Hyveviestinnästä rikosriskiksi – vertaismentorointi siivittää vastuullisuuden käsittelyä

Suomen Ekonomit yhdisti Loimun ja Lakimiesliiton kanssa vastuullisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia poikkitieteellisiksi vertaismentorointipareiksi.


Vertaismentorointi

Vastuullisuus tulee osaksi yritysten arkea rytinällä, sillä tiukentuvan lainsäädännön myötä se on muuttumassa pehmeästä arvokeskustelun aiheesta jopa kirjaimellisesti rikosoikeudelliseksi vastuuksi. Myös kuluttajat peräänkuuluttavat vastuullisuutta.

Kun seuraa lyhyenkin hetken vierestä, kuinka ekonomi Eeva Heikkilä ja lakimies Satu-Marja Tenhiälä jatkavat vastuullisuuspohdintaa siitä, mihin keskustelukumppani oman lauseensa päätti, on helppo ymmärtää eri alojen ammattilaisten törmäyttämisen teho. Heikkilä työskentelee vastuullisuuspäällikkönä elintarvikealan konserni Snellmanilla. Tenhiälä on kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa. Heitä yhdistää innostus vastuullisuuden edistämiseen.

Vertaismentorointi avartaa näkemyksiä

Vertaismentoroinnin suurin hyöty on mentorointiparin eroavaisuuksissa. Direktiiviviidakon keskeltä maailmaa katsova Tenhiälä sai Heikkilältä näköalan siihen, mitä vastuullisuus on perheyrityksen arjessa. Tenhiälä kutsuukin suhdetta vastuullisuuskaveruudeksi, joka jatkuu ohjelman päättymisen jälkeenkin.

– Olen saanut Eevalta hirveästi eväitä siihen, mitä vastuullisuus käytännön vinkkelistä tarkoittaa. Pyörittelen itse papereita ja lueskelen artikkeleita, mikä on aika kaukana käytännöstä, Tenhiälä sanoo.

Heikkilä sanoo, että mentoripari on opettanut puolestaan paljon siitä, miten lakeja tehdään ja että lait voivat olla keskenään ristiriitaisiakin. Yhteiset kahvituokiot ovat opettaneet senkin, miten ongelma ratkaistaan, kun yksi lakipaketti kertoo yhtä ja toinen toista.

– Itse olen päättänyt jo aiemmin rakastaa lakia ja regulaatiota, sillä silloin elämä on paljon helpompaa. Ne tekevät vastuullisuustyöstäkin systemaattista, Heikkilä sanoo.

Lainsäädäntö luo mahdollisuuksia

EU:n ehdotus huolellisuusvelvoitedirektiiviksi julkaistiin helmikuussa. Siinä huolellisuusvelvoitteen ehdotus on Tenhiälän mukaan ristiriidassa sekä suomalaisen osakeyhtiö- että vahingonkorvauslainsäädännön kanssa. Nykyiselläänkin se kertoo esimerkkinä siitä, miksi vastuullisuuteen on herättävä viimeistään nyt.

– Jos alihankintaketjussa rikotaan ihmisoikeuksia, vastuu ulottuu toimitusjohtajaan ja tämän puuttuessa aina yhtiön hallitukseen asti, Tenhiälä sanoo.

EU:n vastuullisuuslainsäädäntö ei ole ongelmatonta, ja ehdotusten odotetaan muuttuvan vielä matkan varrella.

– Osa unionin vastuullisuuslainsäädäntöehdotuksista on kyllä aika kamalia. Jos ne menevät sellaisenaan läpi, niitä voi olla vaikea implementoida ja toteuttaa.

Tenhiälän näkökulmasta mahdollisuus vastuullisuusviestintään syntyy juuri silloin, kun yritys toimii lain vaatimaa minimiä paremmin. Kun yritykset haluavat ylittää nämä lainsäädäntövaatimukset, vastuullisuus koko unionissa ottaa aimo harppauksen eteenpäin.

Hän painottaa, ettei vastuullisuus ole yrityksen hyveviestintää, vaan konkreettisia toimenpiteitä sääntelyyn vastaamiseksi. Muutokset tulevat pienten ja keskisuurten yritysten arkeen viimeistään niiden arvoketjujen myötä. Esimerkiksi metsäalalla lainsäädäntö voi vaikuttaa koskettavan vain metsäyhtiöitä, mutta todellisuudessa ne sitovat jokaista aina metsänomistajaan asti.

– Vaikka monet yritykset ovat jo valveutuneita vastuullisuudessa, tuntuu monella asia olevan vielä ’sit kun’ -asteella. ’Sit kun’ tulee nopeasti, ja silloin on liian myöhäistä alkaa miettiä näitä asioita.

Tee yritysvastuusta näkyvää

Heikkilä huomauttaa, että vastuullisuus pitää sisällään useita ulottuvuuksia ja näkökulmia: ilmasto- ja ympäristökysymysten tutkimustietoa karttuu vuosittain ja lainsäädännöstä tulee alati monimutkaisempaa. Snellmanilla asia on ratkaistu paneutumalla vuosittain muutamiin teemoihin.

– Vastuullisuudesta pitää tehdä näkyvää sekä meille itsellemme että asiakkaillemme. Kun se on näkyvää, sitä voi myös johtaa, Heikkilä sanoo.

Se vaatii jalkautumista konsernin jokaiseen kolkkaan ja lukemattomia juttutuokioita kahvikupposten ääressä.

– Virkkaan hissun kissun vastuullisuusmattoa ihmisten väliin. Kuulen, mitä he tekevät, ja kerron, mitä muualla on tullut vastaan. Kyse on nöyrästä jalkatyöstä.

Teksti: Juha-Pekka Honkanen


Lue lisää mentoroinnista:

Vertaismentoroinnilla hankit uutta osaamista, esimerkiksi vastuullisuudesta

Kasvava määrä jäseniämme toivoo löytävänsä helposti jonkun, jolta kysyä, jonka kanssa keskustella yhteisestä kiinnostavasta teemasta ja jonka kanssa sparrata ajatuksia ja ratkaista työhön liittyviä ongelmia. Jonkun, joka voi auttaa, ja jota voit itse vastavuoroisesti auttaa. Se joku voi olla vertaismentori.


Eriksson Suvi
Johtaja, urapalvelut
p. +358408488935

Tätä kirjoittaessa on jopa vaikea löytää julkista keskustelua, joka ei jollain lailla liittyisi vastuullisuuteen. Suuret sosiaalisen vastuun kysymykset ovat ratkaistavinamme Ukrainassa käynnissä olevan sodan vuoksi. Toisaalta taas välttämättömien ilmastotekojen paine kasvaa koko ajan.

Miten nämä liittyvät mentorointiin? No siten, että tänä keväänä Suomen Ekonomit kokeilee vastuullisuusteemaista mentorointia yhdessä kahden muun liiton kanssa.  

Mentorointihan on yksi loistavimmista tavoista oppia. Minullakin on ollut ilo toimia mentorina, ja minulla on ollut parikin loistavaa mentoria. Tänään viimeksi lupauduin uudelle yhteiselle oppimismatkalle.

Monelle mentorointisuhde tarkoittaa sitä tutuinta asetelmaa, jossa toinen on kokeneempi (mentori) ja toinen kokemattomampi (aktori). Usein mentorointisuhde on melko pitkä, vähintään puoli vuotta, ehkä vuosikin. 

Tällaisen mestari-kisälli-tyyppisen, pidemmäksi aikaa sitoutumista edellyttävän mentoroinnin sijaan moni kaipaa työuran eri vaiheissa samanhenkistä, jostakin samasta asiasta kiinnostunutta keskustelukumppania, sparraajaa. Silloin kyse onkin ehkä enemmän vertaismentoroinnista.  

Tämän kevään kokeilussa vertaismentorin voi löytää paitsi muista Ekonomien jäsenistä, myös Lakimiesliiton ja Loimun (luonnontieteellisten, ympäristötieteellisten ja metsätieteellisten alojen asiantuntijoiden liitto) jäsenistä. Yhdistävänä teemana on vastuullisuus, sen mahdottoman monissa muodoissaan. Näin haluamme tukea paitsi jäsentemme oppimista, myös verkostoitumista yli tehtävä- ja koulutustaustarajojen. 

Matalalla kynnyksellä mukaan ilman pitkää sitoutumista 

Vastuullisuuden vertaismentorin kanssa voi yhdessä oppia esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvästä raportoinnista, teemaan liittyvästä lainsäädännöstä tai sparrata uutta liiketoimintaideaa. Vertaismentorin kanssa voi myös pohtia ihan uutta urasuuntaa. 

Mentorointia ei ole ilman mentoreita, joten kaipaamme apuasi. Nyt sinulla on siis elämäsi tilaisuus oppia vastuullisuuden todella moninaisen sateenvarjon alla muilta samasta teemasta kiinnostuneiden kanssa.

Vastuullisuuden alue on jatkuvassa muutoksessa, joten se on kaikille jatkuvaa oppimista. Vertaismentoriksi mukaan lähtiessäsi et sitoudu pitkään ohjelmaan, vaan olemaan matalalla kynnyksellä saavutettavissa esimerkiksi muutamaan keskusteluun. Halutessasi löydät vaikka useammankin mentorin, eikä kukaan estä jatkamasta sparrailua pidempäänkin. 

Kiinnostuksen kohteesi vastuullisuuteen liittyen voi olla juuri niin konkreettinen kuin sinua parhaiten palvelee.  

P.S. Järjestämme vertaismentoroinnin myötä vastuullisuuden teemasta myös kolme kiinnostavaa tilaisuutta, joiden sisältö on valmisteltu yhdessä Lakimiesliiton ja Loimun kanssa. Vaikka vertaismentorointi ei juuri nyt sinun pirtaasi sopisikaan, niin teematilaisuudet aukeavat myös kaikille ekonomi- ja KylteriPlus-jäsenillemme. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin aukeaa lähiaikoina. Seuraa tapahtumakalenteriamme.

Sopiiko mentorointiohjelma minulle? Katso usein kysytyt kysymykset ja kuuntele kokemusasiantuntijan ja uravalmentajan keskustelu aiheesta

Mentorointi oppimismenetelmä, jonka tavoitteena on edistää mentoroitavan eli aktorin ammatillista kasvua ja antaa mentorille auttamisen iloa toimimalla ammatillisena sparrauskumppanina ja jakamalla omaa osaamistaan. Suomen Ekonomien mentorointiohjelma on valtakunnallinen ja virtuaalinen.


Mitä vuoden mentorointiohjelma sisältää?

Suomen ekonomien mentorointiohjelma sisältää toiveiden mukaisesti tehdyn parivalinnan, laadukkaan perehdytyksen, kaksi teematilaisuutta, kaksi välisparrausta sekä päätöstilaisuuden. Lisäksi parien käytössä on Howspace -ympäristössä toimiva oma suljettu työtila, jossa on materiaalia ja tehtäviä mentoroinnin tueksi sekä mahdollisuus keskustella muiden osallistujien sekä uravalmentajien kanssa.  

Teematilaisuudet on suunniteltu mentoroinnin tueksi sekä mentorin ja aktorin omaa kehittymistä varten. Teematilaisuuksissa osaamistaan ja ajatuksiaan jakavat tunnetut ja nimekkäät oman alansa asiantuntijat. Välisparrauksissa aktorit- ja mentorit pääsevät jakamaan ajatuksiaan ja vinkkejään toistensa kanssa.  

Kuinka paljon mentorointiohjelma vie aikaa?

Mentorointiohjelma kestää vuoden, ja sen aikana on parit tapaavat noin kerran kuussa, yleensä 1–2 tuntia kerrallaan. Osallistujat saavat mentorointiin  kattavan perehdytyksen. Mentorointiparit sopivat tapaamisten keston ja aikataulutukset itse oman tilanteeseen ja aktorin tavoitteisiin sopivaksi.

Miten mentorointiparit tapaavat?

Suurin osa mentorointipareista on siirtynyt virtuaalisiin tapaamisiin erittäin sujuvasti ja onnistuneesti. Kukin pari sopii kuitenkin itsenäisesti parhaimmat tapaamismuodot. Jos pari asuu samalla paikkakunnalla, voi myös kävelymentorointi olla mahdollista. Vuosien varrella parit ovat tavanneet hyvin erilaisissa paikoissa ja hyvin eri kellonaikoihin, omien aikataulujensa mukaan, mm. aamiaisen tai lounaan merkeissä.

Sovinko minä aktoriksi?

Mentorointi sopii hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kun haluat syventää ammatillista osaamistasi (esim. brändimarkkinointi, konsultatiivinen myynti tai projektinhallinta), viedä sitä seuraavalle tasolle (esim. kokonaisvastuu, esihenkilötehtävät tai johtoryhmärooli) tai olet urallasi muutoskohdassa (esim. alanvaihto, tasapainon löytäminen tai yrittäjäksi lähteminen).

Usein mentorointiohjelmaan hakeudutaan, kun halutaan tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia vielä paremmin, pohtia oman uran suuntaa ja seuraavia askeleita. Mentorin kanssa voi sparrailla erilaisia vaihtoehtoja sekä hakea kokemusta ja näkemystä liiketoimintaosaamisen syventämiseen. Yhtä hyvin teemoina voi olla mm. strategian jalkautus, yrityksen laajentaminen tai jatkokoulutusmahdollisuudet.

Halutessasi voit pallotella mentoroinnin sopivuutta tilanteeseesi uravalmentajan kanssa. Ota yhteyttä Kristiina Kurkeen: kristiina.kurki@ekonomit.fi tai Sirja Kulmala-Portmaniin: sirja.kulmala-portman@ekonomit.fi

Jos haen aktoriksi eikä minulle löydy sopivaa mentoria, saanko rahat takaisin?

Kyllä saat. Teemme parhaamme sopivan parin löytämiseksi, mutta mikäli sellaista ei syystä tai toisesta löydy, sinulle on tarjolla seuraavan vuoden mentorointiohjelma tai rahanpalautus oman valintasi mukaan. Pidämme huolen siitä, että mentorin kokemus ja sinun toiveesi natsaavat.

Jos haen mentoriksi eikä minulle löydy sopivaa aktoria, mitä sitten tapahtuu?

Mentoreista mukaan valitaan ne, joiden tausta sopii parhaiten aina sen hetkisen ohjelman aktoreiden ammatillisen kehittymisen tarpeisiin. Seuraava mahdollisuus mentoroida odottaa kuitenkin yleensä jo pian. Ohjelmia alkaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Voit tulla valituksi seuraavassa ohjelmassa mentoriksi, mikäli sopiva aktori löytyy ja mentorointi sopii edelleen aikatauluusi.

Olen ollut jo pidemmän aikaa työelämässä, olenko liian vanha aktoriksi?

Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan ovat tervetulleita kaikenikäiset aktorit ja mentorit, vastavalmistuneesta ekonomista työelämän konkariin. Tärkeintä on halu ja motivaatio kehittyä ammatillisesti. Viimeaikaisissa ohjelmissa aktorien iät ovat olleet välillä 28–58 ja mentorien iät 32–72.

Sovinko minä mentoriksi? Kuinka paljon kokemusta mentorilla pitää olla?

Aktorit usein toivovat mentorilta kokemusta erilaisista tehtävistä ja toimialoista, suorapuheisuutta, empaattisuutta, liiketoimintaosaamista, johtamiskokemusta, rohkeita valintoja omalla uralla ja vinkkejä tasapainon vaalimiseen. Meidän näkemyksemme mukaan kuka tahansa, joka haluaa auttaa muita eteenpäin ja on valmis sitoutumaan luottamukselliseen prosessiin vuodeksi, sopii mentoriksi. Aktoreina on eri ikäisiä ja eri uravaiheissa olevia ekonomeja, joten sinun kokemuksesi voi olla juuri oikeanlaista jollekin aktorille. Mieluummin siis matalalla kynnyksellä mukaan, jos ajatus mentoriksi lähtemisestä puhuttelee!

Halutessasi voit pallotella mentoriksi lähtemistä uravalmentajan kanssa. Ota yhteyttä Kristiina Kurkeen: kristiina.kurki@ekonomit.fi tai Sirja Kulmala-Portmaniin: sirja.kulmala-portman@ekonomit.fi

Miten mentorointiparien parivalinta eli matching tapahtuu?

Sekä mentori että aktori täyttävät monipuoliset lomakkeet, joiden avulla uravalmentajat yhdistävät sopivimmat parit. Lomakkeella kysytään muun muassa aktorin tavoitteita ja toiveita mentoroinnille. Mentorilta kysytään teemoja, joista hän haluaisi mentoroida. Myös molempien kokemustausta kysytään. Lomakkeen täyttämiseen kannattaa siis varata reilusti aikaa ja kertoa mahdollisimman tarkasti toiveistaan. Jos mentorointiohjelmaan ilmoittautuneista mentoreista ei löydy aktorille sopivaa mentoria, Suomen Ekonomien uravalmentajat etsivät heitä verkostoistaan.

Mistä saan lisätietoja mentorointiohjelmasta ja miten ilmoittaudun mukaan?

Tutustu mentorointiohjelman esittelyyn ja ilmoittaudu mukaan joko aktoriksi tai mentoriksi. Ilmoittautumiseen on omat linkkinsä kummallakin. Aktorilinkki on auki aina tietyn etukäteen ilmoitetun ajan. Mentoriksi voit ilmoittautua pitkin vuotta.  

Lue myös:

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Ajattelu muovautui mentorointivuoden aikana

Kun aktori Anu Tengvall ja mentori Riitta Tolvanen kohtaavat, nauru on herkässä, vaikka puhutaan asiaa. Ekonomien mentorointiohjelman yhdistämät naiset kokevat hyötyvänsä keskusteluista, jotka rönsyilevät työasioista kuorolauluun ja perhe-elämään.


HR and Finance Manager Anu Tengvall, 39, oli jo pitempään pohtinut mentorin hankkimista, kun hän viime vuonna haki Ekonomien mentorointiohjelmaan.

”Tunsin, että olin ammatillisesti jumissa. Kaipasin kokeneen henkilön sparrailua ja apua tavoitteideni kirkastamiseen.”

Ohjelma yhdisti Tengvallin ja HR-konkari Riitta Tolvasen, 68. Tolvanen on jo eläkkeellä, mutta toimii mentorina ja kirjoittaa ammattikirjallisuutta. Pitkän uran tehnyt Tolvanen toimi viimeiset kymmenen vuotta VTT:n henkilöstöjohtajana.  

”Tunnen kiitollisuutta kauppatieteellisestä koulutuksestani ja urastani. Siksi jaan mielelläni kokemustani. On palkitsevaa nähdä, miten voin auttaa nuorempia ekonomeja.”

Yhteistyö alkoi keskustelulla, jossa Tengvall sai kertoa toiveistaan. Pari laati sopimuksen, johon kirjattiin pelisäännöt. Molemmat sitoutuivat luottamuksellisuuteen.

Parilla synkkasi heti. Naisia yhdistivät paitsi koulutus myös savolaiset sukujuuret, kuorolauluharrastus, mökkeily ja perhe.

”Välillä nauraa kätkätimme, vaikka saatoimme olla vakavan asian äärellä”, Tolvanen muistelee.

Naiset tapasivat Teamsissa kerran kuussa vuoden ajan. Aluksi aiheet tulivat aktorilta, mutta myöhemmin aiheita versoi myös mentorin ajatuksista.

Tengvall kirjoitti koko prosessin ajan oppimispäiväkirjaa.

”Yllätyin, miten paljon näin harvakseltaan toteutetut tapaamiset pystyivät muovaamaan ajatteluani.”

Mentorivuoden aikana hänet nimitettiin työpaikkansa johtoryhmään, jolloin monet mentorin opit pääsivät heti käytäntöön.

On selvää, että aktori hyötyy yhteistyöstä, mutta mitä mentori saa?

”Aktorit ovat nuorempia. Heidän kauttaan pysyn kärryillä siitä, mitä liike-elämässä tapahtuu ja mikä on ajan henki”, Tolvanen kiittää.

Anun ja Riitan vinkit tiimityöhön:

  1. Rakenna luottamus. Kun omia näkemyksiä tai epävarmuutta ei tarvitse peitellä, pohja kehittymiselle on otollinen.
  2. Aseta tavoitteet. Ne kertovat, miksi yhteistyötä tehdään. Tavoitteellisuus tarkoittaa myös sitoutumista.
  3. Jousta tarvittaessa. Joustoa tarvitaan, josesimerkiksi työskentelytapoja täytyy arvioida uudelleen kesken prosessin.

Fakta:

  • Suomen Ekonomit järjestää vuoden kestävän mentorointiohjelman virtuaalisesti kahdesti vuodessa.
  • Mentoroinnin tavoitteena on edistää mentoroitavan ammatillista kasvua ja antaa mentorille auttamisen iloa.
  • Suomen Ekonomien seuraava mentorointiohjelma alkaa toukokuun alussa 2022. Ohjelman aktorihaku on auki 20.1.−20.2.2022. Mentorihaku on auki jatkuvasti.

Teksti: Leena Lukkari

Kuva: Vesa Laitinen

”Pelkään että minua pidetään kalkkiksena, vaikka en ole” – Näin uravalmentaja vastaa

57-vuotias henkilöstöhallinnon asiantuntija kysyy, kuinka voi näyttää muille, että on hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistaan yllä.


Kuvan mies ei liity tapaukseen.

Kysymys: ”Olen 57-vuotias ja työskentelen henkilöstöhallinnon asiantuntijana. Esimieheni ja lähimmät työkaverini ovat omien lasteni ikäisiä. Tietyissä tilanteissa tuntuu, että he pitävät minua kalkkiksena. Se ottaa päähän, koska olen hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistani yllä. Pelkään, että selän takana muut pitävät dinosauruksena, vaikka päällisin puolin kaikki on ok. Miten todistan muille, etten ole vielä toinen jalka eläkkeellä vaan täysillä mukana?” Nimimerkki Virtaa on  

Suomen Ekonomien Uravalmentaja Arja Parpala vastaa: Tilannehan on sen puoleen vallan hyvä, että et todellisuudessa ole kalkkis vaan energinen ja ajan tasalla oleva oman alasi asiantuntija. 

Muihin voi vaikuttaa vain omalla toiminnallaan. Minulle tulee mieleen kolme tapaa, joilla voit muuttaa omaa ajatteluasi ja tekojasi.   

Leiki näkökulmilla

Ensimmäinen keino on vaihtaa perspektiiviä. Työyhteisöä voi verrata pelilautaan, jossa jokainen on mukana erilaisena pelinappulana. Jos koet olevasi pelinappula pelilaudalla, olet usein muiden pelaajien ja pelinappuloiden siirtojen armoilla. Sinua voidaan kolhia puolelta ja toiselta ilman, että pystyt itse vaikuttamaan tilanteeseesi.  

Ota uusi perspektiivi ja siirry tarkastelemaan työyhteisöäsi ja sen ihmisiä pelilaudan yläpuolelta, pelaajan paikalta. Saatat huomata, että mielessäsi tapahtuu monenlaisia muutoksia. Irtaudut pelilaudan kiihkeydestä ja saat tilaa hengittää.  

Myös tunteet lievenevät, kun katselet asioita hiukan kauempaa. Saatat havaita uudella tavalla, mikä sinun ja työsi merkitys on työyhteisössäsi. Voit jopa muuttaa pelin kulkua tai pelinappuloiden paikkoja sinulle mieluisalla tavalla.  

Kyseenalaista yhteys omien tunteidesi ja toisten käytöksen välillä

Toinen mahdollisuus on määritellä muiden ajatusten merkitys uudelleen.  

Kysy itseltäsi, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena. Mikä taas on parasta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena?  

Voit kokeilla harjoitusta, johon voit valita juuri itsellesi sopivat lauseet, esimerkiksi näin: Jos on totta, että ”minua ottaa päähän, koska kollegani pitävät minua kalkkiksena”, niin ehkä on myös totta, että ”minua ei ota päähän, koska kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”. Tällöin voi myös olla totta, että, ”minua ottaa päähän, vaikka kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”.  

Entä milloin on mahdollista, että ”minua ei ota päähän, vaikka kollegani pitävät minua kalkkiksena”?  

Saatat huomata, että sinun tunteittesi ja toisten käytöksen tai ajatusten välillä ei olekaan niin suora yhteys kuin kuvittelit.  

Ryhdy kokemattomampien sparraajaksi

Kolmas keino on ryhtyä mentoriksi

Eräällä asiakkaallani oli hyvin samanlainen tilanne kuin sinulla. Kehotin häntä miettimään, miten hän voisi auttaa omalla kokemuksellaan nuorta esihenkilöään ja muita kollegojaan onnistumaan omassa työssään entistä paremmin.  

Hän huomasi osaavansa kysyä kysymyksiä, joiden avulla hän saattoi nostaa esiin tärkeitä asioita, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta. Kun nämä asiat sitten saatiin keskusteltaviksi, hän pystyi tuomaan kokemuksensa ja ajantasaisen osaamisensa yhteiseksi hyväksi.  

Hän myös antoi spontaania, positiivista palautetta ja jakoi auliisti omaa tietämystään ja kokemustaan muille. Kun hän keskittyi muiden auttamiseen, hän huomasi, että arvostus häntä ja hänen kokemustaan kohtaan kasvoi pikkuhiljaa. Hän löysi uudenlaisen roolin työyhteisön ”salaisena mentorina”. 

Mitä sinä kysyisit uravalmentajalta?

Lähetä kysymyksesi: viestinta@ekonomit.fi otsikolla ”Kahvitaukoneuroosi”. Julkaisemme kysymyksiä ja vastauksia myös Ekonomi-lehdessä.

Lue myös:

Kokeneiden korkeakoulutettujen ikäsyrjintä on tabu – asenteet ja väärät käsitykset tarvitsevat tuuletusta

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Rekrytoinneissa tulee katsoa kyvykkyyksiä iän tai sukupuolen sijaan

Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistäisi parhaiten palkkakuluihin vaikuttaminen

Mentorointi on loistava keino kehittää omaa osaamistaan joko aktorin tai mentorin roolissa

Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa kehittymistä. Mentorointi on tehokas ja hyödyllinen tapa löytää työhön ja ammattilaisuuteen uusia kulmia. Hae mukaan Ekonomien valtakunnalliseen ja virtuaaliseen mentorointiohjelmaan.


Mentorointi on oppimisen menetelmä, jonka tavoitteena on edistää aktorin (mentoroitava) ammatillista kasvua ja antaa mentorille mahdollisuus kokea auttamisen iloa. Ytimessä on mentorin ja aktorin kahdenkeskinen keskustelu, joka muotoutuu kunkin parin näköiseksi. Suunnan antaa aktorin tavoitteet. 

Toiminta voi olla hyvinkin suunnitelmallista. Osa mentori-aktori-pareista taas antaa ennemmin prosessin viedä ja katsoo, mitä se tuo tullessaan. Parit tapaavat noin kerran kuussa, tällä hetkellä virtuaalisesti. 

Suomen Ekonomien mentorointiohjelma luo raamit ja pelisäännöt, joilla mentorointi onnistuu. Ohjelma alkaa kahdesti vuodessa. Mentorointiohjelma toteutetaan täysin virtuaalisesti ja sen ansiosta kuka tahansa jäsen voi osallistua paikkakunnasta riippumatta. 

”Ensiarvoisen tärkeää on löytää hyvä pari. Esitietolomake kannattaa täyttää huolella, koska me uravalmentajat muodostamme mentori-aktori-parit siitä saatujen tietojen perusteella”, uravalmentaja Taija Keskinen sanoo.  

Mentorointi mahdollistaa toisen kokemuksista oppimisen ja kehittää kuuntelemisen taitoa

Mentoroinnilla voi parantaa omaa ammattitaitoa, etsiä ammatti-identiteettiään sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut. Mentoroinnin avainasioita onkin uusiutuminen ja uuden oppiminen.  

”Toinen ihminen tarjoaa peilin, joka auttaa löytämään omia piilossa olevia vahvuuksia”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.  

Mentoriksi ryhtyvällä on oltava halua jakaa omia kokemuksiaan. Mentorin tärkeä tehtävä on myös kuuntelu.  

”Mentorin täytyy olla aidosti kiinnostunut aktorin kehittymisestä”, Kristiina Kurki toteaa.  

Aktorille puolestaan tärkeintä on sitoutuminen. Mentorointi lähtee aina aktorin tavoitteista ja on hänen vastuullaan. 

Aktori saa mentoroinnista varmuutta ja rohkeutta uusiin askeliin työelämässä. Joillekin tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esihenkilöasemaa tai uuden työpaikan etsimistä, mutta mentorointi istuu moneen muuhunkin tilanteeseen. Esimerkiksi työn ja perheen yhdistäminen, ammatillisen itsetunnon vahvistaminen tai kansainväliset kysymykset sopivat mentorin kanssa ratkottaviksi asioiksi.  

Vinkki: mentorointiohjelmaan osallistuminen kummassa tahansa roolissa kannattaa hyödyntää myös CV:ssä.

Lue myös:

Sopiiko mentorointi minulle? Yleiset kysymykset, joita mentorointiohjelma herättää

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Ekonomien viestintäpäällikkö Ida Levänen muistelee, mitä tapahtuu, kun heterogeeninen työporukka koostuu pelkästään pari-kolmekymppisistä.


Levänen Ida
Viestintäpäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Osuin vastavalmistuneena työpaikkaan, jonka henkilökunta sattui koostumaan pääosin kaltaisistani pari-kolmekymppisistä. Koska itse olin täysin urani alussa, minulla oli tietysti kokeneempiakin kollegoita. Heiltä sain oppia valtavasti. Joukostamme kuitenkin puuttui vuosikymmenien tuoma viisaus ja näkemys. Koulunpenkiltä olin saanut uusimmat tiedot, työelämästä janosin oppeja pitkän linjan osaajilta.

Muistan, että kaipasin ihan hirveästi vanhempia työkavereita, joiden perspektiivistä olisin voinut imeä hiukan viisautta itseenikin. Vaikeissa ja uusissa tilanteissa toivoin usein, että olisin voinut katsoa vierestä, miten kokenut kollega olisi hoitanut asian. Olisinpa tuolloin tajunnut tai uskaltanut hankkia itselleni mentorin tai useammankin oman työpaikkani ulkopuolelta.

Kun olen myöhemmin saanut kokemusta myös laajemman ikähaitarin organisaatioista, olen nauttinut diversiteetistä täysillä.

Iän myötä ihminen ehtii hankkia kokemuksiin perustuvaa näkemystä, kontakteja, monenlaista osaamista ja taitoa toimia erilaisissa tilanteissa ja rooleissa. Sitä on hienoa seurata, ja vanhempien työkaverien kanssa käydyt keskustelut ovat olleet minulle tärkeitä.

On kovin vaikea käsittää sitä, että tutkimuksemme mukaan iso osa yli 55-vuotiaista on kokenut ikäsyrjintää esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Rekrytointilanteissa ei taideta ymmärtää riittävästi sitä, mitä yksi henkilö tuo koko organisaatioon eikä vain haettavaan tehtävään.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman toisenlaiseksi. Monimuotoisuus – oli kyse esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai etnisestä alkuperästä – on jo arvo sinänsä, mutta se on myös valtava kilpailuetu.

Monimuotoisessa työpaikassa työntekijöiden on parempi olla ja he kehittyvät enemmän, sekä ihmisinä että ammattilaisina. Samalla monimuotoinen organisaatio tekee parempaa tulosta.

Ikäsyrjintä työpaikoilla ei koske vain yli 55-vuotiaita. Se koskee meitä kaikkia, jotka menetämme sen seurauksena mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä eri ikäisten ihmisten kanssa.

Lue myös:

Uusi uutiskirje paremman työelämän tekijöille

Ekonomien työpaikoilla esiintyy edelleen heteronormatiivisuuden kulttuuria

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Omaan työuraan voi mahtua aikoja, jolloin kaipaisi lyhyttä ammatillista sparrausta. Siihen tarkoitukseen sopii Suomen Ekonomien pikamentorointi. Yhdestäkin keskustelusta voi olla paljon apua.


Pikamentorointi auttaa huomaamaan, että rohkeus kannattaa ja aktiivisuudesta palkitaan. Tämän ovat saaneet kokea monet jäsenemme, jotka ovat halunneet puhua työhön liittyvästä tilanteestaan toisen ekonomin kanssa. Pikamentorointiin ei kulu paljonkaan aikaa, sillä ideana on nimensä mukaisesti pikainen, vain kertaluontoinen kohtaaminen.

Aktori eli mentorointia kaipaava voi olla missä vain työuransa vaiheessa: opiskelija, uransa alkupuolella tai pitkään työelämässä pörrännyt. Etsimme sekä aktoreita että mentoriksi halukkaita ja yhdistämme mahdollisimman sopivat henkilöt. 

Koronapandemian aikana kontaktit tapahtuvat puhelimitse tai etäkokouksina, muulloin myös kasvotusten.

”Tuntui kuin olisimme tunteneet jo pitkään”

Tänä keväänä pikamentorointi näyttäytyi mahdollisuutena markkinointipäällikkö Marika Kauraselle, joka kaipasi sparrausta ja uusia näkökulmia.

”Jonkinlainen ”out of the box” -ajattelu tuntui järkevältä. Olin kauan sitten Suomen Ekonomien tilaisuudessa tutustunut uravalmentaja Taija Keskiseen, joka on minua sittemmin sparraillut. Nyt olin häneen uudestaan yhteydessä.”

Marika Kauranen

Keskinen kertoi Kauraselle, mitä pikamentorointi on ja sanoi, että hänellä olisi sopiva pikamentorikin tarjolla. Pikamentorointi yhdistää kaksi tai useampi toisilleen ennestään tuntematonta ihmistä kertaluontoisesti. Aktori saa mentorilta pulmaansa vinkkejä ja näkemyksiä.

Kaurasen pikamentorina toimi myyntijohtaja Juha Sillanpää, joka oli tarjoutunut tehtävään Suomen Ekonomien hakiessa mentoreita. Keskustelu oli tarkoitus toteuttaa Teams-kokouksena, mutta lopulta Kauranen ja Sillanpää päätyivät puhumaan puhelimessa. Sillanpää tutustui ennalta Kaurasen tekemään mindmappiin ja LinkedIn-profiiliin.

Kokemus oli Marika Kaurasen mielestä tosi hyvä. 

”Meillä kemiat kohtasivat ja oli helppo jutella. Tuntui kuin olisimme tunteneet jo pitkään. Oli uravalmentajan ammattitaitoa nähdä, että meillä voisi mätsätä.”

Kauranen piti hyvänä sitä, että Sillanpään elämäntilanteessa oli paljon samaa kuin hänen omassaan, että molemmat ovat kansainvälisessä yrityksessä rahoitusalalla ja että mentori oli myös ollut aiemmin työssä samantapaisessa tilanteessa.

”Hänellä oli perspektiiviä asioihin monenlaisista työtehtävistä.”

Pikamentorointi opettaa mentorillekin uutta

Juha Sillanpää

Visalla Pohjoismaiden ja Baltian pankkiasiakkuudet -segmentin myyntijohtajana työskentelevä Juha Sillanpää muistaa, kuinka olisi omalla urallaan kaivannut mentoria.

”En osannut sellaista nuorempana etsiä, mutta mentoroinnista olisi ollut iso apu.”

Lähemmäs 20 vuotta työelämässä ollut laskentaekonomi kokee itse saaneensa paljon luottoystäviltä, joiden kanssa sparrailee myös työasioita. Itsekin hän on toiminut mentorina muutamille ihmisille pidempään. 

Halu lähteä pikamentoriksi liittyi myös tiiminjohtajan tehtävään, johon Sillanpää on vuoden sisään siirtynyt. Toinen syy lähteä mukaan oli työnantajan eli Visan panostaminen ihmisten johtamiseen ja johtajien koulutukseen, jotta markkinoiden parhaat työntekijät saataisiin yhtiöön töihin ja myös jäämään. Mentorointi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden oppia.

”Jos antaa, saa myös itse”

”Lähdin sillä näkökulmalla, että en niinkään neuvo vaan opin toiselta. Jos antaa, saa myös itse. Minusta se oli tosi onnistunut keskustelu. Mielipiteiden vaihtoa, kuuntelemista ja uusien näkökulmien hakemista”, Juha Sillanpää kertoo.

”Koska Visalla johtaminen on nostettu niin keskeiseksi asiaksi, tämä tilaisuus toi hyvän mahdollisuuden peilata omia johtamisen periaatteitani ulkopuolisen kanssa. Pystyin katsomaan, voisinko niiden kautta tuoda selkeyttä Marikan ajatteluun, vaikka hän toimiikin eri organisaatiossa. Vastaavanlaisia keskusteluja käyn jatkuvasti myös tiimini kanssa.”

Sillanpään mielestä eduksi on myös, että aktori ja mentori eivät tunne toisiaan – silloin toisesta ei ole mitään ennakkokäsitystä. Itsellekin on iloa siitä, että omaa esittelyä varten joutuu miettimään, mitä on työelämässä oppinut ja kokenut. 

Pikamentorointi antoi paljon uusia ajatuksia

Miksi sitten ventovieraan ajatuksista oli apua ja mihin? Aktorin roolissa ollut Marika Kauranen kiittää pikamentoroinnin eduksi sitä, että ulkopuolinen katsoo asioita eri vinkkelistä ja objektiivisesti.

”Mentori voi auttaa miettimään, miten kehittyä ja millaisia siirtoja työuralla voi tehdä. Juhalla oli hyviä vinkkejä siihen, kuinka päästä organisaatiossa eteenpäin. Ja toisaalta ajatuksia siitä, miten työ on vain osa elämää, jossa muutkin palaset kuten perhetilanne vaikuttavat valintoihimme. Sekin oli kiva kuulla miehen suusta.”

”Sain hyviä, konkreettisia ideoita”

Kauraselle heräsi keskustelusta paljon ajatuksia, joita hän jäi kypsyttelemään.

”Varmasti korona-ajan keskellä moni miettii, mitä haluaa elämältään ja alkaa katsella asioita erilaisesta vinkkelistä. Sain hyviä, konkreettisia ideoita esimerkiksi siihen, miten omia kehitysideoita voisi saada läpi työpaikalla. Juha sanoi myös, että voin soittaa toistekin, jos haluan. Se tuntui kivalta.”

Marika Kauranen uskoo, että pikamentorointi voi parhaimmillaan toimia sysäyksenä isompaankin muutokseen. 

”Voi saada varmuutta lähteä viemään asioita tiettyyn suuntaan.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Unsplash ja haastateltavat

Suomen Ekonomien jäsenenä tai KylteriPlus-jäsenenä voit saada itsellesi pikamentorin.

 

Sinullakin on pian enemmän johtajuutta – osaatko käyttää sitä?

Organisaatioissa on käynnissä päätöksenteon uusjako, minkä ansiosta asiantuntijoiden täytyy osata johtaa itseään ja muita. Johtajuustaitojen kasvattaminen kannattaa aloittaa heti. Muutama hyväksi havaittu menetelmä auttaa ketä tahansa.


Levänen Ida
Viestintäpäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Itseohjautuvuus on tällä hetkellä työelämän iso ismi. Korkeat hierarkiat kaatuvat, valta siirtyy sinne missä on myös tieto, pomona olemisesta tulee palveluammatti. 

Johtajuus ei katoa tai vähene, vaan muuttaa muotoaan. 

”Itseohjautuvuuden aikakaudella tarvitaan enemmän johtamista kuin aiemmin”, totesi Miia Savaspuro Akavan Erityisalojen Johtajuus2020-seminaarissa helmikuussa. Savaspuro on kirjoittanut kirjan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille − mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan.

Johtajan on osattava antaa johdettavilleen sparrausta, tukea ja palautetta sekä kyettävä viestimään tekemiselle selkeä suunta. Savaspuro kehottaa meitä kaikkia vaatimaan esihenkilöltään enemmän. Pomolle pitäisi uskaltaa sanoa, että ”odotin sinulta enemmän” tai ”et ole riittävästi läsnä”. 

Samalla kun vaatimukset johtamista kohtaan kasvavat, meistä kaikista tulee enemmän tai vähemmän oman työelämämme johtajia. Itseohjautuvuus vaatii asiantuntijalta paljon. Se ei sovi kaikille eikä kaikista automaattisesti ole siihen.  

”Oikeasti itseohjautuviin työpaikkoihin on vaikea löytää sopivaa porukkaa”, sanoi yrityskulttuurikonsultti Panu Luukka Johtajuus2020-seminaarissa. Mutta jos organisaatio onnistuu rekrytoimaan ne työntekijät, joilla on taito ja halu ohjata itseään, se saa todellista kilpailuetua. 

Miia Savaspuron mukaan johdetuksi tuleminen on ihmisen luontainen tarve ja keino organisoitua missä tahansa ryhmätilanteessa. Itse itsensä johtaminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin muiden johtaminen. 

Olit siis johtaja tai esihenkilö tai et, tarvitset johtamisen taitoja. Modernissa työelämässä täytyy työtehtävästä tai asemasta riippumatta tunnistaa omat

  • triggerit
  • motivaatiotekijät
  • kommunikaatiotavat. 

Avain on oman työitsetuntemuksen lisääminen. Jos et tunne itseäsi, et voi johtaa itseäsi, ja muita vielä vähemmän. 

Itsetuntemuksen opettelussa tarvitaan peilejä. Peili voi olla esimerkiksi mentori tai uravalmentaja, joka kysyy oikeat kysymykset, kuuntelee ja sparraa. 

Näyttelijä Antti Holman mukaan jokaisen kannattaisi mennä terapiaan. Minä olen sitä mieltä, että jokaisen kannattaisi mennä myös uravalmennukseen ja mentorointiohjelmaan. Mitä itsenäisemmäksi ja omaehtoisemmaksi työelämä muuttuu, sitä enemmän hyödymme toisten ihmisten tuesta.