Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.


opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

VERTAISTUKEA TARJOLLA KYLTERIEN KESÄTYÖPALVELUSSA

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Säteile kirkkaasti! Neljä helppoa tapaa kehittää karismaasi

Kun karismaattinen ihminen saapuu huoneeseen, hän yleensä tekee välittömästi positiivisen vaikutuksen. Joitakin onnekkaita on siunattu luontaisella säteilyllä, mutta kuka tahansa voi kehittää karismaansa hyvin yksinkertaisilla ja arkisilla harjoituksilla.



Seuraava sitaatti on useissa yhteyksissä pantu Nelson Mandelan suuhun, mutta todennäköisesti sen lausui alun perin kirjailija Marianne Williamson: ”Kun annamme oman valomme loistaa, annamme tiedostamattamme luvan muille ihmisille tehdä samoin. Kun vapaudumme peloistamme, läsnäolomme vapauttaa automaattisesti toisetkin.”

Tämä on hyvä kiteytys siitä, mistä karisma syntyy – läsnäolosta sekä avoimesta ja häpeämättömästä omana itsenä olemisesta. Kun joku uskaltaa olla todella läsnä, hän vetää muitakin läsnäolon taikapiiriin.

On helppoa tokaista, että ole läsnä ja oma itsesi. Joillekin se on toki luontaisesti helpompaa kuin toisille, mutta helpommin se on silti sanottu kuin tehty. Karisman kehittäminen lähtee oman sisäisen tilan tutkiskelusta ja oman itseymmärryksen lisäämisestä. Voit olla oma itsesi vain, jos tiedät, kuka olet.

Läsnäolon taidoista puhutaan nykyään paljon, ja niitä voi harjoittaa monin menetelmin. Lopulta kyse on arkisesta asiasta: oletko tässä hetkessä, näetkö ja kuuletko muut vai harhailevatko ajatuksesi tai yritätkö tehdä samanaikaisesti monia asioita? Tunnistatko, missä tunnetilassa olet? Läsnäolon pahin vihollinen on stressi.

Myönteinen elämänasenne lisää ihmisen säteilyä. Se, mitä ajattelemme itsestämme, heijastuu ympäristöömme.

Vahvista siis myönteistä ajatteluasi. Ole itsellesi kiltti ja kohtele itseäsi kauniisti. Muista, että negatiiviset ajatukset ovat olleet aikanaan tärkeitä, jotta välttäisimme vaarat ja pysyisimme hengissä. Ne eivät ole merkki huonosta ihmisestä vaan siitä, että niiden muuttamista täytyy harjoitella.

Karismassa ei kuitenkaan lopulta ole kyse ihmisestä itsestään, vaan muista. Todella karismaattinen ihminen on aina kiinnostuneempi toisista kuin itsestään. Hän katsoo asioita siitä näkökulmasta, mikä muita innostaa, kiinnostaa, huvittaa tai liikuttaa. Kun hän puhuu, hän keskittyy kuulijaan, pyrkii ymmärtämään tätä ja löytämään yhtäläisyyksiä itsensä ja kuulijoidensa väliltä.

Sitäkin enemmän hän kuitenkin kuuntelee.

Neljä tapaa kehittää karismaasi

  1. Osoita kiinnostusta muita kohtaan. Anna uudelle tuttavuudelle mahdollisuus kertoa itsestään. Kysy lempielokuvista, matkoista, harrastuksista ja niin edelleen. Harjoittele kertomaan oma elämäntarinasi lyhyesti.
  2. Kehu ja rohkaise ihmisiä arjessa. Kehut eivät kulu käytössä, päinvastoin, mutta uskottavan kehun täytyy tulla suoraan sydämestä. Kehuminen tuottaa välitöntä iloa myös sinulle itsellesi. Epäaito kehu kuitenkin huomataan herkästi ja voidaan tulkita jopa vinoiluksi.
  3. Tutkiskele sanattomia signaalejasi. Sallitko itsesi viedä tilaa vai yritätkö pienentää kehosi suppuun? Millainen ilme sinulla on? Hyvä ryhti ja avoimet kasvot viestivät myönteisiä tunteita. Kohota hieman kulmakarvojasi ja hymyile.
  4. Kerro mokistasi. Kun puhut avoimesti asioista, joissa et ole onnistunut, viestit muille, että epäonnistuminen on mielestäsi sallittua eikä mokia tarvitse häpeillä. Näin teet ilmapiiristä vapautuneemman. Etenkin luovassa työssä tämä on tärkeää. 

Jutussa on käytetty lähteenä Eva Kihlströmin teosta Karismakoodi (2007).

Teksti: Marjut Hallavo

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue lisää

Anne Birgitta Pessi: ”Myötätunto parantaa työpaikan hyvinvointia”

4 helppoa tapaa, joilla saat lisää onnellisia päiviä elämääsi

Näin onnistut työhaastattelussa – harjoittele ääneen ja mieti esimerkkejä

Työhaastattelussa rekrytoija pyrkii selvittämään soveltuvuutesi ja motivaatiosi haettavaan tehtävään. Toisaalta haastattelu on tilaisuutesi saada tietoa tehtävästä ja työnantajasta.



Työhaastattelu etenee useimmiten siten, että alussa kerrotaan organisaatiosta, työpaikasta ja sen vaatimuksista. Tämän jälkeen työnantaja haluaa tietää sinusta.

Ensimmäinen kysymys on hyvin usein: Kerro lyhyesti itsestäsi. Jäsennä etukäteen taustasi tiiviiseen muotoon ja valmistaudu kertomaan lyhyesti myös CV:ssäsi olevat asiat.

Varaudu siihen, että sinua voidaan haastatella eri kielillä. Tavallista on myös, että sinua pyydetään tekemään jonkinlainen työnäyte. 

Haastattelun lopuksi käydään yleensä läpi rekrytointiprosessin eteneminen ja aikataulu.

Näin valmistaudut viisaasti

  • Asetu työnantajan asemaan ja mieti, miksi palkkaisin itseni.
  • Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa vahvuutesi ja tapasi toimia ovat tulleet esille. Tarinat kiinnostavat myös haastattelijaa.
  • Valmistele kysymyksiä työnantajalle. Niiden avulla annat pätevän ja motivoituneen kuvan. Lisäksi voit selvittää, vastaako tehtävä odotuksiasi.
  • Harjoittele ääneen, koska sillä saat varmuutta esiintymiseesi.
  • Hanki ennen haastattelua mahdollisimman paljon tietoa hakemastasi tehtävästä ja työnantajasta.


Muista nämä haastattelussa

  • Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Keskity varsinaisessa haastattelutilanteessa keskusteluun ja muista, että jännittäminen on luonnollista ja sallittua.
  • Esittele itsesi reippaasti ja ystävällisesti. Siten luot hyvän ensivaikutelman.
  • Säilytä katsekontakti ja ota huomioon kaikki läsnäolijat.
  • Vastaa kohteliaasti ja totuudenmukaisesti, mahdollisimman konkreettisesti ja perustellen.
  • Siedä hiljaisuutta. Se antaa kaikille osapuolille aikaa ajatella.  
  • Hanki itsellesi tärkeät tiedot, jotta voit päättää, haluatko ottaa tehtävän vastaan, jos sitä tarjotaan sinulle. Selvitä myös työsuhteen ehdot. 
  • Selvitä lopuksi hakuprosessin seuraava vaihe.
     

Lue lisää:

Näin teet hyvän työhakemuksen

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Näin teet hyvän työhakemuksen – tarkista, että nämä 6 asiaa ovat kunnossa

Työhakemuksella on työnhaussa suuri merkitys. Siksi sen sorvaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Katso kuusi hyvän hakemuksen perussääntöä!



Työhakemuksia voi tehdä sekä avoimeksi ilmoitettuihin että piilotyöpaikkoihin. Mihin oletkin sellaista sorvaamassa, luot sillä ensimmäisen mielikuvan itsestäsi ja osaamisestasi.

Jotta hakemus avaisi oven työhaastatteluun, tarkista, että se täyttää nämä kriteerit.

  • Hakemus on selkeä ja napakka. Sopiva pituus on yksi A4-sivu.
  • Hakemuksesta käy selkeästi ilmi, kuka hakee, mitä hakee ja miksi hakee.
  • Jos kyse on avoimesta työpaikasta, hakemuksen tulee vastata työpaikkailmoitukseen. Pyri vastaamaan ilmoituksen odotuksiin kunkin odotuksen näkökulmasta. Myös avoimen hakemuksen tulee osoittaa, miksi hakija olisi tehtävään sopiva.
  • Hakemus on helposti luettava. Selkeän ja virheettömän yleiskielen käyttäminen on varmin vaihtoehto.
  • Hakemus tuo esiin hakijan persoonaa. Tärkeintä on kuitenkin sisältö, jota ei pidä uhrata esimerkiksi visuaalisesti näyttävälle ulkoasulle.
  • Hakemus sisältää myös palkkapyynnön, jos sitä on kysytty. Suomen Ekonomien jäsenpalvelusta löytyvän palkkatutkan avulla voit haarukoida palkkapyyntöäsi.

Ja sitten vain: onnea matkaan! Jos kaipaat lisää apua työhakemuksen sparrailuun, voit ekonomijäsenenä tai kylteriplussalaisena varata ajan uravalmennukseen. Ota yhteyttä meilaamalla osoitteeseen ura@ekonomit.fi tai varaa aika kalenterista.

Lue tästä jutusta vinkkejä palkkaneuvottelua varten!

Kylteri, avasimme sinulle uuden palvelun: löydä mielekäs kesätyö helpommin

Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.


kuvituskuva

Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. 

”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.


Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu

  • Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020
  • Jos sähköpostikutsu ei ole tavoittanut sinua 3.1. mennessä, voit ilmoittautua mukaan täällä.  
  • Palvelussa järjestetään livechatit

CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00
Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00
Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 
Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds

Lue lisää:

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Uusia kokemuksia, verkostoitumista ja vaikuttamista − hae mukaan ekonomiyhdistyksesi hallitukseen!

Loppuvuonna monessa ekonomiyhdistyksessä käynnistyy haku hallitukseen. Lähtisitkö sinä mukaan oman paikallisyhdistyksesi toimintaan?


kuvituskuva vaahteranlehdet

Kysyimme neljältä oman paikallisen ekonomiyhdistyksen hallituksessa olevalta heidän kokemuksiaan hallitustyöskentelystä, millaista se on ja mitä se on antanut itselle. Miksi he ovat aikoinaan lähteneet mukaan toimintaan ja miksi he suosittelevat myös muita hakemaan hallitukseen.

Millaista on työskentely ekonomiyhdistyksesi hallituksessa?

Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit:
Tuttu ekonomijäsen houkutteli minut mukaan Suur-Savon Ekonomien jäseneksi heti valmistuttuani vuonna 2014 ja siitä reilu vuosi eteenpäin hän kysyi, hakisinko hallitukseen. Toimin yhdistyksen sihteerinä ensimmäisen kolmivuotiskauden ja nyt olen toiminut kohta vuoden yhdistyksen Nuoret ekonomit -vastaavana sekä tapahtumakalenteri- ja yhdistyssivuvastaavana.  

Olemme jakaneet roolit hallituksessa niin, että vastuut ja työmäärät jakautuvat tasaisesti ja toimintamme on mahdollisimman läpinäkyvää myös jäsenille. Hallitus kokoontuu noin joka toinen kuukausi ja pyrimme järjestämään jäsentapahtumia kuukausittain. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuuroolinsa, jonka lisäksi jokainen ottaa vetovastuun 1-2:sta jäsentapahtumasta. Kokoonnumme aina loppuvuodesta miettimään, millaisilla resursseilla lähdemme rakentamaan tulevaa vuotta.  

Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Aloitin vuodenvaihteessa Turun Seudun Ekonomien nuorekonomi- ja opiskelijavastaavana, joten yleisen johtokuntatyöskentelyn lisäksi tehtäväkuvaani kuuluu yhdistyksen tutuksi tekeminen loppuvaiheen opiskelijoille sekä vastavalmistuneille. Pyrin siten pitämään johtokunnan keskustelussa ja päätöksenteossa tuoreen ekonomin näkökulman. Itsekin vastavalmistuneena pesti on minulle varsin sopiva.  

Olen itse aktiivinen järjestötoimija, joten ekonomiyhdistyksen johtokuntatyöskentely oli minulle erittäin luonnollinen asia. Olin tutustunut yhdistykseen jo opiskeluaikanani, mikä toki edesauttoi kiinnostusta entisestään.  

Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit: Aloitin hallituksen jäsenenä tämän vuoden keväällä, joten olen ollut hallituksessa mukana vasta puolisen vuotta. Toimin rahastonhoitajana. Vastuullani on muun muassa laskujen maksua, tapahtumatukien hakemista ja laskutusta sekä kuittien ja tiliotteiden dokumentointia.  

Anna Villa, Vaasan Ekonomit:
Lähdin mukaan Vaasan ekonomien hallitukseen kaudelle 2019. Hallituksen jäsenenä olen järjestänyt erilaisia tapahtumia, markkinoinut niitä sosiaalisessa mediassa ja osallistunut opiskelijatapahtumiin, kuten Wykypäiville ja Contact rekrymessuille yhdistyksen edustajana. Wykypäivillä pidimme rastia opiskelijoille ja rekrymessuilla annoimme vinkkejä cv:n hiomiseen sekä Vaasan alueella työllistymiseen.

Mikä sai sinut kiinnostumaan hallitustyöskentelystä? Mitä se antaa sinulle?

Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit: Tunsin ekonomeista muutamia henkilöitä, mutta ajattelin, että hallituksessa pääsisin verkostoitumaan ja tutustumaan paremmin sekä omiin että lähialueen yhdistysläisiin. Samalla pääsee kehittämään toimintaa ja vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia alueella järjestämme. Kysymme toki toiveita aktiivisesti myös rivijäseniltä, mutta koen, että hallituksessa ollessa tulee oltua kaikin puolin aktiivisemmin toiminnassa mukana.  

Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit:
Minut sai kiinnostumaan halu saada kokemusta hallitustyöskentelystä, verkostoitumismahdollisuudet sekä halu päästä vaikuttamaan. Kun mielenkiintoani hallitustyöskentelyä kohtaan tiedusteltiin, en epäröinyt vastata myöntävästi, sillä uskoin hallitustyöskentelystä olevan minulle enemmän hyötyä kuin kuormitusta.  

Työskentely hallituksessa antaa erinomaisen verkostoitumismahdollisuuden oman alani ihmisiin, arvokasta kokemusta sekä mahtavia muistoja.  

Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Hain mukaan, sillä koen johtokuntatyöskentelyn moninkertaistavan kaikkea sitä, mitä koen ekonomiyhdistyksen antavan jo itsessään. Kiteytän yleensä nämä haluun kuulua yhteisöön, oppia uutta ja kokea elämyksiä; ekonomiyhdistys jatkaa siitä, mihin kylteriyhteisö jäi.  

Nautin eniten, kun pääsen auttamaan ihmisiä ja organisaatiota toimimaan sekä kehittymään. Lisäksi halusin tutustua Suomen Ekonomien toimintaan näin käytännön tasolta.  

Anna Villa, Vaasan Ekonomit: Ennen hallitustyöskentelyä olin osallistunut useisiin paikallisyhdistyksen tapahtumiin, ja viihtynyt niissä. Halusin tulla mukaan tekemään niin elämyksellisiä kuin hyödyllisiä tapahtumia muille jäsenille, ja päätin hakea hallitukseen.  

Opin hallitustyössä uusia taitoja, kuten tapahtumamarkkinointia. Siinä olen oppinut kirjoittamaan osallistujia houkuttelevia tekstejä sekä valitsemaan oikeat julkaisuajankohdat somepäivityksille. Tämä on täysi vastakohta päivätyölleni julkisen rahoituksen parissa. Lisäksi hallituksessamme on mukana erilaisia ekonomeja, joilta olen oppinut erilaisia lähestymistapoja asioihin ja miten laajaa paikallisyhdistyksen sekä Suomen Ekonomien toiminta on. Samalla tässä myös tutustuu niin paikallisesti kuin koko Suomen laajuisesti muiden ekonomien kanssa.

Miksi suosittelisit hakemaan mukaan?

Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit: Hallitustyössä oppii itsestään ja tavastaan toimia osana tiimiä. Näet kuinka muut tekevät asioita ja pääset oppimaan myös siitä. Yhdistyksillä on käytössä myös monia erilaisia järjestelmiä, joiden käyttöä et välttämättä oppisi omassa palkkatyössäsi. Yhdistyksen elinehtona on aktiiviset vapaaehtoiset ja on tärkeää, että hallituslaiset kokevat saavansa työskentelystä lisäarvoa. Olen mukana useammassa yhdistyksessä ja minusta on ihanaa, että voin viettää vapaa-aikaa hyvien hallitusystävien kanssa vaihtaen kuulumisia ja samalla kehittää ja järjestää mielekästä toimintaa alueen jäsenille.  

Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit: Hallituksen jäsenenä pääset vaikuttamaan järjestön toimintaan ja saat itsellesi arvokkaita kokemuksia. Hallitustyöskentely on antoisaa, hauskaa ja merkityksellistä.  

Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Hallitustyöskentely on todennäköisesti osittain astumista mukavuusalueen ulkopuolelle vie ekonomilta sitä kaikista tärkeintä eli aikaa, yhdistyksestä ja tehtävästä riippuen enemmän tai vähemmän, mutta jos sen voi sille antaa, saa kyllä vähintään saman verran takaisin muissa muodoissa. Tärkeimpänä uusiin ihmisiin tutustuminen, vuorovaikutus ja iloa osallistua yhteisen hyvän edistämisen, mutta toki ekonomiyhdistyksessä on kätevä hankkia myös ihan vain vakavasti otettavaa sekä hyödyllistä hallitustyöskentelykokemusta.  

Anna Villa, Vaasan Ekonomit: Suosittelen ekonomiyhdistyksen hallitukseen mukaan lähtemistä kaikille ekonomeille riippumatta siitä, millainen persoonallisuutesi tai taustasi on. Kun hallituksessa on mukana erilaisia ekonomeja vastavalmistuneista eläkeläisiin, niin vastaamme silloin parhaiten myös erilaisia jäseniämme. Moni muuttaa myös työn perässä valmistumisen jälkeen, ja hallitustyössä pääset luomaan luontevasti verkostoja uudessa kotikaupungissasi. Hae rohkeasti mukaan!  

Lisätietoja hallitushaun käynnistymisestä saat omasta ekonomiyhdistyksestäsi. Seuraa oman yhdistyksesi tiedotuskanavia. Yhdistysten yhteystiedot löydät kootusti täältä: www.ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Suurin osa ekonomeista sopii palkkansa itse työnantajan kanssa. Opettele siis kuvaamaan osaamistasi tavalla, jolla vakuutat työnantajan palkkaneuvotteluissa.


tikkataulu

Tunnistatko tilanteen: Olet vasta tullut työelämään tai vaihtamassa työpaikkaa. Sinun pitäisi pystyä kertomaan, millaista summaa palkkapäivänä tilillesi toivoisit, mutta oikeasti et ole siitä yhtään varma.

Varmemmaksi voi tulla ja palkkaneuvotteluihin mennä tyynenä, kun valmistautuu niihin hyvin ennalta. Uravalmentaja Marjut Hallavo Suomen Ekonomeista kertoo viisi keskeistä asiaa, jotka kannattaa muistaa ja joita on syytä miettiä ennen palkkaneuvotteluita.

1 Ota selvää suosituksista.

Ennakkovalmistautuminen on viisasta, sillä sen avulla palkkatoiveesi ei mene aivan alakanttiin eikä kuulosta tähtitieteelliseltä. Suomen Ekonomeilta saat työelämään siirtyessäsi hyödylliset kesätyöpaikan, gradupalkan tai -palkkion sekä vastavalmistuneen palkkasuositukset. Myöhemminkin, kun työvuosiesi aikana olet vaihtamassa työpaikkaa tai -tehtävää, kannattaa tutustua liiton palkkatutkaan ja palkkatasotutkimukseen.

2 Arvioi tehtäväsi työnantajan kanssa.

Muista, että koulutus tai työkokemus eivät pelkästään määritä palkkaasi. Tehtävän vaativuus, itsenäisyys ja siihen kuuluvat vastuut määrittävät sitä eniten. Valmistaudu siis arvioimaan työnantajan kanssa, mille tasolle tehtäväsi vaativuutensa mukaan asettuu.

3 Vakuuta työnantaja näytöilläsi.

Osoita, mitä sinulla on annettavaa. Palkkatoiveen perusteluksi kannattaa tuoda esiin kaikki se lisäarvo ja erityisosaaminen, jota uskot työnantajan tarvitsevan. Kuvaa, kuinka osaamisesi sopii juuri tähän tehtävään.

Mieti etenkin, mikä taidoistasi on sellaista, jota kaikilta muilta ei välttämättä löydy. Samassakin tehtävässä toinen saattaa esimerkiksi pystyä hoitamaan venäjänkielisiä asiakkaita, toinen käyttämään tiettyä tietokoneohjelmaa. Oman alan työkokemus ei ole ainoa merkittävä asia.

Harrastukset voivat kertoa paljon luonteestasi ja kyvyistäsi.

Käytännön esimerkit kertovat usein enemmän kuin jonkin hoitamasi tehtävän nimike. Voit esimerkiksi kertoa, että olet hyvä organisoimaan, koska olet toiminut ainejärjestön yritysvastaavana, tai työskentelytavaltasi määrätietoinen, koska olet nuoresta asti harrastanut kilpaurheilua.

Varsinkin valmistumisen jälkeen saatat hakea työtä, josta sinulla ei ole lainkaan aiempaa työkokemusta. Osoita silloinkin, millä tavalla ala on kuitenkin sinulle tuttu tai sinua kiinnostava: olet esimerkiksi saattanut pyörittää omaa sijoitussalkkua teini-iästä lähtien. Osaamista voi saavuttaa monella tavalla.

4 Mieti puhetapaasi.

Vastauksia on hyvä valmistella, mutta älä takerru niihin jäykästi. Käytä aktiivisia tekemisen verbejä kuten kehitin, vastasin, organisoin tai toteutin. Mieti myös puhetapaasi: älä höpötä, naureskele, vaadi tai vähättele itseäsi. Kaverin kanssa harjoittelemalla tai itseä videoimalla voi oppia paljon.

Muista myös, että koko olemuksesi on osa neuvottelua, vaikka et sitä tiedostaisi. Valitse vaatteet, joissa tunnet itsesi itsevarmaksi mutta luontevaksi. Hallitse myös kehonkielesi: vältä esimerkiksi hermostuneita eleitä ja käsien pitämistä puuskassa.

5 Ymmärrä arvosi.

Palkkaneuvotteluihin kannattaa mennä rinta rottingilla mutta joustoa polvissa. Ole tietoinen omasta arvostasi äläkä myy työpanostasi liian halvalla. Työnantaja hakee osaavaa ja hyvää tyyppiä eikä sitä, jonka saisi halvimmalla.

Mieti valmiiksi kaksi palkkasummaa: hieman korkeampi kuin mitä uskoisit saavasi ja toinen hiukan pienempi, jonka olet myös valmis hyväksymään. Sano ensin ylempi ja sen jälkeen pysy hiljaa. Kestä hiljaisuus ja katso neuvottelukumppaniasi silmiin – näin luot vaikutelman siitä, että olet tosissasi.

Palkkaneuvotteluihin saat käyttökelpoista sanastoa Paranna palkkaasi -oppaasta, jonka löydät tästä linkistä.

Teksti Arja Kuittinen

Kuva Pixabay

Työttömyysturvan aktiivimallin tulisi huomioida työttömän oma aktiivisuus

Työttömyysturvalakiin tuli 1.1.2018 alkaen muutoksia, jotka vaikuttavat ansiopäivärahan saajiin. Työttömyysturvalain muutosten tavoitteena on lisätä työttömien aktiivisuutta työnhaussa.


Kuvituskuva

Jäsentemme kannalta tämän ns. aktiivimallin suurin ongelma on se, ettei työtön voi omalla aktiivisellakaan työnhaulla välttyä työttömyysetuuden tason leikkaamiselta. Sen sijaan pääsemällä työllistymistä edistävään palveluun etuuden tason laskulta voi välttyä. Mallin toimimisen edellytyksenä on se, että tukena on palveluita, joiden avulla työtön voi olla aktiivinen, hakea töitä ja parantaa eri tavoin mahdollisuuksiaan työllistyä.

Uudistus on haasteellinen esim. ekonomeille, joista useimmalle omatoiminen työnhaku on arkipäivää. Nyt ainoat hyväksytyt mittarit ovat viranomaisten tarjoamat palvelut. On selvää, että eri aloilla ja alueilla työttömillä on erilaiset mahdollisuudet ehtojen mukaiseen työllistymiseen ja palveluiden saamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä omatoimisesta työnhaun mallista, ns. toista aktiivimallia. Akava on esittänyt ja Suomen Ekonomit tukee sitä näkemystä, että työttömyysturvaan suunniteltua toista aktiivimallia ei toteuteta, vaan sen olennaisin osa eli omaehtoinen työnhaku sisällytetään nykyiseen aktiivimalliin. Lakia aktiivimallista tulee muuttaa niin, että omaehtoisella työnhaulla voi välttyä työttömyysturvan alenemiselta.

Aktiivimallin käytännön soveltamiseen liittyy paljon epäselvyyksiä, sillä ministeriö ei ole vielä antanut yksityiskohtaisia soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä lakimiestemme tai IAET -kassan puoleen.

Myönteisenä asiana työttömyysturvalakimuutoksessa voidaan pitää sitä, että työttömyysetuuden maksupäivien määrä lisääntyy työttömyyden alkuvaiheessa, kun omavastuupäivät vähenevät seitsemästä viiteen. Työttömyysetuuden taso toisin sanoen kasvaa nykyisestä, jos työttömyys jää lyhytaikaiseksi. Siihen koko aktiivimalli lähtökohtaisesti pyrkii.

Me Suomen Ekonomeissa pyrimme omalla vaikuttamistyöllä ja Akavan tavoitteita tukien kehittämään aktiivimallia niin, että se vastaisi sille asetettuja tavoitteita ja tukisi paremmin jäseniämme.

Lue myös IAET -kassan laatima kooste työttömyysturvalakiin vuodenvaihteen jälkeen tulleista muutoksista.

Työnhaku on verkostomarkkinointia

Ekonomi, haluatko töitä? Avaa suusi ja ole rohkea. Ja ennen kaikkea: päivitä verkostosi ja luo uusia.


Kuvituskuva

Jotkut meistä elävät niin kuin opettavat. Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpalan pääoppi on verkostojen tärkeys. Hän myös uskoo, että asiat johtavat toiseen ja sattumilla on suuri merkitys – niin kävi hänelle itsellekin.

Kauppatieteiden maisteri Parpala oli tehnyt pari vuosikymmentä koulutustöitä oman yrityksen kautta. Yrityksen lopettamisen jälkeen hän mietti tulevaisuuttaan.

”Tapasin sattumalta järjestössä työskentelevän ihmisen, johon olin tutustunut 20 vuotta aiemmin. Pyysin häneltä audienssia, jossa hän kertoisi järjestömaailmasta. Viikko sen jälkeen hän otti minut töihin kolmeksi viikoksi sairauslomasijaiseksi.”

Siitä se lähti: Parpala on nyt ollut seitsemän vuotta Ekonomien uravalmentajana.

Mahdollisuuksia on kaikkialla

Verkostojen merkitys työnhaussa on nykyään todella suuri. Työnhakijan ei pidä vain tyytyä olemassa oleviin verkostoihin, vaan rakentaa määrätietoisesti myös uusia.

Ihmiset aliarvioivat usein verkostojensa laajuuden. Vuosien mittaan voi kertyä satoja kontakteja, joista on hyötyä: lapsuudenystävät, entiset opiskelu- ja työkaverit, tuttavat niin omista kuin lasten harrastuksista sekä kaikenlaiset satunnaiset kohtaamiset.

”Omia verkostoja kannattaa käydä läpi. Joskus saattaa yllättyä, kuinka paljon LinkedInistä löytyy tuttuja mielenkiintoisista yrityksistä. Myös linkit heidän tuttaviinsa voivat viedä eteenpäin”, Parpala sanoo.

Oman aktiivisuuden tärkeys on kulunut klisee, mutta totta.

”Vinkki työpaikasta voi löytyä mistä tahansa tilaisuudesta tai koulutuksesta.”

Kontaktoi rohkeasti

Voiko verkostoja käyttää liikaa? Onko kiusallista, jos puolituntemattomat ihmiset vuosien takaa pommittavat viesteillä?

”No enpä ole sellaiseen törmännyt”, Parpala hymähtää.

”Jos sinä muistat vanhan tuttavan, todennäköisesti hänkin muistaa sinut.”

Heti ei kannata kuitenkaan käydä päälle tivaamalla työpaikkaa, vaan valita hienovireisempi tapa: pyydä kahville ja kerro, että haluaisit kuulla, mitä heidän toimialalleen tai mielenkiintoiseen yritykseensä kuuluu.

”Ihmiset ovat yleensä mairiteltuja, jos heihin otetaan yhteyttä alansa asiantuntijana. Vartti kahvittelua ei ole iso aika, ja ihmiset ovat kuitenkin aika auliita auttamaan.”

Työpaikat ovat somessa

Mitään tyypillistä tapaa löytää työpaikka ei ole enää olemassa. Perinteisen lehti-ilmoitusten osuus on enää 20–30 prosenttia, mutta niilläkin on paikkansa digipöhinän keskellä.

”Vastavalmistuneella ekonomilla se on ihan relevantti tapa löytää töitä. Mutta mitä kokeneempi ekonomi ja mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän työt löytyvät muita reittejä”, Parpala sanoo.

Some vahvistaa asemiaan. Parpalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 90 prosenttia paikoista tulee jakoon sosiaalisessa mediassa.

”Vaikka kyselyn mukaan työnantajat eivät meillä koe käyttävänsä somea, rekrytointikonsulteille se on ykkösväline. Siksi jokaisella ekonomilla pitää olla kunnollinen LinkedIn-profiili.”

Myös rekrykonsultteja kannattaa pyytää LinkedInissä kontaktiksi, sillä verkostoituminen on heidän työkalunsa. Ylipäätään aina kun tapaa mielenkiintoisen ihmisen, kutsu on syytä laittaa liikkeelle. Turhan häveliäisyyden voi karsia.

”Älä luota vain LinkedInin automaattiviestiin, vaan laita henkilökohtainen viesti. Fiksun yhteydenoton jälkeen kutsuttu voi päättää, ottaako hän sinut verkostoonsa vai ei.”

Parpala puhuu paljon myös henkilöbrändäyksestä. Erityisosaamista, vaikka harrastuksen tai muidenkin mielenkiinnon kohteiden kautta hankittua, ei kannata piilotella.

”Kerro juttuja, jaa ja kommentoi artikkeleita. Blogit ovat hyvä keino tuoda asiantuntijuuttaan esille. Tiedän tapauksia, joissa työnantaja on ottanut yhteyttä: Olemme seuranneet blogiasi, sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia. Haluatko tulla meille töihin?”

Töitä hyville tyypeille

Ekonomit ovat Arja Parpalan sanoin laaja-alaisia osaajia: ei ylettömän akateemisia, vaan tekijöitä ja näkijöitä, joilla on laajaa ymmärrystä yritystoiminnasta. Työtilanne on suhteellisen hyvä, ja uravalmentajaa ärsyttääkin kysymys ekonomien työttömyydestä.

”Miksi aina puhutaan työttömyydestä, kun työllisyysaste on kuitenkin 94 prosenttia?”

Työnhaussa on kaikkina aikoina tarvittu suhteita, mutta nekään eivät aina riitä.

”Hyvä tyyppi voi kuitenkin päästä mukaan rekrytointiprosessiin ja osoittaa taitonsa, kun osaa hyödyntää verkostojaan. Hyvät tyypit saavat aina töitä.”


Teksti: Sami Turunen