Sopiiko mentorointi minulle? Yleiset kysymykset, joita mentorointiohjelma herättää

Mentorointi on oppimismenetelmä, jonka tavoitteena on edistää mentoroitavan ammatillista kasvua ja antaa mentorille auttamisen iloa. Suomen Ekonomien mentorointiohjelma on nyt valtakunnallinen ja virtuaalinen. Katso vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.


Kuinka paljon mentorointiohjelma vie aikaa?

Suomen ekonomien mentorointiohjelma kestää vuoden, ja sen aikana on tapaamisia noin 8–12, yleensä 1–2 tuntia kerrallaan. Osallistujat saavat mentorointiin perehdytyksen. Lisäksi mentorointiohjelma sisältää kaksi vapaaehtoista teematilaisuutta mentorinnin tueksi sekä mentorin ja aktorin omaa kehittymistä varten. Teematilaisuuksissa on myös mahdollisuus vertaissparrailuun muiden mentorointiohjelman osallistujien kanssa. 

Miten mentorointipari tapaa näin korona-aikana?

Suurin osa mentorointipareista on siirtynyt virtuaalisiin tapaamisiin erittäin sujuvasti ja onnistuneesti. Kukin pari sopii itsenäisesti parhaimmat tapaamismuodot turvallisuus huomioiden.

Miten mentorointiparien matching tapahtuu?

Sekä mentori että aktori täyttävät monipuoliset lomakkeet, joiden avulla uravalmentajat yhdistävät sopivimmat parit. Lomakkeella kysytään muun muassa aktorin tavoitteita ja toiveita mentoroinnille. Mentorilta kysytään teemoja, joista hän haluaisi mentoroida. Myös molempien kokemustaustaa kysytään. Jos mentorointiohjelmaan ilmoittautuneista mentoreista ei löydy aktorille sopivaa mentoria, Suomen Ekonomien uravalmentajat etsivät heitä muista verkostoistaan.

Jos haen aktoriksi eikä minulla lyödy sopivaa mentoria, mitä sitten tapahtuu? Peruuntuuko mentorointiohjelma omalta osaltani?

Teemme parhaamme sopivan parin löytämiseksi, mutta mikäli sellaista ei syystä tai toisesta löydy, sinulle on tarjolla seuraavan vuoden mentorointiohjelma. Vaihtoehtoisesti palautamme rahat.

Millaisiin tilanteisiin mentorointiohjelma sopii?

Mentorointi sopii hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kun haluat syventää ammatillista osaamistasi, viedä sitä seuraavalle tasolle tai olet urallasi muutoskohdassa. 

Halutessasi voit pallotella mentoroinnin sopivuutta tilanteeseesi uravalmentajan kanssa. Ota yhteyttä uravalmentaja Kristiina Kurkeen: kristiina.kurki@ekonomit.fi.

Sovinko minä mentoriksi? Kuinka paljon kokemusta mentorilla pitää olla?

Kuka tahansa, joka kokee haluavansa auttaa muita, sopii mentoriksi. Aktoreina on eri ikäisiä ja eri uravaiheissa olevia ekonomeja, joten sinun kokemuksesi voi olla juuri oikeanlaista apua jollekin aktorille.

Olen ollut jo pidemmän aikaa työelämässä, olenko liian vanha aktoriksi?

Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan ovat tervetulleita kaikenikäiset aktorit ja mentorit, vastavalmistuneesta ekonomista työelämän konkariin. 

Mistä saan lisätietoja mentorointiohjelmasta ja miten ilmoittaudun mukaan?

Tutustu mentorointiohjelman esittelyyn ja ilmoittaudu mukaan joko aktoriksi tai mentoriksi. Lue myös mentorointiohjelmaan osallistuneiden kokemuksia.

Lue myös:

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa kehittymistä. Mentorointi on tehokas ja hyödyllinen tapa löytää työhön ja ammattilaisuuteen uusia kulmia. Hae mukaan Ekonomien valtakunnalliseen mentorointiohjelmaan.


Mentorointi

Mitä on mentorointi? Mentorointi on oppimisen menetelmä, jonka tavoitteena on edistää aktorin (mentoroitava) ammatillista kasvua ja antaa mentorille mahdollisuus kokea auttamisen iloa. Ytimessä on mentorin ja aktorin kahdenkeskinen keskustelu, joka muotoutuu kunkin parin näköiseksi. Suunnan antaa aktorin tavoitteet. 

Toiminta voi olla hyvinkin suunnitelmallista. Osa mentori- aktori-pareista taas antaa ennemmin prosessin viedä ja katsoo, mitä se tuo tullessaan. Parit tapaavat noin kerran kuussa, tällä hetkellä virtuaalisesti. 

Suomen Ekonomien mentorointiohjelma luo raamit ja pelisäännöt, joilla mentorointi onnistuu.  

”Ensiarvoisen tärkeää on löytää hyvä pari ja auttaa heitä sisäistämään roolinsa”, sanoo uravalmentaja Taija Keskinen

Seuraava mentorointiohjelma toteutetaan täysin virtuaalisesti ja sen ansiosta kuka tahansa jäsen voi osallistua paikkakunnasta riippumatta. 

”Olemme tästä erittäin innoissamme”, mentorointiohjelman toteuttajat Taija Keskinen ja Kristiina Kurki hehkuttavat. 

Mentorointi mahdollistaa muutoksen

Mentoroinnilla voi parantaa omaa ammattitaitoa, etsiä ammatti-identiteettiään sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut. Mentoroinnin yksi avainasia onkin uusiutuminen.  

”Toinen ihminen tarjoaa peilin, joka auttaa löytämään omia piilossa olevia vahvuuksia”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.  

Mentoriksi ryhtyvällä on oltava halua jakaa omia kokemuksiaan. Mentorin paras lahja aktorille on aika ja kuuntelu.  

”Mentorin täytyy olla aidosti kiinnostunut aktorin kehittymisestä”, Kristiina Kurki toteaa.  

Aktorille puolestaan tärkeintä on sitoutuminen. Mentorointi lähtee aina aktorin tavoitteista ja on hänen vastuullaan. Aktori saa mentoroinnista varmuutta ja rohkeutta uusiin askeliin työelämässä. Joillekin tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esihenkilöasemaa tai uuden työpaikan etsimistä, mutta mentorointi istuu moneen muuhunkin tilanteeseen. Esimerkiksi työn ja perheen yhdistäminen, ammatillisen itsetunnon vahvistaminen tai kansainväliset kysymykset sopivat mentorin kanssa ratkottaviksi asioiksi.  

Vinkki: mentorointiohjelmaan osallistuminen kummassa tahansa roolissa kannattaa hyödyntää myös CV:ssä.

Suomen Ekonomien valtakunnallinen mentorointiohjelma

Aktorihaku Suomen Ekonomien seuraavaan valtakunnalliseen ja virtuaaliseen mentorointiohjelmaan alkaa 7.9.2020. Tutustu mentorointiohjelmaan ja hae mukaan aktoriksi tai mentoriksi. Mentorihaku on auki jatkuvasti.

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Omaan työuraan voi mahtua aikoja, jolloin kaipaisi lyhyttä ammatillista sparrausta. Siihen tarkoitukseen sopii Suomen Ekonomien pikamentorointi. Yhdestäkin keskustelusta voi olla paljon apua.


Pikamentorointi auttaa huomaamaan, että rohkeus kannattaa ja aktiivisuudesta palkitaan. Tämän ovat saaneet kokea monet jäsenemme, jotka ovat halunneet puhua työhön liittyvästä tilanteestaan toisen ekonomin kanssa. Pikamentorointiin ei kulu paljonkaan aikaa, sillä ideana on nimensä mukaisesti pikainen, vain kertaluontoinen kohtaaminen.

Aktori eli mentorointia kaipaava voi olla missä vain työuransa vaiheessa: opiskelija, uransa alkupuolella tai pitkään työelämässä pörrännyt. Etsimme sekä aktoreita että mentoriksi halukkaita ja yhdistämme mahdollisimman sopivat henkilöt. 

Koronapandemian aikana kontaktit tapahtuvat puhelimitse tai etäkokouksina, muulloin myös kasvotusten.

”Tuntui kuin olisimme tunteneet jo pitkään”

Tänä keväänä pikamentorointi näyttäytyi mahdollisuutena markkinointipäällikkö Marika Kauraselle, joka kaipasi sparrausta ja uusia näkökulmia.

”Jonkinlainen ”out of the box” -ajattelu tuntui järkevältä. Olin kauan sitten Suomen Ekonomien tilaisuudessa tutustunut uravalmentaja Taija Keskiseen, joka on minua sittemmin sparraillut. Nyt olin häneen uudestaan yhteydessä.”

Marika Kauranen

Keskinen kertoi Kauraselle, mitä pikamentorointi on ja sanoi, että hänellä olisi sopiva pikamentorikin tarjolla. Pikamentorointi yhdistää kaksi tai useampi toisilleen ennestään tuntematonta ihmistä kertaluontoisesti. Aktori saa mentorilta pulmaansa vinkkejä ja näkemyksiä.

Kaurasen pikamentorina toimi myyntijohtaja Juha Sillanpää, joka oli tarjoutunut tehtävään Suomen Ekonomien hakiessa mentoreita. Keskustelu oli tarkoitus toteuttaa Teams-kokouksena, mutta lopulta Kauranen ja Sillanpää päätyivät puhumaan puhelimessa. Sillanpää tutustui ennalta Kaurasen tekemään mindmappiin ja LinkedIn-profiiliin.

Kokemus oli Marika Kaurasen mielestä tosi hyvä. 

”Meillä kemiat kohtasivat ja oli helppo jutella. Tuntui kuin olisimme tunteneet jo pitkään. Oli uravalmentajan ammattitaitoa nähdä, että meillä voisi mätsätä.”

Kauranen piti hyvänä sitä, että Sillanpään elämäntilanteessa oli paljon samaa kuin hänen omassaan, että molemmat ovat kansainvälisessä yrityksessä rahoitusalalla ja että mentori oli myös ollut aiemmin työssä samantapaisessa tilanteessa.

”Hänellä oli perspektiiviä asioihin monenlaisista työtehtävistä.”

Pikamentorointi opettaa mentorillekin uutta

Juha Sillanpää

Visalla Pohjoismaiden ja Baltian pankkiasiakkuudet -segmentin myyntijohtajana työskentelevä Juha Sillanpää muistaa, kuinka olisi omalla urallaan kaivannut mentoria.

”En osannut sellaista nuorempana etsiä, mutta mentoroinnista olisi ollut iso apu.”

Lähemmäs 20 vuotta työelämässä ollut laskentaekonomi kokee itse saaneensa paljon luottoystäviltä, joiden kanssa sparrailee myös työasioita. Itsekin hän on toiminut mentorina muutamille ihmisille pidempään. 

Halu lähteä pikamentoriksi liittyi myös tiiminjohtajan tehtävään, johon Sillanpää on vuoden sisään siirtynyt. Toinen syy lähteä mukaan oli työnantajan eli Visan panostaminen ihmisten johtamiseen ja johtajien koulutukseen, jotta markkinoiden parhaat työntekijät saataisiin yhtiöön töihin ja myös jäämään. Mentorointi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden oppia.

”Jos antaa, saa myös itse”

”Lähdin sillä näkökulmalla, että en niinkään neuvo vaan opin toiselta. Jos antaa, saa myös itse. Minusta se oli tosi onnistunut keskustelu. Mielipiteiden vaihtoa, kuuntelemista ja uusien näkökulmien hakemista”, Juha Sillanpää kertoo.

”Koska Visalla johtaminen on nostettu niin keskeiseksi asiaksi, tämä tilaisuus toi hyvän mahdollisuuden peilata omia johtamisen periaatteitani ulkopuolisen kanssa. Pystyin katsomaan, voisinko niiden kautta tuoda selkeyttä Marikan ajatteluun, vaikka hän toimiikin eri organisaatiossa. Vastaavanlaisia keskusteluja käyn jatkuvasti myös tiimini kanssa.”

Sillanpään mielestä eduksi on myös, että aktori ja mentori eivät tunne toisiaan – silloin toisesta ei ole mitään ennakkokäsitystä. Itsellekin on iloa siitä, että omaa esittelyä varten joutuu miettimään, mitä on työelämässä oppinut ja kokenut. 

Pikamentorointi antoi paljon uusia ajatuksia

Miksi sitten ventovieraan ajatuksista oli apua ja mihin? Aktorin roolissa ollut Marika Kauranen kiittää pikamentoroinnin eduksi sitä, että ulkopuolinen katsoo asioita eri vinkkelistä ja objektiivisesti.

”Mentori voi auttaa miettimään, miten kehittyä ja millaisia siirtoja työuralla voi tehdä. Juhalla oli hyviä vinkkejä siihen, kuinka päästä organisaatiossa eteenpäin. Ja toisaalta ajatuksia siitä, miten työ on vain osa elämää, jossa muutkin palaset kuten perhetilanne vaikuttavat valintoihimme. Sekin oli kiva kuulla miehen suusta.”

”Sain hyviä, konkreettisia ideoita”

Kauraselle heräsi keskustelusta paljon ajatuksia, joita hän jäi kypsyttelemään.

”Varmasti korona-ajan keskellä moni miettii, mitä haluaa elämältään ja alkaa katsella asioita erilaisesta vinkkelistä. Sain hyviä, konkreettisia ideoita esimerkiksi siihen, miten omia kehitysideoita voisi saada läpi työpaikalla. Juha sanoi myös, että voin soittaa toistekin, jos haluan. Se tuntui kivalta.”

Marika Kauranen uskoo, että pikamentorointi voi parhaimmillaan toimia sysäyksenä isompaankin muutokseen. 

”Voi saada varmuutta lähteä viemään asioita tiettyyn suuntaan.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Unsplash ja haastateltavat

Suomen Ekonomien jäsenenä tai KylteriPlus-jäsenenä voit saada itsellesi pikamentorin.

 

Sinullakin on pian enemmän johtajuutta – osaatko käyttää sitä?

Organisaatioissa on käynnissä päätöksenteon uusjako, minkä ansiosta asiantuntijoiden täytyy osata johtaa itseään ja muita. Johtajuustaitojen kasvattaminen kannattaa aloittaa heti. Muutama hyväksi havaittu menetelmä auttaa ketä tahansa.


Levänen Ida
Viestintäpäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Itseohjautuvuus on tällä hetkellä työelämän iso ismi. Korkeat hierarkiat kaatuvat, valta siirtyy sinne missä on myös tieto, pomona olemisesta tulee palveluammatti. 

Johtajuus ei katoa tai vähene, vaan muuttaa muotoaan. 

”Itseohjautuvuuden aikakaudella tarvitaan enemmän johtamista kuin aiemmin”, totesi Miia Savaspuro Akavan Erityisalojen Johtajuus2020-seminaarissa helmikuussa. Savaspuro on kirjoittanut kirjan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille − mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan.

Johtajan on osattava antaa johdettavilleen sparrausta, tukea ja palautetta sekä kyettävä viestimään tekemiselle selkeä suunta. Savaspuro kehottaa meitä kaikkia vaatimaan esihenkilöltään enemmän. Pomolle pitäisi uskaltaa sanoa, että ”odotin sinulta enemmän” tai ”et ole riittävästi läsnä”. 

Samalla kun vaatimukset johtamista kohtaan kasvavat, meistä kaikista tulee enemmän tai vähemmän oman työelämämme johtajia. Itseohjautuvuus vaatii asiantuntijalta paljon. Se ei sovi kaikille eikä kaikista automaattisesti ole siihen.  

”Oikeasti itseohjautuviin työpaikkoihin on vaikea löytää sopivaa porukkaa”, sanoi yrityskulttuurikonsultti Panu Luukka Johtajuus2020-seminaarissa. Mutta jos organisaatio onnistuu rekrytoimaan ne työntekijät, joilla on taito ja halu ohjata itseään, se saa todellista kilpailuetua. 

Miia Savaspuron mukaan johdetuksi tuleminen on ihmisen luontainen tarve ja keino organisoitua missä tahansa ryhmätilanteessa. Itse itsensä johtaminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin muiden johtaminen. 

Olit siis johtaja tai esihenkilö tai et, tarvitset johtamisen taitoja. Modernissa työelämässä täytyy työtehtävästä tai asemasta riippumatta tunnistaa omat

  • triggerit
  • motivaatiotekijät
  • kommunikaatiotavat. 

Avain on oman työitsetuntemuksen lisääminen. Jos et tunne itseäsi, et voi johtaa itseäsi, ja muita vielä vähemmän. 

Itsetuntemuksen opettelussa tarvitaan peilejä. Peili voi olla esimerkiksi mentori tai uravalmentaja, joka kysyy oikeat kysymykset, kuuntelee ja sparraa. 

Näyttelijä Antti Holman mukaan jokaisen kannattaisi mennä terapiaan. Minä olen sitä mieltä, että jokaisen kannattaisi mennä myös uravalmennukseen ja mentorointiohjelmaan. Mitä itsenäisemmäksi ja omaehtoisemmaksi työelämä muuttuu, sitä enemmän hyödymme toisten ihmisten tuesta.