Opiskelijoille: Usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Päivittyvästä jutusta löydät kootusti vastaukset opiskelijoita askarruttaneisiin kysymyksiin koronavirustilanteeseen liittyen.


koronavirus UKK kyltereille

Koronaviruksen vuoksi lakeihin ja työehtosopimuksiin on tehty tilapäisiä muutoksia. Muutoksista kerrotaan alla olevissa vastauksissa.  Lisää tietoa työehtosopimuksiin sovituista muutoksista löydät YTN:n sivuilta. Koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja muutosten voimassaolosta löytyy myös täältä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kokosimme paljon kysyttyihin kysymyksiin vastauksia.

Miten rekrytointien ja työhaastattelujen käy? 

Töitä ja kesätöitä kannattaa hakea normaalisti ja haastatteluissa noudattaa työnantajan ohjeita. Ensi kesän varalle voi miettiä ”plan B:tä” jo nyt. Kylteriyhdyshenkilömme kokosivat siihen suuntaviivoja.

Kyllien PLAN B vinkit, jos töitä ei löydy:

  • Opiskelu (nosta opintolainaa ja opintotuet)
  • Kesäkandi/gradu
  • Oman yliopiston kesäopinnot
  • Avoimen opinnot 
  • Googlen sertifikaatit (Ads, Search)
  • Koodauskurssit
  • Vapaaehtoistyö
  • MOOC (Massive Open Online Course)

Voiko työnantaja perua työni koronatilanteen takia, jos töistä on jo sovittu? Entä voinko itse perua? 

Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista, joten työsopimus voi syntyä suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai ”hiljaisesti” (esim. tilanne, jossa määräaikaisuus päättyy, mutta työntekijä jatkaa tästä huolimatta työntekoa). Tehty työsopimus sitoo molempia osapuolia.

Koeaikapurku: Jos työsopimuksessa on sovittu koeajasta, työsopimusta ei voi purkaa koeajan perusteella ennen kuin työnteko on aloitettu. Et voi myöskään itse käyttää koeaikapurkua ennen töiden alkamista.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi tilapäinen muutos, jonka johdosta koeaikapurun voi tehdä lain mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria. Muutos tuli voimaan 1.4.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Lakimuutos ei koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kansaneläkelaitosta, Ahvenanmaan maakunnan hallitusta, evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa. Niissä työsuhteen koeaikapurkua ei voi tehdä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Purkaminen: Työsuhteen purkaminen päättyväksi heti on lain mukaan mahdollista vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan työnantajan puolelta pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Eli jos työsuhde puretaan, syiden tulee liittyä työntekijän moitittavaan menettelyyn. Tästä koronatilanteessa ei ole kyse. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä työsuhteen purkaminen ei siis ole sallittua. 

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Et voi myöskään itse purkaa työsopimusta koronaviruksen vuoksi.

Irtisanominen: Kesätyöt ovat tyypillisesti kestoltaan määräaikaisia työsopimuksia. Määräaikainen työsopimus ei pääsääntöisesti ole irtisanottavissa. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on mahdollista vain, jos työsopimuksessa on nimenomaan sovittu irtisanomisehdosta, jolloin määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa sovittua irtisanomisaikaa noudattaen. 

Jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, se voidaan irtisanoa jo ennen työnteon alkamista. Jos noudatettava irtisanomisaika on pidempi kuin se aika, joka on jäljellä työsuhteen alkamiseen, syntyy ylimenevältä irtisanomisajan osalta työntekijälle työntekovelvollisuus ja työnantajalle palkanmaksuvelvollisuus. Tässä tilanteessa työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia, että työsopimus päättyy jo aiemmin. 

Jos irtisanominen on edellä kuvatulla tavalla mahdollista, työntekijä ei tarvitse sopimuksen irtisanomiselle syytä. Työnantajalla puolestaan tulee olla lainmukaiset perusteet irtisanomiselle. Lisäksi yli 20 työntekijää työllistävän työnantajan tulee lähtökohtaisesti käydä yt-neuvottelut ennen kuin päätöksiä irtisanomisista tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä voidaan tehdä.

Koronaviruksen vuoksi lain mukaista takaisinottovelvollisuutta on pidennetty. Jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ja työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt, työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen. Yhdeksän kuukauden pituista takaisinottoaikaa sovelletaan silloin, kun työsopimus on irtisanottu lakimuutoksen voimassa ollessa eli 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko, takaisinottoaika on neljä kuukautta, tai, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, kuusi kuukautta.

Irtisanominen vai sittenkin lomauttaminen? Toinen kysymys on, onko irtisanominen ylipäätään oikea keino koronatilanteessa. Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi muutos, jonka mukaan määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä työntekijä. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria ja on voimassa 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksisen kirkko, työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Päättäminen sopimalla: Ennen työnteon aloittamista tai työsuhteen aikana työnantaja ja työntekijä voivat sopia niin määräaikaisen kuin toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen päättämisestä. Sopiminen vaatii kuitenkin molempien osapuolten yhteisen tahdon. 

Jos työsuhteen päättymisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, ei sovelleta rajoituksia, joita laki asettaa edellä mainituille koeaikapurulle, purkamiselle, irtisanomiselle tai lomauttamiselle. 

Työsuhteen päättämisestä sopimalla seuraa lähtökohtaisesti 3 kuukauden mittainen karenssi työttömyysturvaan. Karensseista päättää TE-toimisto.

Voiko kesätyöntekijän lomauttaa?

Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työsopimuslakiin on tehty koronaviruksen vuoksi muutos, jonka mukaan määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä. Lakimuutos koskee yksityistä sektoria ja on voimassa 1.4.2020–31.12.2020.

Jos työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksisen kirkko, työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Mitä vaihtoehtoja opiskelijalla on, jos joutuu lomautetuksi? 

Muun työn ottaminen lomautusajaksi vanhan työn ohelle: Jos sinut on lomautettu, lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Muun työn ottaminen voi tarkoittaa toisen työsuhteen lisäksi myös itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimimista. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Muuta työsopimusta tehdessään työntekijän tulee kuitenkin huomioida aikaisemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla. 

Työpaikan vaihto lomautuksen aikana: Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän 7 päivän aikana.

Huom. Jos olet vaihtamassa työpaikkaa kilpailijalle ja olet sopinut työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskevasta kilpailukiellosta, sen osalta on hyvä sopia kirjallisesti työnantajan kanssa, että työnantaja vapauttaa sinut kilpailukieltosopimuksesta. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että työntekijän irtisanoutuessa lomautuksen aikana ennen kuin 200 päivää on yhdenjaksoisesti kulunut lomautuksesta, kilpailukieltosopimus jää lähtökohtaisesti voimaan. Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen aikana vasta sen jälkeen, kun lomauttamisesta on kulunut yhdenjaksoisesti 200 päivää, työsuhteen katsotaan päättyneen todellisuudessa työnantajasta johtuvista syistä, jolloin kilpailukieltosopimus ei sitone.

Lomautus/irtisanominen ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha opiskelijoille ja valmistuneille: Jos kuulut työttömyyskassaan, voit saada lomautettuna ollessasi tai irtisanottaessa työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sen maksamisedellytysten täyttyessä. Jos sinut lomautetaan tai irtisanotaan, ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa ja tee ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaan.

Suomen Ekonomien jäsenet kuuluvat yleensä KOKO-kassaan (Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO). Huom. Jos teet töitä opiskeluiden aikana, kannattaa KOKO-kassaan liittyä jo opiskeluaikana.

Jos et kuulu mihinkään työttömyyskassaan, voit opiskelijana ja valmistuneena hakea tukea Kelasta. Ilmoittaudu ensin työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-palveluissa ja tee hakemus Kelaan.

Opintojen edistäminen ja opintotuki: Jos joudut lomautetuksi tai irtisanotuksi ja esimerkiksi muita töitä ei ole näköpiirissä, kannattaa selvittää mahdollisuudet tehdä opintoja eteenpäin tänä aikana. Yliopistoilla on esimerkiksi tarjolla monenlaisia kesäopintoja. Selvitä myös mahdollisuutesi saada opintotukea Kelasta.

Muut Kelan etuudet: Selvitä mahdollisuutesi saada myös muita Kelan myöntämiä etuuksia (esim. yleinen asumistuki, toimeentulotuki). Ole yhteydessä Kelaan.

Miten voin varautua jo opintojen aikana valmistumisen jälkeisen ajan yllätyksiin ja kuoppiin?

Vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta KOKO-kassassa jo opiskelujen aikana:

Opiskelijana voit turvata toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta jo nyt. Saattaa olla, että työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen. Tai työ voi olla tiedossa, mutta töiden alkamiseen saattaa olla aikaa muutama kuukausi opintojen päättymisestä ja jostain pitäisi saada toimeentuloa tässäkin välissä. Tai matkaan saattaa tulla yllättäviä mutkia, jos esim. työn löydyttyä työnantajasi vähentää väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttaa koko henkilöstön muutamaksi viikoksi tai jopa pidemmäksikin aikaa.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä. 

KOKO-kassan jäseneksi voit liittyä jo opiskelun aikana, kun olet liittymishetkellä palkkatyössä. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Jatkamalla valmistumisenkin jälkeen Suomen Ekonomien jäsenenä: 

Lakipalvelut käytössäsi: Suomen Ekonomien (alan edullisimpaan!) jäsenmaksuun sisältyvät liiton lakipalvelut (vrt. lakimiehen markkinahinta ~240 e/tunti​). Juristimme auttavat sinua luottamuksellisesti ja henkilökohtaisesti työelämän oikeudellisissa kysymyksissä kuten esim. yt-neuvottelutilanteissa, lomautuksissa, irtisanomisissa, työpaikan ristiriitatilanteissa sekä vuosilomiin, perhevapaisiin ja työaikoihin liittyvissä kysymyksissä. Autamme myös virkasuhdeasioissa ja erilaisten työelämään liittyvien sopimusten kanssa (esim. työ-, johtaja-, toimitusjohtaja- ja päättymissopimukset/eropaketit). Lisäksi neuvomme esimies- ja työnantaja-asemassa olevia jäseniämme työoikeusasioissa ja tarjoamme aloittavan yrittäjän neuvontaa. Eli kun tarvitset apua työoikeusasioissa, juristimme ovat puhelinsoiton tai ajanvarauksen päässä juuri sinua varten. 

Oikeusturva- ja vastuuvakuutukset turvanasi: Juristimme tarjoavat myös neuvotteluapua kiistatilanteissa työnantajan kanssa. Mikäli neuvottelut eivät tuota haluttua lopputulosta ja haluaisit viedä asiasi liiton ulkopuolisen asiamiehen avustuksella oikeuden ratkaistavaksi, käytössäsi on tietyin vakuutusehdoin liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus oikeudenkäyntikulujen korvaamista varten.

Työttömyysturvaneuvonta apunasi: Suomen Ekonomien jäsenmaksuun sisältyvät myös liiton työttömyysturvaneuvonnan palvelut. Luottamukselliset keskustelut työttömyysturva-asiantuntijamme kanssa auttavat sinua päätöksenteossa, kun pohdit työttömyysturvaasi liittyviä asioita.

Kattavampi turva jo opiskeluaikana? Juristimme neuvovat opiskelijajäseniämme työoikeusasioissa samalla tavalla kuin ekonomijäseniäkin. Opiskelijat eivät kuitenkaan kuulu liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa maksullinen (25 eur/vuosi) KylteriPlus-lisäpalvelupaketti, jolla voit laajentaa palveluvalikoimaasi missä tahansa opintojen vaiheessa. KylteriPlus-lisäpalvelupaketilla pääset muiden huikeiden etujen lisäksi myös liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Lue lisää täältä.

Sain harjoittelupaikan ulkomailta, mutta se peruttiin matkustuskiellon takia tilapäisesti. Nyt mietin, kannattaako allekirjoittaa sopimus toiseen paikkaan Suomeen vai ottaisinko riskin ja odottaisin matkustuskiellon perumista? 

Jos toiveissa on saada ylipäätään jotain työtä kesäksi niin kannattaa harkita Suomessa sijaitsevan paikan ottamista, mutta sovi tällöin ensin ulkomaisen työpaikan kanssa töiden perumisesta (mielellään sähköpostitse, jotta asiasta jää mustaa valkoisella). Jos sen sijaan haluat juuri tämän ulkomaisen harjoittelupaikan, voit jäädä seuraamaan tilannetta ja odottamaan matkustuskieltojen perumista, mutta tällöin riskinä on tilanteen mahdollisesti pitkittyessä se, että matkustuskiellot saattavat pysyä ja työt mennä kokonaan sivu suun tämän vuoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on varmasti hyvät ja huonot puolensa ja on henkilöstä kiinni, kumpi vaihtoehto on henkilölle mieluisampi.

Korvaako kukaan työntekijälle työvuorojen peruuntumista, jos esimerkiksi työt tapahtumassa on peruttu koronan takia? 

Tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti työvuorojen peruuntumisen syystä ja tilanteesta riippuen. Jos työnteko estyy työnantajan vastuun piirissä olevasta syystä, kuten esimerkiksi raaka-aineiden tai materiaalin toimituskatkoksista, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaansa esteen ajalta, ellei toisin sovita. Edellytyksenä on, että työntekijä on työnantajan käytettävissä ja valmiina työhön, jos on tarve. 

Työnantaja voi tällaisessa tilanteessa myös harkita työntekijän lomauttamista.

Mitä apua opiskelija voi saada liitosta ja kassasta? 

Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 

Työttömyysturvaneuvonta: Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvonta palvelee arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 273. 

Opintotuki ja Kelan etuudet: Opintotukeen tai Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa ole suoraan yhteydessä etuuden maksajaan eli Kelaan.

Urapalvelut: Luottamukselliset keskustelut (puhelimitse tai kasvokkain) uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin. Käytettävissäsi on myös erilaisia työvälineitä oman suunnan selkiyttämiseen ja keskustelujen tueksi.

Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu: Voit kysyä neuvoja uravalmentajiltamme ja jakaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kylterien kanssa. 

Kylteriyhdyshenkilö: Voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä paikkakuntasi kylteriyhdyshenkilöön, jos sinulla on mitä tahansa jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä. 

Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.

Korona vei kesätyön? Tilalle voi kehitellä vaikka mitä mielekästä

Vaikka et tänä kesänä pääsisi hankkimaan kokemusta kesätöissä, voit silti kehittää itseäsi ja osaamistasi näillä järkevillä vaihtoehdoilla.


Korona riisti monelta kesätyöpaikan, merkinnän CV:ssä, uudet opit ja kokemukset, ehkä jopa valmistumisen jälkeen valmiiksi pedatun työpaikan. Mitäs nyt sitten? Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Tutkinto-opiskelu: Suorita kesällä tutkintoosi sisällytettäviä opintoja, vaikkapa ylimääräinen sivuaine. 

Muu opiskelu: Tutki avoimen yliopiston ja kesäyliopiston vaihtoehdot. Rekrytointikonsultti suosittelee opiskelemaan etenkin viestintää, digitaitoja ja johtamiskykyjä tulevaisuuden työelämää varten.

Vapaaehtoistyö: Jos lukuvuoden päätteeksi opiskelu ei enää maistu, harkitse vapaaehtoistöitä. Vapaaehtoisena opit samoja tärkeitä työelämätaitoja kuin palkollisena. 

Muun alan työkokemus: Katso työpaikkailmoituksia avoimin silmin. Yksi kesä menee vaikka mansikkatilalla tai kuljetuspalvelutyöntekijänä. Kokemus asiakasrajapinnassa ei mene koskaan hukkaan. 

Yrittäjyys: Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi kevytyrittäjänä.  

Täsmävinkit omaehtoiseen opiskelukesään

Kuva: Pixabay

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.


opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

VERTAISTUKEA TARJOLLA KYLTERIEN KESÄTYÖPALVELUSSA

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Koronakriisin seurauksena nyt myös määräaikaisen kesätyöntekijän voi irtisanoa koeajalla tai lomauttaa, ja tämä näkyy kylterien kesätyörekrytoinneissa selvästi. Työelämän pulmatilanteisiin voi ja kannattaa alkaa varautua jo opiskeluaikana.


opiskelija istuu sängyllä lukemassa kirjaa

Koronaan liittyvien lakimuutosten ensisijainen tarkoitus oli työpaikkojen turvaaminen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.  

”Lomautus on työntekijälle aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, vaikka ei sekään varmasti mukavalta tunnu. Nyt kun ihmisiä lomautetaan isolla kädellä, se vaikuttaa vääjäämättä kesätöihinkin”, hän harmittelee. 

Suomen Ekonomien jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä kertoi, että korona on vaikuttanut kesätyösuunnitelmiin.

Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa 

Kesätyöntekijää muutokset koskevat siten, että nyt myös määräaikaisen työntekijän saa yksityisellä sektorilla lomauttaa toisin kuin yleensä. Toki lomauttamiselle täytyy edelleen olla peruste.  

Lisäksi työsuhteen voi purkaa koeaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. 

Opiskelijakin voi saada työttömyysturvaa 

Muutoksia tehtiin nopeasti myös työttömyysturvaan. Koska lomautusmahdollisuus laajeni väliaikaisesti määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautetuilla määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.  

Jos taas työsuhde puretaan työnantajan puolelta koeaikana, työntekijälle ei tule työttömyysturvan karenssia ja omavastuupäivät on poistettu. 

Kassan työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon.

Työttömyysturvaa lomautettu kesätyöläinen saa, jos hän on kassan jäsen ja ansiopäivärahan edellyttämä työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon. Poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että on tehnyt vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on viimeistään 3.7.2020.  

KOKO-kassa on ekonomien kassa 

Korkeasti koulutettujen KOKO-kassan jäseneksi voi siis liittyä jo opiskelun aikana, kunhan on liittymishetkellä palkkatyössä.  

Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa.

Salokannel suosittelee jäsenyyttä: ”Töiden ja opintojen limittyminen näyttää olevan melko yleistä etenkin opintojen ollessa jo loppusuoralla. Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa, ja se taas valmistautumista opintojen jälkeiseen työelämään.”

Kaikki alat eivät sukella 

Salokannel muistuttaa, että vaikka monen opiskelijan kesätyösuunnitelmat ovat kariutuneet, monella alalla on paikkoja edelleen tarjolla. Esimerkiksi finanssialan tilanne näyttää oleva kesätyöpaikkojen osalta kohtuullisen hyvä. 

Myöskään lomautus ei välttämättä tarkoita, että sen kesän työt menevät sivu suun. Lomautuksen ajaksi voi ottaa muun työn, kunhan se ei sisällöltään ole oman työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

Salokannel uskoo, että yritykset pyrkivät tarjoamaan paikkoja ja pitämään kiinni kesätyösopimuksista parhaan kykynsä mukaan.  

Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin.

”Jos töitä ei kuitenkaan löydy, kannattaa miettiä, voiko kesän hyödyntää vaikka edistämällä opintoja”, Salokannel ehdottaa, ja vakuuttaa:

”Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin. Sitä ei kannata murehtia.”

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Pixabay

VERTAISTUKEA TARJOLLA KYLTERIEN KESÄTYÖPALVELUSSA

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Näin onnistut työhaastattelussa – harjoittele ääneen ja mieti esimerkkejä

Työhaastattelussa rekrytoija pyrkii selvittämään soveltuvuutesi ja motivaatiosi haettavaan tehtävään. Toisaalta haastattelu on tilaisuutesi saada tietoa tehtävästä ja työnantajasta.



Työhaastattelu etenee useimmiten siten, että alussa kerrotaan organisaatiosta, työpaikasta ja sen vaatimuksista. Tämän jälkeen työnantaja haluaa tietää sinusta.

Ensimmäinen kysymys on hyvin usein: Kerro lyhyesti itsestäsi. Jäsennä etukäteen taustasi tiiviiseen muotoon ja valmistaudu kertomaan lyhyesti myös CV:ssäsi olevat asiat.

Varaudu siihen, että sinua voidaan haastatella eri kielillä. Tavallista on myös, että sinua pyydetään tekemään jonkinlainen työnäyte. 

Haastattelun lopuksi käydään yleensä läpi rekrytointiprosessin eteneminen ja aikataulu.

Näin valmistaudut viisaasti

  • Asetu työnantajan asemaan ja mieti, miksi palkkaisin itseni.
  • Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa vahvuutesi ja tapasi toimia ovat tulleet esille. Tarinat kiinnostavat myös haastattelijaa.
  • Valmistele kysymyksiä työnantajalle. Niiden avulla annat pätevän ja motivoituneen kuvan. Lisäksi voit selvittää, vastaako tehtävä odotuksiasi.
  • Harjoittele ääneen, koska sillä saat varmuutta esiintymiseesi.
  • Hanki ennen haastattelua mahdollisimman paljon tietoa hakemastasi tehtävästä ja työnantajasta.


Muista nämä haastattelussa

  • Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Keskity varsinaisessa haastattelutilanteessa keskusteluun ja muista, että jännittäminen on luonnollista ja sallittua.
  • Esittele itsesi reippaasti ja ystävällisesti. Siten luot hyvän ensivaikutelman.
  • Säilytä katsekontakti ja ota huomioon kaikki läsnäolijat.
  • Vastaa kohteliaasti ja totuudenmukaisesti, mahdollisimman konkreettisesti ja perustellen.
  • Siedä hiljaisuutta. Se antaa kaikille osapuolille aikaa ajatella.  
  • Hanki itsellesi tärkeät tiedot, jotta voit päättää, haluatko ottaa tehtävän vastaan, jos sitä tarjotaan sinulle. Selvitä myös työsuhteen ehdot. 
  • Selvitä lopuksi hakuprosessin seuraava vaihe.
     

Lue lisää:

Näin teet hyvän työhakemuksen

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Kylteri, avasimme sinulle uuden palvelun: löydä mielekäs kesätyö helpommin

Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.


kuvituskuva

Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. 

”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.


Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu

  • Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020
  • Jos sähköpostikutsu ei ole tavoittanut sinua 3.1. mennessä, voit ilmoittautua mukaan täällä.  
  • Palvelussa järjestetään livechatit

CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00
Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00
Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 
Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds

Lue lisää:

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Halu ja paine päästä oman alan kesätöihin on kyltereiden parissa kova. Kesätöitä haetaan ahkerasti samalla, kun kalenteri pullistelee kursseja ja opiskelutehtäviä. Rekryprosesseissa on seikka, joka hämmästyttää kyltereitä: miksi työnantajat eivät käytä mahdollisuutta työnantajamielikuvan rakentamiseen?


kuvituskuva

Eivätkö kesätyörekrytoijat tiedä tai muista, millaisen kiireen ja paineen keskellä etenkin maisterivaiheen opiskelijat painivat? Tätä miettii Tuovi Hämäläinen, 24, joka tekee LUT-kauppakorkeakoulussa kansainvälisen markkinoinnin maisteriopintoja.

”Kesätöiden hakeminen puhututtaa meitä opiskelijoita paljon, kun se tuntuu niin stressaavalta. Prosesseissa on jotain pielessä, koska ne ovat niin pitkiä ja työläitä. Monesti esimerkiksi videohakemus vaaditaan jo ihan alkuvaiheessa”, Hämäläinen sanoo.

Moni opiskelija tekee pitkää päivää opintojen parissa. Työnhaku vie illat ja viikonloput, jolloin palautumisaika jää vähiin.

Omat kesätyönsä Hämäläinen on löytänyt harrastuksen kautta. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Ilosaarirock-festivaalin vip-koordinaattorina. Hän aloitti organisaatiossa 16-vuotiaana vapaaehtoistöissä. Myöhemmin hän pyysi pomoaan suosittelijaksi oman alan kesätyöhakemuksia varten, mutta pomo tarjosikin hänelle koordinaattorin pestiä. 

Hämäläinen työllistyi siis niin sanottuun piilotyöpaikkaan ja vältti kiivaan hakurumban. Hän oli samaan aikaan edennyt muutamassa kesätyöhaussa alkukarsinnasta eteenpäin, mutta luopui niistä ja valitsi tutut festarit. Tällä hetkellä hän toimii Ilosaarirockin osa-aikaisena projektipäällikkönä.

Ensin haetaan kiireellä, sitten kukaan ei vastaa

Ellen Vinkvistille, 22, on kertynyt oman alan kesätyökokemusta Lappeenrannan Energialla myyntineuvottelijana sekä kansainvälisessä logistiikkayhtiö Dachser Logisticsilla laskutuksessa. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sähköyhtiö Väreessä. Vinkvist opiskelee LUTissa kansainvälisen markkinoinnin maisteriohjelmassa. 

Vinkvistin kesätyöpaikat ovat olleet erilaisia kuin ne, joihin hän ajatteli fuksina työllistyvänsä. Hän on havainnut, että kiinnostavia tehtäviä on myös siellä, mistä ei heti hoksaa etsiä. 

Kesätyönhaussa kehittyy Vinkvistin mukaan harjoittelemalla. Vaikeinta on ollut löytää hakemiseen aikaa. Avoinna olevaan kiinnostavaan paikkaan tulee paine hakea heti.

”Keväällä on paljon koulujuttujakin, ja sitten stressaa sitä kesätöiden hakemista. Että jos en hae nyt, joku muu hakee tänään. Niitä varmasti priorisoidaan, jotka hakevat heti, vaikka hakuaikaa olisi jäljellä”, hän sanoo. 

Vinkvist ihmettelee, miksi iso osa työnantajista hoitaa kesätyöhakuun liittyvän viestinnän huonosti.

”40 prosenttia työnantajista ei ikinä vastaa mitään. Hakijoita on iso joukko, ja jos 90 prosentille jää huono fiilis tiedotuksesta, se vaikuttaa firman maineeseen todella paljon. Työnantajille toive, että tiedotukseen kannattaa panostaa, sillä iso merkitys.”

Älä hakkaa päätä seinään, löydä kesätyöpaikka helpommin

Suomen Ekonomit avaa opiskelijajäsenille pian uuden kesätyönhaun sparrauspalvelun, joka toimii digitaalisesti. Palvelussa on faktaa, harjoituksia, esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat valmentavat kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Suomen Ekonomit pyrkii myös saamaan rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet sekä kesätöitä etsivät kylterit löytämään toisensa. 

”Haluamme, että jokainen kylteri voi saada mielekkään kesätyön. Meillä on ekonomiyhteisö, jonka eri osapuolet voivat olla hyödyksi toisilleen”, Kurki toteaa. 

Rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet voivat ilmoittaa Suomen Ekonomien LinkedIn-ryhmässä kyltereille sopivista kesätyöpaikoista. Kylterijäsenet saavat joulun jälkeen henkilökohtaisen kutsun uuteen kesätyönhaun digipalveluun.

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds


Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.


Rintala Susanna
Työttömyysturva-asiantuntija
p. +358201299273
Työttömyysturvaneuvonta puh. 020 693 273 arkisin 9-12 ilman ajanvarausta

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.   Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.   Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.   Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.   Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. KOKO-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1088 €/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1260 €/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1390 €/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen

Faktoja ansiopäivärahasta

KOKO-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 236 €/kk (2020).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat tiedot tai lähettämällä sähköpostia jasenpalvelu@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.   *IAET-kassan brändi uudistui tänä keväänä. Kassan uudeksi nimeksi tuli 1.4. 2019 alkaen Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Nimenmuutos ei aiheuta nykyisille jäsenille mitään muutoksia etuus- ja jäsenasioissa.