”Aion hehkuttaa ja kehua tätä palvelua ihan kaikille”, kertoo kylteri Tiitus Mäkelä omasta kokemuksestaan. Hän sai alkuperäistä ajatustaan paremman työpaikan Kylterin työnhaun palvelun oppien avulla.
Tiitus Mäkelä oppi Kylterin työnhaun palvelun avulla tuomaan esiin motivaatioon ja vahvuuksiaan.
Kylterin työnhaun palvelu on helppokäyttöinen ja erittäin paljon sisältöä tarjoava kokonaisuus kauppatieteiden opiskelijoille. Palvelu tarjoaa lukuisia konkreettisia hyötyjä – keskeisintä on koko työnhakuprosessin läpikäyminen vaihe vaiheelta.
Palvelussa on selkeä rakenne ja jokaiseen vaiheeseen monipuolisesti vinkkejä, ohjeita, videoita ja neuvoja.
”Kylterin työnhaun palvelusta oli älyttömän suuri tuki esimerkiksi siinä, mitä pitää ottaa huomioon haastattelussa ja miten siihen valmistaudutaan mahdollisimman hyvin. Myös työhakemuksen tekemiseen sain oivaltavia vinkkejä. Uskon, että kaikille on paljon hyötyä siitä, että palvelu auttaa tunnistamaan ja löytämään omat vahvuudet ja osaamisen sekä viestimään niistä kiinnostavasti”, Tiitus Mäkelä kertoo.
Työnhaku on lähes kaikille stressaavaa, aikaa vievää ja usein jopa ahdistusta herättävää. Kylterin työnhaun palvelu on rakennettu ratkaisemaan juuri nämä haasteet.
”Palvelu auttaa siihen, ettei jokaisen tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Herättelevät kysymykset, vinkit oman taustan hyödyntämiseen, malli-cv:t ja esimerkiksi hyvän hissipuheen ominaisuuksien ja rakenteen tunnistaminen ovat palvelun parasta antia. Ehdottomasti rahanarvoisia vinkkejä! Opin palvelun avulla tuomaan esiin motivaatiotani ja kiinnostuksen kohteitani peilaten omaan osaamiseeni ja vahvuuksiini. Tämä on tuonut minulle alun perin hakemaani työtä paremman paikan samasta yrityksestä”, Mäkelä sanoo.
Kaikki työnhaun eri vaiheet käydään läpi
Palvelussa on erikseen oma osionsa seuraaville asioille:
1. Osaaminen
2. CV ja LinkedIn
3. Hakemus
4. Haastattelu
5. Työsopimus
6. Palkka
Jokaisessa osiossa palvelu johdattaa käyttäjän selkeän ja helppokäyttöisen rakenteen ja harjoitusten avulla pohtimaan itseään ja osaamistaan ja muodostamaan parhaimman mahdollisen viestin työnantajille.
Palvelussa on myös paljon tietoa ja vinkkejä siitä, mistä voit löytää työpaikkoja ja piilotyöpaikkoja.
Oman osionsa on myös saanut hyvinvointi. Opit muun muassa, miten voit hallita omaa ajankäyttöäsi ja kehittää psykologista pääomaasi esimerkiksi hyödyntämällä positiivista psykologiaa työnhaussa.
Palvelussa järjestetään myös livestriimejä, joissa kuulet asiantuntijoiden ajatuksia ajankohtaisista kesätyönhaun teemoista ja pääset keskustelemaan niistä muiden kyltereiden kanssa. Live-aikataulun löydät heti palvelun etusivulta. Ilmoittautumista ei tarvita.
Palvelun tärkeimmät hyödyt
1. Koko työnhakuprosessin läpikäyminen vaihe vaiheelta vinkkeineen, ohjeineen ja oivallutuksineen.
2. Ohjaa löytämään ja ymmärtämään omat vahvuudet ja osaamisalueet. Auttaa pukemaan ne kiinnostaviksi tarinoiksi ja hissipuheeksi.
3. Toimii check-listana koko prosessin ajan. Voit aina käydä tarkistamassa eri vaiheissa muistettavat vinkit ja neuvot. Tällöin menestyt läpi koko prosessin ja unelmatyö on mahdollinen.
Tuoreen jäsenpulssin vastaajista 85 % on harkinnut uuden työn hakemista tai jo tehnyt ratkaisun työn vaihtamisesta. Maailmantilanteella on ollut vaikutusta, mutta pääosin vaihtamishalujen takana on kaksi ikivanhaa syytä.
Suomen Ekonomien jäsenet kertoivat maaliskuun jäsenpulssissa, kiinnostaako työpaikan vaihtaminen ja mistä syistä työtä nyt vaihdetaan. Jäsenpulssiin vastasi 138 jäsentä. Viimeisen puolen vuoden aikana heistä:
17 % oli vaihtanut työtä
23 % hakenut uutta työpaikkaa
44 % harkinnut työpaikan vaihtamista
1 % oli siirtynyt yrittäjäksi
15 % ei ollut harkinnut vaihtamista tai vaihtanut työtä.
Miten koronakriisi ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet ajatuksiin työelämästä?
Kaksi viidestä kertoo koronapandemian vaikuttaneen siihen, millaista työtä halutaan tehdä tai millaisessa työpaikassa halutaan olla.
Pandemia näyttää vaikuttaneen pääasiassa ajatuksiin etätyön tekemisestä: 13 % listaa paremmat etätyömahdollisuudet syyksi katsella uutta työtä. Etätyö nousee esiin myös avoimissa vastauksissa, joissa peräänkuulutetaan lisäksi toimistolle palaamista.
”Arvostan joustavia etätyökäytäntöjä, mutta en missään nimessä halua työtä, jossa kaikki ovat aina etänä”
Eräs vastaaja kuvailee näin: ”Arvostan joustavia etätyökäytäntöjä, mutta en missään nimessä halua työtä, jossa kaikki ovat aina etänä. Jatkuvassa etätyössä olen ymmärtänyt, miten tärkeänä pidän työyhteisöä, yhteisiä lounas- ja kahvitaukoja ja ihmisten näkemistä livenä.”
Myös työn merkityksellisyys ja omien arvojen pohtiminen nousevat esiin avoimissa vastauksissa.
Sen sijaan Ukrainan sota ei ainakaan vielä ole vaikuttanut valtaosan ajatuksiin työstä. 15 % vastaajista kertoo Ukrainan sodan vaikuttaneen siihen, millaisessa työpaikassa haluaa olla.
”Haluan tehdä töitä suomalaisessa yrityksessä suomalaisen hyvinvoinnin hyväksi”, eräs vastaaja kuvailee.
Vanhat tutut syyt taustalla
Etätyön ja merkityksellisyyden ohi kiilaavat edelleen kaksi tuttua työelämän ongelmakohtaa: Joka toinen uutta työtä katseleva mainitsee lähtöhalujensa syyksi palkan. Yhtä suuri osa nostaa esiin johtamisongelmat.
Palkkausten perusteiden pitää olla kaikille selvät.
Halu edetä uralla on myös monen uusien urahaaveiden moottorina. Tämän syyn valitsi lähes puolet vastaajista.
Yli kolmannes listaa syiksi myös liiallisen työmäärän ja /tai kyllästymisen työtehtäviin.
Ekonomien urapalvelut on räätälöity kauppatieteilijöille
Omaa työtä koskevat pohdinnat ovat saaneet yhä useamman Suomen Ekonomien jäsenen hakeutumaan liiton tarjoamiin urapalveluihin.
Omia toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia ei tarvitse pohtia yksin, sillä tarjolla monenlaisia kauppatieteilijöiden tarpeisiin räätälöityjä palveluja verkkovalmennuksista henkilökohtaisiin valmennuksiin. Ekonomien uravalmentajat ovat erikoistuneet juuri kauppatieteilijöiden aloihin ja tilanteisiin, ja heillä on eniten tietoa ekonomien työmarkkinoista.
Ekonomien jäsenenä saat myös suoran kontaktin suorahakuyrityksiin eli headhuntereihin.
Kauppatieteiden maisteri Anni Rantala työllistyi kymmenen kotiäitivuoden jälkeen nopeammin kuin olisi odottanut. ”Ekonomeilta saamani täsmäsparraus työnhakuun auttoi varmasti”, Rantala sanoo.
Työhön paluu on etänäkin tuntunut Anni Rantalasta mukavalta. Työpäivän loppupäässä voi olla vilskettä, kun lapset tulevat koulusta.
Tunne on tuttu monelle hoitovapaalla olevalle vanhemmalle: Takana on pitkä rivi vuosia lasten kanssa kotona, ja paluu työmarkkinoille jännittää. Tältä tuntui myös espoolaisesta Anni Rantalasta viime keväänä, kun hän kymmenen kotiäitivuoden ja vuoden opintojen jälkeen aloitteli työnhakua.
”Saimme lapset sen verran tiheään, etten missään välissä ehtinyt palata töihin. Teimme tietoisen päätöksen, että minä hoidan nyt muutaman vuoden kodin ja lapset ja mieheni käy töissä.”
Ensimmäiselle äitiyslomalleen Rantala oli siirtynyt Eduskunnasta määräaikaisen työsuhteen jälkeen. Samaa työpaikkaa ei enää ollut odottamassa, vaan edessä oli työnhaku pitkän tauon jälkeen.
Keväällä ja kesällä Rantala lähetti hakemuksia ja pääsi muutamiin haastatteluihin. Kesän lopulla hän kuitenkin tunsi, että omat hakutaidot olisi syytä päivittää.
”Ajattelin, että tarvitsen neuvoja siihen, miten pystyn erottumaan positiivisesti massasta ja kääntämään puutteet CV:ssä edukseni.”
Karsimista ja kohdentamista
Elokuussa hän varasi Suomen Ekonomeilta ajan CV:n ja työhakemuksen täsmäsparraukseen.
”Kerroin vähän taustaani ja pyysin apua. Halusin saada CV:n ja hakemuksen nykyaikaisempaan ja parempaan muotoon. Sain Ekonomeilta ihan mahtavaa palvelua ja apua.”
Uravalmentaja Noora Wellingin kanssa käydyt keskustelut auttoivat Rantalaa kohdistamaan hakupaperinsa paremmin juuri tiettyyn työpaikkaan. Myös turhan tuntuista tietoa karsittiin.
Hyödyllisintä Rantalalle oli apu, jota hän sai osaamisensa kuvaamiseen, kun takana oli pitkä tauko työelämästä.
”Pelkillä papereilla minun oli vaikea kilpailla.”
”Sain lapset niin nuorena, että työkokemukseni olivat vielä melko vähäiset. Pelkillä papereilla minun oli vaikea kilpailla.”
Kymmenen vuoden aikana Rantala oli saanut neljä lasta, joten perheen pyörittämisen taitoja oli kertynyt kosolti. Haasteena oli nyt saada työnantaja vakuuttumaan siitä, ettei ammattiosaaminen ole kotivuosien aikana kadonnut, vaan sen lisäksi osaamispakkiin on kertynyt uusia, myös ekonomin työssä tarpeellisia taitoja.
”Olin käyttänyt sellaisia ilmaisuja, että olin äitiyslomilla ja hoitovapailla. Noora Welling vinkkasi, että lomat ja vapaat tuovat helposti mieleen jotain sellaista, että on vain loikoillut kotona, vaikka tosiasiassa perheen arjen hoitaminen on aika kovaa työtä.”
Rantala mietti sanamuotoja kuvaamaan paremmin sitä, mitä hän oli viimeiset kymmenen vuotta tehnyt. Kuvauksen ytimeksi tuli ”perheen arjen organisoija ja toiminnanjohtaja”.
”Olen hoitanut aikatauluja ja tehnyt arjen toimivaksi. Työelämässäkin pitää nykyisin olla aika itseohjautuva ja osata järjestää aikatauluja, huolehtia, että hommat tulee tehtyä. Ja kyllä nämä vuodet ovat kasvattaneet myös paineensietokykyä ja kärsivällisyyttä.”
”Joskus kävi mielessä, miten tässä enää koskaan pääsee takaisin työelämään. Mutta ajattelin, että asioilla on tapana järjestyä.”
Hyödyllisiä harjoituksia
Anni Rantala oli varautunut siihen, että työnhaku voisi kestää pitkään. Pian sparrauksen jälkeen hän lähetti työhakemuksen kiinnostavaan avoinna olevaan paikkaan. Kutsu työhaastatteluun tulikin nopeasti.
”Olin iloisesti yllättynyt. Otin uudestaan yhteyttä Ekonomeihin ja varasin toisen ajan haastattelusparraukseen.”
Treenihaastattelu toteutettiin etänä, kuten todellinenkin haastattelu. Rantala kertoo, että vastausten harjoittelu auttoi paljon, koska hän ei ollut pitkään aikaan ollut työhaastattelussa.
Paperien parantamisesta ja harjoituksista oli hyötyä, sillä Rantala sai toivomansa paikan asiantuntijana Uudenmaan TE-toimiston yritys- ja rekrytointipalveluissa. Työhön paluu on etänäkin tuntunut mukavalta.
”Se on iso mutta hyvin mieleinen elämänmuutos. Työssäkäynti on tavallaan ihan omaa aikaa, vaikka olenkin kotona töissä. Mieheni ei voi tehdä etätöitä, ja lapset ovat koulussa ja päiväkodissa. Täällä on harvinaisen hiljaista, kuulee pakastimen hurinan.”
Kannustuksella on merkitystä
Anni Rantala suosittelee sparrausta kaikille työtä etsiville. Ulkopuolinen osaa nähdä asiat toisin kuin itse näkee.
”Uskon, että sain Nooran neuvoilla parannettua hakemustani ja CV:täni paljon. Ulkopuolinen osaa myös antaa rakentavaa palautetta siitä, miten näyttäisin paremmalta työnantajan silmissä. Tärkeää on osoittaa, että on kiinnostunut oppimaan uutta ja motivoitunut juuri siitä työpaikasta.”
”Edessäni on melkein kolmekymmentä työvuotta. Siinä ajassa ehtii vielä uraa luomaan.”
Anni Rantala kiittää myös uravalmentajan positiivista palautetta: silläkin on merkitystä, että joku valaa uskoa töiden löytymiseen. Rantala ei usko, että kymmenen kotivuoden aikana olisi mitenkään menettänyt uramahdollisuuksiaan.
”Vuosien varrella kävi joskus mielessä, miten tässä enää koskaan pääsee takaisin työelämään. Mutta ajattelin, että asioilla on tapana järjestyä. Nyt edessäni on melkein kolmekymmentä työvuotta. Siinä ajassa ehtii vielä uraa luomaan.”
Ekonomien tarjoamasta CV:n ja hakemuksen täsmäsparrauksesta oli Kirsi Kauselle korvaamatonta apua työnhaussa. ”Sain todella tärkeää tukea osaamiseni sanoittamiseen”, kiittää työpaikan saanut Kause.
Kirsi Kause kotitilallaan Paattisissa.
Joskus työnhaussa tulee kiire. Eteen ilmaantuu avoin työpaikka, jota tekee ehdottomasti mieli hakea, ja aikaa on vähän. Vaikka ansioluettelo ja hakemuksen pohja olisivat valmiina, ne on hiottava nopeasti kuntoon juuri tätä työpaikkaa ajatellen.
Juuri näin kävi turkulaiselle Kirsi Kauselle, joka kolme vuotta sitten oli joutunut allergian vuoksi vaihtamaan alaa ja alkoi opiskella kauppatieteitä Turussa. Kesällä hän sai käteensä kandin paperit, ja alkuaan tavoitteena oli valmistua maisteriksi tänä vuonna. Kun Kause kuitenkin näki kiinnostavan työpaikkailmoituksen, hän päätti hakea paikkaa, koska oma työkokemus ja osaaminen tuntuivat sopivan siihen täydellisesti. Työtä oli tarkoitus hakea pian muutenkin, mutta nyt askel oli otettava nopeasti.
Mutta miten sen osaisi avata onnistuneesti hakupapereissa? Kuinka kuvata toiselta alalta kertynyttä osaamista niin, että se vakuuttaisi?
”Olin toki kuullut oppeja siitä, miten ansioluettelo ja hakemus kannattaa tehdä, mutta yleisten oppien soveltaminen omaan tilanteeseeni oli haastavaa. Ymmärsin tarvitsevani jeesiä”, 45-vuotias Kause sanoo.
Toissa vuonna Kause oli osallistunut Suomen Ekonomien työelämätaitojen kurssille ja tiesi siksi, mistä hakea tukea. Kurssilla hän oli kuullut myös liiton muista palveluista, kuten uravalmennuksesta.
Vahvuudet esiin
Ekonomien jäsenille tarjottavan uuden täsmäsparrauksen ideana on, että CV:n ja työhakemuksen viimeistelyyn saa halutessaan lyhyen sparrauksen nopeasti. Kause meilasi laatimansa ansioluettelon ja hakemuksen pohjat uravalmentajan katsottavaksi.
Ekonomien uravalmentaja Noora Welling kävi Kausen hakupaperit läpi etukäteen, jonka jälkeen he puhuivat puhelimessa niiden sisällöstä.
”Kävimme niitä läpi ennen kaikkea vahvuuksien näkökulmasta. Koin sen tosi hyödylliseksi. Noora toi selkeästi mutta positiivisesti esiin kohdat, joissa voisi miettiä toisenlaista ilmaisua. Päädyin esimerkiksi siihen, etten kuvaa itseäni ympäripyöreästi vain kauppatieteiden kandina vaan maatalouden markkinointiosaajana. Se antaa osaamisestani paljon selvemmän kuvan.”
Kause on alkuperäiseltä koulutukseltaan agrologi ja ehti työskennellä pitkään maataloussektorilla asiantuntija- ja myyntitehtävissä – hänen asiantuntemuksensa liittyi lehmien ruokintaan ja maidontuotannon ohjaukseen. Alanvaihdon jälkeen Kausea vaivasi sama pulma, joka monia muitakin työtä hakevia: mistä omasta työhistoriasta ja osaamisesta kannattaa kertoa ja mitä voi surutta jättää kertomatta?
Uravalmentaja Noora Welling näki, että Kirsi Kauselle on rajaamisesta erityistä hyötyä, sillä Kausen urapolku on kulkenut melko epätavallista reittiä ja kokemusta on kertynyt useammalta alalta.
”Vihdoinkin uskalsin ja maltoin luopua epäolennaisuuksista CV:ssäni.”
”En ole raaskinut jättää monia aiempia työkokemuksiani CV:stä, koska ne ovat olleet kuitenkin kunnon duuneja. Niiden pitäminen mukana teki CV:stäni sekavan ja vei huomion vääriin asioihin. Nyt uskalsin ja maltoin luopua epäolennaisuuksista.”
Sama tapahtui hakemukselle: sekä sen sisältöä että rakennetta selkeytettiin. Myös sävy muuttui.
”Noora rohkaisi käyttämään itselleni muutenkin ominaista, itsevarmempaa tyyliä. Hakemuksesta tuli rohkeampi ja enemmän minun näköiseni, se ei enää ollut niin hajuton ja mauton kuin se oli ollut. Myös motivaationi juuri tähän työhön tuli vahvemmin esiin.”
Uusi ymmärrys itsestä
Kirsi Kause näkee saamansa pikasparrauksen suurimpana antina sen, että hän oppi tarkastelemaan osaamistaan asiantuntijuuden kautta, entistä laajemmin. Hän ymmärsi, että on hyvin sisällä myös konsultointityössä ja siinä, miten asiakkaita kohdataan. Tämän laajasti sovellettavan taidon lisäksi hänellä oli alansa vahva asiantuntemus.
Oivalluksesta oli paljon iloa sekä työnhaun kannalta että muuten: Kause kokee, että hänen ammatillinen itsetuntonsa koheni.
”En pelkästään oppinut sanoittamaan niitä papereihini vaan sain asiat myös jäsenneltyä päässäni. Sen jälkeen minun oli myös työhaastattelussa helpompi olla rohkeammin oma itseni.”
Mahtava hetki tuoreelle kauppatieteiden kandille oli, kun rekryprosessin tulokset selvisivät: hänet oli valittu Lantmännen Agron markkinointikoordinaattoriksi yli neljänkymmenen hakijan joukosta.
”Näin mieluisan työpaikan saaminen jo tässä vaiheessa on aivan mahtavaa.”
”Meillä on myös tytär, maatila ja iso puutarha, joten kokopäivätyön aloittaminen hidastaa opintojen loppuun saamista, mutta on todellakin sen arvoista. Näin mieluisan työpaikan saaminen jo tässä vaiheessa on aivan mahtavaa.”
Syyskuussa työssä aloittanut Kause uskoo, että jos hän olisi käynyt keskustelun Ekonomien uravalmentajan kanssa aiemmin, hän olisi pärjännyt jo edellisessä rekryssä paremmin.
”Silloin kuitenkin laahasin vielä työhistoriaani kuuluvia lehmiä mukana keskustelussa. Yritin myös vakuuttaa haastattelijat osaamisestani. Nyt ero oli siinä, että en vakuuttanut vaan kerroin, että osaan. Siinä on sävyero.”
”Ekonomien palvelujen markkinointi on hyvin palvelevaa ja asiakaslähtöistä”, sanoo Kirsi Kause.
Huima merkitys hyvinvoinnille
Suomen Ekonomit on tullut tutuksi opintojen ohessa Kirsi Kauselle kylteriyhdyshenkilön kautta. Toisen alan ammattiliitosta Ekonomeille siirtyminen on hänestä ollut erinomainen muutos. Kause näkee liittojen välillä suuren eron ja arvostaa Ekonomien toimintaa. Entiseen liittoonsa verrattuna Ekonomeja on hänestä paljon helpompi lähestyä.
”Myös yhteisöllisyyttä tunnen aivan eri lailla kuin entisessä liitossani. Minulle on tärkeää tuntea, että linkityn osaksi ekonomien yhteisöä. Jos en kuuluisi liittoon, en tuntisi olevani osa sitä.”
Kause kiittää liiton näkyvyyttä yliopistolla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Oppilaitoksen tapahtumista ja työelämäkurssista hänelle oli jäänyt mieleen, että yhteyttä voi ottaa helposti ja apua saa tarvittaessa.
”Ekonomien jäsenyys on minulle eräänlainen vakuutus.”
”Koen, että Suomen Ekonomit on kuin hyvä ystävä, jolle voi soittaa silloin kun tarvitsee. Heti kun näin ilmoituksen tästä työpaikasta, ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt mä otan yhteyttä Ekonomeihin.”
Kauselle yksi liittoon kuulumisen tärkeä syy on tietoisuus siitä, että tarpeen tullen tarjolla on tukea ja turvaa.
”Ekonomien jäsenyys on minulle eräänlainen vakuutus. Maksan tavallaan siitä, että tarvittaessa on joku, kenen puoleen kääntyä.”
Hinta tästä kaikesta ei ole hänen mielestään kova. Kause näkee saaneensa uravalmennuksen ansiosta paljon enemmänkin kuin työpaikan.
”Onhan sillä huikea merkitys omalle hyvinvoinnille, että oppii tunnistamaan vahvuutensa ja osaamisensa paremmin. Mikä on sellaisen hyvinvoinnin hinta? Minusta sen arvo on paljon suurempi kuin mitä rahalla voi edes mitata.”
Toimitusjohtaja Markus Jussilan mielestä on harhaa, että firmat valitsisivat työntekijänsä – pikemminkin työntekijät valitsevat työpaikat, joihin haluavat hakea. Parhaat osaajat saadakseen yrityksen on luotava houkutteleva yrityskulttuuri ja pystyttävä myymään se osaajille.
”Jotta työnhakija kiinnostuu yrityksestä, hänen on arvostettava yrityksen tapaa toimia”, Markus Jussila sanoo.
”Kaikki lähti siitä, kun kirjoitin joitakin vuosia sitten Googleen sanan työntekijäymmärrys. Sain nolla osumaa. Kun kirjoitin asiakasymmärrys, osumia tuli satoja.
Miksi työntekijästä ei puhuta? Työntekijä on kuitenkin se, joka tarjoaa palvelun ja tuotteet sekä luo asiakaskokemuksen. Yrityksellä voi olla vaikka miten hieno konsepti, mutta jos työntekijät eivät siihen sitoudu, konseptilla ei ole mitään väliä.
Näiden ajatusten pohjalta syntyi tarve perustaa yrityskulttuuritoimisto Leidenschaft. Haluamme auttaa yritystä ymmärtämään, mikä on tärkeää ja merkityksellistä juuri niille työntekijöille, jotka ovat heille parhaita. Kilpailu huippuosaajista on työmarkkinoilla kovaa, mutta yritys voi tehdä paljonkin sen eteen, että saa parhaat tekijät kiinnostumaan juuri heistä.
Kaikki on lopulta kiinni oikeanlaisen yrityskulttuurin luomisesta ja siitä, miten työpaikan kulttuuri onnistutaan myymään osaajille. Työntekijät miettivät, onko tämä sellainen työpaikka, johon minä haluan sitoutua.”
Kahden kauppa
”Ei ole varsinaisesti hyviä ja huonoja kulttuureja, vaan erilaisia. Yksikään yritys ei ole olemassa ollakseen pelkästään hieno yrityskulttuuri. Yrityskulttuuri on aina ”vain” työkalu. Sen tehtävänä on tehdä mahdolliseksi yrityksen tavoitteiden saavuttaminen ja olemassaolon tarkoitus. Eikä hienosti rakennettu yrityskulttuuri riitä, jos työntekijän ja yrityksen arvomaailmat eivät kohtaa.
On harhaa, että firmat valitsisivat työntekijänsä. Työntekijät valitsevat itse työpaikat, joihin he haluavat hakea. Firma tekee päätöksen vain näiden hakeneiden joukosta. Monet yritykset keskittyvät pelkästään parhaan työntekijän löytämiseen unohtaen, että myös yrityksen tulisi olla työntekijälle se paras match.
Työntekijän pitää voida jo hakiessaan tunnistaa, haluaako hän olla osa tätä yhteisöä.
Minun mielestäni kaiken on lähdettävä liikkeelle jo rekrytointiprosessista. On tärkeää, että uuden työntekijän ensikohtaamisesta lähtien kaikki on tavoitekulttuurin mukaista. Yrityskulttuurin pitää olla myös niin selkeä, että työntekijä jo hakiessaan tunnistaa, haluaako hän olla osa tätä yhteisöä vai ei. Mikään markkinointitemppu yrityskulttuuri ei missään nimessä ole. Se on vahvasti tekoja ja rakenteita, ja sen on vastattava annettua lupausta.”
Työelämästä on tehtävä ihmisen näköinen
”Aina ei kuitenkaan natsaa. Suomalaisissa työntekijöissä on verrattain paljon myös niitä, jotka suhtautuvat työhönsä välinpitämättömästi. Suomen taloutta ja tuottavuutta ei kuitenkaan työpaikalla hengailemalla nosteta. Työyhteisö ja kulttuuri nousevat siinäkin avaintekijöiksi. Pitää ymmärtää, mitä työntekijät näkevät merkityksellisenä ja tehdä työpaikoista sellaisia, että he viihtyvät ja työnteko on mielekästä.
Meidän missiomme on muuttaa suomalainen tapa tehdä töitä. Työelämä tarvitsee ravistelua. Tässä ajassa näen hyvänä sen, miten esimerkiksi etätyöt ovat monipuolistaneet työn tekemisen muotoja. Työelämästä on tehtävä vielä enemmän ihmisen näköinen. Myös johtamisen tavat kaipaavat muutosta.
Uskon, että ihmisen perustarve olla osa yhteisöä tulee vain vahvistumaan. Kun työntekijä löytää työyhteisöstä oman paikkansa, oman kulttuurin ja jakaa yrityksen arvot, myös tuottavuus ja hyvinvointi työelämässä lisääntyvät. Yrityskulttuuriin panostava yritys myy itse itsensä. Toki tähän tarvitaan se tärkein, molemminpuolinen match.”
KTM Markus Jussila on yrityskulttuuritoimisto Leidenschaftin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Toimisto on erikoistunut yrityskulttuurien ymmärtämiseen, sanoittamiseen, muotoiluun ja johtamiseen.
Juttu on julkaistu Ekonomi-lehden numerossa 2/2021.
Asiantuntijayrittäjyys yleistyy, ja tämä on rekryhaasteissa kipuileville yrityksille mahdollisuus, kirjoittaa Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsen Aino Pennanen.
Yrittäjyys on yhä kiinnostavampi työskentelytapa asiantuntijoille. Näemme ympärillämme esimerkkejä, miten markkinoinnin, HR:n, projektijohtamisen tai vaikkapa vastuullisuuden ammattilaiset ovat muotoilleet osaamisistaan myytäviä palveluita. Merkkinä yrittäjyyden kasvusta ovat myös erilaiset yksinyrittäjille suunnatut palvelut, kuten kevytyrittäjyyspalvelut.
Koskaan ei ole yrittäjäksi lähteminen ollut helpompaa kuin tänä päivänä.
Jotta asiantuntijayrittäjien tarjoamalle osaamiselle syntyy kysyntää ja työtä osataan hyödyntää oikein, tarvitaan ajattelutapojen muutosta myös palveluita ostavissa organisaatioissa.
Myös yrittäjät itse ovat yhä useammin aktiivisia tunnistamaan yrittäjille sopivia kokonaisuuksia rekrytointi-ilmoituksista.
Voisiko rekrytointihaasteita ratkaista ostamalla osaamista yrittäjältä? Onko organisaatiossa osa-aikaisia tai määräaikaisia tarpeita? Jos työtehtäviä pilkotaan toisin, niin löytynee sopivia palasia yrittäjien toimeksiannoiksi. Myös yrittäjät itse ovat yhä useammin aktiivisia tunnistamaan yrittäjille sopivia kokonaisuuksia rekrytointi-ilmoituksista. Onko varauduttu siihen, että avoimeen työtehtävään hakeekin yrittäjä?
Kokonaisresursoinnin suunnittelulla tarkoitetaan sitä, että pohditaan laaja-alaisesti kaikkia niitä keinoja, joilla työt tulevat tehdyksi. Oma henkilöstö, freelancerit, vuokrahenkilöstö ja ulkoistuskumppanit työskentelevät saman kokonaisuuden eteen.
IT-tehtävistä on jo tuttua, miten projektien resursointia skaalataan ulkoisella työvoimalla ja organisaatioiden raja-aidat ovat madaltuneet. Samojen toimintamallien soisi laajentuvan myös muille tehtäväalueille. Monesti jumiudutaan ajatukseen, että tehtävät vaatisivat niin syvällistä osaamista, että ulkoa tulevat asiantuntijat eivät voi auttaa. Toimivat tiimit ja projektit muodostuvat kuitenkin toisiaan täydentävistä sisäisistä ja ulkoisista osaajista.
Ulkoisen resursoinnin hyödyntäminen tuo liiketoiminnallista hyötyä erityisesti joustavuuden näkökulmasta. Voi olla vaikea ennustaa, millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa tai edes vuoden päästä. Joustavuus parantaa riskienhallintaa, tuo tehokkuutta toteutukseen ja kustannuksiin. Aina rekrytointi ei edes ole vaihtoehto liiketoiminnan epävarmuuden tai vaikkapa osaajien niukkuuden vuoksi.
Moni liiketoiminta- ja HR-johtaja toimii asemassa, jossa voi toimia yhteiskunnallisen muutoksen muutosagenttina.
Työelämän monimuotoistumista ja asiantuntijayrittäjyyttä edistetään myös liittojen ja edunvalvonnan kautta. Kuitenkin isoin muutos tapahtuu arjessa edellä mainittuja resursointipäätöksiä tehtäessä. Moni liiketoiminta- ja HR-johtaja toimii asemassa, jossa voi toimia yhteiskunnallisen muutoksen muutosagenttina.
Lopuksi vielä rohkea ehdotus pohdittavaksi esimiehille. Moni työntekijä on kiinnostunut kokeilemaan yrittäjyyttä oman palkkatyönsä ohessa. Voisiko tämän nähdä ennemminkin mahdollisuutena kuin riskinä työnantajan näkökulmasta? Sivutoimisesta yrittäjyydestä kasvaa osaamista, ajattelutapaa ja työtyytyväisyyttä, mikä tukisi myös työnantajaa. Sivutoiminen yrittäjyys vaatii todennäköisesti joustoa työajoissa ja toki aina on riski, että työntekijä lopulta irtisanoutuu. Mutta ehkä tämä riski olisi joka tapauksessa. Kokeilemalla oppii ja joustavat organisaatiot ovat tulevaisuuden organisaatioita!
Aino Pennanen, Next organisation, Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsen
57-vuotias henkilöstöhallinnon asiantuntija kysyy, kuinka voi näyttää muille, että on hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistaan yllä.
Kuvan mies ei liity tapaukseen.
Kysymys: ”Olen 57-vuotias ja työskentelen henkilöstöhallinnon asiantuntijana. Esimieheni ja lähimmät työkaverini ovat omien lasteni ikäisiä. Tietyissä tilanteissa tuntuu, että he pitävät minua kalkkiksena. Se ottaa päähän, koska olen hyvin perillä asioista ja pitänyt osaamistani yllä. Pelkään, että selän takana muut pitävät dinosauruksena, vaikka päällisin puolin kaikki on ok. Miten todistan muille, etten ole vielä toinen jalka eläkkeellä vaan täysillä mukana?” Nimimerkki Virtaa on
Suomen EkonomienUravalmentaja Arja Parpala vastaa: Tilannehan on sen puoleen vallan hyvä, että et todellisuudessa ole kalkkis vaan energinen ja ajan tasalla oleva oman alasi asiantuntija.
Muihin voi vaikuttaa vain omalla toiminnallaan. Minulle tulee mieleen kolme tapaa, joilla voit muuttaa omaa ajatteluasi ja tekojasi.
Leiki näkökulmilla
Ensimmäinen keino on vaihtaa perspektiiviä. Työyhteisöä voi verrata pelilautaan, jossa jokainen on mukana erilaisena pelinappulana. Jos koet olevasi pelinappula pelilaudalla, olet usein muiden pelaajien ja pelinappuloiden siirtojen armoilla. Sinua voidaan kolhia puolelta ja toiselta ilman, että pystyt itse vaikuttamaan tilanteeseesi.
Ota uusi perspektiivi ja siirry tarkastelemaan työyhteisöäsi ja sen ihmisiä pelilaudan yläpuolelta, pelaajan paikalta. Saatat huomata, että mielessäsi tapahtuu monenlaisia muutoksia. Irtaudut pelilaudan kiihkeydestä ja saat tilaa hengittää.
Myös tunteet lievenevät, kun katselet asioita hiukan kauempaa. Saatat havaita uudella tavalla, mikä sinun ja työsi merkitys on työyhteisössäsi. Voit jopa muuttaa pelin kulkua tai pelinappuloiden paikkoja sinulle mieluisalla tavalla.
Kyseenalaista yhteys omien tunteidesi ja toisten käytöksen välillä
Toinen mahdollisuus on määritellä muiden ajatusten merkitys uudelleen.
Kysy itseltäsi, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena. Mikä taas on parasta, mitä voi tapahtua, jos kollegasi pitävät sinua kalkkiksena?
Voit kokeilla harjoitusta, johon voit valita juuri itsellesi sopivat lauseet, esimerkiksi näin: Jos on totta, että ”minua ottaa päähän, koska kollegani pitävät minua kalkkiksena”, niin ehkä on myös totta, että ”minua ei ota päähän, koska kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”. Tällöin voi myös olla totta, että, ”minua ottaa päähän, vaikka kollegani eivät pidä minua kalkkiksena”.
Entä milloin on mahdollista, että ”minua ei ota päähän, vaikka kollegani pitävät minua kalkkiksena”?
Saatat huomata, että sinun tunteittesi ja toisten käytöksen tai ajatusten välillä ei olekaan niin suora yhteys kuin kuvittelit.
Eräällä asiakkaallani oli hyvin samanlainen tilanne kuin sinulla. Kehotin häntä miettimään, miten hän voisi auttaa omalla kokemuksellaan nuorta esihenkilöään ja muita kollegojaan onnistumaan omassa työssään entistä paremmin.
Hän huomasi osaavansa kysyä kysymyksiä, joiden avulla hän saattoi nostaa esiin tärkeitä asioita, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta. Kun nämä asiat sitten saatiin keskusteltaviksi, hän pystyi tuomaan kokemuksensa ja ajantasaisen osaamisensa yhteiseksi hyväksi.
Hän myös antoi spontaania, positiivista palautetta ja jakoi auliisti omaa tietämystään ja kokemustaan muille. Kun hän keskittyi muiden auttamiseen, hän huomasi, että arvostus häntä ja hänen kokemustaan kohtaan kasvoi pikkuhiljaa. Hän löysi uudenlaisen roolin työyhteisön ”salaisena mentorina”.
Mitä sinä kysyisit uravalmentajalta?
Lähetä kysymyksesi: viestinta@ekonomit.fi otsikolla ”Kahvitaukoneuroosi”. Julkaisemme kysymyksiä ja vastauksia myös Ekonomi-lehdessä.
Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa kehittymistä. Mentorointi on tehokas ja hyödyllinen tapa löytää työhön ja ammattilaisuuteen uusia kulmia. Hae mukaan Ekonomien valtakunnalliseen ja virtuaaliseen mentorointiohjelmaan.
Mentorointi on oppimisen menetelmä, jonka tavoitteena on edistää aktorin (mentoroitava) ammatillista kasvua ja antaa mentorille mahdollisuus kokea auttamisen iloa. Ytimessä on mentorin ja aktorin kahdenkeskinen keskustelu, joka muotoutuu kunkin parin näköiseksi. Suunnan antaa aktorin tavoitteet.
Toiminta voi olla hyvinkin suunnitelmallista. Osa mentori-aktori-pareista taas antaa ennemmin prosessin viedä ja katsoo, mitä se tuo tullessaan. Parit tapaavat noin kerran kuussa, tällä hetkellä virtuaalisesti.
Suomen Ekonomien mentorointiohjelma luo raamit ja pelisäännöt, joilla mentorointi onnistuu. Ohjelma alkaa kahdesti vuodessa. Mentorointiohjelma toteutetaan täysin virtuaalisesti ja sen ansiosta kuka tahansa jäsen voi osallistua paikkakunnasta riippumatta.
”Ensiarvoisen tärkeää on löytää hyvä pari. Esitietolomake kannattaa täyttää huolella, koska me uravalmentajat muodostamme mentori-aktori-parit siitä saatujen tietojen perusteella”, uravalmentaja Taija Keskinen sanoo.
Mentorointi mahdollistaa toisen kokemuksista oppimisen ja kehittää kuuntelemisen taitoa
Mentoroinnilla voi parantaa omaa ammattitaitoa, etsiä ammatti-identiteettiään sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut. Mentoroinnin avainasioita onkin uusiutuminen ja uuden oppiminen.
”Toinen ihminen tarjoaa peilin, joka auttaa löytämään omia piilossa olevia vahvuuksia”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.
Mentoriksi ryhtyvällä on oltava halua jakaa omia kokemuksiaan. Mentorin tärkeä tehtävä on myös kuuntelu.
”Mentorin täytyy olla aidosti kiinnostunut aktorin kehittymisestä”, Kristiina Kurki toteaa.
Aktorille puolestaan tärkeintä on sitoutuminen. Mentorointi lähtee aina aktorin tavoitteista ja on hänen vastuullaan.
Aktori saa mentoroinnista varmuutta ja rohkeutta uusiin askeliin työelämässä. Joillekin tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esihenkilöasemaa tai uuden työpaikan etsimistä, mutta mentorointi istuu moneen muuhunkin tilanteeseen. Esimerkiksi työn ja perheen yhdistäminen, ammatillisen itsetunnon vahvistaminen tai kansainväliset kysymykset sopivat mentorin kanssa ratkottaviksi asioiksi.
Maisteriopintojaan tekevä Jenna Tapiola sai apua työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen kylterien kesätyöpalvelusta. Myös Ekonomien uravalmentajan neuvoista oli hyötyä, kun Jenna pitkästä aikaa oli hakemassa työtä.
”Kesätyöpalvelusta löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”
Muistatko vielä, kun vuosi sitten kaikki oli toisin? Korona ei ollut muuttanut monia asioita, ja opinnotkin sujuivat entiseen, tuttuun tapaan.
Joensuussa kauppatieteitä opiskeleva Jenna Tapiola oli alkuvuodesta 2020 viimeistelemässä kandiopintojaan ja mietti samalla tulevan kesän työpaikkaa. Monena aiempana kesänä hän oli ollut samassa työpaikassa, jonne ei ollut enää edes tarvinnut hakea. Tällä kertaa Tapiola päätti kuitenkin pyrkiä johonkin muualle.
”Aloin alkuvuodesta pitkästä aikaa hakea töitä, eikä minulla ollut enää niin hyvässä muistissa, millaisia työhakemuksen ja ansioluettelon pitäisi olla.”
Koronasta ei vielä ollut tietoa, kun hän aloitteli työnhakua. Tilanteen muuttuessa työn löytyminen alkoi jännittää enemmän. Vuodesta tuli erilainen kuin muista.
”Olin kuullut monelta, että työnantajat olivat soittaneet ja pahoitelleet, kun eivät pystyneetkään tarjoamaan työtä. Sovittuja paikkoja oli peruttu tai työsopimusten pituutta lyhennetty.”
Tapiola arveli hyvien neuvojen olevan tarpeen.
”Palvelusta löytyi hyviä vinkkejä”
Samaan saumaan osui avautumaan verkkopalvelu, joka osoittautui Jenna Tapiolalle loistavaksi avuksi. Suomen Ekonomit halusi auttaa kyltereitä kesätyönhaussa ja avasi opiskelijoille digipalvelun täynnä vinkkejä ja tukea kesätyörumbaan.
Jenna Tapiola tutustui Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -sivustoon ja hyödynsi sitä monella tavalla.
”Sain paljon hyviä neuvoja työnhakuun. Sieltä löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”
Hyödylliseksi hän kiittää myös palvelun osiota, josta löytyi hakemus- ja CV-pohjat. Molemmista oli iloa, kun Tapiola muokkaili omaa työhakemustaan ja ansioluetteloaan.
Uravalmentajien digipalveluun laatimat sisällöt olivat muutenkin hyödyksi. Tapiola oppi niistä muun muassa, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä siihen ja ansioluetteloon tulee sisältyä. Apua omiin pulmakohtiin sai kysyttyä lisäksi digipalvelun chatista.
”Uravalmentaja opasti tiivistämään”
Tapiola muisti myös nähneensä Suomen Ekonomien mainoksia uravalmentajan palveluista ja kysyi niistä lisää yliopiston kylteriyhdyshenkilöltä.
”Hän kertoi, että uravalmennusta voi käyttää opiskelijanakin, jos ostan KylteriPlus-palvelun. Hankin sitten KylteriPlussan ihan uravalmennusta varten.”
Tapiolan mielestä 25 euroa oli pieni raha siitä, että on parempi mahdollisuus saada töitä. Ottaessaan yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen hän oli laatinut kiinnostavaan työpaikkaan hakemuksen, mutta kaipasi sille ammattilaisen katsetta ja arviota. Tapiola lähetti hakemuksen ja ansioluettelonsa Ekonomien uravalmentajalle Eva Furuhjelmille.
”Aloimme niitä parantelemaan ja pohdimme tilannettani puhelimessa. Kävimme paperini vielä uusittuina toiseen kertaan läpi. Tuli paljon itsevarmempi olo, kun tiesi, että ammattilainen on katsonut paperini, eivätkä ne ole mitään pilipalijuttuja. Eva opasti myös työtehtävien konkretisoimista ja hakemuksen tiivistämistä. Hän neuvoi, että lukijaa ei pidä kuormittaa liikaa.”
Jenna Tapiola käytti hakemusta muihinkin paikkoihin, joita oli avoimena. Kevään aikana hän lähetti lähes parikymmentä hakemusta avoinna olleisiin työpaikkoihin.
”Koskaan ei voi olla liian hyvin valmistautunut”
Vaivannäkö kannatti, sillä Tapiola sai useampia haastattelukutsuja ja haastattelujen jälkeen parikin työtarjousta. Hän tarttui niistä toiseen, tehtävään Metsä Woodin Customer service centerissä.
”Olin miettinyt, että olisi kiva päästä työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä, mutta olin epäillyt kielitaitoani. Asiakkaat ja myyjät olivat ulkomaalaisia, joten meilikeskustelut käytiin englanniksi. Olin ylpeä, kun pärjäsin hyvin.”
Metsä-Woodilla olisi pidetty hyvä kesätyöntekijä pidempäänkin, mutta viiden kuukauden pestin jälkeen hän kuitenkin ajatteli, että opinnot pitää hoitaa ensin alta. Kesätyön jälkeen Tapiolan koronasyksy on kulunut opiskellessa kotona. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisteriopinnot hän aikoo saada valmiiksi keväällä 2022.
Kesätyönhaku on taas käynnistymässä, ja Jenna Tapiola kertoo, että saattaa hyvinkin ottaa uudestaan yhteyttä Ekonomeihin. Tällä kertaa hän voisi kysyä vinkkejä työhaastattelussa onnistumiseen.
”Siihen ei voi olla koskaan liian hyvin valmistautunut. Uskon, että sitäkin olisi hyvä käydä ammattilaisen kanssa läpi.”
Tulevaisuuteensa hän suhtautuu koronapandemiasta huolimatta valoisasti. Tapiola uskoo, että ekonomeilla on paljon työmahdollisuuksia, vaikka kilpailu on kiristynyt.
”Ainakaan vielä minua ei huoleta. Uskon ja tahdon uskoa, että ekonomeja tarvitaan aina.”
Työmarkkinoilla ikä on valitettavasti muutakin kuin pelkkä numero. Se selvisi Suomen Ekonomien jäsenilleen teettämässä kyselyssä, jonka mukaan jopa 80 prosenttia yli 55-vuotiaista työnhakijoista oli kokenut ikäsyrjintää työnhaussa. Kokemus tuo kuitenkin mukanaan kyvykkyyttä, jonka esiin tuomiseen ja löytämiseen on saatavilla apua.
GoGolfin Antero Hiito ja Mikael Hästbacka uskovat, että pyörivä kivi ei sammaloidu. Työelämässä aktiivinen ja verkostoistaan huolehtiva osaaja pärjää.
Suomen Ekonomien jäsenilleen teettämässä kyselyssä jopa joka viides yli 55-vuotias työnhakija kertoi kokevansa epävarmuutta ammatillisista verkostoistaan ja työnhakutaidoistaan. Työttömistä työnhakijoista valtaosa oli kokenut ikäsyrjintää työnhaussa. Se ilmeni erityisesti harventuneina työhaastattelukutsuina.
58-vuotias Antero Hiito tunnistaa ilmiön. Hän aloitti hiljattain golf-yhteisö GoGolfin avainasiakaspäällikkönä.
”Normaalissa hakuprosessissa CV päätyy herkästi väärään pinoon. Kun pääsee paikan päälle, iästä tulee vahvuus”, Hiito sanoo.
Gogolfin toimitusjohtaja Mikael Hästbacka johtaa 60 000 suomalaisen golf-harrastajan yhteisöä, joka työllistää Suomessa noin yhdeksänkymmentä eri alan osaajaa agronomeista johtamisen ammattilaisiin.
”Meillä suomalaisilla on tarve lokeroida ihmisiä. Itsekin siihen välillä syyllistyn”, Hästbacka sanoo.
”Syyllistyn itsekin välillä lokeroimaan ihmisiä.”
Hästbacka on tietoisesti pyrkinyt kyseenalaistamaan omia ajatusmallejaan. Hän ei halua työyhteisöönsä ikään tai sukupuoleen perustuvia siiloja.
Sparrausapuna toimii suomalainen kyvykkyystoimisto Bridge Impact, jonka toiminta-ajatus perustuu Capability Design -metodiin ja strategiasta purettujen kyvykkyyksien kartoittamiseen. Kyvykkyydet liittyvät taitoihin ja näyttöihin sekä haluun ja ymmärrykseen tehtävän tavoitteista.
”Tärkeintä on löytää tehtäviin strategian toteutumisen kannalta oikeat kyvykkyydet. Meillä GoGolfilla on tällä hetkellä hyvä mix nuoria kykyjä ja vankkaa kokemusta. Esimerkiksi talousjohtajamme, joka siirtyi meille pörssiyhtiöstä, on tuonut luuta rakenteisiin.”
Kunnianhimoinen strategia vaatii oikeanlaista kyvykkyyttä
GoGolf Group on golf-alan nopeimmin kasvava toimija Pohjoismaissa. Yhtiö pyörittää golf-alan medioita, järjestää tapahtumia, matkoja ja messuja, ylläpitää välineiden verkkokauppaa ja alan kivijalkaliikkeitä sekä operoi kenttiä.
”Yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden pitäisi rohkeasti tuoda esiin uniikkeja kyvykkyyksiään”, Kari Paananen sanoo.
Hästbackan mukaan golfin kulutuskäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti. Perinteisesti golf on ollut 35–70-vuotiaiden miesten suosiossa, mutta nykyisin yhä nuoremmat löytävät lajin pariin.
”Koronan myötä olemme saaneet uusia harrastajia erityisesti 15–25-vuotiaista nuorista. Pyrimme edelläkävijänä vastaamaan muutokseen kehittämällä uusia tuotteita, esimerkiksi kk-perusteisia harjoitteluoikeuksia ja sisäharjoittelumahdollisuuksia.”
Golfin ympärillä liikkuu paljon rahaa, siksi laji kiinnostaa myös yrityksiä.
”Harrastajia kiinnostaa esimerkiksi matkailu, autot ja lifestyle. Golfiin liittyy intohimo, jolloin sitoutuneisuus ja esimerkiksi uutiskirjeiden lukuaste on korkea.”
Alkusyksystä Mikael Hästbacka etsi riveihinsä avainasiakaspäällikköä, ensisijaisesti mediamyynnin parista. Keskustelu Bridge Impactin Kari Paanasen kanssa haastoi miettimään, että strategian toteutumisen kannalta oikea kyvykkyys ei ehkä löydykään media-alalta.
”Kyvykkyysprofiilin laadittuamme huomasimme, että media-alan tuntemuksen sijaan tehtävässä onnistuminen edellyttää ennen kaikkea hyviä verkostoja ja sosiaalisia taitoja. Kun tuntee ihmisiä, pääsee parhaiten läpi.”
Lopulta tehtävään valittiin Antero Hiito, Bridge Impactin toteuttaman suorahaun kautta. Hiitolla on takanaan vaikuttava ura eri alan myyntitehtävistä. Kokemusta on kertynyt myös pöydän toiselta puolelta median ostajana, se auttaa osaltaan asiakasymmärryksessä. Lisäksi Hiito on itsekin intohimoinen golfin harrastaja.
Jatkuvaa oppimista vaaditaan kaikilta
Suomen Ekonomien kyselytulosten mukaan yli 55-vuotiaat jäsenet nostavat vahvuuksikseen korkean työmoraalin ja vankan osaamisen. Vastaajista yhdeksänkymmentä prosenttia koki myös omaksuvansa sujuvasti uusia teknologioita.
Antero Hiito kokee olevansa hyvinkin diginatiivi.
”Olen työtehtävissäni saanut aina ensimmäisten joukossa käyttöni uusimmat teknologiat. Innostus uuteen on säilynyt läpi tähänastisen työurani.”
Maailman kehittyessä myös työntekijän on kehityttävä.
Hiito kertoo omaksuvansa helposti uutta ja pyrkii ylläpitämään kokemuksen tuomaa etumatkaa jatkuvan oppimisen ja kehityksen kautta. Kesällä hän muun muassa opetteli vapaa-ajallaan espanjan kielen perusteet.
”Maailman kehittyessä myös työntekijän on kehityttävä. Verkostojen ajantasaisuuden ja teknisen osaamisen lisäksi on huolehdittava itsestä, fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Kuka tahansa, joka istuu kotona odottamassa, saa istua siellä kauan – iästä riippumatta”, Hiito muistuttaa.
Apua kyvykkyyksien kartoittamiseen työnantajille ja hakijoille
Mikael Hästbacka kannustaa niin työnantajia kuin työnhakijoita ajatusmallien ravisteluun.
”Kukaan ei ole superstara, menestys vaatii systemaattista työtä. Nuoretkin osaavat paljon, joten kokemus itsessään ei takaa menestystä työmarkkinoilla. Linnakkeiden rakentamisen sijaan on mentävä rohkeasti osaksi yhteisöä.”
Hästbackalla on käynnissä on jo toinen suorahaku verkkokaupan vetäjän rooliin.
”Kaikissa rekrytoinneissa, myös sisäisissä, valintojen tulee aina perustua tarkasti tunnistettuihin kyvykkyyksiin, ikään ja sukupuoleen katsomatta”, kertoo Bridge Impactin osakas Kari Paananen.
”Pitkän uran tehneellä ei välttämättä ole ollut tarvetta ylläpitää työnhakutaitojaan.”
Paananen tiedostaa, että pitkän työuran tehneellä osaajalla ei välttämättä ole ollut tarvetta ylläpitää työnhakutaitojaan, vaikka kyvykkyyttä olisi tarjottavana roppakaupalla. Yt-neuvotteluihin osallistuvien kannattaakin hyödyntää työnantajan tarjoamia uudelleensijoittumispalveluita ja koulutuksia omien kyvykkyyksien tunnistamiseksi.
“Yli 30 työntekijää työllistävä yritys on velvollinen tarjoamaan uudelleensijoittumispalveluita silloin, kun irtisanotun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti viisi vuotta”, Paananen muistuttaa.
Suomen Ekonomien jäsenenä voit osallistua myös työnhaun verkkovalmennuksiin, joissa päivität työnhakutaitosi ja kirkastat oman osaamisesi ja tavoitteesi.
Työnhaku on taitolaji. Suomen Ekonomien tarjoamat työnhaun verkkovalmennukset antavat hyvät eväät työnhakuun. Voit osallistua joko uravalmentajien ohjaamiin kahden viikon valmennuksiin tai kehittää työnhakutaitojasi omassa tahdissasi uusien itseopiskelupakettien avulla.
Työnhaku ja työnhakutaidot ovat osaamista, jota voi ja kannattaa opetella. Ekonomien jäsenille räätälöity työnhaun verkkovalmennuskokonaisuus koostuu kolmesta eri valmennuksesta. Ne voi käydä kaikki tai niistä voi halutessaan valita vain osan.
Osallistujat ovat saaneet arvokkaita oivalluksia omaan työnhakuunsa, ja moni on myös löytänyt työpaikan verkkovalmennusten oppien avulla.
”Työnhaku onnistuu, kun malttaa oikeasti pysähtyä miettimään vahvuuksiaan ja tahtotilojaan. Usein rakennamme itse itsellemme muureja, jotka estävät meitä näkemästä mahdollisuuksiamme. Työnhaun valmennuksiin kannattaa osallistua avoimin ja rohkein mielin, mitään hävittävää ei ole”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.
Valitse itsellesi sopiva vaihtoehto
Ohjatussa valmennuksessa teet kahden viikon aikana aineistoihin liittyviä tehtäviä ja saat henkilökohtaista palautetta uravalmentajalta. Valmennus sisältää myös ajatustenvaihtoa toisten osallistujien kanssa.
”Nyt tarjoamme mahdollisuuden kartuttaa työnhakuosaamista myös itsenäisesti. Itseopiskelupaketit sopivat niille, joilla on työnhaku mielessä, mutta eivät pysty sitoutumaan aikataulutettuun valmennukseen, vaan haluavat oppia asioita omassa tahdissaan”, Kurki sanoo.
Työnhaku ei ala CV:n ja hakemuksen tekemisestä
Kristiina Kurki suosittelee käymään työnhaun verkkovalmennukset järjestyksessä, sillä valmennukset rakentuvat toistensa päälle ja pohjatyön tekeminen on olennaista.
Ensimmäisessä valmennuksessa ”Tunnista ja sanoita osaamisesi” kirkastetaan osallistujien vahvuuksia ja valtteja työmarkkinoilla.
”Niin monesti työnhaku lähtee liikkeelle siitä, mitä paikkoja on auki tai miten teen hakemuksen. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on kuitenkin se, mistä kannattaa aloittaa”, Kurki toteaa.
Toinen valmennus ”5 näkökulmaa piilotyönhakuun” opettaa hakemaan työpaikkoja piilotyömarkkinoilta, jotka kattavat jopa 60–80 prosenttia avoinna olevista paikoista. Kurjen mukaan työnhaussa ei missään nimessä kannata tyytyä vain niihin paikkoihin, joista työnantajat ovat ilmoittaneet.
”Mahdollisuuksia voi kaivella monin tavoin. Esimerkiksi kun törmäät uuteen, sinua kiinnostavaan tuotteeseen tai palveluun, tutki millaisia piilotyömahdollisuuksia se tuo mukanaan.”
Kolmannessa, ”Myy osaamisesi työnantajille” -valmennuksessa opit, miten kerrot osaamisestasi myyvästi ja miten löydät oman tapasi lähestyä työnantajia.
Työnhaun verkkovalmennuksiin on osallistunut jo satoja ekonomeja
Näin osallistujat kertovat kokemuksistaan:
”Olen oppinut lähestymään osaamistani laaja-alaisemmin ja löytämään siitä uusia ulottuvuuksia, joita en ehkä aiemmin ole osannut tunnistaa. Olen myös oppinut sanoittamaan osaamiseni konkreettisten esimerkkien kautta.”
”Olen oivaltanut, että piilotyöpaikat ovat todellinen mahdollisuus. Olen rohkeampi ja valmiimpi hakemaan piilotyöpaikkoja. Ammatillinen identiteettini on vahvistunut tiedon lisääntymisen seurauksena ja olen valmis toimimaan. Minusta tuntuu, että pystyn itse vaikuttamaan tulevaisuuteeni.”
”Sain rohkeutta lähestyä potentiaalisia työnantajia. Edistyin 85 % asteikolla nollasta sataan. Suurin oivallus oli, että voin itse vaikuttaa merkittävästi urani suuntaan. Aikaisemmin olen enemmänkin katsellut, mitä on tarjolla, mutta nyt olen rohkeammin yhteydessä juuri minua kiinnostaviin työnantajiin. Opin myös, että on tärkeää kalenteroida ja TOIMIA. Ei siis saa jättää asioita suunnittelun asteelle tai juna voi mennä ohi.”
Työnhaun verkkovalmennukset ja itseopiskelupaketit löydät tapahtumakalenterista. Ohjattuja valmennuksia järjestetään useita kertoja vuodessa.
Kauppatieteilijöiden kesätyöpaikat vähenivät koronakesänä selvästi. Tilannetta voi silti kuvata torjuntavoitoksi: alaa opiskelevista edelleen neljä viidestä löysi itselleen kesätyön.
Työmarkkinoilla on puhaltanut koronavuonna kylmästi, eivätkä kauppatieteiden opiskelijat eli kylteritkään ole säästyneet puhurilta. Opiskelijat olivat laajasti huolissaan kesätöiden peruuntumisesta tai lyhentymisestä viime keväänä, ja tuore tutkimuksemme kertoo kesätyötilanteen todella viime kesänä muuttuneen.
Kesätyötä tehneiden osuus pieneni edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä: viime kesänä kauppatieteiden opiskelijoista oli töissä 82 prosenttia, kun tätä edeltävänä kesänä vastaava luku oli 93 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Kylterien kesätyökyselystä, jonka Suomen Ekonomit toteutti tänä syksynä 24. kerran. Kyselyyn vastasi 1 892 kauppatieteiden opiskelijaa.
Korona vähensi paikkoja ja kiristi kilpailua
Työnhaussa koettiin takapakkeja selvästi edellisvuotta enemmän. Tuloksetta työtä hakeneita oli tänä vuonna yhdeksän prosenttia kyselyn vastaajista, kun edellisvuonna työnhausta huolimatta vaille työtä kertoi jääneensä vain kaksi prosenttia vastaajista.
Kuten ennenkin, selvä enemmistö eli 89 prosenttia kesätyön löytäneistä kauppatieteiden opiskelijoista työllistyi kesällä yksityiselle sektorille. Yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa vähensi selvästi koronapandemia, jonka 42 prosenttia vastaajista arvioi vaikeuttaneen omaa työnhakuaan. Monet opiskelijat kertoivat, että pandemiatilanteesta johtuvat rekrytointiprosessien keskeytykset ja rekrytointikiellot olivat johtaneet jopa jo sovittujen työpaikkojen peruuntumiseen.
Kolme prosenttia koki, että koronasta oli pikemminkin hyötyä kesätyön saamisessa.
Avoimiin kesätyöpaikkoihin oli vastaajien mukaan myös aiempaa enemmän hakijoita ja siksi joukosta erottautuminen oli tavallistakin haastavampaa.
”Voidaan puhua torjuntavoitosta”
Kun aiemmin yli yhdeksän kymmenestä kylteristä pääsi oman alan kesätyöhön, tänä vuonna heitä oli siis enää kahdeksan kymmenestä. Voiko tilannetta sanoa jo huonoksi vai ovatko kylterit vielä ihan hyvissä asemissa, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel?
”Toki kesätyöpaikkojen vähentyminen meidän jäsenkunnassamme on poikkeuksellista, eikä ole mikään pikkuasia, että huomattavasti harvempi löysi kesätyöpaikan. Voidaan kuitenkin puhua eräänlaisesta torjuntavoitosta, koska pahempaa pelättiin.”
Salokannel uskoo, että lopputulos oli näinkin hyvä, koska opiskelijat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon töitä kesätyöpaikkoja löytääkseen.
”Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”
”Siitä pitää kiittää opiskelijoita. Mutta täytyy myös kiittää työnantajia, jotka ovat epävarmassa tilanteessa halunneet katsoa kriisin yli ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia työllistyä. Se, että näin suurelle joukolle on edelleen tarjottu kesätöitä, osoittaa, että yritykset näkevät kauppatieteilijöiden arvon. Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”
Riku Salokannel toivoo, että myös tulevana kesänä yritykset ja julkinen sektori pystyisivät palkkaamaan kyltereitä ja myös kohtuullisilla työsuhteen ehdoilla. Hän uskoo, että alkavana vuonnakin työnantajat päättävät työpaikoista epävarman taloustilanteen vuoksi myöhään.
”Tähän opiskelijat saavat varautua. Ja töiden saaminen tulee todennäköisesti olemaan yhtä haastavaa kuin tänä vuonna.”
Salokannel kannustaakin opiskelijoita tekemään paljon töitä työnhaun hyväksi ja miettimään myös muuta tekemistä sen varalta, että työpaikka jää saamatta.
”Kaikki työkokemus on arvokasta”
Kesätyökyselyn mukaan useimmat työtä saaneet kylterit olivat olleet kesätöissä ennenkin: 58 prosentilla oli aiempaa työkokemusta enemmän kuin kaksi vuotta. Kuten ennenkin, enemmistö heistä työllistyi pääkaupunkiseudulle. Eniten kylterit työllistyivät myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin (32 %), taloushallintoon (14 %) ja asiantuntijatehtäviin (13 %). Kesätyöpaikan saaneista useampi kuin kaksi kolmesta koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan vähintään kohtalaisesti.
”Kesätyöpaikan suhteen ei kannata olla turhan kranttu ja ajatella, että vain oman alan työ käy. Varsinkin tällaisessa tilanteessa kaikki työkokemus on arvokasta. Uskon myös, että kun markkinat lähtevät taas vetämään paremmin, kauppatieteen osaamista tarvitaan paljon.”
Kyselyllä kerättiin tietoa kauppatieteiden opiskelijoiden palkkaus- ja työllistymistilanteesta kesän 2020 aikana. Tuloksia käytetään myös pohjana kylterien vuosittaisille kesätyöpalkkasuosituksille, jotka julkistamme tänä vuonna 16. joulukuuta. Samassa yhteydessä kerromme myös kyltereille kesällä 2020 maksetuista palkoista ja palkkojen muutoksista aiempaan verrattuna.
Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.
Kesätyöt ovat opiskelijoille erittäin merkittävä asia. Kesätöiden avulla halutaan saada arvokasta kokemusta, hankkia tuloja ja usein myös aloittaa omaa urapolkua.
Kauppatieteilijöille on paljon erilaisia kesätyömahdollisuuksia, sillä meitä tarvitaan melkein yrityksessä kuin yrityksessä.
Kesätyöpaikkoja on tarjolla paljon, mutta niin on hakijoitakin. Työpaikkoja ei siis ole kaikille. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino synnyttää opiskelijoiden keskuudessa kovaa kilpailua, jonka seurauksena työnhakuprosessi muuttuu pitkäksi ja stressaavaksi.
Rekryprosessit vievät turhan paljon aikaa opinnoilta
Erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa on huomattavissa turhautumista liittyen rekrytointiprosesseihin.
En sano, että turhautuminen koskee kaikkia. En myöskään yleistä tämän kirjoituksen sisältöä koskemaan kaikkia yrityksiä.
Kesätöiden haku on kuitenkin muuttunut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikaisemmin kesätyöt tulivat suurimmaksi osaksi haettavaksi tammikuun lopun ja maaliskuun välillä. Huhtikuun aikoihin päätökset kesätyöpaikkojen jakamisesta oli jo tehty. Työnhakijan näkökulmasta prosessi kesti kokonaisuudessaan muutaman kuukauden.
Opiskeluun on aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta.
Nykyään tämä aikataulu ei enää pidä paikkaansa. Kesätyöpaikkoja tulee haettavaksi seuraavaksi kesäksi jo ennen vuodenvaihdetta, jopa marraskuussa.
Suurimmalla osalla opiskelijoista aiemmat kesätyöt ovat loppuneet elo-syyskuussa, jolloin opiskeluun on ollut aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta. Sen jälkeen vaativa työnhakuprosessi alkaa syödä opiskelijoiden aikaa.
Pitkiä rekryprosesseja ei oikein voi välttää, vaikka haluaisikin
Se, että kesätyöpaikat tulevat haettavaksi nykyään aikaisemmin, ei ole ongelma. Ongelma on se, että rekrytointiprosessi pitkittyy. Työnhakija joutuu odottamaan tietoa kohtalostaan jopa monta kuukautta.
Pitkä rekrytointiprosessi voi olla seurausta monivaiheisuudesta tai hakijoiden suuresta määrästä. Parhaimman hakijan löytäminen jopa satojen hakijoiden joukosta vie pakostikin aikaa.
Vaativiin työtehtäviin myös sovelletaan muitakin rekrytointimenetelmiä kuin perinteistä hakemusta ja haastattelua. Erilaiset soveltavat tehtävät tai psykologiset testit ovat aikaa vaativia.
Rekrytointiprosesseihin osallistuminen on yleensä melko väistämätöntä. Meistä lähes jokainen hakee joskus ensimmäistä oman alan työpaikkaa.
Työnantajat odottavat, että prosessi on heidän näkökulmastaan päätöksessä
Monista yrityksistä luvataan viestiä kaikille hakijoille mahdollisimman nopeasti sitten, kun valinnat on tehty. Ideana tämä on reilu, mutta käytännössä opiskelijoille aiheutuu paljon turhautumista ja jopa tilanteita, joissa työpaikkoja jätetään hakematta.
Hakijalle voisi ilmoittaa karsiutumisesta esimerkiksi viikon sisällä.
Nimittäin yleensä työnhakijalle ilmoitetaan kielteinen päätös vasta sen jälkeen, kun koko prosessi on saatu työnantajan kannalta päätökseen. Asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja hakijoiden jaksamista säästäen. Arvostettavaa olisi, että hakijalle ilmoitetaan karsiutumisesta muiden kandidaattien joukosta esimerkiksi viikon sisällä.
Sen sijaan päätöstä voi joutua odottamaan pari kuukautta. Näinä kahtena kuukautena hakija olisi voinut hakea moneen muuhun kesätyöpaikkaan odottamisen sijaan
Työnhaku voi olla pitkä prosessi, mutta sen ei tulisi olla turhan pitkä. Opiskelijoiden stressaamista ja turhautumista voitaisiin vähentää prosessien tehokkuutta lisäämällä. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus keskittyä täysillä opiskeluun lukuvuoden aikana.
Seuraava kesä onkin jo nyt usealle kesätyötä hakevalle opiskelijoille iso paha mörkö. Yritysten epävarma taloudellinen tilanne johti menneenä kesänä siihen, että avoimia kesätyöpaikkoja peruttiin ja rekrytointiprosesseja jäädytettiin. Opiskelijoille aiheutui huomattavaa epävarmuutta, suurta stressiä ja jopa pelkoa taloudellisesta toimeentulosta.
Rekrytointiprosessien tehostamisella ei voida poistaa vallitsevaa tilannetta, mutta sillä voitaisiin poistaa pitkä odottaminen ja turhan toivon luominen.
Yli 55-vuotiaiden kohtaama ikäsyrjintä työpaikoilla on tosiasia, jonka juuret ovat syvällä. Tuoreen kyselyn mukaan työnantajat kertovat joukolla arvostavansa kokeneiden työntekijöiden osaamista ja kokemusta. Kuitenkin samaan aikaan ikäsyrjintä on iso ongelma etenkin rekrytointitilanteissa. Miten ristiriita saadaan purettua ja syrjintä loppumaan?
Joka neljäs vastaaja oli kokenut itse ikäsyrjintää. Kyselyyn vastanneista työttömistä työnhakijoista peräti 80 prosenttia oli kokenut ikään perustuvaa syrjintää. Rekrytointitilanteet ovat selkeästi pahin kipukohta.
Samassa yhteydessä selvitettiin myös yksityisellä sektorilla toimivien työnantajien edustajien näkemyksiä aiheesta. Työnantajien edustajista 61 prosenttia kertoi ajattelevansa, että rekrytoidessa iällä ei ole merkitystä. Lähes kolmannes oli kuitenkin päinvastaista mieltä.
Työnantajien edustajat kertoivat kyselyssä arvostavansa yli 55-vuotiaiden kerryttämää kokemusta. Jopa 97 % prosenttia oli samaa mieltä väitteestä ”yli 55-vuotiailla on paljon työuran aikana kertynyttä yritykselle arvokasta osaamista”.
”On hyvin hämmentävää, että työnantajien käsitys yli 55-vuotiaista työntekijöistä on varsin hyvä, mutta samaan aikaa esiintyy syrjintää. Työnantajien mielestä yli 55-vuotiailla on tärkeää osaamista, hyvät verkostot ja korkea työmoraali. Tämähän kuulostaa suorastaan unelmaporukalta. Mikä mättää?”, Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen pohtii.
Selitystä voidaan yrittää hakea esimerkiksi yli 55-vuotiaiden korkeista palkkatoiveista tai teknologisista taidoista. Ekonomien selvityksen mukaan työnantajat eivät kuitenkaan pitäneet näitä merkittävinä ongelmina.
”Hankalaa tässä on se, että vain joka kolmas syrjintää kohdannut on ottanut asian esiin työpaikalla. Ikäsyrjintä on tabu. Siitä ei puhuta. Miten muuten voi vaikuttaa asenteisiin ja avata näitä ristiriitoja kuin puhumalla?”, Mykkänen kysyy.
Puheeksi ottaminen ei kuitenkaan ole toiminut kovin hyvin. Vaivaiset kaksi prosenttia syrjintää kokeneista ilmoitti, että puheeksi otettu syrjintäasia saatiin selvitettyä ja sovittua. 59 % prosenttia puolestaan kertoi, ettei asian esiin nostamisella ollut minkäänlaista vaikutusta.
Saadaanko asennemuutos aikaan?
Sekä kyselyyn vastanneet ekonomit että työnantajien edustajat toivoivat, että ikäsyrjintä saataisiin vähenemään ennemmin tarjoamalla porkkanaa kuin keppiä. Kyselyn perusteella suosituin ratkaisu olisi yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työnantajan maksaman palkan sivukulujen alentaminen.
”Totta kai olisi paras, jos muutos tapahtuisi hyvällä. Kyse on pitkälti asenteista. Me Ekonomeissa vaikutamme niihin pitämällä näitä teemoja esillä, tuottamalla tietoa ja oikomalla vääriä käsityksiä”, Riikka Mykkänen sanoo.
Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksiin on edellytetty pitkään lisää naisjohtajia. Asia on edennyt itsesäätelyn kautta, kun sitä on seurattu ja pidetty esillä. Vaihtoehtona olisi kiintiöt, mutta tähän ruoskaan ei ole toistaiseksi tarvinnut tarttua.
”Sama pätee myös ikäsyrjintään. Jos myönteistä kehitystä ei tapahdu, yhteiskunnan täytyy ohjata lainsäädäntöteitse. Ekonomien vaikuttamistyö tähän liittyen on nyt pohdinnassa.”
Etsitkö työtä tai haaveiletko uudesta, mutta arvelet ikäsi olevan este? Uravalmentajamme antaa neuvoja työpaikan vaihtamiseen tai löytämiseen sinulle, jonka taskussa on jo paljon osaamista.
Yli 50-vuotiaiden työllistymisen vaikeudesta puhutaan nyt paljon. Ongelma on tuttu myös Suomen Ekonomeissa. Uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen tapaa työssään paljon keski-ikäisiä ekonomeja, jotka painivat työnhakuun liittyvien pulmien kanssa.
50+ ja työnhaussa? Ota käyttöön vinkit kokeneelle työnhakijalle!
Työllistymisen vaikeutuminen iän myötä on hänestä osittain totta. Myöhänen-Astikainen on vuosia seurannut liiton eri ikäisten jäsenten työllistymistä ja kertoo nyt ajatuksensa siitä, mihin jo työuransa puolenvälin ylittäneen kannattaa työnhaussa panostaa.
Katso tästä uravalmentajan kuusi vinkkiä työnhakuun yli 50-vuotiaana!
1. Panosta piilotyöpaikkoihin.
Moni pitkään työelämässä mukana ollut osaa uutta työtä etsiessään seurata tiiviisti työpaikkailmoituksia työpaikkasivustoilta ja LinkedInistä. Uravalmentajan mielestä strategia ei kuitenkaan usein toimi.
”Jos keskittyy vain avoimien työpaikkojen hakemiseen, on kuin olisi mukana ruuhkabussissa, jossa kymmenet muutkin yrittävät saada itselleen istumapaikan. Se on työnhaussa kokeneiden työntekijöiden suurin ja yleinen virhe.”
Avoinna olevien sijasta kannattaa etsiä ennen kaikkea piilotyöpaikkoja.
”Niihin olet hakijana aivan eri asemassa. Olet tilausautossa ehkä muutaman muun kanssa verrattuna siihen ruuhkabussiin. Tulet huomatuksi.”
2. Käytä verkostojasi.
Työnhaussa ei kannata unohtaa eikä piilotella sitä, jos on työuransa aikana onnistunut tekemään vaikutuksen. Yhteistyökumppanit vuosien varrelta voivat olla kullanarvoista verkostoa.
”Tätä jumppaa me uravalmentajat käymme useimpien työnhakijoiden kanssa. Usutamme käyttämään omia verkostoja ja miettimään, ketä tunnet.”
Myöhänen-Astikainen kertoo, että yli viisikymppisille on muitakin tyypillisempää työllistyä verkostojensa kautta. Siksi suhteita kannattaa hoitaa myös silloin, kun työnhaku ei ole ajankohtaista.
”Kasvata ja ylläpidä ammatillista verkostoasi. Ja kun teet työtä, muista, että menneisyytesi tulee eteesi viimeistään työnhaussa. Mieti, millaisen kuvan ja muistijäljen haluat itsestäsi jättää.”
Verkostoihin liittyy myös toisten auttaminen ja sattuman mahdollisuus: voit sattua juttelemaan jonkun kanssa juuri, kun hänellä on tieto avautuvasta työpaikasta.
3. Kuvaa ikääsi liittyviä vahvuuksia.
Vaikka olisi tehnyt pitkän työuran vain yhden työnantajan palveluksessa, siitäkin voi löytää myönteisiä puolia: taitoja on voinut karttua erilaisissa rooleissa.
Uravalmentaja kehottaa katsomaan ylpeästi peiliin ja huomaamaan, mitä kaikkea on tehnyt. Hakemuksessa ja CV:ssä sitä pitää kuvata konkreettisesti.
Tiina Myöhänen-Astikaisen mielestä yli 50-vuotias on monella tavalla erittäin hyvä työntekijä. Työnantajien kannattaisi hänestä arvostaa sitä hiljaista tietoa, osaamista ja näkemyksellisyyttä, jota kokeneet työntekijät tuovat.
”On kokemusta ja työikääkin paljon jäljellä, on intoa ja aikaa omalle kehittymiselle. Perhe-elämäkään ei ehkä ole enää niin turbulenttia kuin nuorempana. Näitä vahvuuksia voisi myös työnhakijana tuoda enemmän esiin.”
4. Päivitä osaamistasi.
Vuosien varrella monelle on kertynyt taitoja myös opiskelusta työn ohessa. Työnantajat eivät sitä välttämättä tajua.
”Moni yli viisikymppinen ekonomi on hirveän kiinnostunut kehittymisestään ja laittanut siihen myös omaa rahaansa ja aikaansa. Sitä voisi työnhaussakin korostaa.”
Jos huomaat pudonneesi jossain osaamisessa kärryiltä, hanki tarvitsemasi taito. Osaamisen ylläpitoa voi kutsua eräänlaiseksi ”työvakuutukseksi”. Omaa osaamista pitäisi päivittää mieluiten joka viikko tai ainakin joka kuukausi.
”Käytä kaikki tilaisuudet siihen siitä alkaen, kun Kauppakorkean ovi sulkeutuu. Jos on aina niin kiire tehdä töitä, ettei ehdi panostaa omaan kehittymiseensä, se kostautuu.”
5. Pidä tavoitteesi kirkkaana.
Työnhaussa auttaa myös selkeän tavoitteen asettaminen. Tiina Myöhänen-Astikaisen mielestä ei kannata pyrkiä töihin, joita ei oikeasti halua.
Omat taidot pitää hakemuksessa ja haastattelussa sanoittaa siten, että se tukee tavoitteen saavuttamista.
”Kun on paljon kokemusta ja ajatus omasta suunnasta, on myös uskottava hakija. Vaikka ensimmäinen tai kymmeneskään ovi ei avautuisi, kannattaa pysytellä omassa suunnitelmassa. En tarkoita, että pitää tavoitella vain yhtä unelmapaikkaa, mutta jokin punainen lanka omalle työuralle pitää voida työhaastattelussa osoittaa.”
Tiina ei kiellä käyttämästä jonkin osan ajasta myös plan B:n hyväksi, mutta muistuttaa, että epäkiinnostavaa työtä ei välttämättä jaksa tehdä pitkään.
6. Usko itseesi.
Työn menettäminen ja takkuinen työnhaku vievät voimia. Monesti ne myös alkavat nakertaa itsetuntoa.
”Uravalmennuksessa pyrimme parantamaan asiakkaiden itsetuntemusta ja itsetuntoa ja saamaan heidät taas uskomaan itseensä. Hartiat lysyssä ei saa työtä. Pitää uskoa, ettei itsessä ole vikaa, vaikka olisi tullut irtisanotuksi.”
Tiina Myöhänen-Astikainen muistuttaa, että työnhakemistaan ei pidä myöskään pyydellä anteeksi. Omien hakemusten ja haastattelujen tulosten perään on lupa kysyä.
”Myös tukea kannattaa pyytää esimerkiksi meiltä Suomen Ekonomien uravalmentajilta. Valmennuksessa saa vinkkejä ja sparrausta työnhakuun.”
Uravalmentaja rohkaisee tekemään sitkeästi työtä oman työllistymisen hyväksi, iästä riippumatta. Takaiskuja tulee, mutta joku kaunis päivä työ kantaa hedelmää.
”Onnenkantamoiset ovat aika harvassa.”
Teksti: Arja Kuittinen
Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen työnhaun tueksi kolmen verkkovalmennuksen kokonaisuuden. Ensimmäinen valmennuksista, Tunnista ja sanoita osaamisesi, alkaa 30.11.2020. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä!
Osuin vastavalmistuneena työpaikkaan, jonka henkilökunta sattui koostumaan pääosin kaltaisistani pari-kolmekymppisistä. Koska itse olin täysin urani alussa, minulla oli tietysti kokeneempiakin kollegoita. Heiltä sain oppia valtavasti. Joukostamme kuitenkin puuttui vuosikymmenien tuoma viisaus ja näkemys. Koulunpenkiltä olin saanut uusimmat tiedot, työelämästä janosin oppeja pitkän linjan osaajilta.
Muistan, että kaipasin ihan hirveästi vanhempia työkavereita, joiden perspektiivistä olisin voinut imeä hiukan viisautta itseenikin. Vaikeissa ja uusissa tilanteissa toivoin usein, että olisin voinut katsoa vierestä, miten kokenut kollega olisi hoitanut asian. Olisinpa tuolloin tajunnut tai uskaltanut hankkia itselleni mentorin tai useammankin oman työpaikkani ulkopuolelta.
Kun olen myöhemmin saanut kokemusta myös laajemman ikähaitarin organisaatioista, olen nauttinut diversiteetistä täysillä.
Iän myötä ihminen ehtii hankkia kokemuksiin perustuvaa näkemystä, kontakteja, monenlaista osaamista ja taitoa toimia erilaisissa tilanteissa ja rooleissa. Sitä on hienoa seurata, ja vanhempien työkaverien kanssa käydyt keskustelut ovat olleet minulle tärkeitä.
Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman.
Yhdenkin ihmisen lisääminen sosiaalisen kuvioon voi muuttaa koko asetelman toisenlaiseksi. Monimuotoisuus – oli kyse esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai etnisestä alkuperästä – on jo arvo sinänsä, mutta se on myös valtava kilpailuetu.
Monimuotoisessa työpaikassa työntekijöiden on parempi olla ja he kehittyvät enemmän, sekä ihmisinä että ammattilaisina. Samalla monimuotoinen organisaatio tekee parempaa tulosta.
Ikäsyrjintä työpaikoilla ei koske vain yli 55-vuotiaita. Se koskee meitä kaikkia, jotka menetämme sen seurauksena mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä eri ikäisten ihmisten kanssa.
58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.
Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle.
Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä.
Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa.
Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.
”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo.
Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:
”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”
”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”
”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”
Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu
Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin.
Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista:
”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”
”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”
”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”
”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”
”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”
Kun karismaattinen ihminen saapuu huoneeseen, hän yleensä tekee välittömästi positiivisen vaikutuksen. Joitakin onnekkaita on siunattu luontaisella säteilyllä, mutta kuka tahansa voi kehittää karismaansa hyvin yksinkertaisilla ja arkisilla harjoituksilla.
Seuraava sitaatti on useissa yhteyksissä pantu Nelson Mandelan suuhun, mutta todennäköisesti sen lausui alun perin kirjailija Marianne Williamson: ”Kun annamme oman valomme loistaa, annamme tiedostamattamme luvan muille ihmisille tehdä samoin. Kun vapaudumme peloistamme, läsnäolomme vapauttaa automaattisesti toisetkin.”
Tämä on hyvä kiteytys siitä, mistä karisma syntyy – läsnäolosta sekä avoimesta ja häpeämättömästä omana itsenä olemisesta. Kun joku uskaltaa olla todella läsnä, hän vetää muitakin läsnäolon taikapiiriin.
On helppoa tokaista, että ole läsnä ja oma itsesi. Joillekin se on toki luontaisesti helpompaa kuin toisille, mutta helpommin se on silti sanottu kuin tehty. Karisman kehittäminen lähtee oman sisäisen tilan tutkiskelusta ja oman itseymmärryksen lisäämisestä. Voit olla oma itsesi vain, jos tiedät, kuka olet.
Läsnäolon taidoista puhutaan nykyään paljon, ja niitä voi harjoittaa monin menetelmin. Lopulta kyse on arkisesta asiasta: oletko tässä hetkessä, näetkö ja kuuletko muut vai harhailevatko ajatuksesi tai yritätkö tehdä samanaikaisesti monia asioita? Tunnistatko, missä tunnetilassa olet? Läsnäolon pahin vihollinen on stressi.
Myönteinen elämänasenne lisää ihmisen säteilyä. Se, mitä ajattelemme itsestämme, heijastuu ympäristöömme.
Vahvista siis myönteistä ajatteluasi. Ole itsellesi kiltti ja kohtele itseäsi kauniisti. Muista, että negatiiviset ajatukset ovat olleet aikanaan tärkeitä, jotta välttäisimme vaarat ja pysyisimme hengissä. Ne eivät ole merkki huonosta ihmisestä vaan siitä, että niiden muuttamista täytyy harjoitella.
Karismassa ei kuitenkaan lopulta ole kyse ihmisestä itsestään, vaan muista. Todella karismaattinen ihminen on aina kiinnostuneempi toisista kuin itsestään. Hän katsoo asioita siitä näkökulmasta, mikä muita innostaa, kiinnostaa, huvittaa tai liikuttaa. Kun hän puhuu, hän keskittyy kuulijaan, pyrkii ymmärtämään tätä ja löytämään yhtäläisyyksiä itsensä ja kuulijoidensa väliltä.
Sitäkin enemmän hän kuitenkin kuuntelee.
Neljä tapaa kehittää karismaasi
Osoita kiinnostusta muita kohtaan. Anna uudelle tuttavuudelle mahdollisuus kertoa itsestään. Kysy lempielokuvista, matkoista, harrastuksista ja niin edelleen. Harjoittele kertomaan oma elämäntarinasi lyhyesti.
Kehu ja rohkaise ihmisiä arjessa. Kehut eivät kulu käytössä, päinvastoin, mutta uskottavan kehun täytyy tulla suoraan sydämestä. Kehuminen tuottaa välitöntä iloa myös sinulle itsellesi. Epäaito kehu kuitenkin huomataan herkästi ja voidaan tulkita jopa vinoiluksi.
Tutkiskele sanattomia signaalejasi. Sallitko itsesi viedä tilaa vai yritätkö pienentää kehosi suppuun? Millainen ilme sinulla on? Hyvä ryhti ja avoimet kasvot viestivät myönteisiä tunteita. Kohota hieman kulmakarvojasi ja hymyile.
Kerro mokistasi. Kun puhut avoimesti asioista, joissa et ole onnistunut, viestit muille, että epäonnistuminen on mielestäsi sallittua eikä mokia tarvitse häpeillä. Näin teet ilmapiiristä vapautuneemman. Etenkin luovassa työssä tämä on tärkeää.
Jutussa on käytetty lähteenä Eva Kihlströmin teosta Karismakoodi (2007).
Työhaastattelussa rekrytoija pyrkii selvittämään soveltuvuutesi ja motivaatiosi haettavaan tehtävään. Toisaalta haastattelu on tilaisuutesi saada tietoa tehtävästä ja työnantajasta.
Työhaastattelu etenee useimmiten siten, että alussa kerrotaan organisaatiosta, työpaikasta ja sen vaatimuksista. Tämän jälkeen työnantaja haluaa tietää sinusta.
Ensimmäinen kysymys on hyvin usein: Kerro lyhyesti itsestäsi. Jäsennä etukäteen taustasi tiiviiseen muotoon ja valmistaudu kertomaan lyhyesti myös CV:ssäsi olevat asiat.
Varaudu siihen, että sinua voidaan haastatella eri kielillä. Tavallista on myös, että sinua pyydetään tekemään jonkinlainen työnäyte.
Haastattelun lopuksi käydään yleensä läpi rekrytointiprosessin eteneminen ja aikataulu.
Näin valmistaudut viisaasti
Asetu työnantajan asemaan ja mieti, miksi palkkaisin itseni.
Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa vahvuutesi ja tapasi toimia ovat tulleet esille. Tarinat kiinnostavat myös haastattelijaa.
Valmistele kysymyksiä työnantajalle. Niiden avulla annat pätevän ja motivoituneen kuvan. Lisäksi voit selvittää, vastaako tehtävä odotuksiasi.
Harjoittele ääneen, koska sillä saat varmuutta esiintymiseesi.
Hanki ennen haastattelua mahdollisimman paljon tietoa hakemastasi tehtävästä ja työnantajasta.
Muista nämä haastattelussa
Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Keskity varsinaisessa haastattelutilanteessa keskusteluun ja muista, että jännittäminen on luonnollista ja sallittua.
Esittele itsesi reippaasti ja ystävällisesti. Siten luot hyvän ensivaikutelman.
Säilytä katsekontakti ja ota huomioon kaikki läsnäolijat.
Vastaa kohteliaasti ja totuudenmukaisesti, mahdollisimman konkreettisesti ja perustellen.
Siedä hiljaisuutta. Se antaa kaikille osapuolille aikaa ajatella.
Hanki itsellesi tärkeät tiedot, jotta voit päättää, haluatko ottaa tehtävän vastaan, jos sitä tarjotaan sinulle. Selvitä myös työsuhteen ehdot.
Työhakemuksella on työnhaussa suuri merkitys. Siksi sen sorvaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Katso kuusi hyvän hakemuksen perussääntöä!
Työhakemuksia voi tehdä sekä avoimeksi ilmoitettuihin että piilotyöpaikkoihin. Mihin oletkin sellaista sorvaamassa, luot sillä ensimmäisen mielikuvan itsestäsi ja osaamisestasi.
Jotta hakemus avaisi oven työhaastatteluun, tarkista, että se täyttää nämä kriteerit.
Hakemus on selkeä ja napakka. Sopiva pituus on yksi A4-sivu.
Hakemuksesta käy selkeästi ilmi, kuka hakee, mitä hakee ja miksi hakee.
Jos kyse on avoimesta työpaikasta, hakemuksen tulee vastata työpaikkailmoitukseen. Pyri vastaamaan ilmoituksen odotuksiin kunkin odotuksen näkökulmasta. Myös avoimen hakemuksen tulee osoittaa, miksi hakija olisi tehtävään sopiva.
Hakemus on helposti luettava. Selkeän ja virheettömän yleiskielen käyttäminen on varmin vaihtoehto.
Hakemus tuo esiin hakijan persoonaa. Tärkeintä on kuitenkin sisältö, jota ei pidä uhrata esimerkiksi visuaalisesti näyttävälle ulkoasulle.
Hakemus sisältää myös palkkapyynnön, jos sitä on kysytty. Suomen Ekonomien jäsenpalvelusta löytyvän palkkatutkan avulla voit haarukoida palkkapyyntöäsi.
Ja sitten vain: onnea matkaan! Jos kaipaat lisää apua työhakemuksen sparrailuun, voit ekonomijäsenenä tai kylteriplussalaisena varata ajan uravalmennukseen. Ota yhteyttä meilaamalla osoitteeseen ura@ekonomit.fi tai varaa aika kalenterista.
Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.
Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat.
Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa.
Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.
”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.
Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista.
”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.
Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu
Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020.
CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00 Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00 Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00
Loppuvuonna monessa ekonomiyhdistyksessä käynnistyy haku hallitukseen. Lähtisitkö sinä mukaan oman paikallisyhdistyksesi toimintaan?
Kysyimme neljältä oman paikallisen ekonomiyhdistyksen hallituksessa olevalta heidän kokemuksiaan hallitustyöskentelystä, millaista se on ja mitä se on antanut itselle. Miksi he ovat aikoinaan lähteneet mukaan toimintaan ja miksi he suosittelevat myös muita hakemaan hallitukseen.
Millaista on työskentely ekonomiyhdistyksesi hallituksessa?
Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit: Tuttu ekonomijäsen houkutteli minut mukaan Suur-Savon Ekonomien jäseneksi heti valmistuttuani vuonna 2014 ja siitä reilu vuosi eteenpäin hän kysyi, hakisinko hallitukseen. Toimin yhdistyksen sihteerinä ensimmäisen kolmivuotiskauden ja nyt olen toiminut kohta vuoden yhdistyksen Nuoret ekonomit -vastaavana sekä tapahtumakalenteri- ja yhdistyssivuvastaavana.
Olemme jakaneet roolit hallituksessa niin, että vastuut ja työmäärät jakautuvat tasaisesti ja toimintamme on mahdollisimman läpinäkyvää myös jäsenille. Hallitus kokoontuu noin joka toinen kuukausi ja pyrimme järjestämään jäsentapahtumia kuukausittain. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuuroolinsa, jonka lisäksi jokainen ottaa vetovastuun 1-2:sta jäsentapahtumasta. Kokoonnumme aina loppuvuodesta miettimään, millaisilla resursseilla lähdemme rakentamaan tulevaa vuotta.
Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Aloitin vuodenvaihteessa Turun Seudun Ekonomien nuorekonomi- ja opiskelijavastaavana, joten yleisen johtokuntatyöskentelyn lisäksi tehtäväkuvaani kuuluu yhdistyksen tutuksi tekeminen loppuvaiheen opiskelijoille sekä vastavalmistuneille. Pyrin siten pitämään johtokunnan keskustelussa ja päätöksenteossa tuoreen ekonomin näkökulman. Itsekin vastavalmistuneena pesti on minulle varsin sopiva.
Olen itse aktiivinen järjestötoimija, joten ekonomiyhdistyksen johtokuntatyöskentely oli minulle erittäin luonnollinen asia. Olin tutustunut yhdistykseen jo opiskeluaikanani, mikä toki edesauttoi kiinnostusta entisestään.
Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit: Aloitin hallituksen jäsenenä tämän vuoden keväällä, joten olen ollut hallituksessa mukana vasta puolisen vuotta. Toimin rahastonhoitajana. Vastuullani on muun muassa laskujen maksua, tapahtumatukien hakemista ja laskutusta sekä kuittien ja tiliotteiden dokumentointia.
Anna Villa, Vaasan Ekonomit: Lähdin mukaan Vaasan ekonomien hallitukseen kaudelle 2019. Hallituksen jäsenenä olen järjestänyt erilaisia tapahtumia, markkinoinut niitä sosiaalisessa mediassa ja osallistunut opiskelijatapahtumiin, kuten Wykypäiville ja Contact rekrymessuille yhdistyksen edustajana. Wykypäivillä pidimme rastia opiskelijoille ja rekrymessuilla annoimme vinkkejä cv:n hiomiseen sekä Vaasan alueella työllistymiseen.
Mikä sai sinut kiinnostumaan hallitustyöskentelystä? Mitä se antaa sinulle?
Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit: Tunsin ekonomeista muutamia henkilöitä, mutta ajattelin, että hallituksessa pääsisin verkostoitumaan ja tutustumaan paremmin sekä omiin että lähialueen yhdistysläisiin. Samalla pääsee kehittämään toimintaa ja vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia alueella järjestämme. Kysymme toki toiveita aktiivisesti myös rivijäseniltä, mutta koen, että hallituksessa ollessa tulee oltua kaikin puolin aktiivisemmin toiminnassa mukana.
Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit: Minut sai kiinnostumaan halu saada kokemusta hallitustyöskentelystä, verkostoitumismahdollisuudet sekä halu päästä vaikuttamaan. Kun mielenkiintoani hallitustyöskentelyä kohtaan tiedusteltiin, en epäröinyt vastata myöntävästi, sillä uskoin hallitustyöskentelystä olevan minulle enemmän hyötyä kuin kuormitusta.
Työskentely hallituksessa antaa erinomaisen verkostoitumismahdollisuuden oman alani ihmisiin, arvokasta kokemusta sekä mahtavia muistoja.
Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Hain mukaan, sillä koen johtokuntatyöskentelyn moninkertaistavan kaikkea sitä, mitä koen ekonomiyhdistyksen antavan jo itsessään. Kiteytän yleensä nämä haluun kuulua yhteisöön, oppia uutta ja kokea elämyksiä; ekonomiyhdistys jatkaa siitä, mihin kylteriyhteisö jäi.
Nautin eniten, kun pääsen auttamaan ihmisiä ja organisaatiota toimimaan sekä kehittymään. Lisäksi halusin tutustua Suomen Ekonomien toimintaan näin käytännön tasolta.
Anna Villa, Vaasan Ekonomit: Ennen hallitustyöskentelyä olin osallistunut useisiin paikallisyhdistyksen tapahtumiin, ja viihtynyt niissä. Halusin tulla mukaan tekemään niin elämyksellisiä kuin hyödyllisiä tapahtumia muille jäsenille, ja päätin hakea hallitukseen.
Opin hallitustyössä uusia taitoja, kuten tapahtumamarkkinointia. Siinä olen oppinut kirjoittamaan osallistujia houkuttelevia tekstejä sekä valitsemaan oikeat julkaisuajankohdat somepäivityksille. Tämä on täysi vastakohta päivätyölleni julkisen rahoituksen parissa. Lisäksi hallituksessamme on mukana erilaisia ekonomeja, joilta olen oppinut erilaisia lähestymistapoja asioihin ja miten laajaa paikallisyhdistyksen sekä Suomen Ekonomien toiminta on. Samalla tässä myös tutustuu niin paikallisesti kuin koko Suomen laajuisesti muiden ekonomien kanssa.
Miksi suosittelisit hakemaan mukaan?
Iida Kuronen, Suur-Savon Ekonomit: Hallitustyössä oppii itsestään ja tavastaan toimia osana tiimiä. Näet kuinka muut tekevät asioita ja pääset oppimaan myös siitä. Yhdistyksillä on käytössä myös monia erilaisia järjestelmiä, joiden käyttöä et välttämättä oppisi omassa palkkatyössäsi. Yhdistyksen elinehtona on aktiiviset vapaaehtoiset ja on tärkeää, että hallituslaiset kokevat saavansa työskentelystä lisäarvoa. Olen mukana useammassa yhdistyksessä ja minusta on ihanaa, että voin viettää vapaa-aikaa hyvien hallitusystävien kanssa vaihtaen kuulumisia ja samalla kehittää ja järjestää mielekästä toimintaa alueen jäsenille.
Titta Mikkonen, Pohjois-Karjalan Ekonomit: Hallituksen jäsenenä pääset vaikuttamaan järjestön toimintaan ja saat itsellesi arvokkaita kokemuksia. Hallitustyöskentely on antoisaa, hauskaa ja merkityksellistä.
Lauri Liljenbäck, Turun Seudun Ekonomit: Hallitustyöskentely on todennäköisesti osittain astumista mukavuusalueen ulkopuolelle vie ekonomilta sitä kaikista tärkeintä eli aikaa, yhdistyksestä ja tehtävästä riippuen enemmän tai vähemmän, mutta jos sen voi sille antaa, saa kyllä vähintään saman verran takaisin muissa muodoissa. Tärkeimpänä uusiin ihmisiin tutustuminen, vuorovaikutus ja iloa osallistua yhteisen hyvän edistämisen, mutta toki ekonomiyhdistyksessä on kätevä hankkia myös ihan vain vakavasti otettavaa sekä hyödyllistä hallitustyöskentelykokemusta.
Anna Villa, Vaasan Ekonomit: Suosittelen ekonomiyhdistyksen hallitukseen mukaan lähtemistä kaikille ekonomeille riippumatta siitä, millainen persoonallisuutesi tai taustasi on. Kun hallituksessa on mukana erilaisia ekonomeja vastavalmistuneista eläkeläisiin, niin vastaamme silloin parhaiten myös erilaisia jäseniämme. Moni muuttaa myös työn perässä valmistumisen jälkeen, ja hallitustyössä pääset luomaan luontevasti verkostoja uudessa kotikaupungissasi. Hae rohkeasti mukaan!
Lisätietoja hallitushaun käynnistymisestä saat omasta ekonomiyhdistyksestäsi. Seuraa oman yhdistyksesi tiedotuskanavia. Yhdistysten yhteystiedot löydät kootusti täältä: www.ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset
Suurin osa ekonomeista sopii palkkansa itse työnantajan kanssa. Opettele siis kuvaamaan osaamistasi tavalla, jolla vakuutat työnantajan palkkaneuvotteluissa.
Tunnistatko tilanteen: Olet vasta tullut työelämään tai vaihtamassa työpaikkaa. Sinun pitäisi pystyä kertomaan, millaista summaa palkkapäivänä tilillesi toivoisit, mutta oikeasti et ole siitä yhtään varma.
Varmemmaksi voi tulla ja palkkaneuvotteluihin mennä tyynenä, kun valmistautuu niihin hyvin ennalta. Uravalmentaja Marjut Hallavo Suomen Ekonomeista kertoo viisi keskeistä asiaa, jotka kannattaa muistaa ja joita on syytä miettiä ennen palkkaneuvotteluita.
1 Ota selvää suosituksista.
Ennakkovalmistautuminen on viisasta, sillä sen avulla palkkatoiveesi ei mene aivan alakanttiin eikä kuulosta tähtitieteelliseltä. Suomen Ekonomeilta saat työelämään siirtyessäsi hyödylliset kesätyöpaikan, gradupalkan tai -palkkion sekä vastavalmistuneen palkkasuositukset. Myöhemminkin, kun työvuosiesi aikana olet vaihtamassa työpaikkaa tai -tehtävää, kannattaa tutustua liiton palkkatutkaan ja palkkatasotutkimukseen.
2 Arvioi tehtäväsi työnantajan kanssa.
Muista, että koulutus tai työkokemus eivät pelkästään määritä palkkaasi. Tehtävän vaativuus, itsenäisyys ja siihen kuuluvat vastuut määrittävät sitä eniten. Valmistaudu siis arvioimaan työnantajan kanssa, mille tasolle tehtäväsi vaativuutensa mukaan asettuu.
3 Vakuuta työnantaja näytöilläsi.
Osoita, mitä sinulla on annettavaa. Palkkatoiveen perusteluksi kannattaa tuoda esiin kaikki se lisäarvo ja erityisosaaminen, jota uskot työnantajan tarvitsevan. Kuvaa, kuinka osaamisesi sopii juuri tähän tehtävään.
Mieti etenkin, mikä taidoistasi on sellaista, jota kaikilta muilta ei välttämättä löydy. Samassakin tehtävässä toinen saattaa esimerkiksi pystyä hoitamaan venäjänkielisiä asiakkaita, toinen käyttämään tiettyä tietokoneohjelmaa. Oman alan työkokemus ei ole ainoa merkittävä asia.
Harrastukset voivat kertoa paljon luonteestasi ja kyvyistäsi.
Käytännön esimerkit kertovat usein enemmän kuin jonkin hoitamasi tehtävän nimike. Voit esimerkiksi kertoa, että olet hyvä organisoimaan, koska olet toiminut ainejärjestön yritysvastaavana, tai työskentelytavaltasi määrätietoinen, koska olet nuoresta asti harrastanut kilpaurheilua.
Varsinkin valmistumisen jälkeen saatat hakea työtä, josta sinulla ei ole lainkaan aiempaa työkokemusta. Osoita silloinkin, millä tavalla ala on kuitenkin sinulle tuttu tai sinua kiinnostava: olet esimerkiksi saattanut pyörittää omaa sijoitussalkkua teini-iästä lähtien. Osaamista voi saavuttaa monella tavalla.
4 Mieti puhetapaasi.
Vastauksia on hyvä valmistella, mutta älä takerru niihin jäykästi. Käytä aktiivisia tekemisen verbejä kuten kehitin, vastasin, organisoin tai toteutin. Mieti myös puhetapaasi: älä höpötä, naureskele, vaadi tai vähättele itseäsi. Kaverin kanssa harjoittelemalla tai itseä videoimalla voi oppia paljon.
Muista myös, että koko olemuksesi on osa neuvottelua, vaikka et sitä tiedostaisi. Valitse vaatteet, joissa tunnet itsesi itsevarmaksi mutta luontevaksi. Hallitse myös kehonkielesi: vältä esimerkiksi hermostuneita eleitä ja käsien pitämistä puuskassa.
5 Ymmärrä arvosi.
Palkkaneuvotteluihin kannattaa mennä rinta rottingilla mutta joustoa polvissa. Ole tietoinen omasta arvostasi äläkä myy työpanostasi liian halvalla. Työnantaja hakee osaavaa ja hyvää tyyppiä eikä sitä, jonka saisi halvimmalla.
Mieti valmiiksi kaksi palkkasummaa: hieman korkeampi kuin mitä uskoisit saavasi ja toinen hiukan pienempi, jonka olet myös valmis hyväksymään. Sano ensin ylempi ja sen jälkeen pysy hiljaa. Kestä hiljaisuus ja katso neuvottelukumppaniasi silmiin – näin luot vaikutelman siitä, että olet tosissasi.
Palkkaneuvotteluihin saat käyttökelpoista sanastoa Paranna palkkaasi -oppaasta, jonka löydät tästä linkistä.
Työttömyysturvalakiin tuli 1.1.2018 alkaen muutoksia, jotka vaikuttavat ansiopäivärahan saajiin. Työttömyysturvalain muutosten tavoitteena on lisätä työttömien aktiivisuutta työnhaussa.
Jäsentemme kannalta tämän ns. aktiivimallin suurin ongelma on se, ettei työtön voi omalla aktiivisellakaan työnhaulla välttyä työttömyysetuuden tason leikkaamiselta. Sen sijaan pääsemällä työllistymistä edistävään palveluun etuuden tason laskulta voi välttyä. Mallin toimimisen edellytyksenä on se, että tukena on palveluita, joiden avulla työtön voi olla aktiivinen, hakea töitä ja parantaa eri tavoin mahdollisuuksiaan työllistyä.
Uudistus on haasteellinen esim. ekonomeille, joista useimmalle omatoiminen työnhaku on arkipäivää. Nyt ainoat hyväksytyt mittarit ovat viranomaisten tarjoamat palvelut. On selvää, että eri aloilla ja alueilla työttömillä on erilaiset mahdollisuudet ehtojen mukaiseen työllistymiseen ja palveluiden saamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä omatoimisesta työnhaun mallista, ns. toista aktiivimallia. Akava on esittänyt ja Suomen Ekonomit tukee sitä näkemystä, että työttömyysturvaan suunniteltua toista aktiivimallia ei toteuteta, vaan sen olennaisin osa eli omaehtoinen työnhaku sisällytetään nykyiseen aktiivimalliin. Lakia aktiivimallista tulee muuttaa niin, että omaehtoisella työnhaulla voi välttyä työttömyysturvan alenemiselta.
Aktiivimallin käytännön soveltamiseen liittyy paljon epäselvyyksiä, sillä ministeriö ei ole vielä antanut yksityiskohtaisia soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä lakimiestemme tai IAET -kassan puoleen.
Myönteisenä asiana työttömyysturvalakimuutoksessa voidaan pitää sitä, että työttömyysetuuden maksupäivien määrä lisääntyy työttömyyden alkuvaiheessa, kun omavastuupäivät vähenevät seitsemästä viiteen. Työttömyysetuuden taso toisin sanoen kasvaa nykyisestä, jos työttömyys jää lyhytaikaiseksi. Siihen koko aktiivimalli lähtökohtaisesti pyrkii.
Me Suomen Ekonomeissa pyrimme omalla vaikuttamistyöllä ja Akavan tavoitteita tukien kehittämään aktiivimallia niin, että se vastaisi sille asetettuja tavoitteita ja tukisi paremmin jäseniämme.
Ekonomi, haluatko töitä? Avaa suusi ja ole rohkea. Ja ennen kaikkea: päivitä verkostosi ja luo uusia.
Jotkut meistä elävät niin kuin opettavat. Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpalan pääoppi on verkostojen tärkeys. Hän myös uskoo, että asiat johtavat toiseen ja sattumilla on suuri merkitys – niin kävi hänelle itsellekin.
Kauppatieteiden maisteri Parpala oli tehnyt pari vuosikymmentä koulutustöitä oman yrityksen kautta. Yrityksen lopettamisen jälkeen hän mietti tulevaisuuttaan.
”Tapasin sattumalta järjestössä työskentelevän ihmisen, johon olin tutustunut 20 vuotta aiemmin. Pyysin häneltä audienssia, jossa hän kertoisi järjestömaailmasta. Viikko sen jälkeen hän otti minut töihin kolmeksi viikoksi sairauslomasijaiseksi.”
Siitä se lähti: Parpala on nyt ollut seitsemän vuotta Ekonomien uravalmentajana.
Mahdollisuuksia on kaikkialla
Verkostojen merkitys työnhaussa on nykyään todella suuri. Työnhakijan ei pidä vain tyytyä olemassa oleviin verkostoihin, vaan rakentaa määrätietoisesti myös uusia.
Ihmiset aliarvioivat usein verkostojensa laajuuden. Vuosien mittaan voi kertyä satoja kontakteja, joista on hyötyä: lapsuudenystävät, entiset opiskelu- ja työkaverit, tuttavat niin omista kuin lasten harrastuksista sekä kaikenlaiset satunnaiset kohtaamiset.
”Omia verkostoja kannattaa käydä läpi. Joskus saattaa yllättyä, kuinka paljon LinkedInistä löytyy tuttuja mielenkiintoisista yrityksistä. Myös linkit heidän tuttaviinsa voivat viedä eteenpäin”, Parpala sanoo.
Oman aktiivisuuden tärkeys on kulunut klisee, mutta totta.
”Vinkki työpaikasta voi löytyä mistä tahansa tilaisuudesta tai koulutuksesta.”
Kontaktoi rohkeasti
Voiko verkostoja käyttää liikaa? Onko kiusallista, jos puolituntemattomat ihmiset vuosien takaa pommittavat viesteillä?
”No enpä ole sellaiseen törmännyt”, Parpala hymähtää.
”Jos sinä muistat vanhan tuttavan, todennäköisesti hänkin muistaa sinut.”
Heti ei kannata kuitenkaan käydä päälle tivaamalla työpaikkaa, vaan valita hienovireisempi tapa: pyydä kahville ja kerro, että haluaisit kuulla, mitä heidän toimialalleen tai mielenkiintoiseen yritykseensä kuuluu.
”Ihmiset ovat yleensä mairiteltuja, jos heihin otetaan yhteyttä alansa asiantuntijana. Vartti kahvittelua ei ole iso aika, ja ihmiset ovat kuitenkin aika auliita auttamaan.”
Työpaikat ovat somessa
Mitään tyypillistä tapaa löytää työpaikka ei ole enää olemassa. Perinteisen lehti-ilmoitusten osuus on enää 20–30 prosenttia, mutta niilläkin on paikkansa digipöhinän keskellä.
”Vastavalmistuneella ekonomilla se on ihan relevantti tapa löytää töitä. Mutta mitä kokeneempi ekonomi ja mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän työt löytyvät muita reittejä”, Parpala sanoo.
Some vahvistaa asemiaan. Parpalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 90 prosenttia paikoista tulee jakoon sosiaalisessa mediassa.
”Vaikka kyselyn mukaan työnantajat eivät meillä koe käyttävänsä somea, rekrytointikonsulteille se on ykkösväline. Siksi jokaisella ekonomilla pitää olla kunnollinen LinkedIn-profiili.”
Myös rekrykonsultteja kannattaa pyytää LinkedInissä kontaktiksi, sillä verkostoituminen on heidän työkalunsa. Ylipäätään aina kun tapaa mielenkiintoisen ihmisen, kutsu on syytä laittaa liikkeelle. Turhan häveliäisyyden voi karsia.
”Älä luota vain LinkedInin automaattiviestiin, vaan laita henkilökohtainen viesti. Fiksun yhteydenoton jälkeen kutsuttu voi päättää, ottaako hän sinut verkostoonsa vai ei.”
Parpala puhuu paljon myös henkilöbrändäyksestä. Erityisosaamista, vaikka harrastuksen tai muidenkin mielenkiinnon kohteiden kautta hankittua, ei kannata piilotella.
”Kerro juttuja, jaa ja kommentoi artikkeleita. Blogit ovat hyvä keino tuoda asiantuntijuuttaan esille. Tiedän tapauksia, joissa työnantaja on ottanut yhteyttä: Olemme seuranneet blogiasi, sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia. Haluatko tulla meille töihin?”
Töitä hyville tyypeille
Ekonomit ovat Arja Parpalan sanoin laaja-alaisia osaajia: ei ylettömän akateemisia, vaan tekijöitä ja näkijöitä, joilla on laajaa ymmärrystä yritystoiminnasta. Työtilanne on suhteellisen hyvä, ja uravalmentajaa ärsyttääkin kysymys ekonomien työttömyydestä.
”Miksi aina puhutaan työttömyydestä, kun työllisyysaste on kuitenkin 94 prosenttia?”
Työnhaussa on kaikkina aikoina tarvittu suhteita, mutta nekään eivät aina riitä.
”Hyvä tyyppi voi kuitenkin päästä mukaan rekrytointiprosessiin ja osoittaa taitonsa, kun osaa hyödyntää verkostojaan. Hyvät tyypit saavat aina töitä.”
