Mentorointi on loistava keino kehittää omaa osaamistaan joko aktorin tai mentorin roolissa

Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa kehittymistä. Mentorointi on tehokas ja hyödyllinen tapa löytää työhön ja ammattilaisuuteen uusia kulmia. Hae mukaan Ekonomien valtakunnalliseen ja virtuaaliseen mentorointiohjelmaan.


Mentorointi on oppimisen menetelmä, jonka tavoitteena on edistää aktorin (mentoroitava) ammatillista kasvua ja antaa mentorille mahdollisuus kokea auttamisen iloa. Ytimessä on mentorin ja aktorin kahdenkeskinen keskustelu, joka muotoutuu kunkin parin näköiseksi. Suunnan antaa aktorin tavoitteet. 

Toiminta voi olla hyvinkin suunnitelmallista. Osa mentori-aktori-pareista taas antaa ennemmin prosessin viedä ja katsoo, mitä se tuo tullessaan. Parit tapaavat noin kerran kuussa, tällä hetkellä virtuaalisesti. 

Suomen Ekonomien mentorointiohjelma luo raamit ja pelisäännöt, joilla mentorointi onnistuu. Ohjelma alkaa kahdesti vuodessa. Mentorointiohjelma toteutetaan täysin virtuaalisesti ja sen ansiosta kuka tahansa jäsen voi osallistua paikkakunnasta riippumatta. 

”Ensiarvoisen tärkeää on löytää hyvä pari. Esitietolomake kannattaa täyttää huolella, koska me uravalmentajat muodostamme mentori-aktori-parit siitä saatujen tietojen perusteella”, uravalmentaja Taija Keskinen sanoo.  

Mentorointi mahdollistaa toisen kokemuksista oppimisen ja kehittää kuuntelemisen taitoa

Mentoroinnilla voi parantaa omaa ammattitaitoa, etsiä ammatti-identiteettiään sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut. Mentoroinnin avainasioita onkin uusiutuminen ja uuden oppiminen.  

”Toinen ihminen tarjoaa peilin, joka auttaa löytämään omia piilossa olevia vahvuuksia”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.  

Mentoriksi ryhtyvällä on oltava halua jakaa omia kokemuksiaan. Mentorin tärkeä tehtävä on myös kuuntelu.  

”Mentorin täytyy olla aidosti kiinnostunut aktorin kehittymisestä”, Kristiina Kurki toteaa.  

Aktorille puolestaan tärkeintä on sitoutuminen. Mentorointi lähtee aina aktorin tavoitteista ja on hänen vastuullaan. 

Aktori saa mentoroinnista varmuutta ja rohkeutta uusiin askeliin työelämässä. Joillekin tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esihenkilöasemaa tai uuden työpaikan etsimistä, mutta mentorointi istuu moneen muuhunkin tilanteeseen. Esimerkiksi työn ja perheen yhdistäminen, ammatillisen itsetunnon vahvistaminen tai kansainväliset kysymykset sopivat mentorin kanssa ratkottaviksi asioiksi.  

Vinkki: mentorointiohjelmaan osallistuminen kummassa tahansa roolissa kannattaa hyödyntää myös CV:ssä.

Lue myös:

Sopiiko mentorointi minulle? Yleiset kysymykset, joita mentorointiohjelma herättää

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Ekonomien kesätyöpalvelusta oli paljon hyötyä työnhaussa”

Maisteriopintojaan tekevä Jenna Tapiola sai apua työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen kylterien kesätyöpalvelusta. Myös Ekonomien uravalmentajan neuvoista oli hyötyä, kun Jenna pitkästä aikaa oli hakemassa työtä.


”Kesätyöpalvelusta löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Muistatko vielä, kun vuosi sitten kaikki oli toisin? Korona ei ollut muuttanut monia asioita, ja opinnotkin sujuivat entiseen, tuttuun tapaan.

Joensuussa kauppatieteitä opiskeleva Jenna Tapiola oli alkuvuodesta 2020 viimeistelemässä kandiopintojaan ja mietti samalla tulevan kesän työpaikkaa. Monena aiempana kesänä hän oli ollut samassa työpaikassa, jonne ei ollut enää edes tarvinnut hakea. Tällä kertaa Tapiola päätti kuitenkin pyrkiä johonkin muualle.

”Aloin alkuvuodesta pitkästä aikaa hakea töitä, eikä minulla ollut enää niin hyvässä muistissa, millaisia työhakemuksen ja ansioluettelon pitäisi olla.”

Koronasta ei vielä ollut tietoa, kun hän aloitteli työnhakua. Tilanteen muuttuessa työn löytyminen alkoi jännittää enemmän. Vuodesta tuli erilainen kuin muista.

”Olin kuullut monelta, että työnantajat olivat soittaneet ja pahoitelleet, kun eivät pystyneetkään tarjoamaan työtä. Sovittuja paikkoja oli peruttu tai työsopimusten pituutta lyhennetty.”

Tapiola arveli hyvien neuvojen olevan tarpeen.

”Palvelusta löytyi hyviä vinkkejä”

Samaan saumaan osui avautumaan verkkopalvelu, joka osoittautui Jenna Tapiolalle loistavaksi avuksi. Suomen Ekonomit halusi auttaa kyltereitä kesätyönhaussa ja avasi opiskelijoille digipalvelun täynnä vinkkejä ja tukea kesätyörumbaan.

Jenna Tapiola tutustui Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -sivustoon ja hyödynsi sitä monella tavalla.

”Sain paljon hyviä neuvoja työnhakuun. Sieltä löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Hyödylliseksi hän kiittää myös palvelun osiota, josta löytyi hakemus- ja CV-pohjat. Molemmista oli iloa, kun Tapiola muokkaili omaa työhakemustaan ja ansioluetteloaan.

Uravalmentajien digipalveluun laatimat sisällöt olivat muutenkin hyödyksi. Tapiola oppi niistä muun muassa, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä siihen ja ansioluetteloon tulee sisältyä. Apua omiin pulmakohtiin sai kysyttyä lisäksi digipalvelun chatista.

”Uravalmentaja opasti tiivistämään”

Tapiola muisti myös nähneensä Suomen Ekonomien mainoksia uravalmentajan palveluista ja kysyi niistä lisää yliopiston kylteriyhdyshenkilöltä.

”Hän kertoi, että uravalmennusta voi käyttää opiskelijanakin, jos ostan KylteriPlus-palvelun. Hankin sitten KylteriPlussan ihan uravalmennusta varten.”

Tapiolan mielestä 25 euroa oli pieni raha siitä, että on parempi mahdollisuus saada töitä. Ottaessaan yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen hän oli laatinut kiinnostavaan työpaikkaan hakemuksen, mutta kaipasi sille ammattilaisen katsetta ja arviota. Tapiola lähetti hakemuksen ja ansioluettelonsa Ekonomien uravalmentajalle Eva Furuhjelmille.

”Aloimme niitä parantelemaan ja pohdimme tilannettani puhelimessa. Kävimme paperini vielä uusittuina toiseen kertaan läpi. Tuli paljon itsevarmempi olo, kun tiesi, että ammattilainen on katsonut paperini, eivätkä ne ole mitään pilipalijuttuja. Eva opasti myös työtehtävien konkretisoimista ja hakemuksen tiivistämistä. Hän neuvoi, että lukijaa ei pidä kuormittaa liikaa.”

Jenna Tapiola käytti hakemusta muihinkin paikkoihin, joita oli avoimena. Kevään aikana hän lähetti lähes parikymmentä hakemusta avoinna olleisiin työpaikkoihin.

”Koskaan ei voi olla liian hyvin valmistautunut”

Vaivannäkö kannatti, sillä Tapiola sai useampia haastattelukutsuja ja haastattelujen jälkeen parikin työtarjousta. Hän tarttui niistä toiseen, tehtävään Metsä Woodin Customer service centerissä.

”Olin miettinyt, että olisi kiva päästä työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä, mutta olin epäillyt kielitaitoani. Asiakkaat ja myyjät olivat ulkomaalaisia, joten meilikeskustelut käytiin englanniksi. Olin ylpeä, kun pärjäsin hyvin.”

Metsä-Woodilla olisi pidetty hyvä kesätyöntekijä pidempäänkin, mutta viiden kuukauden pestin jälkeen hän kuitenkin ajatteli, että opinnot pitää hoitaa ensin alta. Kesätyön jälkeen Tapiolan koronasyksy on kulunut opiskellessa kotona. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisteriopinnot hän aikoo saada valmiiksi keväällä 2022.

Kesätyönhaku on taas käynnistymässä, ja Jenna Tapiola kertoo, että saattaa hyvinkin ottaa uudestaan yhteyttä Ekonomeihin. Tällä kertaa hän voisi kysyä vinkkejä työhaastattelussa onnistumiseen.

”Siihen ei voi olla koskaan liian hyvin valmistautunut. Uskon, että sitäkin olisi hyvä käydä ammattilaisen kanssa läpi.”

Tulevaisuuteensa hän suhtautuu koronapandemiasta huolimatta valoisasti. Tapiola uskoo, että ekonomeilla on paljon työmahdollisuuksia, vaikka kilpailu on kiristynyt.

”Ainakaan vielä minua ei huoleta. Uskon ja tahdon uskoa, että ekonomeja tarvitaan aina.”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: Klavdia Parkkonen

Tutustu tästä Kylterin kesätyöpalveluun!

Use The Kylteri Summer Job Service in English!

Lue myös:

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola: Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

KylteriPlus: Avaa kylterijäsenyyden uusi ulottuvuus

Rekrytoinneissa tulee katsoa kyvykkyyksiä iän tai sukupuolen sijaan

Työmarkkinoilla ikä on valitettavasti muutakin kuin pelkkä numero. Se selvisi Suomen Ekonomien jäsenilleen teettämässä kyselyssä, jonka mukaan jopa 80 prosenttia yli 55-vuotiaista työnhakijoista oli kokenut ikäsyrjintää työnhaussa. Kokemus tuo kuitenkin mukanaan kyvykkyyttä, jonka esiin tuomiseen ja löytämiseen on saatavilla apua.


GoGolfin Antero Hiito ja Mikael Hästbacka uskovat, että pyörivä kivi ei sammaloidu. Työelämässä aktiivinen ja verkostoistaan huolehtiva osaaja pärjää.

Suomen Ekonomien jäsenilleen teettämässä kyselyssä jopa joka viides yli 55-vuotias työnhakija kertoi kokevansa epävarmuutta ammatillisista verkostoistaan ja työnhakutaidoistaan. Työttömistä työnhakijoista valtaosa oli kokenut ikäsyrjintää työnhaussa. Se ilmeni erityisesti harventuneina työhaastattelukutsuina.

58-vuotias Antero Hiito tunnistaa ilmiön. Hän aloitti hiljattain golf-yhteisö GoGolfin avainasiakaspäällikkönä.

”Normaalissa hakuprosessissa CV päätyy herkästi väärään pinoon. Kun pääsee paikan päälle, iästä tulee vahvuus”, Hiito sanoo.

Syrjiviä ajatusmalleja kyseenalaistettava tietoisesti

Gogolfin toimitusjohtaja Mikael Hästbacka johtaa 60 000 suomalaisen golf-harrastajan yhteisöä, joka työllistää Suomessa noin yhdeksänkymmentä eri alan osaajaa agronomeista johtamisen ammattilaisiin.

”Meillä suomalaisilla on tarve lokeroida ihmisiä. Itsekin siihen välillä syyllistyn”, Hästbacka sanoo.

”Syyllistyn itsekin välillä lokeroimaan ihmisiä.”

Hästbacka on tietoisesti pyrkinyt kyseenalaistamaan omia ajatusmallejaan. Hän ei halua työyhteisöönsä ikään tai sukupuoleen perustuvia siiloja.

Sparrausapuna toimii suomalainen kyvykkyystoimisto Bridge Impact, jonka toiminta-ajatus perustuu Capability Design -metodiin ja strategiasta purettujen kyvykkyyksien kartoittamiseen. Kyvykkyydet liittyvät taitoihin ja näyttöihin sekä haluun ja ymmärrykseen tehtävän tavoitteista.

”Tärkeintä on löytää tehtäviin strategian toteutumisen kannalta oikeat kyvykkyydet. Meillä GoGolfilla on tällä hetkellä hyvä mix nuoria kykyjä ja vankkaa kokemusta. Esimerkiksi talousjohtajamme, joka siirtyi meille pörssiyhtiöstä, on tuonut luuta rakenteisiin.”

Kunnianhimoinen strategia vaatii oikeanlaista kyvykkyyttä

GoGolf Group on golf-alan nopeimmin kasvava toimija Pohjoismaissa. Yhtiö pyörittää golf-alan medioita, järjestää tapahtumia, matkoja ja messuja, ylläpitää välineiden verkkokauppaa ja alan kivijalkaliikkeitä sekä operoi kenttiä.

”Yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden pitäisi rohkeasti tuoda esiin uniikkeja kyvykkyyksiään”, Kari Paananen sanoo.

Hästbackan mukaan golfin kulutuskäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti. Perinteisesti golf on ollut 35–70-vuotiaiden miesten suosiossa, mutta nykyisin yhä nuoremmat löytävät lajin pariin.

”Koronan myötä olemme saaneet uusia harrastajia erityisesti 15–25-vuotiaista nuorista. Pyrimme edelläkävijänä vastaamaan muutokseen kehittämällä uusia tuotteita, esimerkiksi kk-perusteisia harjoitteluoikeuksia ja sisäharjoittelumahdollisuuksia.”

Golfin ympärillä liikkuu paljon rahaa, siksi laji kiinnostaa myös yrityksiä.

”Harrastajia kiinnostaa esimerkiksi matkailu, autot ja lifestyle. Golfiin liittyy intohimo, jolloin sitoutuneisuus ja esimerkiksi uutiskirjeiden lukuaste on korkea.”

Alkusyksystä Mikael Hästbacka etsi riveihinsä avainasiakaspäällikköä, ensisijaisesti mediamyynnin parista. Keskustelu Bridge Impactin Kari Paanasen kanssa haastoi miettimään, että strategian toteutumisen kannalta oikea kyvykkyys ei ehkä löydykään media-alalta.

”Kyvykkyysprofiilin laadittuamme huomasimme, että media-alan tuntemuksen sijaan tehtävässä onnistuminen edellyttää ennen kaikkea hyviä verkostoja ja sosiaalisia taitoja. Kun tuntee ihmisiä, pääsee parhaiten läpi.”

Lopulta tehtävään valittiin Antero Hiito, Bridge Impactin toteuttaman suorahaun kautta. Hiitolla on takanaan vaikuttava ura eri alan myyntitehtävistä. Kokemusta on kertynyt myös pöydän toiselta puolelta median ostajana, se auttaa osaltaan asiakasymmärryksessä. Lisäksi Hiito on itsekin intohimoinen golfin harrastaja.

Jatkuvaa oppimista vaaditaan kaikilta

Suomen Ekonomien kyselytulosten mukaan yli 55-vuotiaat jäsenet nostavat vahvuuksikseen korkean työmoraalin ja vankan osaamisen. Vastaajista yhdeksänkymmentä prosenttia koki myös omaksuvansa sujuvasti uusia teknologioita.

Antero Hiito kokee olevansa hyvinkin diginatiivi.

”Olen työtehtävissäni saanut aina ensimmäisten joukossa käyttöni uusimmat teknologiat. Innostus uuteen on säilynyt läpi tähänastisen työurani.”

Maailman kehittyessä myös työntekijän on kehityttävä.

Hiito kertoo omaksuvansa helposti uutta ja pyrkii ylläpitämään kokemuksen tuomaa etumatkaa jatkuvan oppimisen ja kehityksen kautta. Kesällä hän muun muassa opetteli vapaa-ajallaan espanjan kielen perusteet.

”Maailman kehittyessä myös työntekijän on kehityttävä. Verkostojen ajantasaisuuden ja teknisen osaamisen lisäksi on huolehdittava itsestä, fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Kuka tahansa, joka istuu kotona odottamassa, saa istua siellä kauan – iästä riippumatta”, Hiito muistuttaa.

Apua kyvykkyyksien kartoittamiseen työnantajille ja hakijoille

Mikael Hästbacka kannustaa niin työnantajia kuin työnhakijoita ajatusmallien ravisteluun.

”Kukaan ei ole superstara, menestys vaatii systemaattista työtä. Nuoretkin osaavat paljon, joten kokemus itsessään ei takaa menestystä työmarkkinoilla. Linnakkeiden rakentamisen sijaan on mentävä rohkeasti osaksi yhteisöä.”

Hästbackalla on käynnissä on jo toinen suorahaku verkkokaupan vetäjän rooliin.

”Kaikissa rekrytoinneissa, myös sisäisissä, valintojen tulee aina perustua tarkasti tunnistettuihin kyvykkyyksiin, ikään ja sukupuoleen katsomatta”, kertoo Bridge Impactin osakas Kari Paananen.

”Pitkän uran tehneellä ei välttämättä ole ollut tarvetta ylläpitää työnhakutaitojaan.”

Paananen tiedostaa, että pitkän työuran tehneellä osaajalla ei välttämättä ole ollut tarvetta ylläpitää työnhakutaitojaan, vaikka kyvykkyyttä olisi tarjottavana roppakaupalla. Yt-neuvotteluihin osallistuvien kannattaakin hyödyntää työnantajan tarjoamia uudelleensijoittumispalveluita ja koulutuksia omien kyvykkyyksien tunnistamiseksi.

“Yli 30 työntekijää työllistävä yritys on velvollinen tarjoamaan uudelleensijoittumispalveluita silloin, kun irtisanotun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti viisi vuotta”, Paananen muistuttaa.

Suomen Ekonomien jäsenenä voit osallistua myös työnhaun verkkovalmennuksiin, joissa päivität työnhakutaitosi ja kirkastat oman osaamisesi ja tavoitteesi.

Teksti: Jasmine Jussila, Kuva: GoGolf

Lue myös:

Yritykset investoivat nyt diversiteettiin ja inkluusioon – ja tämän luettuasi ymmärrät, mistä on kysymys

Yli 55-vuotiaiden työllistymistä edistäisi parhaiten palkkakuluihin vaikuttaminen

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Onnistu työnhaussa – osallistu Ekonomien verkkovalmennuksiin

Työnhaku on taitolaji. Suomen Ekonomien tarjoamat työnhaun verkkovalmennukset antavat hyvät eväät työnhakuun. Voit osallistua joko uravalmentajien ohjaamiin kahden viikon valmennuksiin tai kehittää työnhakutaitojasi omassa tahdissasi uusien itseopiskelupakettien avulla.


Työnhaku ja työnhakutaidot ovat osaamista, jota voi ja kannattaa opetella. Ekonomien jäsenille räätälöity työnhaun verkkovalmennuskokonaisuus koostuu kolmesta eri valmennuksesta. Ne voi käydä kaikki tai niistä voi halutessaan valita vain osan.

Osallistujat ovat saaneet arvokkaita oivalluksia omaan työnhakuunsa, ja moni on myös löytänyt työpaikan verkkovalmennusten oppien avulla.

”Työnhaku onnistuu, kun malttaa oikeasti pysähtyä miettimään vahvuuksiaan ja tahtotilojaan. Usein rakennamme itse itsellemme muureja, jotka estävät meitä näkemästä mahdollisuuksiamme. Työnhaun valmennuksiin kannattaa osallistua avoimin ja rohkein mielin, mitään hävittävää ei ole”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Valitse itsellesi sopiva vaihtoehto

Ohjatussa valmennuksessa teet kahden viikon aikana aineistoihin liittyviä tehtäviä ja saat henkilökohtaista palautetta uravalmentajalta. Valmennus sisältää myös ajatustenvaihtoa toisten osallistujien kanssa.

”Nyt tarjoamme mahdollisuuden kartuttaa työnhakuosaamista myös itsenäisesti. Itseopiskelupaketit sopivat niille, joilla on työnhaku mielessä, mutta eivät pysty sitoutumaan aikataulutettuun valmennukseen, vaan haluavat oppia asioita omassa tahdissaan”, Kurki sanoo.

Työnhaku ei ala CV:n ja hakemuksen tekemisestä

Kristiina Kurki suosittelee käymään työnhaun verkkovalmennukset järjestyksessä, sillä valmennukset rakentuvat toistensa päälle ja pohjatyön tekeminen on olennaista.

Ensimmäisessä valmennuksessa ”Tunnista ja sanoita osaamisesi” kirkastetaan osallistujien vahvuuksia ja valtteja työmarkkinoilla.

”Niin monesti työnhaku lähtee liikkeelle siitä, mitä paikkoja on auki tai miten teen hakemuksen. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on kuitenkin se, mistä kannattaa aloittaa”, Kurki toteaa.

Toinen valmennus ”5 näkökulmaa piilotyönhakuun” opettaa hakemaan työpaikkoja piilotyömarkkinoilta, jotka kattavat jopa 60–80 prosenttia avoinna olevista paikoista. Kurjen mukaan työnhaussa ei missään nimessä kannata tyytyä vain niihin paikkoihin, joista työnantajat ovat ilmoittaneet.

”Mahdollisuuksia voi kaivella monin tavoin. Esimerkiksi kun törmäät uuteen, sinua kiinnostavaan tuotteeseen tai palveluun, tutki millaisia piilotyömahdollisuuksia se tuo mukanaan.”

Kolmannessa, ”Myy osaamisesi työnantajille” -valmennuksessa opit, miten kerrot osaamisestasi myyvästi ja miten löydät oman tapasi lähestyä työnantajia.

Työnhaun verkkovalmennuksiin on osallistunut jo satoja ekonomeja

Näin osallistujat kertovat kokemuksistaan:

  • ”Olen oppinut lähestymään osaamistani laaja-alaisemmin ja löytämään siitä uusia ulottuvuuksia, joita en ehkä aiemmin ole osannut tunnistaa. Olen myös oppinut sanoittamaan osaamiseni konkreettisten esimerkkien kautta.”
  • ”Olen oivaltanut, että piilotyöpaikat ovat todellinen mahdollisuus. Olen rohkeampi ja valmiimpi hakemaan piilotyöpaikkoja. Ammatillinen identiteettini on vahvistunut tiedon lisääntymisen seurauksena ja olen valmis toimimaan. Minusta tuntuu, että pystyn itse vaikuttamaan tulevaisuuteeni.”
  • ”Sain rohkeutta lähestyä potentiaalisia työnantajia. Edistyin 85 % asteikolla nollasta sataan. Suurin oivallus oli, että voin itse vaikuttaa merkittävästi urani suuntaan. Aikaisemmin olen enemmänkin katsellut, mitä on tarjolla, mutta nyt olen rohkeammin yhteydessä juuri minua kiinnostaviin työnantajiin. Opin myös, että on tärkeää kalenteroida ja TOIMIA. Ei siis saa jättää asioita suunnittelun asteelle tai juna voi mennä ohi.”

Työnhaun verkkovalmennukset ja itseopiskelupaketit löydät tapahtumakalenterista. Ohjattuja valmennuksia järjestetään useita kertoja vuodessa.

Lue myös:

Harkitsetko alanvaihtoa? ”Selvitä itsellesi, mikä sinulle on tärkeintä”, kannustaa uravalmentaja

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Kauppatieteiden opiskelija Erik Kesti, 20: ”Sain uravalmennuksesta apua isossa päätöksessä”

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kauppatieteilijöiden kesätyöpaikat vähenivät koronakesänä selvästi. Tilannetta voi silti kuvata torjuntavoitoksi: alaa opiskelevista edelleen neljä viidestä löysi itselleen kesätyön.


Koronavuosi heikensi kauppatieteitä opiskelevien kesätyötilannetta selvästi.

Työmarkkinoilla on puhaltanut koronavuonna kylmästi, eivätkä kauppatieteiden opiskelijat eli kylteritkään ole säästyneet puhurilta. Opiskelijat olivat laajasti huolissaan kesätöiden peruuntumisesta tai lyhentymisestä viime keväänä, ja tuore tutkimuksemme kertoo kesätyötilanteen todella viime kesänä muuttuneen.

Kesätyötä tehneiden osuus pieneni edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä: viime kesänä kauppatieteiden opiskelijoista oli töissä 82 prosenttia, kun tätä edeltävänä kesänä vastaava luku oli 93 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Kylterien kesätyökyselystä, jonka Suomen Ekonomit toteutti tänä syksynä 24. kerran. Kyselyyn vastasi 1 892 kauppatieteiden opiskelijaa.

Korona vähensi paikkoja ja kiristi kilpailua

Työnhaussa koettiin takapakkeja selvästi edellisvuotta enemmän. Tuloksetta työtä hakeneita oli tänä vuonna yhdeksän prosenttia kyselyn vastaajista, kun edellisvuonna työnhausta huolimatta vaille työtä kertoi jääneensä vain kaksi prosenttia vastaajista.

Kuten ennenkin, selvä enemmistö eli 89 prosenttia kesätyön löytäneistä kauppatieteiden opiskelijoista työllistyi kesällä yksityiselle sektorille. Yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa vähensi selvästi koronapandemia, jonka 42 prosenttia vastaajista arvioi vaikeuttaneen omaa työnhakuaan. Monet opiskelijat kertoivat, että pandemiatilanteesta johtuvat rekrytointiprosessien keskeytykset ja rekrytointikiellot olivat johtaneet jopa jo sovittujen työpaikkojen peruuntumiseen.

Kolme prosenttia koki, että koronasta oli pikemminkin hyötyä kesätyön saamisessa.

Avoimiin kesätyöpaikkoihin oli vastaajien mukaan myös aiempaa enemmän hakijoita ja siksi joukosta erottautuminen oli tavallistakin haastavampaa.

”Voidaan puhua torjuntavoitosta”

Kun aiemmin yli yhdeksän kymmenestä kylteristä pääsi oman alan kesätyöhön, tänä vuonna heitä oli siis enää kahdeksan kymmenestä. Voiko tilannetta sanoa jo huonoksi vai ovatko kylterit vielä ihan hyvissä asemissa, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel?

”Toki kesätyöpaikkojen vähentyminen meidän jäsenkunnassamme on poikkeuksellista, eikä ole mikään pikkuasia, että huomattavasti harvempi löysi kesätyöpaikan. Voidaan kuitenkin puhua eräänlaisesta torjuntavoitosta, koska pahempaa pelättiin.”

Salokannel uskoo, että lopputulos oli näinkin hyvä, koska opiskelijat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon töitä kesätyöpaikkoja löytääkseen.

”Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

”Siitä pitää kiittää opiskelijoita. Mutta täytyy myös kiittää työnantajia, jotka ovat epävarmassa tilanteessa halunneet katsoa kriisin yli ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia työllistyä. Se, että näin suurelle joukolle on edelleen tarjottu kesätöitä, osoittaa, että yritykset näkevät kauppatieteilijöiden arvon. Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

Riku Salokannel toivoo, että myös tulevana kesänä yritykset ja julkinen sektori pystyisivät palkkaamaan kyltereitä ja myös kohtuullisilla työsuhteen ehdoilla. Hän uskoo, että alkavana vuonnakin työnantajat päättävät työpaikoista epävarman taloustilanteen vuoksi myöhään.

”Tähän opiskelijat saavat varautua. Ja töiden saaminen tulee todennäköisesti olemaan yhtä haastavaa kuin tänä vuonna.”

Salokannel kannustaakin opiskelijoita tekemään paljon töitä työnhaun hyväksi ja miettimään myös muuta tekemistä sen varalta, että työpaikka jää saamatta.

”Kaikki työkokemus on arvokasta”

Kesätyökyselyn mukaan useimmat työtä saaneet kylterit olivat olleet kesätöissä ennenkin: 58 prosentilla oli aiempaa työkokemusta enemmän kuin kaksi vuotta. Kuten ennenkin, enemmistö heistä työllistyi pääkaupunkiseudulle. Eniten kylterit työllistyivät myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin (32 %), taloushallintoon (14 %) ja asiantuntijatehtäviin (13 %). Kesätyöpaikan saaneista useampi kuin kaksi kolmesta koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan vähintään kohtalaisesti.

Riku Salokannel kannustaa kyltereitä suhtautumaan työmahdollisuuksiin avaralla mielellä.

”Kesätyöpaikan suhteen ei kannata olla turhan kranttu ja ajatella, että vain oman alan työ käy. Varsinkin tällaisessa tilanteessa kaikki työkokemus on arvokasta. Uskon myös, että kun markkinat lähtevät taas vetämään paremmin, kauppatieteen osaamista tarvitaan paljon.”

Kyselyllä kerättiin tietoa kauppatieteiden opiskelijoiden palkkaus- ja työllistymistilanteesta kesän 2020 aikana. Tuloksia käytetään myös pohjana kylterien vuosittaisille kesätyöpalkkasuosituksille, jotka julkistamme tänä vuonna 16. joulukuuta. Samassa yhteydessä kerromme myös kyltereille kesällä 2020 maksetuista palkoista ja palkkojen muutoksista aiempaan verrattuna.

Lue lisää:

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola: Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Valmistuvat toivovat työelämävalmiuksia vahvemmin osaksi koulutusta

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.


Niklas Pippola

Kesätyöt ovat opiskelijoille erittäin merkittävä asia. Kesätöiden avulla halutaan saada arvokasta kokemusta, hankkia tuloja ja usein myös aloittaa omaa urapolkua.

Kauppatieteilijöille on paljon erilaisia kesätyömahdollisuuksia, sillä meitä tarvitaan melkein yrityksessä kuin yrityksessä.

Kesätyöpaikkoja on tarjolla paljon, mutta niin on hakijoitakin. Työpaikkoja ei siis ole kaikille. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino synnyttää opiskelijoiden keskuudessa kovaa kilpailua, jonka seurauksena työnhakuprosessi muuttuu pitkäksi ja stressaavaksi.

Rekryprosessit vievät turhan paljon aikaa opinnoilta

Erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa on huomattavissa turhautumista liittyen rekrytointiprosesseihin.

En sano, että turhautuminen koskee kaikkia. En myöskään yleistä tämän kirjoituksen sisältöä koskemaan kaikkia yrityksiä.

Kesätöiden haku on kuitenkin muuttunut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikaisemmin kesätyöt tulivat suurimmaksi osaksi haettavaksi tammikuun lopun ja maaliskuun välillä. Huhtikuun aikoihin päätökset kesätyöpaikkojen jakamisesta oli jo tehty. Työnhakijan näkökulmasta prosessi kesti kokonaisuudessaan muutaman kuukauden.

Opiskeluun on aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta.

Nykyään tämä aikataulu ei enää pidä paikkaansa. Kesätyöpaikkoja tulee haettavaksi seuraavaksi kesäksi jo ennen vuodenvaihdetta, jopa marraskuussa.

Suurimmalla osalla opiskelijoista aiemmat kesätyöt ovat loppuneet elo-syyskuussa, jolloin opiskeluun on ollut aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta. Sen jälkeen vaativa työnhakuprosessi alkaa syödä opiskelijoiden aikaa.

Pitkiä rekryprosesseja ei oikein voi välttää, vaikka haluaisikin

Se, että kesätyöpaikat tulevat haettavaksi nykyään aikaisemmin, ei ole ongelma. Ongelma on se, että rekrytointiprosessi pitkittyy. Työnhakija joutuu odottamaan tietoa kohtalostaan jopa monta kuukautta.

Pitkä rekrytointiprosessi voi olla seurausta monivaiheisuudesta tai hakijoiden suuresta määrästä. Parhaimman hakijan löytäminen jopa satojen hakijoiden joukosta vie pakostikin aikaa.

Vaativiin työtehtäviin myös sovelletaan muitakin rekrytointimenetelmiä kuin perinteistä hakemusta ja haastattelua. Erilaiset soveltavat tehtävät tai psykologiset testit ovat aikaa vaativia.

Rekrytointiprosesseihin osallistuminen on yleensä melko väistämätöntä. Meistä lähes jokainen hakee joskus ensimmäistä oman alan työpaikkaa.

Työnantajat odottavat, että prosessi on heidän näkökulmastaan päätöksessä

Monista yrityksistä luvataan viestiä kaikille hakijoille mahdollisimman nopeasti sitten, kun valinnat on tehty. Ideana tämä on reilu, mutta käytännössä opiskelijoille aiheutuu paljon turhautumista ja jopa tilanteita, joissa työpaikkoja jätetään hakematta.

Hakijalle voisi ilmoittaa karsiutumisesta esimerkiksi viikon sisällä.

Nimittäin yleensä työnhakijalle ilmoitetaan kielteinen päätös vasta sen jälkeen, kun koko prosessi on saatu työnantajan kannalta päätökseen. Asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja hakijoiden jaksamista säästäen. Arvostettavaa olisi, että hakijalle ilmoitetaan karsiutumisesta muiden kandidaattien joukosta esimerkiksi viikon sisällä.

Sen sijaan päätöstä voi joutua odottamaan pari kuukautta. Näinä kahtena kuukautena hakija olisi voinut hakea moneen muuhun kesätyöpaikkaan odottamisen sijaan

Työnhaku voi olla pitkä prosessi, mutta sen ei tulisi olla turhan pitkä. Opiskelijoiden stressaamista ja turhautumista voitaisiin vähentää prosessien tehokkuutta lisäämällä. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus keskittyä täysillä opiskeluun lukuvuoden aikana.

Seuraava kesä onkin jo nyt usealle kesätyötä hakevalle opiskelijoille iso paha mörkö. Yritysten epävarma taloudellinen tilanne johti menneenä kesänä siihen, että avoimia kesätyöpaikkoja peruttiin ja rekrytointiprosesseja jäädytettiin. Opiskelijoille aiheutui huomattavaa epävarmuutta, suurta stressiä ja jopa pelkoa taloudellisesta toimeentulosta.

Rekrytointiprosessien tehostamisella ei voida poistaa vallitsevaa tilannetta, mutta sillä voitaisiin poistaa pitkä odottaminen ja turhan toivon luominen.

Niklas Pippola, puheenjohtaja, Porin Kylterit ry

Kokeneiden korkeakoulutettujen ikäsyrjintä on tabu – asenteet ja väärät käsitykset tarvitsevat tuuletusta

Yli 55-vuotiaiden kohtaama ikäsyrjintä työpaikoilla on tosiasia, jonka juuret ovat syvällä. Tuoreen kyselyn mukaan työnantajat kertovat joukolla arvostavansa kokeneiden työntekijöiden osaamista ja kokemusta. Kuitenkin samaan aikaan ikäsyrjintä on iso ongelma etenkin rekrytointitilanteissa. Miten ristiriita saadaan purettua ja syrjintä loppumaan?


Yli 55-vuotiaisiin kohdistuva ikäsyrjintä on ongelma suomalaisessa työelämässä. Tätä mieltä oli 84 prosenttia tuoreen kyselyn vastaajista. Suomen Ekonomit selvitti kyselyllä yli 55-vuotiaiden jäsentensä kokemaa syrjintää työelämässä.

Joka neljäs vastaaja oli kokenut itse ikäsyrjintää. Kyselyyn vastanneista työttömistä työnhakijoista peräti 80 prosenttia oli kokenut ikään perustuvaa syrjintää. Rekrytointitilanteet ovat selkeästi pahin kipukohta.  

Samassa yhteydessä selvitettiin myös yksityisellä sektorilla toimivien työnantajien edustajien näkemyksiä aiheesta. Työnantajien edustajista 61 prosenttia kertoi ajattelevansa, että rekrytoidessa iällä ei ole merkitystä. Lähes kolmannes oli kuitenkin päinvastaista mieltä.  

Työnantajien edustajat kertoivat kyselyssä arvostavansa yli 55-vuotiaiden kerryttämää kokemusta. Jopa 97 % prosenttia oli samaa mieltä väitteestä ”yli 55-vuotiailla on paljon työuran aikana kertynyttä yritykselle arvokasta osaamista”.  

Hämmentävä ristiriita 

Riikka Mykkänen
Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen kannustaa avoimeen keskusteluun ikäsyrjinnästä.

”On hyvin hämmentävää, että työnantajien käsitys yli 55-vuotiaista työntekijöistä on varsin hyvä, mutta samaan aikaa esiintyy syrjintää. Työnantajien mielestä yli 55-vuotiailla on tärkeää osaamista, hyvät verkostot ja korkea työmoraali. Tämähän kuulostaa suorastaan unelmaporukalta. Mikä mättää?”, Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen pohtii. 

Selitystä voidaan yrittää hakea esimerkiksi yli 55-vuotiaiden korkeista palkkatoiveista tai teknologisista taidoista. Ekonomien selvityksen mukaan työnantajat eivät kuitenkaan pitäneet näitä merkittävinä ongelmina.  

”Hankalaa tässä on se, että vain joka kolmas syrjintää kohdannut on ottanut asian esiin työpaikalla. Ikäsyrjintä on tabu. Siitä ei puhuta. Miten muuten voi vaikuttaa asenteisiin ja avata näitä ristiriitoja kuin puhumalla?”, Mykkänen kysyy.  

Puheeksi ottaminen ei kuitenkaan ole toiminut kovin hyvin. Vaivaiset kaksi prosenttia syrjintää kokeneista ilmoitti, että puheeksi otettu syrjintäasia saatiin selvitettyä ja sovittua. 59 % prosenttia puolestaan kertoi, ettei asian esiin nostamisella ollut minkäänlaista vaikutusta. 

Saadaanko asennemuutos aikaan? 

Sekä kyselyyn vastanneet ekonomit että työnantajien edustajat toivoivat, että ikäsyrjintä saataisiin vähenemään ennemmin tarjoamalla porkkanaa kuin keppiä. Kyselyn perusteella suosituin ratkaisu olisi yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työnantajan maksaman palkan sivukulujen alentaminen.   

”Totta kai olisi paras, jos muutos tapahtuisi hyvällä. Kyse on pitkälti asenteista. Me Ekonomeissa vaikutamme niihin pitämällä näitä teemoja esillä, tuottamalla tietoa ja oikomalla vääriä käsityksiä”, Riikka Mykkänen sanoo.  

Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksiin on edellytetty pitkään lisää naisjohtajia. Asia on edennyt itsesäätelyn kautta, kun sitä on seurattu ja pidetty esillä. Vaihtoehtona olisi kiintiöt, mutta tähän ruoskaan ei ole toistaiseksi tarvinnut tarttua.  

”Sama pätee myös ikäsyrjintään. Jos myönteistä kehitystä ei tapahdu, yhteiskunnan täytyy ohjata lainsäädäntöteitse. Ekonomien vaikuttamistyö tähän liittyen on nyt pohdinnassa.”  

Ekonomien jäsen voi hyödyntää työelämän ongelmatilanteissa liiton lakineuvontaa. Työnhakijan kannattaa tutustua työnhaun verkkovalmennuksiin, jotka sopivat kaiken ikäisille työnhakijoille.

Perustiedot kyselystä

Teksti: Ida Levänen – Kuvat: Pixabay & Vesa Laitinen

Lue myös:

54-vuotias KTM Jari Myllyperkiö työllistyi koronakriisin keskellä: ”Osoitin, miksi minusta voisi olla hyötyä”

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut

Etsitkö työtä tai haaveiletko uudesta, mutta arvelet ikäsi olevan este? Uravalmentajamme antaa neuvoja työpaikan vaihtamiseen tai löytämiseen sinulle, jonka taskussa on jo paljon osaamista.


Yli 50-vuotiaiden työllistymisen vaikeudesta puhutaan nyt paljon. Ongelma on tuttu myös Suomen Ekonomeissa. Uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen tapaa työssään paljon keski-ikäisiä ekonomeja, jotka painivat työnhakuun liittyvien pulmien kanssa.

50+ ja työnhaussa? Ota käyttöön vinkit kokeneelle työnhakijalle!

Työllistymisen vaikeutuminen iän myötä on hänestä osittain totta. Myöhänen-Astikainen on vuosia seurannut liiton eri ikäisten jäsenten työllistymistä ja kertoo nyt ajatuksensa siitä, mihin jo työuransa puolenvälin ylittäneen kannattaa työnhaussa panostaa.

Katso tästä uravalmentajan kuusi vinkkiä työnhakuun yli 50-vuotiaana!

1. Panosta piilotyöpaikkoihin.

Moni pitkään työelämässä mukana ollut osaa uutta työtä etsiessään seurata tiiviisti työpaikkailmoituksia työpaikkasivustoilta ja LinkedInistä. Uravalmentajan mielestä strategia ei kuitenkaan usein toimi.  

”Jos keskittyy vain avoimien työpaikkojen hakemiseen, on kuin olisi mukana ruuhkabussissa, jossa kymmenet muutkin yrittävät saada itselleen istumapaikan. Se on työnhaussa kokeneiden työntekijöiden suurin ja yleinen virhe.”

Avoinna olevien sijasta kannattaa etsiä ennen kaikkea piilotyöpaikkoja.

”Niihin olet hakijana aivan eri asemassa. Olet tilausautossa ehkä muutaman muun kanssa verrattuna siihen ruuhkabussiin. Tulet huomatuksi.”

2. Käytä verkostojasi.

Työnhaussa ei kannata unohtaa eikä piilotella sitä, jos on työuransa aikana onnistunut tekemään vaikutuksen. Yhteistyökumppanit vuosien varrelta voivat olla kullanarvoista verkostoa.

”Tätä jumppaa me uravalmentajat käymme useimpien työnhakijoiden kanssa. Usutamme käyttämään omia verkostoja ja miettimään, ketä tunnet.”

Myöhänen-Astikainen kertoo, että yli viisikymppisille on muitakin tyypillisempää työllistyä verkostojensa kautta. Siksi suhteita kannattaa hoitaa myös silloin, kun työnhaku ei ole ajankohtaista.

”Kasvata ja ylläpidä ammatillista verkostoasi. Ja kun teet työtä, muista, että menneisyytesi tulee eteesi viimeistään työnhaussa. Mieti, millaisen kuvan ja muistijäljen haluat itsestäsi jättää.”

Verkostoihin liittyy myös toisten auttaminen ja sattuman mahdollisuus: voit sattua juttelemaan jonkun kanssa juuri, kun hänellä on tieto avautuvasta työpaikasta.

3. Kuvaa ikääsi liittyviä vahvuuksia.

Vaikka olisi tehnyt pitkän työuran vain yhden työnantajan palveluksessa, siitäkin voi löytää myönteisiä puolia: taitoja on voinut karttua erilaisissa rooleissa.

Uravalmentaja kehottaa katsomaan ylpeästi peiliin ja huomaamaan, mitä kaikkea on tehnyt. Hakemuksessa ja CV:ssä sitä pitää kuvata konkreettisesti.

Tiina Myöhänen-Astikaisen mielestä yli 50-vuotias on monella tavalla erittäin hyvä työntekijä. Työnantajien kannattaisi hänestä arvostaa sitä hiljaista tietoa, osaamista ja näkemyksellisyyttä, jota kokeneet työntekijät tuovat.

”On kokemusta ja työikääkin paljon jäljellä, on intoa ja aikaa omalle kehittymiselle. Perhe-elämäkään ei ehkä ole enää niin turbulenttia kuin nuorempana. Näitä vahvuuksia voisi myös työnhakijana tuoda enemmän esiin.”

4. Päivitä osaamistasi.

Vuosien varrella monelle on kertynyt taitoja myös opiskelusta työn ohessa. Työnantajat eivät sitä välttämättä tajua.

”Moni yli viisikymppinen ekonomi on hirveän kiinnostunut kehittymisestään ja laittanut siihen myös omaa rahaansa ja aikaansa. Sitä voisi työnhaussakin korostaa.”

Jos huomaat pudonneesi jossain osaamisessa kärryiltä, hanki tarvitsemasi taito. Osaamisen ylläpitoa voi kutsua eräänlaiseksi ”työvakuutukseksi”. Omaa osaamista pitäisi päivittää mieluiten joka viikko tai ainakin joka kuukausi.

”Käytä kaikki tilaisuudet siihen siitä alkaen, kun Kauppakorkean ovi sulkeutuu. Jos on aina niin kiire tehdä töitä, ettei ehdi panostaa omaan kehittymiseensä, se kostautuu.”

5. Pidä tavoitteesi kirkkaana.

Työnhaussa auttaa myös selkeän tavoitteen asettaminen. Tiina Myöhänen-Astikaisen mielestä ei kannata pyrkiä töihin, joita ei oikeasti halua.

Omat taidot pitää hakemuksessa ja haastattelussa sanoittaa siten, että se tukee tavoitteen saavuttamista.

”Kun on paljon kokemusta ja ajatus omasta suunnasta, on myös uskottava hakija. Vaikka ensimmäinen tai kymmeneskään ovi ei avautuisi, kannattaa pysytellä omassa suunnitelmassa. En tarkoita, että pitää tavoitella vain yhtä unelmapaikkaa, mutta jokin punainen lanka omalle työuralle pitää voida työhaastattelussa osoittaa.”

Tiina ei kiellä käyttämästä jonkin osan ajasta myös plan B:n hyväksi, mutta muistuttaa, että epäkiinnostavaa työtä ei välttämättä jaksa tehdä pitkään.

6. Usko itseesi.

Työn menettäminen ja takkuinen työnhaku vievät voimia. Monesti ne myös alkavat nakertaa itsetuntoa.

”Uravalmennuksessa pyrimme parantamaan asiakkaiden itsetuntemusta ja itsetuntoa ja saamaan heidät taas uskomaan itseensä. Hartiat lysyssä ei saa työtä. Pitää uskoa, ettei itsessä ole vikaa, vaikka olisi tullut irtisanotuksi.”

Tiina Myöhänen-Astikainen muistuttaa, että työnhakemistaan ei pidä myöskään pyydellä anteeksi. Omien hakemusten ja haastattelujen tulosten perään on lupa kysyä.

”Myös tukea kannattaa pyytää esimerkiksi meiltä Suomen Ekonomien uravalmentajilta. Valmennuksessa saa vinkkejä ja sparrausta työnhakuun.”

Uravalmentaja rohkaisee tekemään sitkeästi työtä oman työllistymisen hyväksi, iästä riippumatta. Takaiskuja tulee, mutta joku kaunis päivä työ kantaa hedelmää.

”Onnenkantamoiset ovat aika harvassa.”

Teksti: Arja Kuittinen

Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen työnhaun tueksi kolmen verkkovalmennuksen kokonaisuuden. Ensimmäinen valmennuksista, Tunnista ja sanoita osaamisesi, alkaa 30.11.2020. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä!

Lue myös:

Kokeneiden korkeakoulutettujen ikäsyrjintä on tabu – asenteet ja väärät käsitykset tarvitsevat tuuletusta

Akavalaisten kokema ikäsyrjintä on sukupuolittunut ilmiö

54-vuotias KTM Jari Myllyperkiö työllistyi koronakriisin keskellä: ”Osoitin, miksi minusta voisi olla hyötyä”

Kaipasin sinua, vanhempi kollega

Ekonomien viestintäpäällikkö Ida Levänen muistelee, mitä tapahtuu, kun heterogeeninen työporukka koostuu pelkästään pari-kolmekymppisistä.


Levänen Ida
Viestintäpäällikkö, Ekonomi-lehden päätoimittaja
p. +358407674661

Osuin vastavalmistuneena työpaikkaan, jonka henkilökunta sattui koostumaan pääosin kaltaisistani pari-kolmekymppisistä. Koska itse olin täysin urani alussa, minulla oli tietysti kokeneempiakin kollegoita. Heiltä sain oppia valtavasti. Joukostamme kuitenkin puuttui vuosikymmenien tuoma viisaus ja näkemys. Koulunpenkiltä olin saanut uusimmat tiedot, työelämästä janosin oppeja pitkän linjan osaajilta.

Muistan, että kaipasin ihan hirveästi vanhempia työkavereita, joiden perspektiivistä olisin voinut imeä hiukan viisautta itseenikin. Vaikeissa ja uusissa tilanteissa toivoin usein, että olisin voinut katsoa vierestä, miten kokenut kollega olisi hoitanut asian. Olisinpa tuolloin tajunnut tai uskaltanut hankkia itselleni mentorin tai useammankin oman työpaikkani ulkopuolelta.

Kun olen myöhemmin saanut kokemusta myös laajemman ikähaitarin organisaatioista, olen nauttinut diversiteetistä täysillä.

Iän myötä ihminen ehtii hankkia kokemuksiin perustuvaa näkemystä, kontakteja, monenlaista osaamista ja taitoa toimia erilaisissa tilanteissa ja rooleissa. Sitä on hienoa seurata, ja vanhempien työkaverien kanssa käydyt keskustelut ovat olleet minulle tärkeitä.

On kovin vaikea käsittää sitä, että tutkimuksemme mukaan iso osa yli 55-vuotiaista on kokenut ikäsyrjintää esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Rekrytointilanteissa ei taideta ymmärtää riittävästi sitä, mitä yksi henkilö tuo koko organisaatioon eikä vain haettavaan tehtävään.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman.

Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman toisenlaiseksi. Monimuotoisuus – oli kyse esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai etnisestä alkuperästä – on jo arvo sinänsä, mutta se on myös valtava kilpailuetu.

Monimuotoisessa työpaikassa työntekijöiden on parempi olla ja he kehittyvät enemmän, sekä ihmisinä että ammattilaisina. Samalla monimuotoinen organisaatio tekee parempaa tulosta.

Ikäsyrjintä työpaikoilla ei koske vain yli 55-vuotiaita. Se koskee meitä kaikkia, jotka menetämme sen seurauksena mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä eri ikäisten ihmisten kanssa.

Lue myös:

Uusi uutiskirje paremman työelämän tekijöille

Ekonomien työpaikoilla esiintyy edelleen heteronormatiivisuuden kulttuuria

Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.


opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Säteile kirkkaasti! Neljä helppoa tapaa kehittää karismaasi

Kun karismaattinen ihminen saapuu huoneeseen, hän yleensä tekee välittömästi positiivisen vaikutuksen. Joitakin onnekkaita on siunattu luontaisella säteilyllä, mutta kuka tahansa voi kehittää karismaansa hyvin yksinkertaisilla ja arkisilla harjoituksilla.



Seuraava sitaatti on useissa yhteyksissä pantu Nelson Mandelan suuhun, mutta todennäköisesti sen lausui alun perin kirjailija Marianne Williamson: ”Kun annamme oman valomme loistaa, annamme tiedostamattamme luvan muille ihmisille tehdä samoin. Kun vapaudumme peloistamme, läsnäolomme vapauttaa automaattisesti toisetkin.”

Tämä on hyvä kiteytys siitä, mistä karisma syntyy – läsnäolosta sekä avoimesta ja häpeämättömästä omana itsenä olemisesta. Kun joku uskaltaa olla todella läsnä, hän vetää muitakin läsnäolon taikapiiriin.

On helppoa tokaista, että ole läsnä ja oma itsesi. Joillekin se on toki luontaisesti helpompaa kuin toisille, mutta helpommin se on silti sanottu kuin tehty. Karisman kehittäminen lähtee oman sisäisen tilan tutkiskelusta ja oman itseymmärryksen lisäämisestä. Voit olla oma itsesi vain, jos tiedät, kuka olet.

Läsnäolon taidoista puhutaan nykyään paljon, ja niitä voi harjoittaa monin menetelmin. Lopulta kyse on arkisesta asiasta: oletko tässä hetkessä, näetkö ja kuuletko muut vai harhailevatko ajatuksesi tai yritätkö tehdä samanaikaisesti monia asioita? Tunnistatko, missä tunnetilassa olet? Läsnäolon pahin vihollinen on stressi.

Myönteinen elämänasenne lisää ihmisen säteilyä. Se, mitä ajattelemme itsestämme, heijastuu ympäristöömme.

Vahvista siis myönteistä ajatteluasi. Ole itsellesi kiltti ja kohtele itseäsi kauniisti. Muista, että negatiiviset ajatukset ovat olleet aikanaan tärkeitä, jotta välttäisimme vaarat ja pysyisimme hengissä. Ne eivät ole merkki huonosta ihmisestä vaan siitä, että niiden muuttamista täytyy harjoitella.

Karismassa ei kuitenkaan lopulta ole kyse ihmisestä itsestään, vaan muista. Todella karismaattinen ihminen on aina kiinnostuneempi toisista kuin itsestään. Hän katsoo asioita siitä näkökulmasta, mikä muita innostaa, kiinnostaa, huvittaa tai liikuttaa. Kun hän puhuu, hän keskittyy kuulijaan, pyrkii ymmärtämään tätä ja löytämään yhtäläisyyksiä itsensä ja kuulijoidensa väliltä.

Sitäkin enemmän hän kuitenkin kuuntelee.

Neljä tapaa kehittää karismaasi

  1. Osoita kiinnostusta muita kohtaan. Anna uudelle tuttavuudelle mahdollisuus kertoa itsestään. Kysy lempielokuvista, matkoista, harrastuksista ja niin edelleen. Harjoittele kertomaan oma elämäntarinasi lyhyesti.
  2. Kehu ja rohkaise ihmisiä arjessa. Kehut eivät kulu käytössä, päinvastoin, mutta uskottavan kehun täytyy tulla suoraan sydämestä. Kehuminen tuottaa välitöntä iloa myös sinulle itsellesi. Epäaito kehu kuitenkin huomataan herkästi ja voidaan tulkita jopa vinoiluksi.
  3. Tutkiskele sanattomia signaalejasi. Sallitko itsesi viedä tilaa vai yritätkö pienentää kehosi suppuun? Millainen ilme sinulla on? Hyvä ryhti ja avoimet kasvot viestivät myönteisiä tunteita. Kohota hieman kulmakarvojasi ja hymyile.
  4. Kerro mokistasi. Kun puhut avoimesti asioista, joissa et ole onnistunut, viestit muille, että epäonnistuminen on mielestäsi sallittua eikä mokia tarvitse häpeillä. Näin teet ilmapiiristä vapautuneemman. Etenkin luovassa työssä tämä on tärkeää. 

Jutussa on käytetty lähteenä Eva Kihlströmin teosta Karismakoodi (2007).

Teksti: Marjut Hallavo

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue lisää

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”

Näin onnistut työhaastattelussa – harjoittele ääneen ja mieti esimerkkejä

Työhaastattelussa rekrytoija pyrkii selvittämään soveltuvuutesi ja motivaatiosi haettavaan tehtävään. Toisaalta haastattelu on tilaisuutesi saada tietoa tehtävästä ja työnantajasta.



Työhaastattelu etenee useimmiten siten, että alussa kerrotaan organisaatiosta, työpaikasta ja sen vaatimuksista. Tämän jälkeen työnantaja haluaa tietää sinusta.

Ensimmäinen kysymys on hyvin usein: Kerro lyhyesti itsestäsi. Jäsennä etukäteen taustasi tiiviiseen muotoon ja valmistaudu kertomaan lyhyesti myös CV:ssäsi olevat asiat.

Varaudu siihen, että sinua voidaan haastatella eri kielillä. Tavallista on myös, että sinua pyydetään tekemään jonkinlainen työnäyte. 

Haastattelun lopuksi käydään yleensä läpi rekrytointiprosessin eteneminen ja aikataulu.

Näin valmistaudut viisaasti

  • Asetu työnantajan asemaan ja mieti, miksi palkkaisin itseni.
  • Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa vahvuutesi ja tapasi toimia ovat tulleet esille. Tarinat kiinnostavat myös haastattelijaa.
  • Valmistele kysymyksiä työnantajalle. Niiden avulla annat pätevän ja motivoituneen kuvan. Lisäksi voit selvittää, vastaako tehtävä odotuksiasi.
  • Harjoittele ääneen, koska sillä saat varmuutta esiintymiseesi.
  • Hanki ennen haastattelua mahdollisimman paljon tietoa hakemastasi tehtävästä ja työnantajasta.


Muista nämä haastattelussa

  • Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Keskity varsinaisessa haastattelutilanteessa keskusteluun ja muista, että jännittäminen on luonnollista ja sallittua.
  • Esittele itsesi reippaasti ja ystävällisesti. Siten luot hyvän ensivaikutelman.
  • Säilytä katsekontakti ja ota huomioon kaikki läsnäolijat.
  • Vastaa kohteliaasti ja totuudenmukaisesti, mahdollisimman konkreettisesti ja perustellen.
  • Siedä hiljaisuutta. Se antaa kaikille osapuolille aikaa ajatella.  
  • Hanki itsellesi tärkeät tiedot, jotta voit päättää, haluatko ottaa tehtävän vastaan, jos sitä tarjotaan sinulle. Selvitä myös työsuhteen ehdot. 
  • Selvitä lopuksi hakuprosessin seuraava vaihe.
     

Lue lisää:

Näin teet hyvän työhakemuksen

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Näin teet hyvän työhakemuksen – tarkista, että nämä 6 asiaa ovat kunnossa

Työhakemuksella on työnhaussa suuri merkitys. Siksi sen sorvaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Katso kuusi hyvän hakemuksen perussääntöä!



Työhakemuksia voi tehdä sekä avoimeksi ilmoitettuihin että piilotyöpaikkoihin. Mihin oletkin sellaista sorvaamassa, luot sillä ensimmäisen mielikuvan itsestäsi ja osaamisestasi.

Jotta hakemus avaisi oven työhaastatteluun, tarkista, että se täyttää nämä kriteerit.

  • Hakemus on selkeä ja napakka. Sopiva pituus on yksi A4-sivu.
  • Hakemuksesta käy selkeästi ilmi, kuka hakee, mitä hakee ja miksi hakee.
  • Jos kyse on avoimesta työpaikasta, hakemuksen tulee vastata työpaikkailmoitukseen. Pyri vastaamaan ilmoituksen odotuksiin kunkin odotuksen näkökulmasta. Myös avoimen hakemuksen tulee osoittaa, miksi hakija olisi tehtävään sopiva.
  • Hakemus on helposti luettava. Selkeän ja virheettömän yleiskielen käyttäminen on varmin vaihtoehto.
  • Hakemus tuo esiin hakijan persoonaa. Tärkeintä on kuitenkin sisältö, jota ei pidä uhrata esimerkiksi visuaalisesti näyttävälle ulkoasulle.
  • Hakemus sisältää myös palkkapyynnön, jos sitä on kysytty. Suomen Ekonomien jäsenpalvelusta löytyvän palkkatutkan avulla voit haarukoida palkkapyyntöäsi.

Ja sitten vain: onnea matkaan! Jos kaipaat lisää apua työhakemuksen sparrailuun, voit ekonomijäsenenä tai kylteriplussalaisena varata ajan uravalmennukseen. Ota yhteyttä meilaamalla osoitteeseen ura@ekonomit.fi tai varaa aika kalenterista.

Lue tästä jutusta vinkkejä palkkaneuvottelua varten!

Kylteri, avasimme sinulle uuden palvelun: löydä mielekäs kesätyö helpommin

Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.


kuvituskuva

Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. 

”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.


Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu

  • Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020
  • Jos sähköpostikutsu ei ole tavoittanut sinua 3.1. mennessä, voit ilmoittautua mukaan täällä.  
  • Palvelussa järjestetään livechatit

CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00
Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00
Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 
Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds

Lue lisää:

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Uusia kokemuksia, verkostoitumista ja vaikuttamista − hae mukaan ekonomiyhdistyksesi hallitukseen!

Loppuvuonna monessa ekonomiyhdistyksessä käynnistyy haku hallitukseen. Lähtisitkö sinä mukaan oman paikallisyhdistyksesi toimintaan?


kuvituskuva vaahteranlehdet

Kysyimme neljältä oman paikallisen ekonomiyhdistyksen hallituksessa olevalta heidän kokemuksiaan hallitustyöskentelystä, millaista se on ja mitä se on antanut itselle. Miksi he ovat aikoinaan lähteneet mukaan toimintaan ja miksi he suosittelevat myös muita hakemaan hallitukseen.

Millaista on työskentely ekonomiyhdistyksesi hallituksessa?

Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit:
Tuttu ekonomijäsen houkutteli minut mukaan Suur-Savon Ekonomien jäseneksi heti valmistuttuani vuonna 2014 ja siitä reilu vuosi eteenpäin hän kysyi, hakisinko hallitukseen. Toimin yhdistyksen sihteerinä ensimmäisen kolmivuotiskauden ja nyt olen toiminut kohta vuoden yhdistyksen Nuoret ekonomit -vastaavana sekä tapahtumakalenteri- ja yhdistyssivuvastaavana.  

Olemme jakaneet roolit hallituksessa niin, että vastuut ja työmäärät jakautuvat tasaisesti ja toimintamme on mahdollisimman läpinäkyvää myös jäsenille. Hallitus kokoontuu noin joka toinen kuukausi ja pyrimme järjestämään jäsentapahtumia kuukausittain. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuuroolinsa, jonka lisäksi jokainen ottaa vetovastuun 1-2:sta jäsentapahtumasta. Kokoonnumme aina loppuvuodesta miettimään, millaisilla resursseilla lähdemme rakentamaan tulevaa vuotta.  

Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Aloitin vuodenvaihteessa Turun Seudun Ekonomien nuorekonomi- ja opiskelijavastaavana, joten yleisen johtokuntatyöskentelyn lisäksi tehtäväkuvaani kuuluu yhdistyksen tutuksi tekeminen loppuvaiheen opiskelijoille sekä vastavalmistuneille. Pyrin siten pitämään johtokunnan keskustelussa ja päätöksenteossa tuoreen ekonomin näkökulman. Itsekin vastavalmistuneena pesti on minulle varsin sopiva.  

Olen itse aktiivinen järjestötoimija, joten ekonomiyhdistyksen johtokuntatyöskentely oli minulle erittäin luonnollinen asia. Olin tutustunut yhdistykseen jo opiskeluaikanani, mikä toki edesauttoi kiinnostusta entisestään.  

Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit: Aloitin hallituksen jäsenenä tämän vuoden keväällä, joten olen ollut hallituksessa mukana vasta puolisen vuotta. Toimin rahastonhoitajana. Vastuullani on muun muassa laskujen maksua, tapahtumatukien hakemista ja laskutusta sekä kuittien ja tiliotteiden dokumentointia.  

Anna Villa, Vaasan Ekonomit:
Lähdin mukaan Vaasan ekonomien hallitukseen kaudelle 2019. Hallituksen jäsenenä olen järjestänyt erilaisia tapahtumia, markkinoinut niitä sosiaalisessa mediassa ja osallistunut opiskelijatapahtumiin, kuten Wykypäiville ja Contact rekrymessuille yhdistyksen edustajana. Wykypäivillä pidimme rastia opiskelijoille ja rekrymessuilla annoimme vinkkejä cv:n hiomiseen sekä Vaasan alueella työllistymiseen.

Mikä sai sinut kiinnostumaan hallitustyöskentelystä? Mitä se antaa sinulle?

Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit: Tunsin ekonomeista muutamia henkilöitä, mutta ajattelin, että hallituksessa pääsisin verkostoitumaan ja tutustumaan paremmin sekä omiin että lähialueen yhdistysläisiin. Samalla pääsee kehittämään toimintaa ja vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia alueella järjestämme. Kysymme toki toiveita aktiivisesti myös rivijäseniltä, mutta koen, että hallituksessa ollessa tulee oltua kaikin puolin aktiivisemmin toiminnassa mukana.  

Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit:
Minut sai kiinnostumaan halu saada kokemusta hallitustyöskentelystä, verkostoitumismahdollisuudet sekä halu päästä vaikuttamaan. Kun mielenkiintoani hallitustyöskentelyä kohtaan tiedusteltiin, en epäröinyt vastata myöntävästi, sillä uskoin hallitustyöskentelystä olevan minulle enemmän hyötyä kuin kuormitusta.  

Työskentely hallituksessa antaa erinomaisen verkostoitumismahdollisuuden oman alani ihmisiin, arvokasta kokemusta sekä mahtavia muistoja.  

Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Hain mukaan, sillä koen johtokuntatyöskentelyn moninkertaistavan kaikkea sitä, mitä koen ekonomiyhdistyksen antavan jo itsessään. Kiteytän yleensä nämä haluun kuulua yhteisöön, oppia uutta ja kokea elämyksiä; ekonomiyhdistys jatkaa siitä, mihin kylteriyhteisö jäi.  

Nautin eniten, kun pääsen auttamaan ihmisiä ja organisaatiota toimimaan sekä kehittymään. Lisäksi halusin tutustua Suomen Ekonomien toimintaan näin käytännön tasolta.  

Anna Villa, Vaasan Ekonomit: Ennen hallitustyöskentelyä olin osallistunut useisiin paikallisyhdistyksen tapahtumiin, ja viihtynyt niissä. Halusin tulla mukaan tekemään niin elämyksellisiä kuin hyödyllisiä tapahtumia muille jäsenille, ja päätin hakea hallitukseen.  

Opin hallitustyössä uusia taitoja, kuten tapahtumamarkkinointia. Siinä olen oppinut kirjoittamaan osallistujia houkuttelevia tekstejä sekä valitsemaan oikeat julkaisuajankohdat somepäivityksille. Tämä on täysi vastakohta päivätyölleni julkisen rahoituksen parissa. Lisäksi hallituksessamme on mukana erilaisia ekonomeja, joilta olen oppinut erilaisia lähestymistapoja asioihin ja miten laajaa paikallisyhdistyksen sekä Suomen Ekonomien toiminta on. Samalla tässä myös tutustuu niin paikallisesti kuin koko Suomen laajuisesti muiden ekonomien kanssa.

Miksi suosittelisit hakemaan mukaan?

Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit: Hallitustyössä oppii itsestään ja tavastaan toimia osana tiimiä. Näet kuinka muut tekevät asioita ja pääset oppimaan myös siitä. Yhdistyksillä on käytössä myös monia erilaisia järjestelmiä, joiden käyttöä et välttämättä oppisi omassa palkkatyössäsi. Yhdistyksen elinehtona on aktiiviset vapaaehtoiset ja on tärkeää, että hallituslaiset kokevat saavansa työskentelystä lisäarvoa. Olen mukana useammassa yhdistyksessä ja minusta on ihanaa, että voin viettää vapaa-aikaa hyvien hallitusystävien kanssa vaihtaen kuulumisia ja samalla kehittää ja järjestää mielekästä toimintaa alueen jäsenille.  

Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit: Hallituksen jäsenenä pääset vaikuttamaan järjestön toimintaan ja saat itsellesi arvokkaita kokemuksia. Hallitustyöskentely on antoisaa, hauskaa ja merkityksellistä.  

Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Hallitustyöskentely on todennäköisesti osittain astumista mukavuusalueen ulkopuolelle vie ekonomilta sitä kaikista tärkeintä eli aikaa, yhdistyksestä ja tehtävästä riippuen enemmän tai vähemmän, mutta jos sen voi sille antaa, saa kyllä vähintään saman verran takaisin muissa muodoissa. Tärkeimpänä uusiin ihmisiin tutustuminen, vuorovaikutus ja iloa osallistua yhteisen hyvän edistämisen, mutta toki ekonomiyhdistyksessä on kätevä hankkia myös ihan vain vakavasti otettavaa sekä hyödyllistä hallitustyöskentelykokemusta.  

Anna Villa, Vaasan Ekonomit: Suosittelen ekonomiyhdistyksen hallitukseen mukaan lähtemistä kaikille ekonomeille riippumatta siitä, millainen persoonallisuutesi tai taustasi on. Kun hallituksessa on mukana erilaisia ekonomeja vastavalmistuneista eläkeläisiin, niin vastaamme silloin parhaiten myös erilaisia jäseniämme. Moni muuttaa myös työn perässä valmistumisen jälkeen, ja hallitustyössä pääset luomaan luontevasti verkostoja uudessa kotikaupungissasi. Hae rohkeasti mukaan!  

Lisätietoja hallitushaun käynnistymisestä saat omasta ekonomiyhdistyksestäsi. Seuraa oman yhdistyksesi tiedotuskanavia. Yhdistysten yhteystiedot löydät kootusti täältä: www.ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Suurin osa ekonomeista sopii palkkansa itse työnantajan kanssa. Opettele siis kuvaamaan osaamistasi tavalla, jolla vakuutat työnantajan palkkaneuvotteluissa.


tikkataulu

Tunnistatko tilanteen: Olet vasta tullut työelämään tai vaihtamassa työpaikkaa. Sinun pitäisi pystyä kertomaan, millaista summaa palkkapäivänä tilillesi toivoisit, mutta oikeasti et ole siitä yhtään varma.

Varmemmaksi voi tulla ja palkkaneuvotteluihin mennä tyynenä, kun valmistautuu niihin hyvin ennalta. Uravalmentaja Marjut Hallavo Suomen Ekonomeista kertoo viisi keskeistä asiaa, jotka kannattaa muistaa ja joita on syytä miettiä ennen palkkaneuvotteluita.

1 Ota selvää suosituksista.

Ennakkovalmistautuminen on viisasta, sillä sen avulla palkkatoiveesi ei mene aivan alakanttiin eikä kuulosta tähtitieteelliseltä. Suomen Ekonomeilta saat työelämään siirtyessäsi hyödylliset kesätyöpaikan, gradupalkan tai -palkkion sekä vastavalmistuneen palkkasuositukset. Myöhemminkin, kun työvuosiesi aikana olet vaihtamassa työpaikkaa tai -tehtävää, kannattaa tutustua liiton palkkatutkaan ja palkkatasotutkimukseen.

2 Arvioi tehtäväsi työnantajan kanssa.

Muista, että koulutus tai työkokemus eivät pelkästään määritä palkkaasi. Tehtävän vaativuus, itsenäisyys ja siihen kuuluvat vastuut määrittävät sitä eniten. Valmistaudu siis arvioimaan työnantajan kanssa, mille tasolle tehtäväsi vaativuutensa mukaan asettuu.

3 Vakuuta työnantaja näytöilläsi.

Osoita, mitä sinulla on annettavaa. Palkkatoiveen perusteluksi kannattaa tuoda esiin kaikki se lisäarvo ja erityisosaaminen, jota uskot työnantajan tarvitsevan. Kuvaa, kuinka osaamisesi sopii juuri tähän tehtävään.

Mieti etenkin, mikä taidoistasi on sellaista, jota kaikilta muilta ei välttämättä löydy. Samassakin tehtävässä toinen saattaa esimerkiksi pystyä hoitamaan venäjänkielisiä asiakkaita, toinen käyttämään tiettyä tietokoneohjelmaa. Oman alan työkokemus ei ole ainoa merkittävä asia.

Harrastukset voivat kertoa paljon luonteestasi ja kyvyistäsi.

Käytännön esimerkit kertovat usein enemmän kuin jonkin hoitamasi tehtävän nimike. Voit esimerkiksi kertoa, että olet hyvä organisoimaan, koska olet toiminut ainejärjestön yritysvastaavana, tai työskentelytavaltasi määrätietoinen, koska olet nuoresta asti harrastanut kilpaurheilua.

Varsinkin valmistumisen jälkeen saatat hakea työtä, josta sinulla ei ole lainkaan aiempaa työkokemusta. Osoita silloinkin, millä tavalla ala on kuitenkin sinulle tuttu tai sinua kiinnostava: olet esimerkiksi saattanut pyörittää omaa sijoitussalkkua teini-iästä lähtien. Osaamista voi saavuttaa monella tavalla.

4 Mieti puhetapaasi.

Vastauksia on hyvä valmistella, mutta älä takerru niihin jäykästi. Käytä aktiivisia tekemisen verbejä kuten kehitin, vastasin, organisoin tai toteutin. Mieti myös puhetapaasi: älä höpötä, naureskele, vaadi tai vähättele itseäsi. Kaverin kanssa harjoittelemalla tai itseä videoimalla voi oppia paljon.

Muista myös, että koko olemuksesi on osa neuvottelua, vaikka et sitä tiedostaisi. Valitse vaatteet, joissa tunnet itsesi itsevarmaksi mutta luontevaksi. Hallitse myös kehonkielesi: vältä esimerkiksi hermostuneita eleitä ja käsien pitämistä puuskassa.

5 Ymmärrä arvosi.

Palkkaneuvotteluihin kannattaa mennä rinta rottingilla mutta joustoa polvissa. Ole tietoinen omasta arvostasi äläkä myy työpanostasi liian halvalla. Työnantaja hakee osaavaa ja hyvää tyyppiä eikä sitä, jonka saisi halvimmalla.

Mieti valmiiksi kaksi palkkasummaa: hieman korkeampi kuin mitä uskoisit saavasi ja toinen hiukan pienempi, jonka olet myös valmis hyväksymään. Sano ensin ylempi ja sen jälkeen pysy hiljaa. Kestä hiljaisuus ja katso neuvottelukumppaniasi silmiin – näin luot vaikutelman siitä, että olet tosissasi.

Palkkaneuvotteluihin saat käyttökelpoista sanastoa Paranna palkkaasi -oppaasta, jonka löydät tästä linkistä.

Teksti Arja Kuittinen

Kuva Pixabay

Työttömyysturvan aktiivimallin tulisi huomioida työttömän oma aktiivisuus

Työttömyysturvalakiin tuli 1.1.2018 alkaen muutoksia, jotka vaikuttavat ansiopäivärahan saajiin. Työttömyysturvalain muutosten tavoitteena on lisätä työttömien aktiivisuutta työnhaussa.


Kuvituskuva

Jäsentemme kannalta tämän ns. aktiivimallin suurin ongelma on se, ettei työtön voi omalla aktiivisellakaan työnhaulla välttyä työttömyysetuuden tason leikkaamiselta. Sen sijaan pääsemällä työllistymistä edistävään palveluun etuuden tason laskulta voi välttyä. Mallin toimimisen edellytyksenä on se, että tukena on palveluita, joiden avulla työtön voi olla aktiivinen, hakea töitä ja parantaa eri tavoin mahdollisuuksiaan työllistyä.

Uudistus on haasteellinen esim. ekonomeille, joista useimmalle omatoiminen työnhaku on arkipäivää. Nyt ainoat hyväksytyt mittarit ovat viranomaisten tarjoamat palvelut. On selvää, että eri aloilla ja alueilla työttömillä on erilaiset mahdollisuudet ehtojen mukaiseen työllistymiseen ja palveluiden saamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä omatoimisesta työnhaun mallista, ns. toista aktiivimallia. Akava on esittänyt ja Suomen Ekonomit tukee sitä näkemystä, että työttömyysturvaan suunniteltua toista aktiivimallia ei toteuteta, vaan sen olennaisin osa eli omaehtoinen työnhaku sisällytetään nykyiseen aktiivimalliin. Lakia aktiivimallista tulee muuttaa niin, että omaehtoisella työnhaulla voi välttyä työttömyysturvan alenemiselta.

Aktiivimallin käytännön soveltamiseen liittyy paljon epäselvyyksiä, sillä ministeriö ei ole vielä antanut yksityiskohtaisia soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä lakimiestemme tai IAET -kassan puoleen.

Myönteisenä asiana työttömyysturvalakimuutoksessa voidaan pitää sitä, että työttömyysetuuden maksupäivien määrä lisääntyy työttömyyden alkuvaiheessa, kun omavastuupäivät vähenevät seitsemästä viiteen. Työttömyysetuuden taso toisin sanoen kasvaa nykyisestä, jos työttömyys jää lyhytaikaiseksi. Siihen koko aktiivimalli lähtökohtaisesti pyrkii.

Me Suomen Ekonomeissa pyrimme omalla vaikuttamistyöllä ja Akavan tavoitteita tukien kehittämään aktiivimallia niin, että se vastaisi sille asetettuja tavoitteita ja tukisi paremmin jäseniämme.

Lue myös IAET -kassan laatima kooste työttömyysturvalakiin vuodenvaihteen jälkeen tulleista muutoksista.

Työnhaku on verkostomarkkinointia

Ekonomi, haluatko töitä? Avaa suusi ja ole rohkea. Ja ennen kaikkea: päivitä verkostosi ja luo uusia.


Kuvituskuva

Jotkut meistä elävät niin kuin opettavat. Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpalan pääoppi on verkostojen tärkeys. Hän myös uskoo, että asiat johtavat toiseen ja sattumilla on suuri merkitys – niin kävi hänelle itsellekin.

Kauppatieteiden maisteri Parpala oli tehnyt pari vuosikymmentä koulutustöitä oman yrityksen kautta. Yrityksen lopettamisen jälkeen hän mietti tulevaisuuttaan.

”Tapasin sattumalta järjestössä työskentelevän ihmisen, johon olin tutustunut 20 vuotta aiemmin. Pyysin häneltä audienssia, jossa hän kertoisi järjestömaailmasta. Viikko sen jälkeen hän otti minut töihin kolmeksi viikoksi sairauslomasijaiseksi.”

Siitä se lähti: Parpala on nyt ollut seitsemän vuotta Ekonomien uravalmentajana.

Mahdollisuuksia on kaikkialla

Verkostojen merkitys työnhaussa on nykyään todella suuri. Työnhakijan ei pidä vain tyytyä olemassa oleviin verkostoihin, vaan rakentaa määrätietoisesti myös uusia.

Ihmiset aliarvioivat usein verkostojensa laajuuden. Vuosien mittaan voi kertyä satoja kontakteja, joista on hyötyä: lapsuudenystävät, entiset opiskelu- ja työkaverit, tuttavat niin omista kuin lasten harrastuksista sekä kaikenlaiset satunnaiset kohtaamiset.

”Omia verkostoja kannattaa käydä läpi. Joskus saattaa yllättyä, kuinka paljon LinkedInistä löytyy tuttuja mielenkiintoisista yrityksistä. Myös linkit heidän tuttaviinsa voivat viedä eteenpäin”, Parpala sanoo.

Oman aktiivisuuden tärkeys on kulunut klisee, mutta totta.

”Vinkki työpaikasta voi löytyä mistä tahansa tilaisuudesta tai koulutuksesta.”

Kontaktoi rohkeasti

Voiko verkostoja käyttää liikaa? Onko kiusallista, jos puolituntemattomat ihmiset vuosien takaa pommittavat viesteillä?

”No enpä ole sellaiseen törmännyt”, Parpala hymähtää.

”Jos sinä muistat vanhan tuttavan, todennäköisesti hänkin muistaa sinut.”

Heti ei kannata kuitenkaan käydä päälle tivaamalla työpaikkaa, vaan valita hienovireisempi tapa: pyydä kahville ja kerro, että haluaisit kuulla, mitä heidän toimialalleen tai mielenkiintoiseen yritykseensä kuuluu.

”Ihmiset ovat yleensä mairiteltuja, jos heihin otetaan yhteyttä alansa asiantuntijana. Vartti kahvittelua ei ole iso aika, ja ihmiset ovat kuitenkin aika auliita auttamaan.”

Työpaikat ovat somessa

Mitään tyypillistä tapaa löytää työpaikka ei ole enää olemassa. Perinteisen lehti-ilmoitusten osuus on enää 20–30 prosenttia, mutta niilläkin on paikkansa digipöhinän keskellä.

”Vastavalmistuneella ekonomilla se on ihan relevantti tapa löytää töitä. Mutta mitä kokeneempi ekonomi ja mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän työt löytyvät muita reittejä”, Parpala sanoo.

Some vahvistaa asemiaan. Parpalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 90 prosenttia paikoista tulee jakoon sosiaalisessa mediassa.

”Vaikka kyselyn mukaan työnantajat eivät meillä koe käyttävänsä somea, rekrytointikonsulteille se on ykkösväline. Siksi jokaisella ekonomilla pitää olla kunnollinen LinkedIn-profiili.”

Myös rekrykonsultteja kannattaa pyytää LinkedInissä kontaktiksi, sillä verkostoituminen on heidän työkalunsa. Ylipäätään aina kun tapaa mielenkiintoisen ihmisen, kutsu on syytä laittaa liikkeelle. Turhan häveliäisyyden voi karsia.

”Älä luota vain LinkedInin automaattiviestiin, vaan laita henkilökohtainen viesti. Fiksun yhteydenoton jälkeen kutsuttu voi päättää, ottaako hän sinut verkostoonsa vai ei.”

Parpala puhuu paljon myös henkilöbrändäyksestä. Erityisosaamista, vaikka harrastuksen tai muidenkin mielenkiinnon kohteiden kautta hankittua, ei kannata piilotella.

”Kerro juttuja, jaa ja kommentoi artikkeleita. Blogit ovat hyvä keino tuoda asiantuntijuuttaan esille. Tiedän tapauksia, joissa työnantaja on ottanut yhteyttä: Olemme seuranneet blogiasi, sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia. Haluatko tulla meille töihin?”

Töitä hyville tyypeille

Ekonomit ovat Arja Parpalan sanoin laaja-alaisia osaajia: ei ylettömän akateemisia, vaan tekijöitä ja näkijöitä, joilla on laajaa ymmärrystä yritystoiminnasta. Työtilanne on suhteellisen hyvä, ja uravalmentajaa ärsyttääkin kysymys ekonomien työttömyydestä.

”Miksi aina puhutaan työttömyydestä, kun työllisyysaste on kuitenkin 94 prosenttia?”

Työnhaussa on kaikkina aikoina tarvittu suhteita, mutta nekään eivät aina riitä.

”Hyvä tyyppi voi kuitenkin päästä mukaan rekrytointiprosessiin ja osoittaa taitonsa, kun osaa hyödyntää verkostojaan. Hyvät tyypit saavat aina töitä.”


Teksti: Sami Turunen