittyen syntyy myös uutta liiketoimintaa.”

”Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Koronakriisin meille langettamat pakolliset haasteet ovat Vivi Steningin mukaan osoittautuneet monella tavalla myös hyviksi. 

”Poikkeustilanne ajaa innovoimaan ja oppimaan uutta. Se on jo itsessään positiivista. Näen myös tulevaisuuden työmarkkinoilla paljon valonpilkahduksia. Eläköityvien osaajien tilalle tarvitaan uusia.”

Stening uskoo, että laman jälkeen noustaan, sillä siitä todistaa myös historia. Asiantuntijoiden mukaan nopeimmin nousevat yritykset, jotka pystyvät ketterimmin sopeutumaan tilanteeseen ja innovoimaan uusia tuotteita ja palveluja. 

Jos oma ala tuntuu kovin epävarmalta, Steningin mielestä uuden oppiminen ja kouluttautuminen on aina plussaa.

Osaavia ekonomeja tarvitaan jatkossakin

Rekrytointikonsulttina S&S Consultingin Vivi Stening tietää, että ekonomin tutkintoa arvostetaan laajasti yritysmaailmassa. Hän uskoo, että kriisin jälkeen kilpailu osaavista ekonomeista työmarkkinoilla käy entistä kovemmaksi. 

”Kautta aikojen on tarvittu yrityksille valovoimaisia johtajia, päteviä taloushallinnon osaajia ja henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja saatavuudesta huolehtivia henkilöstöhallinnon asiantuntijoita.”

Millä taidoilla koronan muuttamassa työelämässä pärjää parhaiten? Vivi Stening listaa kuusi asiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

  1. Viestiminen ja kommunikaatio. ”Ne korostuvat tietoyhteiskunnassa. Yhä suuremmassa arvossa ovat yleiset vuorovaikutustaidot kuten taito kommunikoida ja kyky vaikuttaa muihin ihmisiin.”
  2. Digiosaaminen. ”Jos taloushallinnon, johtamisen, HR:n tai markkinoinnin osaamiseen vielä lisää digiosaamista, voi olla hyvät mahdollisuudet pysyä työllistettynä myös tulevaisuudessa. Digitaalisuus ja automatisointi lisääntyvät entisestään eri toimialoilla.”
  3. Kouluttautuminen. ”Lisäkouluttautuminen ja sitä kautta myös verkostoituminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää edelleen. Monipuolisuus ja laaja-alainen kiinnostus asioihin ovat aina olleet valtteja työelämässä.”
  4. Johtamistaidot. ”Substanssiosaamisen lisäksi itsensä johtamisen ja muiden johtamisen taidot todennäköisesti korostuvat entisestään.”
  5. Henkinen hyvinvointi. ”On myös tärkeää pitää henkisestä puolesta huolta ja vaalia omaa jaksamista.” 
  6. Myönteinen asenne. ”Osaamisen lisäksi korostuu voimakkaasti myös asenne ja suhtautuminen elämään. Hyvällä asenteella ja myönteisellä maailmankuvalla sopeudut myös helpommin muuttuneisiin tilanteisiin.”

Teksti: Eve Tarkkonen
Kuva: Pixabay

Lue lisää: 

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa
 

Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan uraneuvontaan. Palvelu sisältää muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja coachausta.

VARAA AIKA URAPALVELUIHIN

Akavan puheenjohtaja Fjäderin jatkokaudelle vihreää valoa

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Suomen Ekonomien mielestä on erinomaista, että Akavan puheenjohtajuudesta käydään nyt aito kisa. Demokratia on terve jalusta kasvavalle keskusjärjestölle.


Demokratia on terve jalusta kasvavalle keskusjärjestölle.

Puheenjohtajakamppailun toivotaan tuovan tullessaan vilkasta keskustelua Akavan linjoista, toiminnan kehittämisestä ja tulevaisuuden suunnasta.   

OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mielestä Sture Fjäder on johtanut Akavaa tuloksekkaasti, ja hänellä on virtaa jatkaa työtään koulutettujen palkansaajien parhaaksi.   

– Fjäder on kokenut työmarkkinatoimija sekä aktiivinen, laajasti verkottunut vaikuttaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hän ei ole pelännyt laittaa itseään likoon ja esittää näkemyksiään silloinkaan, kun hänen pohdintansa ovat poikenneet päivän valtavirrasta. Fjäderin johdolla Akava on pyrkinyt vastuutaan väistelemättä vastaamaan työmarkkinoiden, yhteiskunnan ja talouden odottamattomiinkin muutoksiin, Luukkainen katsoo. 

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää kiittelee Fjäderiä nopeasta reagoinnista koronakriisiin.  

– Joskus yhteinen etu vaatii kipeitäkin ratkaisuja, mutta niitä on pystyttävä tekemään. Sture on osoittanut tiukoissa tilanteissa johtajuutta, Saranpää toteaa.  

Järjestöjohtajien mielestä Akavan näkyvyys ja painoarvo ovat Sture Fjäderin puheenjohtajakaudella lisääntyneet merkittävästi, samoin vaikuttavuus. Akava on myös ainoana palkansaajakeskusjärjestönä kasvanut selvästi viime vuosina. 

Laajeneva Akava-yhteisö tarvitsee rakentavaa dialogia. Meillä on luotto siihen, että Sturella on halu kuunnella jäsenliittojen toiveita ja tarpeita, sekä kyky jatkaa aloittamaansa Akavan uudistustyötä kaikkien akavalaisten eduksi moniarvoisen Akavan edelleen rakentamiseksi. 

Akavan puheenjohtaja valitaan keskusjärjestön liittokokouksessa 25.8. Sture Fjäder on johtanut Akavaa vuodesta 2011. 

Lisätiedot: 

Suomen Ekonomit, puheenjohtaja Timo Saranpää, puh. 050 523 6005 

OAJ, puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872 

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Joona Kotilainen/Kuvia Suomesta

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? Avasimme sinulle uuden palvelun

Koronaelämää on eletty jo tovi, ja eristäytyminen sekä etätyö alkavat vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Siksi avasimme jäsenillemme uuden Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelun.


tyhjä toimisto ja seinätauluja

Ensiapua virtuaalityöhön -digipalvelu tarjoaa avaimia oman työn johtamiseen, jaksamisesta huolehtimiseen, virtuaaliseen osallistamiseen sekä hajallaan olevan tiimin johtamiseen. Sisältöjä voi käyttää omassa tahdissa. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella etä- ja virtuaalityöstä sekä jakaa parhaita käytäntöjä ja ideoita muiden osallistujien kanssa. 

Lisäksi palvelussa järjestetään teemachatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat antavat palvelussa vinkkejä etätyöhön. Ensimmäinen teemachat on perjantaina 17.4. klo 13–15 aiheesta Miten etätyö sujuu? Ajatustenvaihtoa ja kokemuksia.

Etätyössä on kaksi puolta: miten pysyt hyvässä työvireessä sekä miten pidät kiinni rajoistasi.

”Etätyössä on kaksi puolta: miten pystyt keskittymään ja pysyt hyvässä työvireessä sekä toisaalta, miten pidät kiinni rajoistasi, kun työ ja muu elämä ovat koko ajan läsnä”, uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Tule mukaan palveluun, ja saat ratkaisuja näihin asioihin: 

•    millä välineillä etätyö onnistuu parhaiten

•    millaisia käytäntöjä kannattaa suosia esimerkiksi virtuaalisten viestintävälineiden käyttämisessä, tavoitettavana olemisessa ja kalenterimerkinnöissä

•    kuinka asettaa itselleen päämääriä ja seurata aikaansaannoksiaan etätyössä 

•    kuinka jaksottaa ja priorisoida töitä

•    miten fasilitoida tiimin työskentelyä ja osallistaa ihmisiä virtuaalisesti

•    miten virtuaalista työtä ja tiimiä johdetaan valmentavalla ja jaetulla johtamistavalla

•    miten edistää yhteisöllisyyttä, kun työyhteisö on hajallaan.

”Kuherruskuukausi kotoilun ja etäelämän parissa alkaa olla ohi. Varmaan moni on huomannut, että alkuun kaikki sujuu hienosti, mutta kun etätyöviikkoja alkaa kertyä, alkaa helposti mökkiytyä. Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt”, Parpala toteaa. 

Hyvien etätyökäytäntöjen luominen on ajankohtaista viimeistään nyt.

Ensiapua virtuaalityöhön -palvelu on toteutettu akavalaisten liittojen yhteistyönä. Palvelun toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. 


ILMOITTAUDU PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI

Koronatutka auttaa ratkaisemaan kriisin aiheuttamia epäkohtia

Suomen Ekonomit avasi Koronatutkan, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa ongelmasta tai haasteesta, johon on törmännyt koronan aiheuttaman poikkeustilan takia esimerkiksi työpaikalla. Tutka haravoi erityisesti työelämään, yrittämiseen ja korkeakouluopiskeluun liittyviä haasteita.


Suomen Ekonomien Koronatutka auttaa ratkaisemaan kriisin aiheuttamia epäkohtia.

Ekonomit saavat jäseniltään tällä hetkellä noin tuhat koronatilanteeseen liittyvää yhteydenottoa viikossa. Välillä kysymysten joukosta nousee esiin ongelmia, joihin ei ole järkevää ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten tulkintaan liittyvästä asiasta.

”Juuri näitä jäsentemme työelämää hankaloittavia tilanteita haluamme löytää ja ratkaista ne”, kertoo yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen

Liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.

Mykkänen näkee, että liitoilla on jäsenpalvelun lisäksi tärkeä yhteiskunnallinen rooli koronakriisissä.

”Haluamme olla jäsenillemme helppo kanava vaikuttaa. Monista työelämän kannalta keskeisistä asioista päätetään nyt kolmikantaisesti. Meillä on keskusjärjestö Akavan kautta suora yhteys näihin pöytiin”, Mykkänen toteaa. 

Mykkänen uskoo, että ilman ammattiliittojen työelämäosaamista kriisin vaikutukset olisivat vielä suuremmat.

”Kriisi on tehnyt ennen näkemättömällä tavalla selväksi, että ammattiliitot ovat keskeinen osa yhteiskunnan tukiverkostoa ja tärkeä palvelujen tuottaja.”

Lisätietoja: yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen, riikka.mykkanen@ekonomit.fi, p. +358445929939

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva
:

Asiantuntijasta johtajaksi: Osaanko, riitänkö, loukkaanko?

Asiantuntijasta johtajan rooliin siirtyminen herätti valtavasti innostusta mutta myös epävarmuuksia, joita oli ryhdyttävä purkamaan.


Eriksson Suvi
Johtaja, urapalvelut
p. +358408488935

Vähän aikaa sitten sain puhelun, että minut on valittu Ekonomien Urapalvelut-yksikön johtajaksi. Olin tietysti onnellinen onnistumisestani ja valmis tarttumaan innoissani ja motivoituneena haasteeseen.

Valintaan liittyi myös heti omat epävarmuutensa, joko paljon puhutun huijarisyndrooman vuoksi tai yksinkertaisesti siksi, että aikaisempaa kokemusta johtotehtävistä ei ole.

En tiedä osaanko. En tiedä riitänkö. Miten nopeasti pääsen tiimiin sisään, kun tulen toisesta yksiköstä? Loukkaanko jotakuta kun edes väitän voivani toimia niin kovatasoisen tiimin johtajana ja esihenkilönä?

Ehkä joku muukin painii näiden kysymysten kanssa juuri nyt. 

Ehkä joku muukin painii näiden kysymysten kanssa juuri nyt. 

Ryhdyin purkamaan uutta tilannetta osaamisiksi: Mitkä ovat vahvuuksiani ja mistä minulla on opettavaisia kokemuksia? Missä tarvitsen eniten tukea? 

Edellisessä työssäni tein vaikuttamistyötä yliopistokoulutuksen äärellä. Vaikuttamisessa keskeisiä vahvuuksiani on tilanteiden aistiminen herkästi, kyky reagoida tilanteessa ja myös ennakoida näkymiä, katsella pidemmälle ja suhtautua muutokseen avoimin mielin. Näitä haluan hyödyntää myös johtajana ja tiimin jäsenenä. Vastaavasti tarvitsen tukea, lisää osaamista ja kokemusta, ja myös rutiinia päivittäisessä esihenkilötyössä.

Tähän liittyen, toimituspäällikkömme Ida Levänen kirjoitti tuoreeltaan hyvin itseohjautuvuudesta. Siitä puhutaan paljon, ja minusta tuntuu motivoivalta sopia meille istuvasta tavasta johtaa jokaista itsensä johtajaa.

Lisäksi janoan syvällistä tietoa siitä mitä kaikkea urapalvelut meillä jo sisältävät ja merkitsevät. Ainoastaan siltä pohjalta voin uskottavasti puhua siitä, mitä ne tulevaisuudessa voisivat olla. Mietin sitäkin mitä itse voin palveluntarjoajana jäsenillemme antaa. Tiimiläiset ovat jo avuliaasti antaneet aikaansa, jotta tätä kaikkea voin hahmottaa, iso kiitos siitä. 

Saanko tuntea?

Osaamisten lisäksi pohdin paljon tunteita. Voi tuntua itsestään selvältä, mutta totean silti, että olen töissä ihan kokonainen minä, tunteineni kaikkineni. Persoonani ja tunteeni näkyvät etenkin silloin, kun koen jotakin erityisen merkitykselliseksi.

Minua mietityttää miten kohtaan vaikeat tilanteet. Entä jos itkettää? Olen itse pähkäillyt asian niin, että ennemmin olen tilanteessa auki ja oma itseni kuin että esittäisin jotakin harjoiteltua etäistä kuvaa. En tiedä miten siihen kykenisinkään.

Olen ennemmin oma itseni kuin että esittäisin jotakin harjoiteltua etäistä kuvaa.

Tunteiden läsnäolo tuntuu normaalilta. Ne eivät hallitse minua, mutta en myöskään yritä niitä peittää. Paljon epänormaalimpaa olisi, jos yhtäkkiä asiantuntijasta johtajaksi tai toiseen tiimiin siirtyessäni minusta olisi kadonnut temperamentti, huumori ja nauru tai liikutuksen kyyneleet. 

Minulle itselleni työyhteisössä kaiken ytimessä on luottamus. Luottamus itseen ja muihin, tunne samassa paatissa olemisesta. Se linkittyy mielestäni vahvasti tunteiden läsnäoloon ja niistäkin mahdollisimman suoraan puhumiseen. Myös uravalmentajamme Tiina Myöhänen-Astikainen vinkkasi viiteen johtamisvinkkiinsä vahvasti luottamuksen rakentamisen. 

Oppisitko kanssani?

Olen tähän mennessä työuralla puhunut puhumasta päästyäni työuran aikaisesta jatkuvasta oppimisesta ja työssä oppimisesta. Nyt olen itse aivan oppimisen ytimessä, syvässä päässä. Puolentoista viikon kokemuksella olen jo oppinut hurjasti. Onkin lohdullista huomata, että johtamistakin oppii, vaikka joku sinnikäs saattaa edelleen hokea, että sellaiseksi synnytään.

Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund kirjoitti tästä(kin) hyvin tuoreessa blogissaan. Hyvä merkki on se, että minun tekee mieli kirjoittaa paljon oman ajatteluni jäsentämiseksi. Iltaisin oppimisen huomaa väsymyksestä.

Iltaisin oppimisen huomaa väsymyksestä.

Esihenkilönä kasvaminen tuntuu hitaalta prosessilta minulle, joka olen perusluonteeltani kärsimätön. Hienoa kuitenkin on avuliaan tiimin lisäksi se, että minulla on ollut todella hyviä esihenkilöitä. Ammennan oppia siis myös heidän toimintatavoistaan. Useampi heistä on myös tarjonnut jo apuaan, mikä on upeaa. 

Entä oletko sinä vastaavassa uratilanteessa? Olethan minuun yhteydessä? Minua inspiroi vertaismentoroinnin ajatus, ja olisin innostunut sitä kokeilemaan. Jos meitä on useampia, vaihdetaan mieluusti laajemmallakin konklaavilla ajatuksia.

Lisäksi toivon kuulevani vinkkauksia hyviin artikkeleihin tai kirjoihin, podcasteihin ja myös koulutuksiin, jotka tukevat tässä uravaiheessa. 

Minut löytää perinteisten kanavien lisäksi myös Twitteristä, jossa mieluusti käyn keskustelua näistäkin asioista!

Ota yhteyttä

Twitterissä: @SuviEriksson
Puh. 040 848 8935
suvi.eriksson@ekonomit.fi

Oletko esihenkilö tai kiinnostunut esihenkilötehtävistä? Ekonomien jäsenenä saatavillasi on tukea ja yhteisöllistä oppimista: 

Ekonomi-lehti ehdolla vuoden parhaaksi

Ekonomi-lehti valittiin Editkilpailun shortlistalle Vuoden ammatti- ja järjestömedia 2019 -kategoriassa.


ekonomilehtia

Aikakausmedian Editkilpailussa palkitaan vuosittain alan medioita ja tekijöitä. Asiantuntijatuomaristo valitsi Ekonomi-lehden kolmen parhaan joukkoon ehdolle Vuoden ammatti- ja järjestömediaksi.

Ekonomi kilpailee voitosta Erton E>-lehden ja Suomen Vuokranantajat ry:n Vuokranantaja-lehden kanssa. Voittaja julkistetaan 19.3.2020. 

Ekonomin konsepti uudistui täysin vuosi sitten: ulkoasu, sisällöt ja paperi kokivat täydellisen muodonmuutoksen. Samalla lehden tuotanto siirtyi kumppanilta talon sisälle. Lehden konsepti on Suomen Ekonomien viestintätiimin käsialaa.

Konseptiuudistuksen perustaksi toteutettiin jäsenkysely. Sen perusteella jäsenet toivoivat lehden olevan tulevaisuuteen suuntaava, innostava ja asiapitoinen. Lehdeltä haluttiin myös näkemyksellisyyttä, eli kriittistä ja kantaa ottavaa otetta. Lisäksi lehden haluttiin olevan ihmisläheinen ja avarakatseinen ja antavan aineksia työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen.

Ekonomi-lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Julkaisu on Suomen Ekonomien jäsenetu.

Sinullakin on pian enemmän johtajuutta – osaatko käyttää sitä?

Organisaatioissa on käynnissä päätöksenteon uusjako, minkä ansiosta asiantuntijoiden täytyy osata johtaa itseään ja muita. Johtajuustaitojen kasvattaminen kannattaa aloittaa heti. Muutama hyväksi havaittu menetelmä auttaa ketä tahansa.


Levänen Ida
Viestintäpäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Itseohjautuvuus on tällä hetkellä työelämän iso ismi. Korkeat hierarkiat kaatuvat, valta siirtyy sinne missä on myös tieto, pomona olemisesta tulee palveluammatti. 

Johtajuus ei katoa tai vähene, vaan muuttaa muotoaan. 

”Itseohjautuvuuden aikakaudella tarvitaan enemmän johtamista kuin aiemmin”, totesi Miia Savaspuro Akavan Erityisalojen Johtajuus2020-seminaarissa helmikuussa. Savaspuro on kirjoittanut kirjan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille − mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan.

Johtajan on osattava antaa johdettavilleen sparrausta, tukea ja palautetta sekä kyettävä viestimään tekemiselle selkeä suunta. Savaspuro kehottaa meitä kaikkia vaatimaan esihenkilöltään enemmän. Pomolle pitäisi uskaltaa sanoa, että ”odotin sinulta enemmän” tai ”et ole riittävästi läsnä”. 

Samalla kun vaatimukset johtamista kohtaan kasvavat, meistä kaikista tulee enemmän tai vähemmän oman työelämämme johtajia. Itseohjautuvuus vaatii asiantuntijalta paljon. Se ei sovi kaikille eikä kaikista automaattisesti ole siihen.  

”Oikeasti itseohjautuviin työpaikkoihin on vaikea löytää sopivaa porukkaa”, sanoi yrityskulttuurikonsultti Panu Luukka Johtajuus2020-seminaarissa. Mutta jos organisaatio onnistuu rekrytoimaan ne työntekijät, joilla on taito ja halu ohjata itseään, se saa todellista kilpailuetua. 

Miia Savaspuron mukaan johdetuksi tuleminen on ihmisen luontainen tarve ja keino organisoitua missä tahansa ryhmätilanteessa. Itse itsensä johtaminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin muiden johtaminen. 

Olit siis johtaja tai esihenkilö tai et, tarvitset johtamisen taitoja. Modernissa työelämässä täytyy työtehtävästä tai asemasta riippumatta tunnistaa omat

  • triggerit
  • motivaatiotekijät
  • kommunikaatiotavat. 

Avain on oman työitsetuntemuksen lisääminen. Jos et tunne itseäsi, et voi johtaa itseäsi, ja muita vielä vähemmän. 

Itsetuntemuksen opettelussa tarvitaan peilejä. Peili voi olla esimerkiksi mentori tai uravalmentaja, joka kysyy oikeat kysymykset, kuuntelee ja sparraa. 

Näyttelijä Antti Holman mukaan jokaisen kannattaisi mennä terapiaan. Minä olen sitä mieltä, että jokaisen kannattaisi mennä myös uravalmennukseen ja mentorointiohjelmaan. Mitä itsenäisemmäksi ja omaehtoisemmaksi työelämä muuttuu, sitä enemmän hyödymme toisten ihmisten tuesta.

Johtajanimityksiä Ekonomeissa

Suomen Ekonomeissa on toteutettu organisaatiomuutos, jossa syntyi uusi Asiakaskokemus-yksikkö. Lisäksi Urapalvelut-yksikön toiminta laajentuu.


KatriSuvi

Organisaatiomuutoksessa Asiakkuus-yksikkö sekä Markkinointi ja viestintä -yksikkö yhdistyivät Asiakaskokemus-yksiköksi. Uuden yksikön vetäjänä aloittaa asiakaskokemusjohtaja Katri Markkanen

”Katrilla on pitkä kokemus eri tehtävissä Suomen Ekonomeissa. Hän on osoittanut, että hänellä on erinomainen kyky ajatella strategisesti koko ekonomiyhteisen näkökulmasta. Hän on myös pidetty esihenkilö”, toiminnanjohtaja Jari Elo perustelee valintaa. 

”Uudessa yksikössä yhdistämme voimamme, jotta voimme entistä paremmin ymmärtää jäsenten odotuksia ja ylittää ne”, Markkanen sanoo. 

Urapalvelujen rooli kasvaa

Urapalvelut-yksikön johtajaksi nimitettiin Suvi Eriksson. Hän toimi aiemmin Ekonomien Edunvalvonta-yksikön koulutuspoliittisena erityisasiantuntijana.

”Urapalvelut-yksikkö on toimintamme kulmakiviä. Se on tarjonnut erittäin tasokasta ja jäsentemme kiittämää apua uran eri vaiheissa. Nyt kasvatamme yksikön roolia niin ekonomiyhteisön sisällä kuin yhteiskunnallisesti yksikön huippuammattilaisten asiantuntemusta hyödyntäen. Suvi on kokenut korkeakoulutuksen ja jatkuvan oppimisen asiantuntija, ja tuo yksikköön uutta osaamista erityisesti yliopistomaailmasta”, Elo luonnehtii.

”Olen erittäin motivoitunut tuomaan mainion uratiimimme hyödyksi sen tiedon ja kokemuksen, mikä minulla on myös kehitteillä olevasta Suomen jatkuvan oppimisen järjestelmästä. Rivakasti muuttuvat osaamistarpeet haastavat meitä kaikkia, ja haluamme muuttuvissa tilanteissa olla jäsentemme tukena”, Eriksson sanoo.

Lisätiedot

Katri Markkanen, p.+358 40 045 4165
katri.markkanen@ekonomit.fi

Suvi Eriksson, p. +358 40 848 8935
suvi.eriksson@ekonomit.fi

Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: ”Arvostan hyvää johtajuutta”

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, 32, on pehmeän vaikutusvallan mestari. Koulutetun, sosiaalisesti taitavan ja laajasti verkostoituneen Itanin valintaa SUL:n johtoon pidettiin raikkaana ratkaisuna. Häntä nuorempana liittoa on johtanut ainoastaan Urho Kekkonen. Nyt Itani on nimitetty Adeccon toimitusjohtajaksi.


Adeccon toimitusjohtaja Sami Itani

Sami Itani on Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori ja kaksinkertainen kymmenottelun Suomen mestari. Tammikuussa 2020 hänet nimitettin Adecco-konsernin toimitusjohtajaksi ja valittiin Talouselämä-lehden Suomen Top 35 Under 35 -johtajalistalle. Ekonomi-lehti haastatteli häntä loppuvuonna 2019.


”Urheilutaustastani on ollut työurallani valtavasti hyötyä. Työelämän tilanteet on helpompi hallita, kun on pienestä pitäen oppinut käsittelemään urheilukentällä raskaita pettymyksiä ja onnistumisen riemua.

Urheilijat ovat hyviä analysoimaan tuloksia, tekemään johtopäätöksiä ja ennen kaikkea pysymään aikataulussa. Urheilijan on kisattava silloin, kun kisa on. Deadlinea ei voi siirtää eteenpäin, vaan määrätyllä hetkellä on kilpailtava parhaansa mukaan. Samalla asenteella olen opiskellut kauppatieteiden tohtoriksi ja siirtynyt työelämään.

Työskentelen henkilöstöpalveluyritys Adeccolla varatoimitusjohtajana. Työuraani Adeccolla on siivittänyt myös onni, kun tulin vuonna 2016 valituksi satojen hakijoiden joukosta kesätoimitusjohtajaksi. Sain näyttää kykyni.

Intohimo lajiin tuo haasteita johtamiseen

Etenemiseni SUL:in puheenjohtajaksi viime vuonna näytti tapahtuvan hetkessä, mutta taustalla olivat yleisurheilussa kahdenkymmenen vuoden aikana rakentuneet verkostot ja luottamus.

Vallankäytössä ja johtamisessa on eroja yrityksissä ja järjestöissä. Järjestöissä työskennellään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisorganisaation kanssa. SUL:in jäsenseuroissa on noin 70 000 jäsentä, joilla kaikilla on intohimo ja vahva tunneside omaan lajiin. Tämä on voimavara, mutta tuo johtamiseen myös omat haasteensa.

Asemaan perustuva auktoriteetti on yritysmaailmassa paljon johdonmukaisempi kuin järjestössä, jossa sidosryhmiä on enemmän ja päätöksenteko demokraattisempaa ja hitaampaa. Liiketoiminnassa harva ajattelee, että jokaista mielipidettä voi tai on edes kannattavaa ottaa huomioon.

Todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisiin

Tänä päivänä määräysvalta toiseen menettää koko ajan merkitystään, ja hyvä niin. Koen, että todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisten mielipiteisiin ja tunteisiin joko retorisin tai emotionaalisin keinoin, ja sitä kautta saada heidät toimimaan toisin. Se ei välttämättä vaadi tiettyä titteliä, vaan hyvinkin usein todellinen valta on jossain organisaation taskuissa.

Uskon, että ’pelin ulkopuolelta’ tulevia nuoria johtajia tullaan näkemään organisaatioissa enemmänkin.

Arvostan hyvää johtajuutta, joka on mielestäni sosiaalista älykkyyttä ja uskallusta ottaa vaikeita asioita esille rakentavasti ja johdonmukaisesti. Tähän olen myös itse pyrkinyt ja uskon, että se on vienyt minua urallani eteenpäin.

Ympärilläni on ollut ihmisiä, jotka ovat luottaneet sekä antaneet mahdollisuuksia oppia ja tehdä myös virheitä. Toivon, että tulevaisuudessakin saan tehdä mahdollisimman vaikuttavaa työtä. Mitä enemmän vastuuta, sitä palkitsevampaa on onnistuminen.”


Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Emmi Korhonen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue myös

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita”

Mirva Norén-Sluijter: ”Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”

Trendikästä työvuosikymmentä!

Vuosikymmenen alun kunniaksi Helsingin Sanomat julkaisi jutun otsikolla Mukavuus ennen kaikkea (HS, 1.1.2020). Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, mutta lyhykäisyydessään sisällössä paneuduttiin siihen, miten yhteistyökykyiset eli mukavat ihmiset tulevat pärjäämään työelämässä parhaiten. Hierarkian ja hirviöpomojen sijaan yhteistyökyky ja ystävällisyys on uusi trendi. Ja hyvä niin.


Hellman Veera
Avustava asiantuntija
p. +358503858229

Joulunpyhien aikaan pyhitin suurimman osan ajastani olemiselle ja ajattelulle. Millainen haluan olla itselleni ja muille niin kotona, työelämässä kuin myös opinnoissa? Entisenä joukkuelajien harrastelijana tiimityöskentely on aina ollut osa elämääni, ja ainakin omasta mielestäni olen aina pyrkinyt parhaani mukaan olemaan hyvä ystävä, mutta voisinko parantaa omaa toimintaani? Varmasti, mutta miten? Helsingin Sanomien artikkeli sai minut miettimään itseäni erityisesti työelämän näkökulmasta.

Yleinen stereotypia kauppatieteiden opiskelijasta ei välttämättä ensimmäisenä assosioi sanan mukava kanssa. Sen sijaan kauppatieteilijöistä voisi ennemminkin tulla mieleen sen kaltaisia sanoja kuin ahkera ja aikaansaava mutta myös mahdollisesti hieman etäinen tai kova. Jokainen on luonteeltaan erilainen, mutta ainakin itse olen huomannut monen opiskelijan ajattelevan, että kauppatieteilijän kuuluu olla työelämässä kylmäkiskoinen ja työtä pelkäämätön menestyjä. Mukavuus ei välttämättä mahdu määritelmään, vaikka sekin siihen mitä mainioimmin sopisi.

Myötätunto ei ole heikkoutta vaan viisautta

”Myötätunto ja ystävällisyys eivät ole osoitus heikkoudesta vaan älykkyydestä.” Näin kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa tutkija Emma Seppälä. Tämä pitäisi mielestäni muistaa useammin myös työelämässä. 

Olen itse ollut siinä suhteessa onnekas, että kohdalleni on osunut kannustavia ja innostavia esihenkilöitä vanhakantaisten pomottelijoiden sijaan. Monia tarinoita kuulleena näin ei ole kaikkialla. 

Sen lisäksi työyhteisöissäni on aina ollut kiva työskennellä. Varmaankin juuri siksi, että huumorintajuiset ja mukavat ihmiset ovat voimavara myös stressaavina aikoina.

Uudellakin työvuosikymmenellä haluan olla työkaveri, joka osaa antaa rakentavaa palautetta ja jota pidetään töissä ahkerana ja aikaansaavana mutta myös mukavana. Toivottavasti myös sinä ja työyhteisösi haluatte seurata työelämän trendejä 2020-luvulle ja olla mukavia sekä toisillenne että itsellenne. Ihanaa uutta työvuosikymmentä!

Muista roolisi! Näin estät pomon ja alaisen ystävystymisen ongelmat

Pomon ja alaisen ystävyyssuhde on oma taitolajinsa. Miten voi estää ystävystymisen vaikuttavan työasioissa tavalla, jolla sen ei pitäisi?


kuvituskuva

Työpaikoilla toisten kanssa tulee väistämättä juttuun usein paremmin kuin joidenkin toisten. Mutta miten käy, jos esimies ja alainen ystävystyvät? Onko tilanne eduksi vai haitaksi työyhteisölle ja sen tasapuolisuudelle?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston professori Marko Elovainio pitää tärkeänä yhtä periaatetta: sitä, että työ- ja vapaa-ajan roolit eivät sekaannu.

”Toki ihmisten pitää voida olla ystäviä, vaikka he olisivat esimiehen ja alaisen rooleissa. Mutta silloin esimiehen tulee muistaa roolinsa työpaikalla ja tehdä päätöksiä esimiehenä eikä alaistensa kaverina.”

Vältä hyvä veli -verkostoja

Elovainio varoittaa erityisesti sopimasta vapaa-ajalla asioista, jotka pitäisi sopia työpaikalla. Työpaikan päätökset pitää myös tehdä työpaikan säännöillä.

”Ettei synny hyvä veli- tai hyvä sisko -verkostoa, joka sopii kaljalla työpaikan asiat ja pitää huolta vain toisistaan.”

Elovainio antaa vinkin, jota voi käyttää yhtä hyvin alainen kuin esimieskin. Hänen mielestään hyvä repliikki väärään suuntaan menevissä vapaa-ajan keskusteluissa on: ”Tuo on tärkeä asia, mutta jutellaan se sitten kun ollaan taas töissä.”

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Lue lisää:

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”

Anna Perhon 10 parasta vinkkiä ajanhallintaan – näin saat aikasi riittämään paremmin


Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita”

Veikkausliigan toimitusjohtajan Timo Marjamaan mielestä kilpaurheilu kohottaa koko kansakuntaa ja sen yksinkertaiset periaatteet sopivat erinomaisesti myös yrityksiin ja organisaatioihin.


Timo Marjamaa
Timo Marjamaa elätti itsensä ammattilaisjalkapalloilijana 12 vuotta. Urheilu-ura päättyi loukkaantumisiin vuonna 2007. Ekonomin tutkinto taskussa oli hyvä jatkaa uutta työuraa rakkaan lajin parissa.

 

”Sopimus on koko ajan katkolla. Jos olet huono, et saa töitä. Kilpaurheilussa asiat ovat aika yksinkertaisia. Joukkueella on yhteinen tavoite, jota kohden edetään projektimaisesti. Jokainen sitoutuu päämäärään sataprosenttisesti.  

Vaikka kilpaurheilun maailma on kova, ketään ei voi polkea jalkoihin. Täytyy mennä yhteistyössä eteenpäin, koska joukkue on juuri niin heikko kuin sen heikon lenkki. Kaikki pyrkivät kehittymään yksilöinä ja joukkueena jatkuvasti, ja tässä auttaa välitön palaute niin työkavereillekin kuin itsellekin. Ei-toivottua toimintaa ei katsota sormien läpi. Peiliin saa ja joutuu katsomaan loputtomasti. Yksinäinen susi ja omaan pussiin pelaaja ei pärjää.

Uskon, että kilpaurheilua tarvitaan, koska tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita ja ylittävät itsensä äärirajoille puskien.   Työelämä voisi ottaa opiksi siitä, miten kilpaurheilussa rakennetaan vahva yhteisö niin pelaajien eli työntekijöiden kuin fanien eli asiakkaiden kesken. Pelaajien yhteisöä vahvistetaan analysoimalla tarkasti jokaisen suoritus ja sen vaikutus joukkueeseen.  

Kun tulosta tulee, se ruokkii itseään. Oman joukkueen erinomaisuudesta tulee vallitseva totuus ja joukkueesta voittava. Urheilussa tapahtuu myös yllättäviä sankaritarinoita, kun jokin joukkue tekee odottamattomia. Tämä lumipalloefekti on mahdollinen myös yrityksissä ja organisaatioissa, jos sitä vahvistetaan.  

Jalkapallokentillä on nähty, miten lumipalloefekti toimii käytännössä. Islannissa tehtiin päätös tulla jalkapallomaaksi ja aloitettiin systemaattinen toiminta: rakennettiin valtava määrä kenttiä ja halleja ja laadukas valmennusjärjestelmä. Ruotsissa päätettiin jo 1920-luvulla tehdä jalkapallosta kansakunnan liima. Suomessa yhteiskunta ei ole panostanut jalkapalloon siinä määrin kuin voittaminen edellyttäisi.

Toivoisin urheilun olevan enemmän osa jokapäiväistä elämää. Nuorisourheilun harjoituskulttuurin uudistaminen on iso tekijä.

Urheilevien lasten vanhemmat ovat vapaa-ajallaan erittäin kuormitettuja taksikuskeja. Meidän tulisi yhdistää koulunkäynti ja urheilu, niin että harjoitukset hoidettaisiin koulun lähellä koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Tällöin nuorillekin vapautuisi enemmän aikaa kavereille, läksyille ja levolle. Miksei voisi olla myös eri urheilulajeille omat koulunsa, jossa harjoitusolosuhteet olisivat priimaa?  

Parhaimmillaan kilpaurheilu kohottaa kansan optimismia. Yrityksiin ja organisaatioihin voisi tuoda kilpaurheilijoiden loputtoman uskon tulevaisuuteen, vaikka asiat tässä hetkessä näyttäisivät kuinka synkiltä.  

Onni yleensä suosii niitä, jotka jaksavat sinnikkäästi uskoa ja ponnistella päämääränsä eteen.”  

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Lue lisää:
Antero Vartia on päättänyt taistella hyvän puolella
Arto O. Salonen: ”Janoamme elämänlaatua”
Reijo Mäki : ”Ekonomin koulutus ei paljoakaan muuttanut maailmankuvaani”

Ekonomeilta uusi avaus kansainvälisten osaajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään

Ammattiliittojen on kannettava vastuunsa yhteiskunnallisena toimijana edistämällä konkreettisesti kansainvälisten osaajien työllistymistä. Yksi työllistymisen este on vähäinen tieto siitä, miten suomalainen työelämä toimii. Suomen Ekonomit järjestää ensimmäisen englanninkielisen koulutuksen työelämätaidoista.


Ekonomeilta uusi avaus kansainvälisten osaajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään

Kun verkostot ja tietous suomalaisista työmarkkinoista on vähäistä, voi työllistyminen olla vaikeaa. Suomen Ekonomit on kouluttanut opiskelijoita ja vastavalmistuneita työelämän tilanteisiin jo useita vuosia. Nyt vastaava koulutus on ensimmäistä kertaa tarjolla englanniksi. 

Englanniksi järjestettävä kurssi on konkreettinen keino auttaa ulkomailta tulleita osaajia kohti suomalaista työelämää. Osallistujille opetetaan esimerkiksi, miten Suomessa kannattaa hakea töitä ja mitä asioita tulee ottaa huomioon esimerkiksi juridisessa mielessä.

“Työelämäkurssimme ovat olleet suosittuja jo pitkään ja nyt haluamme tarjota saman kovan luokan sisällön myös kansainvälisille opiskelijoille. Ammattiliitoilla on erittäin merkittävä rooli suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Haluamme samalla haastaa myös muut ammattiliitot mukaan tekemään konkreettisia tekoja kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseksi”, sanoo Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää. 

Ekonomien työelämäkursseja järjestetään useissa kauppatieteiden koulutuksesta vastaavissa yliopistoissa. Kursseista saa tehtävien määrästä riippuen opintopisteitä. Keskeisenä sisältönä on suomalainen työelämä ja siihen liittyvät koukerot. Ekonomeilta kouluttamassa ovat juristit sekä työmarkkinoiden ja urapalveluiden asiantuntijat.

Saatavuusharkinnasta luovuttava

Myös hitaat työlupaprosessit haittaavat ulkomaalaisten osaajien työllistymistä. Suomen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja työlupaprosessien nopeuttamiseen, mutta tekemistä riittää vielä. Jatkossa esimerkiksi ne, jotka ovat suorittaneet suomalaisen maisterintutkinnon voisivat saada työluvan automaattisesti ilman hakemusprosessia.   Suomen Ekonomien mielestä työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi luopua. 

“Ei voi olla niin, että korkeasti koulutettu osaaja voi joutua odottamaan pitkiäkin aikoja lupaa työskennellä. Tässä hukataan valtavan suuri potentiaali. Suurin häviäjä on yhteiskunta ja suomalaiset työpaikat”, jatkaa Saranpää. 

Lisätiedot:
Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit
timo.saranpaa@ekonomit.fi , +358 50 5236005


Tanja Hankia (työelämäkurssi)
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit
tanja.hankia@ekonomit.fi

Suvi Eriksson
Koulutuspoliittinen asiantuntija, Suomen Ekonomit
suvi.eriksson@ekonomit.fi , +358 40 8488935

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva:
Pixabay

Teal tekee tuloaan yrityksiin – mutta mistä siinä on kyse?

Teal-teoria kuvailee, miten työ kannattaisi organisoida, että se toimisi ja tuottaisi paremmin meidän ajassamme. Itseorganisoituva teal tekee tuloaan myös suomalaisiin yrityksiin.


Mari Wuoti
Mari Wuoti auttaa työssään yrityksiä löytämään tarkoituksenmukaisen työkulttuurin.

Frederick Laloux kuvailee kirjassaan Reinventing Organizations, miten organisaatiot ovat kehittyneet historian saatossa. Hän nimeää vaiheet värien mukaan. Englanninkielen sana teal tarkoittaa suomeksi sinivihreää.

Teal on Lalouxin mukaan viimeisin kehitysvaihe: organisaatiomalli, joka tuottaa nykyajassa parempia tuloksia kuin toiseen todellisuuteen luodut, vanhemmat mallit. Tealia leimaa ihmisten huomioiminen, vastuullisuus ja päämäärän tavoitteleminen yhdessä. Hierarkioita ja säännöstöjä on purettu.

Kiinnostus Tealiin on kasvanut, kun menestyneet yritykset ovat kertoneet soveltavansa sitä. Teal-organisaatioksi on ilmoittautunut esimerkiksi hämmästyttäviä tuloksia saavuttanut hollantilainen kotihoitoyritys Buurtzorg.

Mitä Teal on?

1) Työhyvinvointia?

Suunnittelija Anna Laurinen, mainostoimisto Wörks:

”Mainosalalla loppuun palaminen on jatkuva ongelma, kun ihmiset tekevät niin paljon töitä. Täällä ihmiset ovat viihtyneet hyvin pitkään. Se näkyy ihmisten olemuksessa, kun olemme välittömästi toistemme kanssa tekemisissä. En ole ennen päässyt todistamaan vastaavaa. Meillä kävi työsuojelutarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän sanoi, että on uransa aikana kerran käynyt työyhteisössä, jossa on näin hyvinvoivia ihmisiä.”

2) Menestystä?

Toimintakulttuurikonsultti Mari Wuoti, digitalisaation konsulttiyritys Gofore:

”Tähän asti johtamisteoriat ovat perustuneet siihen, että tehokkuutta voidaan saavuttaa vain kaitsemalla. On ollut iso muutos, kun ajatellaankin toisin: Sisäisesti motivoitunut ihminen haluaa kehittyä työssään ja tehdä työtä asiakkaiden ja yrityksen parhaaksi. Liikevaihtomme on kasvanut kannattavasti 14 peräkkäistä tilikautta. Viime vuonna kasvu oli 49 prosenttia. Itseohjautuvuutta ja yhdessä tekemistä painottava kulttuurimme on menestystä tuottavan reseptimme salainen ainesosa.”

3) Ajankohtaista?

Työyhteisökehittäjä Jussi Markula, valmennusyhtiö Prominda Revolution:
”Hyvinvointi on saavuttanut pisteen, jossa meidän ei enää ole pakko tehdä sitä työtä, jota on saatavilla. Sisäisen motivaation merkitys on kasvanut. Teknologia mahdollistaa paikasta riippumattoman, reaaliaikaisen dialogin. Rima on korkealla sen suhteen, mikä on vastuullista, oikein ja eettistä. Se haastaa vanhan asetelman, jossa joko ihmiset voivat hyvin tai bisnes voi hyvin.”

Värisuora

Punainen: ylhäältä alas johtamista
Meripihka: vakaa organisaatio, jossa on sisäistetyt säännöt
Oranssi: kilpailuhenkinen ja innovatiivinen
Vihreä: perheenomainen
Sinivihreä (teal): itseorganisoituva


Teksti: Mari Schildt
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Suomen Ekonomien uusi toiminnanjohtaja Jari Elo: ”Ammattiliitoilla on edessään joko uudistuminen tai kuihtuminen”

Suomen Ekonomien toiminnanjohtajana syyskuussa aloittanut KTM Jari Elo katsoo, että koulutus ja työelämä kehittyvät jatkuvasti. Siksi myös ammattiliittojen on kehityttävä ja uusiuduttava merkittävästi.


Jari Elo

Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja on vaihtunut syyskuun alussa. Pitkän uran Ekonomeissa tehnyt Anja Uljas suuntaa katseensa vuodenvaihteessa siintäviin eläkepäiviin.

Uusi toiminnanjohtaja, KTM Jari Elo, 50, on kokenut asiantuntijoiden johtaja, joka on työskennellyt niin järjestöissä kuin yrityksissä. Aiemmin muun muassa Raha-automaattiyhdistyksessä, Suomen Olympiakomiteassa ja TeliaSonerassa markkinoinnin ja viestinnän johtotehtävissä työskennellyt Elo näkee, että hänen työhistoriansa läpi kulkeva punainen lanka on ollut auttamisen halu.

”Esimerkiksi Olympiakomiteassa roolini oli suuressa määrin urheilijoiden mukana olemista ja auttamista. Raha-automaattiyhdistyksessä tehtiin äärimmäisen välttämätöntä työtä tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, jotka vaikuttavat satojentuhansien suomalaisten elämään. Sonerassa loin sponsorointimallia, jolla vietiin nuoria urheilijoita kohti mahdollista huippu-urheilijuutta”, Elo kertoo.

Suomen Ekonomien johtoon hän siirtyy tilanteessa, jossa työelämä ja ammattiliitot ovat radikaalissa muutoksessa – tai ainakin niiden pitäisi hänen mielestään olla.

”Meidän on ennakoitava ja vastattava koulutuksen ja työelämän muutoksiin. Toisaalta juuri ammattiliitot voivat ketterästi tarjota jäsenilleen ajantasaisia palveluja kuten uraneuvontaa, koulutusta ja juridista asiantuntija-apua. Iso haaste on, että erityisesti nuoret työurien alussa olevat ihmiset eivät näe ammattiliittojen tarjoavan heille riittävästi vastineita rahalle. Edunvalvontakin nähdään jotenkin kaukaisena eikä itseä koskevana. Samalla kuitenkin esimerkiksi työnantajat ovat erittäin järjestäytyneitä ja pitävät rivinsä ryhdikkäästi suorassa nyt ja tulevaisuudessa. Siinä yhtälössä yksittäinen järjestäytymätön työntekijä on aika yksin.”

Jari Elon mielestä järjestöjen tekemä työ on hyvin merkityksellistä. Omien elämänarvojensa hän kertoo lepäävän vanhempiensa muuraamaan kivijalan päällä.

”He ovat luoneet minulle arvopohjan, käytöstavat ja toisten kunnioituksen.”

Jari Elo asuu Kirkkonummella vaimon, kahden pojan, koiran ja neljän alpakan kanssa. Vapaa-ajallaan hän on hurahtanut remontointiin ja rakentamiseen.

Myytti itsekeskeisestä ja rahanhimoisesta ekonomista on murrettu

Suomen Ekonomien arvotutkimus paljastaa uutta ja yllättävää tietoa talouselämässä vaikuttavan ryhmän keskeisistä arvoista ja asenteista.


Ekonomien arvot

Liiketoimintaosaajien arvot ovat pehmeämmät kuin ehkä yleisesti ajatellaan. Uuden tutkimuksen mukaan ekonomiksi valmistuneita ja kauppatieteitä opiskelevia yhdistää voimakas itsensä kehittämisen halu, avoimuus muutokselle sekä yhteisöllinen vastuullisuus. Ekonomit kantavat enemmän huolta ilmastonmuutoksesta kuin väestö keskimäärin, ja heidän suurimmat huolensa kohdistuvat rasismin lisääntymiseen ja poliittisen populismin vaikutuksiin, eli yhteisöllisiin kysymyksiin.  

Tulokset käyvät ilmi Suomen Ekonomien teettämästä arvotutkimuksesta, johon vastasi liiton jäseniä sekä muita ekonomeja ja kauppatieteiden opiskelijoita.  

Tutkimuksen vastaaja-aineistosta löydettiin neljä erilaista arvoryhmää. Niistä selvästi pienin ryhmä (15 %) edustaa kovien arvojen kannattajia, jotka puolustavat omaa etuaan ja ajattelevat, että elämässä pärjääminen on oma valinta. Kolmea merkittävästi isompaa ryhmää (yht. 85 %) yhdistävät pehmeät arvot, kuten ympäristö- ja tasa-arvotietoisuus sekä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen. 

– Ekonomit eivät päädy edes johtoasemiin rahan ja vallan takia, vaan siksi, että haluavat kehittyä, tehdä jotain uutta ja mennä eteenpäin. He näyttävät myös olevan varsin kiinnostuneita arvoista. Arvotyöskentelylle on selvä tilaus, sillä tutkimuksen vastaajamäärä ylitti odotukset, Insight360:n tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen sanoo.  

– Tulosten perusteella nykyiset jäsenemme sekä liittoon kuulumattomat ekonomit odottavat, että emme keskity vain työelämäkysymyksiin vaan otamme julkisessa keskustelussa arvojohtajan roolin, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Jari Elo toteaa.  

Lue tutkimusraportti

Faktaa tutkimuksesta

  • Tutkimus teetettiin keväällä Insight360 Oy:llä, joka on erikoistunut tuottamaan tietoa suomalaisten arvoista, asenteista ja kulutustottumuksista.
  • Kysymysrunko johdettiin Insight360 Oy:n toteuttamista väestötasoisista arvo- ja asennetutkimuksista, jotka nojaavat Schwartzin arvoteoreettiseen malliin.
  • Tutkimukseen vastasi yhteensä 3 990 henkilöä. Vastaajat koostuivat liiton nykyisistä ja entistä jäsenistä sekä muista ekonomeista ja kauppatieteiden opiskelijoista.
  • Aineisto kerättiin huhtikuussa 2019 sähköisesti sekä puhelinhaastatteluin.
  • Aineisto on laaja ja jakaantuu hyvin sukupuolten, ikäryhmien, ammattiasemien ja koulutuksen pääaineiden välillä.

Lisätiedot
Jari Elo, toiminnanjohtaja
puh. +358 40 500 9840
jari.elo@ekonomit.fi

Vuoden Nuori Johtaja 2019 − Ilmoita oma ehdokkaasi mukaan kilpailuun

Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun tavoitteena on nostaa esiin taitavia, korkeintaan 40-vuotiaita nuoria johtajia ja kannustaa nuoria hakeutumaan johtotehtäviin sekä kehittymään johtajina. Kilpailun ehdokasasettelu on auki 30.9.2019 asti.


Vuoden nuori johtaja kuvituskuva

Suomen Nuorkauppakamarit ry on järjestänyt kilpailun vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2019 valittava henkilö on esimerkki tulevaisuuden työelämätaitojen sekä eettisyyden soveltamisesta johtajuudessaan. Kuka tahansa voi ehdottaa ketä tahansa nuorta johtajaa (syntymävuosi 1979 tai myöhemmin) kilpailuun ehdotusaikana 1.8.-30.9.2019. Esituomarointi tapahtuu heti ehdotusajan jälkeen ja voittajan valitsee asiantuntijaraati. Suomen Ekonomit toimii kilpailun yhteistyökumppanina sekä osana kilpailun tuomaristoa. Lisätietoja kilpailusta ja ehdotukset Vuoden Nuoreksi Johtajaksi: www.nuorijohtaja.fi

Johtajuuskulttuuri kehittyy keskustelemalla

Johtamisesta väitellyt tohtori Annastiina Mäki kehottaa puhumaan johtajuuteen liittyvistä odotuksistamme: ”Hämmentävän harvoin sanomme toisillemme ääneen, mitä tarvitsemme toiselta onnistuaksemme.”


Annastiina Mäki

Jokaisella menee joskus sukset ristiin oman pomonsa kanssa. Hedelmällistä keskustelua ei synny silloin kuin toivoisi, tai sitten asian kanssa vain vatuloidaan, kun pitäisi saada aikaan nopea päätös. Tunne on toki molemminpuolinen: johtajat kamppailevat samanlaisten ajatusten kanssa.

Huhtikuussa Vaasan yliopiston kauppakorkeakoulussa johtajuudesta väitellyt tohtori Annastiina Mäki tunnistaa tilanteet hyvin. Väitöstutkimuksessaan hän törmäsi vastaaviin ristiriitaisiin tulkintoihin ja näkemyksiin niin usein, että toistuvista paradokseista tuli yksi sen keskeisistä havainnoista.

”Tutkin kolmea erilaista asiantuntijaorganisaatiota: korkeakoulua, valtion virastoa ja viestintäyritystä. Tutkimuksessa nousi esiin neljä–viisi paradoksia, jotka toistuivat näissä kaikissa”, Mäki kertoo.

Hän nimesi löydöksiään sanapareilla, kuten ”keskustelevuus–selkeys” ja ”autonomia–johtamisen kaipuu”. Ne kertovat johtajuuteen liittyvistä ristiriitaisista odotuksista: halutaan yhtä aikaa sekä vuorovaikutusta, keskustelevaa johtamista että selkeitä linjauksia. Tai työntekijöiden toivotaan olevan itseohjautuvia, mutta samalla tarvitaan johtajaa tekemään päätöksiä.

”Todellisuudessa sanomme hyvin harvoin toisillemme ääneen, mitä tarvitsen sinulta että onnistun – tai kysymme, mitä tarvitset minulta. Siitä seuraa paljon turhia harmin ja turhautumisen aiheita”, Mäki selittää.

Mitä on johtajuuskulttuuri?

Mäki työskentelee johtavana konsulttina erityisalanaan organisaatioiden ja johtajuuden kehittäminen. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja määritellä hänen työssään usein esiintyvä termi: johtajuuskulttuuri.

”Se on ilmiö, jota me käytämme paljon, mutta jolle ei ole ollut akateemista määritelmää”, hän kertoo.

”Tutkimuksen mukaan johtajuuskulttuuri on odotusten, tekojen ja tulkintojen jännitteinen tihentymä, jossa yhdistyvät ihmisten käsitykset toiminnan päämääristä ja niiden saavuttamisen keinoista. Kyseessä on kompleksinen ilmiö, johon vaikutamme kaikki, tietoisesti tai ei”, Mäki summaa tuloksiaan.

Yrityshierarkian lisäksi johtajuuskulttuuria muokkaavat lukemattomat muut tekijät.

”Myös elottomat tekjiät ovat osa johtajuuskulttuuria: millaisia projekteja tehdään, millaisissa työtiloissa, millaisin välinein ja niin edelleen. Ympäröivä konteksti ja ulkoiset toimijat vaikuttavat. Vaikka tutkimuksen fokus oli organisaatioiden toimijoissa, aineistossa vilahtelivat usein hallitus, ministeriö, opiskelijat, muut alan yritykset. Johtajuuskulttuuri ei kehity omassa kuplassaan.”

Väitöstutkimuksen viimeisessä vaiheessa Mäki keräsi tutkimiensa organisaatioiden johtamisen ja kehittämisen avainhenkilöt yhteen keskustelemaan. Keskustelu laajeni johtajuuskulttuurista ilmiönä siihen, miten tällaista ilmiötä voidaan kehittää eteenpäin. Siinä tutkimus alkoi osua yksiin Mäen käytännön työn kanssa.

Mäki on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta henkilöstökonsultointiyritys Psyconilla kehittämässä yritys- ja julkisorganisaatioiden johtamista. Ennen väitösopintoja hän opiskeli työn ohessa muun muassa kasvatustieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta sekä hankki ammatillisen opettajan ja coachin pätevyydet.

Hän on itsekin rämpinyt läpi monen esimiestyön suonsilmäkkeen. Ensikosketuksen esimiestyöhön Mäki sai kantapään kautta. Lukion jälkeen matkailualaa opiskellut nuori päätyi jo vähän yli parikymppisenä esimiestehtäviin, ravintolapäälliköksi ja hotellipäälliköksi.

”Jouduin johtamaan itseäni paljon vanhempia ja kokeneempia ihmisiä. Piti pohtia, miten tuon esimiehenä lisäarvoa, kun en toimialasta kauheasti tiedä, enkä osannut aluksi edes rakentaa drinkkejä”, Mäki kertoo.

Muutos vaatii uudenlaista johtajuutta

Yritysjohtamisen tasosta on puhuttu Suomessa viime aikoina paljon, usein huolestuneeseen sävyyn. Mäki ei arvioi johtamisen tasoa yleisesti heikoksi, mutta hän pitää johtajuuden tutkimusperustaista kehittämistä tärkeänä. Kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja entistä hankalammin hallittavissa, eivät vanhat johtamisopit välttämättä enää päde.

”Esimerkiksi 1990-luvulla suosittu tilannejohtaminen vei silloin johtajuusajattelua eteenpäin, mutta nykypäivänä se on sellaisenaan liian johtajakeskeinen”, hän sanoo.

Mäen inhokkeja ovat ylhäältä alas -johtamista tihkuvat termit, kuten ”strategian jalkauttaminen”, ”motivointi” tai ”sitouttaminen”.

”Ainakaan asiantuntijaorganisaatioissa ihmisiä ei enää ole järkevää johtaa perinteisen kontrollin keinoin.”

Huolestuttavaa Mäen mukaan on esimerkiksi keskijohdon kokema osattomuuden tunne. Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että asiantuntijaorganisaatioiden keskijohto koki usein itsensä lähinnä viestinvälittäjiksi ylimmän johdon ja henkilöstön välillä.

”Puhdasta viestinvälittäjän roolia ei nykyorganisaatiossa tarvita. Joka ainoan johtamisportaan tulisi tuoda oma lisäarvonsa”, Mäki sanoo.

Ristiriitaiset johtajuusodotukset vaikuttavat kaikilla organisaation tasoilla, onhan jokainen tiimipäälliköstä toimitusjohtajaan jonkun lähiesimies. Myös johtajat kaipaavat omalta esimieheltä tukea ja sparrausta.

”On pieni illuusio, että kun takana on pitkä ura ja paljon kokemusta johtotehtävistä, niin ei enää tarvitsisi henkilökohtaisen kehittämisen sparrausta.”

Mäen väitöstutkimus antaa käytännön eväitä hyvään johtajuuskulttuuriin tekemällä johtajuuteen liittyviä odotuksia ja paradokseja näkyviksi.

”Vasta paradokseja avaamalla päästään käsiksi johtajuuden kehittämiseen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse ratkaista heti, mutta asioista keskustelu on jo iso loikka.”
 

Teksti: Matti Koskinen 
Kuva: Juho Kuva