”Työpaikkailmoituksessa ei kerrota, että työnantaja ei aio maksaa palkkaa” 

KTM-opiskelijoiden ikävät kokemukset kesätöistä ja työharjoitteluista hämmästyttävät. Miksi juuri tiettyjen alojen yritykset jättävät nuoret työntekijät eriarvoiseen asemaan? Taustalta paljastuu kaksi työehtosopimuksiin liittyvää epäkohtaa.


Peräti 10 prosenttia KTM-opiskelijoista saa kokopäivätyöstä palkkaa alle 1 500 euroa kuukaudessa. Suomen Ekonomit halusi asiasta lisätietoa ja avasi alkuvuodesta palvelun, jossa opiskelijat saivat kertoa palkkakokemuksistaan.

Palveluun saapuneiden ilmoitusten perusteella ongelmia näyttää olevan erityisesti aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Esille nousivat etenkin viestintä-, media- ja mainostoimistot sekä markkinoinnin tehtävät yleisesti.   

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä palkoille tapahtuu, jos työehtosopimusta ei ole. Jos yritykset eivät ole halukkaita sitä tekemään, pitäisikö lainsäädäntöön saada tarkempia kirjauksia palkoista?, kysyy Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel. 

Ongelmia näyttää olevan aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta, ja aloilla, joiden työehtosopimus ei koske kesätyöntekijöitä.

Myös pankki- ja vakuutusalalta kerrottiin useita negatiivisia palkkakokemuksia. Siellä työehtosopimukset eivät koske kesätyöntekijöitä. Salokanteleen mielestä nuorten jättäminen eriarvoiseen asemaan on erittäin huonoa imagon rakentamista koko finanssialalle. 

Työkokemus on kaikki kaikessa – ja yrityksissä tämä tiedetään

Opiskelijoiden kokemuksia yhdisti se, että pientä palkkaa perusteltiin yleensä opiskelijastatuksella. Salokanteleen mielestä tämä on väärä lähtökohta palkan määrittämiselle.   

– On selvää, että opiskelijan ei tarvitse saada samaa palkkaa kuin kokeneen konkarin, mutta on törkeää, että opiskelija-asemaa käytetään tällä tavalla hyväksi. Palkan tulee ensisijaisesti perustua tehtävän vaativuuteen eli siihen, mitä tekee. 

Opiskelijoiden kertomusten mukaan monissa harjoittelu- ja työpaikoissa teetetään asiakkaalta laskutettavaa työtä – jopa täysin samaa työtä kuin muut työntekijät tekevät – mutta vain pienemmällä palkalla. 

”Yritys maksaa 500 € kuukaudessa, vaikka työ on ihan normaalia vastuullista työtä. Ottavat aina uudet harjoittelijat harjoitusjakson päätyttyä. Tätä on jatkunut jo vuosia.” 

Yritykset hyödyntävät myös sitä, että osalle opiskelijoista työharjoittelu on pakollinen osa tutkintoa. 

”Palkkaus omassa tiimissäni oli 1 000 euroa kuukaudessa täysipäiväisestä harjoittelusta. Yrityksen tarpeeseen etsitään aina uusia harjoittelijoita, ja toisaalta kysyntää harkkapaikoille ilmeisesti kyllä löytyy erityisesti amk-opiskelijoiden keskuudessa, sillä työharjoittelu on monille heistä pakollinen osa tutkintoa ja edellytys valmistumiselle.” 

Monen työnantajan silmissä arvokas työkokemus kompensoi kehnoa palkkaa. Näin ajatteli myös moni opiskelija, mutta elämisen kustannukset oli otettava huomioon. 

”Hain yritykseen harjoittelijaksi ja minulle soitettiin, että haluaisinko tulla haastatteluun. Olin tosi riemuissani, koska kyseessä oli iso kansainvälinen firma ja ensimmäinen alan työkokemus olisi ihan superhyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Palkka olisi ollut 800 euroa kuukaudessa. Tämä ei ollut ok, koska minun olisi pitänyt muuttaa Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulla 800 euroa ei välttämättä kattaisi edes vuokraa. Palkkaus oli siis mahdoton.” 

Härskeimmissä tapauksissa harjoittelu oli ollut täysin palkaton. 

”Työpaikkailmoituksessa ei kerrota rehdisti, että työnantaja ei aio maksaa palkkaa ollenkaan. Asia tuotiin esiin vasta kun minuun oltiin yhteydessä. Syynä kysyessäni oli se, että aina aiemminkin on saatu joku työhön ilman korvausta.” 

”Meille junior-tason työntekijöille on sanottu suoraan tiimin johtajan toimesta, että tätä ei tehdä rahan takia. Jos ei halua olla täällä, niin tulijoita on.” 

Riku Salokannel on ollut yhteydessä muutamiin yrityksiin, jotka olivat saaneet useampia negatiivisia mainintoja. 

– Osa yrityksistä on suhtautunut palautteeseen ymmärtäväisesti ja halunnut lähteä etsimään ratkaisua, mutta kyllä muutaman yritysjohtajan käytös on ihmetyttänyt. Vaikka ongelma ei ole laaja, nämä yksittäisetkin tapaukset on kitkettävä pois, Salokannel toteaa. 

Suomen Ekonomit tutkii vuosittain jäsentensä palkkoja ja kesätyöpalkkoja, sekä tekee niiden perusteella alkupalkkasuositukset ja kesätyöpalkkasuositukset.

Lisätietoja:

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Hei kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö osa-aikaisesti töitä opiskeluiden ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan tsekkaa olennaiset alta.


 

Heiska Sarianna
Työsuhdejuristi / Työsuhdeneuvonta, yksityinen sektori
p. 020 693 200

Mikä KOKO-kassa?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa, mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa muun muassa työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen esimerkiksi liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

KOKO-kassan jäsenmaksu on 63 € / vuosi (v. 2022). Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu siis maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 741 €/kk (v. 2022). Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista (v. 2022):

  • 838 €/kk, jos palkka 1000 €/kk
  • 1269 €/kk, jos palkka 2000 €/kk
  • 1700 €/kk, jos palkka 3000 €/kk
  • 1993 €/kk, jos palkka 4000 €/kk
  • 2184 €/kk, jos palkka 5000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3 kk + 3 kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18 h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18 h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsensovelluksessa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Kuinka löytää kesätyöpaikkoja piilosta?

Kesätyöhakujen kuumin sesonki on meneillään. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan markkinoi työpaikkojaan julkisesti eikä ole tavatonta, että lomatuuraajia rekrytoidaan vielä kesän kynnykselläkin. Tarve apukäsille syntyy työpaikoilla nopeasti, joten sinnikkäällä ja nokkelalla verkostoitumisella kesätyöpaikka saattaa löytyä kiven alta. Näiden askelten avulla helpotat urakkaasi.


1. Luo pitch-puhe jonkin liiketoiminnan operaatioihin liittyvän kulman ympärille

Ekonomit työllistyvät urallaan asiantuntijatehtäviin, joten tiettyihin osa-alueisiin erikoistuneet opiskelijat voivat saada heti kättelyssä etulyöntiaseman generalisteihin verrattuna. Valitse selkeä liiketoiminnan operaatioihin liittyvä kulma mihin profiloitua.

Puhuttele itseäsi rohkeasti asiantuntijana opiskelijan sijaan. Käytä vaikka edellisen työpaikkasi titteliä, jos se sopii kontekstiin, kuten tässä hakemuksessa erään mainostoimiston trainee-paikkaan:

“Olen 25-vuotias viestintäkoordinaattori ja etsin työuralleni lisäkokemusta digitaalisesta markkinoinnista sosiaalisessa mediassa. Tarjoamanne Some trainee -paikka vaikuttaa loistavalta tilaisuudelta toteuttaa tavoitteitani. Digitaalinen markkinointi sosiaalisessa mediassa kiinnostaa minua, koska ympäristönä some tarjoaa tarkemman katsauksen ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja niihin liittyviin ilmiöihin. Tavoitteenani on oppia tutkimaan sekä analysoimaan somesta saatavaa dataa ja sen myötä oppia hyödyntämään sitä mainonnassa.”

Kerro konkreettisten esimerkkien avulla mitä sellaista olet saanut aikaan, mikä tukee työtehtävissä onnistumista.

Kerro konkreettisten esimerkkien avulla mitä sellaista olet saanut aikaan, mikä tukee työtehtävissä onnistumista. Pohdi lisäksi, mitkä asiat ja ilmiöt motivoivat oppimaan lisää alasi liiketoiminnasta ja yrityksistä. Tämä ajatustyö – yhdistettynä siihen mitä osaat – auttaa kirkastamaan rekrytoijalle sinussa piilevän potentiaalin.

2. Hanki suosittelijoita, mentoreita ja palautetta

Paras tapa kehittää itseään on pyytää palautetta ja sparrausapua kokeneemmilta. Tee inventaario entisistä työkavereistasi ja esihenkilöistäsi. Vaikka vanha kontakti ei pystyisi tarjoamaan apuaan oman alan kesätyöpaikan metsästyksessä, voit aina pyytää heitä kirjoittamaan suosittelutekstin LinkedInissä tai toimimaan suosittelijana työnhaussa.

Tee inventaario entisistä työkavereistasi ja esihenkilöistäsi.

Monet yliopistot ovat rakentaneet kattavat alumniverkostot opiskelijoidensa urakehityksen tueksi. Alumneilla on aito halu auttaa ja jakaa vinkkejä, millaisia taitoja kannattaa hankkia ja keneen kannattaa tutustua edetäkseen alalla.

Mentorit ovat työelämän ammattilaisia, jotka jakavat tietoa, opastavat ja tsemppaavat työelämässä navigoimiseen. He auttavat esimerkiksi asettamaan uratavoitteita ja löytämään työtilaisuuksia omien verkostojensa kautta. Mentorointi on kahden ihmisen välinen yhteistyösuhde, joten periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä mentoriksi. Tunnetko henkilön, jolla on mielestäsi kiinnostava ura tai työpaikka? Apua etsintään tarjoavat lisäksi Suomen Mentorit ja Yrittäjien Mentorisi.fi.

Kannattaa myös pitää yhteyttä opiskelukavereihin. Tutut kurssikaverit ja ainejärjestöaktiivit ovat saattaneet työelämään siirtyessään tutustua henkilöihin, joiden tapaamisesta voi olla sinulle hyötyä. Monet ovat saattaneet päästä vaikuttamaan työnantajiensa rekrytointeihin tai jopa tekemään niitä itse.

3. Rakenna someprofiilisi luomasi pitchin ympärille

Some voi olla kätevä työkalu kertoa urastasi ja ammatillisista vahvuuksistasi. Markkinoinnin parissa työskentelevät voivat rakentaa oman portfolionsa monella palvelulla kuten Behance, Pinterest, Flickr tai Vimeo. Oletko rahoitusalan opiskelija, jolle numeroiden ja kaavojen pyörittely Excelissä onnistuu silmät sidottuna? Ei ole hullu idea perustaa YouTube-kanavaa, jolle julkaiset tutoriaaleja.

Persoonalliset ja ammattimaiset portfoliosivut ja someprofiilit kertovat osaamisesta enemmän kuin CV tai työhakemus. Tärkeintä on, että ne tukevat asiantuntijakulmaasi mahdollisimman hyvin.

Persoonalliset portfoliosivut ja someprofiilit kertovat osaamisesta enemmän kuin CV.

Muista myös pyytää LinkedInissä suositteluja aiemmilta esihenkilöiltäsi, kollegoiltasi, mentoreiltasi tai keneltä tahansa, jonka mielipiteellä uskot olevan väliä tulevaisuutesi kannalta. Ota rohkeasti yhteyttä sinua eniten kiinnostaviin yrityksiin.

Kun olet luonut vakuuttavan pitch-puheen, pyytänyt suosittelijoita ja rakentanut ainakin LinkedIn-profiilisi näiden ympärille, olet valmis ottamaan yhteyttä työnantajiin. Sanotaan, että avoimet hakemukset tuottavat harvoin tuloksia. Avointen hakemusten etu kuitenkin on, että voit itse päättää, millä tavoin tuot itsesi firman tietoisuuteen – skippaa tylsät hakemuskirjeet ja CV:t! Tee vaikka itsestäsi videoportfolio ja jaa sitä yksityisviestillä alan kiinnostavimmille asiantuntijoille pitch-puheesi, someprofiiliesi ja uratavoitteidesi säestämänä. Jäät takuuvarmasti mieleen! Mikäli et saa vastausta, älä lannistu vaan palaa asiaan kuukauden parin kuluttua (vältä kuitenkin spämmäämästä vastaanottajia). Työpaikka löytyy kiven alta, jos etsit oikeasta paikasta oikeaan aikaan.

Edellä mainittujen vinkkien avulla ja sinnikkyydellä pääset varmasti tavoitteeseen. Voithan aina myös tilata aTalentin työpaikkavahdin. Se tuo sinulle sopivimmat työpaikat sähköpostiisi muutaman klikkauksen ulottuville.

Teksti: Mikko Matikka, aTalent

Opiskelija, liity KOKO-työttömyyskassaan

Kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan lue työttömyysturvasta jo nyt.


Työttömyyskassan jäsenyys on kuin vakuutus.

Mikä KOKO?

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, johon kuuluu noin 230 000 korkeasti koulutettua palkansaajaa mukaan lukien ekonomeja sekä kauppatieteiden opiskelijoita.

KOKO maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa mm. työttömyyden ja lomautuksen ajalta. Lisäksi KOKO maksaa jäsenilleen mm. liikkuvuusavustusta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pidemmän työmatkan päästä.

Miksi minun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana?

Sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä, ja varsin pienellä rahallisella panostuksella voit saada merkittävää hyötyä kiperässä tilanteessa.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun voi olla vielä aikaa opintojen päättymisestä. Lisäksi työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.

Kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi – myös se kaikista erinomaisin ja korvaamattomin työntekijä. Koronavuosi on sen viimeistään osoittanut. Tällöin oman talouden pelastus voi olla se, että on ollut työttömyyskassan jäsen jo opiskeluaikana.

Työuran alussa on usein määräaikaisia työsuhteita, jolloin lyhyellekin työsuhteiden väliselle työttömyysjaksolle voi saada turvaa kassasta. Asiantuntijoiden rekrytointiprosessitkin saattavat olla pitkiä, jolloin ansiosidonnaisella voi hakea rauhassa koulutusta vastaavaa työtä.

Työttömyyskassan jäsenyys on siten kuin vakuutus. Kukaan ei toivo turvaa tarvitsevansa, mutta sen on hyvä olla olemassa, jos jotain sattuisikin. Kuten vakuutustakaan ei voi ottaa vahingon jo tapahduttua, kassaankaan ei voi liittyä takautuvasti. Harmillisen usein kassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Paljonko jäsenyys maksaa?

Vuonna 2021 KOKO-kassan jäsenmaksu on 66 €. Työttömyyden kohdatessa jäsenmaksu maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin. Kassan jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen.

Millaista vastinetta voin saada kassan jäsenmaksulle?

Vertailun vuoksi työttömyyskassaan kuulumaton työtön voi saada Kelan peruspäivärahaa 726 €/kk. Peruspäiväraha on kaikille sama riippumatta tuloista.

Sen sijaan työttömyyskassaan kuuluva työtön voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista:

  • 830 €/kk, jos palkka 1 000 €/kk
  • 1 260 €/kk, jos palkka 2 000 €/kk
  • 1 690 €/kk, jos palkka 3 000 €/kk
  • 1 967 €/kk, jos palkka 4 000 €/kk
  • 2 158 €/kk, jos palkka 5 000 €/kk

Milloin voin liittyä KOKO-kassan jäseneksi? Milloin kannattaa liittyä?

Voit liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana, kunhan olet liittymishetkellä palkkatyössä. Työ voi olla toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokoaikainen tai osa-aikainen.

Kylterin kannattaa liittyä KOKO-kassaan kannattaa heti, kun tämä on työsuhteessa, josta työssäoloehtoa kertyy. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä (yli 18 h/vk) niin, että olet samalla KOKO-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Mitkä ovat ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytykset? Millainen työ kerryttää työssäoloehtoa?

Sitten kun päätoimisen opiskelijan ajat ovat takana päin ja tarve ansiosidonnaiselle päivärahalle tulisi, ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassan jäsenyysaikana on tullut työskennellä työsuhteessa vähintään 26 sellaista viikkoa, jonka aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen tai 1 252 euroa kuukaudessa.

Työssäoloehdon tulee tavallisesti täyttyä 28 kk tarkastelujakson sisällä, mutta sitä voidaan pidentää enintään 7 vuotta, kun on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (mm. opiskelu). Tämä tarkoittaa sitä, että jos liityt kassaan nyt, liittymisen jälkeiset opiskeluajan työt voidaan huomioida työssäoloehtoon.

Pitääkö työssäoloehto kerryttää yhdestä työsuhteesta? Pitääkö koko ajan olla yli 18 h viikkoja?

Työssäoloehtoa ei ole pakko kerryttää yhdestä työsuhteesta, vaan sen voi kerryttää useammasta työstä eri työnantajilla. Työssäoloehto voi siten täyttyä esimerkiksi:

  • kesätyöt: kaksi kesää 3kk+3kk
  • osa-aikatyö: 6 kuukautta vähintään 18h/vko
  • tarvittaessa töihin kutsuttava: huomioidaan viikot, joilla työtä vähintään 18h

Kaikkien viikkojen ei siis tarvitse olla yli 18 h viikkoja, vaan väliin voi jäädä myös alle 18 tunnin viikkoja, mutta vain yli 18 h viikot kerryttävät työssäoloehtoa.

Jos kesätyö on virallisesti harjoittelu, täyttääkö se työssäoloehdon?

Nimike (harjoittelu, kesätyö) ei ole ratkaiseva vaan se, onko työsuhteessa. Jos on työsuhteessa ja tekee riittävästi tunteja, se kerryttää työssäoloehtoa.

Miten liityn KOKO-kassaan?

Liittyminen tapahtuu Ekonomien jäsenpalvelussa. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien. Säilytä kaikki työsopimukset, palkkalaskelmat ja työtodistukset.

  • Jos olet jo toisen työttömyyskassan jäsen, voit vaihtaa KOKO-kassaan. Kerrytetty työssäoloehto säilyy.

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Ekonomien kesätyöpalvelusta oli paljon hyötyä työnhaussa”

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kauppatieteiden opiskelija Jenna Tapiola, 23: ”Kesätyöpalvelusta ja uravalmennuksesta oli hyötyä työnhaussa”

Maisteriopintojaan tekevä Jenna Tapiola sai apua työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen kylterien kesätyöpalvelusta. Myös Ekonomien uravalmentajan neuvoista oli hyötyä, kun Jenna pitkästä aikaa oli hakemassa työtä.


“Kesätyöpalvelusta löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Muistatko vielä, kun vuosi sitten kaikki oli toisin? Korona ei ollut muuttanut monia asioita, ja opinnotkin sujuivat entiseen, tuttuun tapaan.

Joensuussa kauppatieteitä opiskeleva Jenna Tapiola oli alkuvuodesta 2020 viimeistelemässä kandiopintojaan ja mietti samalla tulevan kesän työpaikkaa. Monena aiempana kesänä hän oli ollut samassa työpaikassa, jonne ei ollut enää edes tarvinnut hakea. Tällä kertaa Tapiola päätti kuitenkin pyrkiä johonkin muualle.

”Aloin alkuvuodesta pitkästä aikaa hakea töitä, eikä minulla ollut enää niin hyvässä muistissa, millaisia työhakemuksen ja ansioluettelon pitäisi olla.”

Koronasta ei vielä ollut tietoa, kun hän aloitteli työnhakua. Tilanteen muuttuessa työn löytyminen alkoi jännittää enemmän. Vuodesta tuli erilainen kuin muista.

”Olin kuullut monelta, että työnantajat olivat soittaneet ja pahoitelleet, kun eivät pystyneetkään tarjoamaan työtä. Sovittuja paikkoja oli peruttu tai työsopimusten pituutta lyhennetty.”

Tapiola arveli hyvien neuvojen olevan tarpeen.

”Palvelusta löytyi hyviä vinkkejä”

Samaan saumaan osui avautumaan verkkopalvelu, joka osoittautui Jenna Tapiolalle loistavaksi avuksi. Suomen Ekonomit halusi auttaa kyltereitä kesätyönhaussa ja avasi opiskelijoille digipalvelun täynnä vinkkejä ja tukea kesätyörumbaan.

Jenna Tapiola tutustui Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -sivustoon ja hyödynsi sitä monella tavalla.

”Sain paljon hyviä neuvoja työnhakuun. Sieltä löytyi esimerkiksi vinkkejä, kuinka löytää piilotyöpaikkoja ja kuinka hakea sellaisia.”

Hyödylliseksi hän kiittää myös palvelun osiota, josta löytyi hakemus- ja CV-pohjat. Molemmista oli iloa, kun Tapiola muokkaili omaa työhakemustaan ja ansioluetteloaan.

Uravalmentajien digipalveluun laatimat sisällöt olivat muutenkin hyödyksi. Tapiola oppi niistä muun muassa, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä siihen ja ansioluetteloon tulee sisältyä. Apua omiin pulmakohtiin sai kysyttyä lisäksi digipalvelun chatista.

”Uravalmentaja opasti tiivistämään”

Tapiola muisti myös nähneensä Suomen Ekonomien mainoksia uravalmentajan palveluista ja kysyi niistä lisää yliopiston kylteriyhdyshenkilöltä.

”Hän kertoi, että uravalmennusta voi käyttää opiskelijanakin, jos ostan KylteriPlus-palvelun. Hankin sitten KylteriPlussan ihan uravalmennusta varten.”

Tapiolan mielestä 25 euroa oli pieni raha siitä, että on parempi mahdollisuus saada töitä. Ottaessaan yhteyttä Ekonomien uravalmennukseen hän oli laatinut kiinnostavaan työpaikkaan hakemuksen, mutta kaipasi sille ammattilaisen katsetta ja arviota. Tapiola lähetti hakemuksen ja ansioluettelonsa Ekonomien uravalmentajalle Eva Furuhjelmille.

”Aloimme niitä parantelemaan ja pohdimme tilannettani puhelimessa. Kävimme paperini vielä uusittuina toiseen kertaan läpi. Tuli paljon itsevarmempi olo, kun tiesi, että ammattilainen on katsonut paperini, eivätkä ne ole mitään pilipalijuttuja. Eva opasti myös työtehtävien konkretisoimista ja hakemuksen tiivistämistä. Hän neuvoi, että lukijaa ei pidä kuormittaa liikaa.”

Jenna Tapiola käytti hakemusta muihinkin paikkoihin, joita oli avoimena. Kevään aikana hän lähetti lähes parikymmentä hakemusta avoinna olleisiin työpaikkoihin.

”Koskaan ei voi olla liian hyvin valmistautunut”

Vaivannäkö kannatti, sillä Tapiola sai useampia haastattelukutsuja ja haastattelujen jälkeen parikin työtarjousta. Hän tarttui niistä toiseen, tehtävään Metsä Woodin Customer service centerissä.

”Olin miettinyt, että olisi kiva päästä työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä, mutta olin epäillyt kielitaitoani. Asiakkaat ja myyjät olivat ulkomaalaisia, joten meilikeskustelut käytiin englanniksi. Olin ylpeä, kun pärjäsin hyvin.”

Metsä-Woodilla olisi pidetty hyvä kesätyöntekijä pidempäänkin, mutta viiden kuukauden pestin jälkeen hän kuitenkin ajatteli, että opinnot pitää hoitaa ensin alta. Kesätyön jälkeen Tapiolan koronasyksy on kulunut opiskellessa kotona. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisteriopinnot hän aikoo saada valmiiksi keväällä 2022.

Kesätyönhaku on taas käynnistymässä, ja Jenna Tapiola kertoo, että saattaa hyvinkin ottaa uudestaan yhteyttä Ekonomeihin. Tällä kertaa hän voisi kysyä vinkkejä työhaastattelussa onnistumiseen.

”Siihen ei voi olla koskaan liian hyvin valmistautunut. Uskon, että sitäkin olisi hyvä käydä ammattilaisen kanssa läpi.”

Tulevaisuuteensa hän suhtautuu koronapandemiasta huolimatta valoisasti. Tapiola uskoo, että ekonomeilla on paljon työmahdollisuuksia, vaikka kilpailu on kiristynyt.

”Ainakaan vielä minua ei huoleta. Uskon ja tahdon uskoa, että ekonomeja tarvitaan aina.”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: Klavdia Parkkonen

Mitä kesätyöläiselle pitäisi maksaa? Katso tuore kesätyöpalkkasuositus ja mitä kylteri tienasi viime kesänä

Suosituksemme kauppatieteiden opiskelijoiden kesätyöpalkoista on jälleen julkaistu. Mukana on myös suositus vastavalmistuneen alkupalkasta sekä gradupalkasta tai -palkkiosta.


Viime kesän aiempaa huonommasta kesätyötilanteesta huolimatta kauppatieteiden opiskelijoiden keskimääräiset kuukausiansiot kasvoivat viime vuodesta. Samaan aikaan vuositulot kuitenkin laskivat.  

Nais- ja mieskylterit ehtivät tienata vuositasolla saman verran: molemmilla sukupuolilla vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Vuosiansioiden mediaani oli 10 000 euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 11 000 euroa.  

Sukupuolten välisessä kuukausipalkkavertailussa tapahtui mielenkiintoinen heilahdus: Vuonna 2019 naiskylterit tienasivat kesätöistään keskimäärin enemmän kuin miehet. Miesten mediaanipalkka oli tuolloin 2 100 euroa ja naisten 2 149 euroa. Tänä vuonna miehet ottivat selvän etumatkan naisiin. Miesten mediaanipalkka oli 2 200 euroa ja naisten 2 100 euroa.  

Huomattavasti kasvanut ero voi selittyä sillä, että Kylterien kesätyökyselyyn osallistuneista naisista todella suuri osa työskenteli viime kesänä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä, joissa palkkaus ei ole kovin korkea.  

Nämä tekijät nostivat kesäpalkkaa 

Pääkaupunkiseudun kesätyöläiset ansaitsivat keskimäärin huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa työskennelleet kylterit. Pk-seudulla mediaanipalkka oli 2 205 euroa ja muualla Suomessa 2 060 euroa.  

Kerätty opintopistemäärä nosti palkkatasoa. Alle 120 opintopistettä suorittaneiden mediaanipalkka oli 2 046 euroa ja yli 220 opintopistettä suorittaneiden 2 359 euroa.  

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa aiempaa enemmän.

Omaa koulutusta vastaavan työn tekeminen näkyi myös tilipussissa. Kyltereiden, joiden kesätyö vastasi erinomaisesti koulutusta, mediaanipalkka oli 2 200 euroa. Jos kesätyö ei vastannut koulutusta lainkaan, mediaanipalkka oli 1 950 euroa. Ero on kasvanut huomattavasti verrattuna viime vuoteen.  

Vuoden 2021 kesätyöpalkkasuositus

Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan antama vuotuinen kesätyöpalkkasuositus on katsottavissa alla olevasta taulukosta. Kesätyöpalkkasuositus perustuu Kylterien kesätyökyselyn tietoihin sekä Akava Worksin ennusteisiin.  

Gradupalkka- tai palkkiosuositukset sekä suosituksen vastavalmistuneiden ekonomien alkupalkasta voit katsoa palkkasuositussivultamme.  

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Unsplash

Lue myös:

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Menestyäkseen Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita

Kauppatieteiden opiskelijat työllistyivät kesällä 2020 aiempaa huonommin

Kauppatieteilijöiden kesätyöpaikat vähenivät koronakesänä selvästi. Tilannetta voi silti kuvata torjuntavoitoksi: alaa opiskelevista edelleen neljä viidestä löysi itselleen kesätyön.


Koronavuosi heikensi kauppatieteitä opiskelevien kesätyötilannetta selvästi.

Työmarkkinoilla on puhaltanut koronavuonna kylmästi, eivätkä kauppatieteiden opiskelijat eli kylteritkään ole säästyneet puhurilta. Opiskelijat olivat laajasti huolissaan kesätöiden peruuntumisesta tai lyhentymisestä viime keväänä, ja tuore tutkimuksemme kertoo kesätyötilanteen todella viime kesänä muuttuneen.

Kesätyötä tehneiden osuus pieneni edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä: viime kesänä kauppatieteiden opiskelijoista oli töissä 82 prosenttia, kun tätä edeltävänä kesänä vastaava luku oli 93 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Kylterien kesätyökyselystä, jonka Suomen Ekonomit toteutti tänä syksynä 24. kerran. Kyselyyn vastasi 1 892 kauppatieteiden opiskelijaa.

Korona vähensi paikkoja ja kiristi kilpailua

Työnhaussa koettiin takapakkeja selvästi edellisvuotta enemmän. Tuloksetta työtä hakeneita oli tänä vuonna yhdeksän prosenttia kyselyn vastaajista, kun edellisvuonna työnhausta huolimatta vaille työtä kertoi jääneensä vain kaksi prosenttia vastaajista.

Kuten ennenkin, selvä enemmistö eli 89 prosenttia kesätyön löytäneistä kauppatieteiden opiskelijoista työllistyi kesällä yksityiselle sektorille. Yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa vähensi selvästi koronapandemia, jonka 42 prosenttia vastaajista arvioi vaikeuttaneen omaa työnhakuaan. Monet opiskelijat kertoivat, että pandemiatilanteesta johtuvat rekrytointiprosessien keskeytykset ja rekrytointikiellot olivat johtaneet jopa jo sovittujen työpaikkojen peruuntumiseen.

Kolme prosenttia koki, että koronasta oli pikemminkin hyötyä kesätyön saamisessa.

Avoimiin kesätyöpaikkoihin oli vastaajien mukaan myös aiempaa enemmän hakijoita ja siksi joukosta erottautuminen oli tavallistakin haastavampaa.

”Voidaan puhua torjuntavoitosta”

Kun aiemmin yli yhdeksän kymmenestä kylteristä pääsi oman alan kesätyöhön, tänä vuonna heitä oli siis enää kahdeksan kymmenestä. Voiko tilannetta sanoa jo huonoksi vai ovatko kylterit vielä ihan hyvissä asemissa, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel?

”Toki kesätyöpaikkojen vähentyminen meidän jäsenkunnassamme on poikkeuksellista, eikä ole mikään pikkuasia, että huomattavasti harvempi löysi kesätyöpaikan. Voidaan kuitenkin puhua eräänlaisesta torjuntavoitosta, koska pahempaa pelättiin.”

Salokannel uskoo, että lopputulos oli näinkin hyvä, koska opiskelijat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon töitä kesätyöpaikkoja löytääkseen.

”Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

”Siitä pitää kiittää opiskelijoita. Mutta täytyy myös kiittää työnantajia, jotka ovat epävarmassa tilanteessa halunneet katsoa kriisin yli ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia työllistyä. Se, että näin suurelle joukolle on edelleen tarjottu kesätöitä, osoittaa, että yritykset näkevät kauppatieteilijöiden arvon. Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden työkokemuksen hankkimiseen, heistä saadaan valmistumisen jälkeen rautaisia ammattilaisia työelämään.”

Riku Salokannel toivoo, että myös tulevana kesänä yritykset ja julkinen sektori pystyisivät palkkaamaan kyltereitä ja myös kohtuullisilla työsuhteen ehdoilla. Hän uskoo, että alkavana vuonnakin työnantajat päättävät työpaikoista epävarman taloustilanteen vuoksi myöhään.

”Tähän opiskelijat saavat varautua. Ja töiden saaminen tulee todennäköisesti olemaan yhtä haastavaa kuin tänä vuonna.”

Salokannel kannustaakin opiskelijoita tekemään paljon töitä työnhaun hyväksi ja miettimään myös muuta tekemistä sen varalta, että työpaikka jää saamatta.

”Kaikki työkokemus on arvokasta”

Kesätyökyselyn mukaan useimmat työtä saaneet kylterit olivat olleet kesätöissä ennenkin: 58 prosentilla oli aiempaa työkokemusta enemmän kuin kaksi vuotta. Kuten ennenkin, enemmistö heistä työllistyi pääkaupunkiseudulle. Eniten kylterit työllistyivät myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin (32 %), taloushallintoon (14 %) ja asiantuntijatehtäviin (13 %). Kesätyöpaikan saaneista useampi kuin kaksi kolmesta koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan vähintään kohtalaisesti.

Riku Salokannel kannustaa kyltereitä suhtautumaan työmahdollisuuksiin avaralla mielellä.

”Kesätyöpaikan suhteen ei kannata olla turhan kranttu ja ajatella, että vain oman alan työ käy. Varsinkin tällaisessa tilanteessa kaikki työkokemus on arvokasta. Uskon myös, että kun markkinat lähtevät taas vetämään paremmin, kauppatieteen osaamista tarvitaan paljon.”

Kyselyllä kerättiin tietoa kauppatieteiden opiskelijoiden palkkaus- ja työllistymistilanteesta kesän 2020 aikana. Tuloksia käytetään myös pohjana kylterien vuosittaisille kesätyöpalkkasuosituksille, jotka julkistamme tänä vuonna 16. joulukuuta. Samassa yhteydessä kerromme myös kyltereille kesällä 2020 maksetuista palkoista ja palkkojen muutoksista aiempaan verrattuna.

Lue lisää:

Kylterin kesätyöpalvelu auki jälleen

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola: Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Valmistuvat toivovat työelämävalmiuksia vahvemmin osaksi koulutusta

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Kesätyörekrytointeja pitäisi tehostaa

Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.


Niklas Pippola

Kesätyöt ovat opiskelijoille erittäin merkittävä asia. Kesätöiden avulla halutaan saada arvokasta kokemusta, hankkia tuloja ja usein myös aloittaa omaa urapolkua.

Kauppatieteilijöille on paljon erilaisia kesätyömahdollisuuksia, sillä meitä tarvitaan melkein yrityksessä kuin yrityksessä.

Kesätyöpaikkoja on tarjolla paljon, mutta niin on hakijoitakin. Työpaikkoja ei siis ole kaikille. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino synnyttää opiskelijoiden keskuudessa kovaa kilpailua, jonka seurauksena työnhakuprosessi muuttuu pitkäksi ja stressaavaksi.

Rekryprosessit vievät turhan paljon aikaa opinnoilta

Erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa on huomattavissa turhautumista liittyen rekrytointiprosesseihin.

En sano, että turhautuminen koskee kaikkia. En myöskään yleistä tämän kirjoituksen sisältöä koskemaan kaikkia yrityksiä.

Kesätöiden haku on kuitenkin muuttunut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikaisemmin kesätyöt tulivat suurimmaksi osaksi haettavaksi tammikuun lopun ja maaliskuun välillä. Huhtikuun aikoihin päätökset kesätyöpaikkojen jakamisesta oli jo tehty. Työnhakijan näkökulmasta prosessi kesti kokonaisuudessaan muutaman kuukauden.

Opiskeluun on aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta.

Nykyään tämä aikataulu ei enää pidä paikkaansa. Kesätyöpaikkoja tulee haettavaksi seuraavaksi kesäksi jo ennen vuodenvaihdetta, jopa marraskuussa.

Suurimmalla osalla opiskelijoista aiemmat kesätyöt ovat loppuneet elo-syyskuussa, jolloin opiskeluun on ollut aikaa keskittyä kunnolla ainoastaan 2–3 kuukautta. Sen jälkeen vaativa työnhakuprosessi alkaa syödä opiskelijoiden aikaa.

Pitkiä rekryprosesseja ei oikein voi välttää, vaikka haluaisikin

Se, että kesätyöpaikat tulevat haettavaksi nykyään aikaisemmin, ei ole ongelma. Ongelma on se, että rekrytointiprosessi pitkittyy. Työnhakija joutuu odottamaan tietoa kohtalostaan jopa monta kuukautta.

Pitkä rekrytointiprosessi voi olla seurausta monivaiheisuudesta tai hakijoiden suuresta määrästä. Parhaimman hakijan löytäminen jopa satojen hakijoiden joukosta vie pakostikin aikaa.

Vaativiin työtehtäviin myös sovelletaan muitakin rekrytointimenetelmiä kuin perinteistä hakemusta ja haastattelua. Erilaiset soveltavat tehtävät tai psykologiset testit ovat aikaa vaativia.

Rekrytointiprosesseihin osallistuminen on yleensä melko väistämätöntä. Meistä lähes jokainen hakee joskus ensimmäistä oman alan työpaikkaa.

Työnantajat odottavat, että prosessi on heidän näkökulmastaan päätöksessä

Monista yrityksistä luvataan viestiä kaikille hakijoille mahdollisimman nopeasti sitten, kun valinnat on tehty. Ideana tämä on reilu, mutta käytännössä opiskelijoille aiheutuu paljon turhautumista ja jopa tilanteita, joissa työpaikkoja jätetään hakematta.

Hakijalle voisi ilmoittaa karsiutumisesta esimerkiksi viikon sisällä.

Nimittäin yleensä työnhakijalle ilmoitetaan kielteinen päätös vasta sen jälkeen, kun koko prosessi on saatu työnantajan kannalta päätökseen. Asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja hakijoiden jaksamista säästäen. Arvostettavaa olisi, että hakijalle ilmoitetaan karsiutumisesta muiden kandidaattien joukosta esimerkiksi viikon sisällä.

Sen sijaan päätöstä voi joutua odottamaan pari kuukautta. Näinä kahtena kuukautena hakija olisi voinut hakea moneen muuhun kesätyöpaikkaan odottamisen sijaan

Työnhaku voi olla pitkä prosessi, mutta sen ei tulisi olla turhan pitkä. Opiskelijoiden stressaamista ja turhautumista voitaisiin vähentää prosessien tehokkuutta lisäämällä. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus keskittyä täysillä opiskeluun lukuvuoden aikana.

Seuraava kesä onkin jo nyt usealle kesätyötä hakevalle opiskelijoille iso paha mörkö. Yritysten epävarma taloudellinen tilanne johti menneenä kesänä siihen, että avoimia kesätyöpaikkoja peruttiin ja rekrytointiprosesseja jäädytettiin. Opiskelijoille aiheutui huomattavaa epävarmuutta, suurta stressiä ja jopa pelkoa taloudellisesta toimeentulosta.

Rekrytointiprosessien tehostamisella ei voida poistaa vallitsevaa tilannetta, mutta sillä voitaisiin poistaa pitkä odottaminen ja turhan toivon luominen.

Niklas Pippola, puheenjohtaja, Porin Kylterit ry

Opiskelijoille: Usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Päivittyvästä jutusta löydät kootusti vastaukset opiskelijoita askarruttaneisiin kysymyksiin koronavirustilanteeseen liittyen.


koronavirus UKK kyltereille

Koronavirus aiheutti lakeihin ja työehtosopimuksiin tilapäisiä muutoksia, joista monen voimassaolo on päättynyt. Voimassa olevasta lainsäädännöstä kerrotaan alla olevissa vastauksissa. Työehtosopimuksista löydät tietoa YTN:n sivuilta. Tietoa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja niiden määräajoista löytyy esimerkiksi täältä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kokosimme paljon kysyttyihin kysymyksiin vastauksia.

Miten rekrytointien ja työhaastattelujen käy? 

Töitä ja kesätöitä kannattaa hakea normaalisti ja haastatteluissa noudattaa työnantajan ohjeita. Ensi kesän varalle voi miettiä “plan B:tä” jo nyt. Kylteriyhdyshenkilömme kokosivat siihen suuntaviivoja.

Kyllien PLAN B vinkit, jos töitä ei löydy:

  • Opiskelu (nosta opintolainaa ja opintotuet)
  • Kesäkandi/gradu
  • Oman yliopiston kesäopinnot
  • Avoimen opinnot 
  • Googlen sertifikaatit (Ads, Search)
  • Koodauskurssit
  • Vapaaehtoistyö
  • MOOC (Massive Open Online Course)

Voiko työnantaja perua työni koronatilanteen takia, jos töistä on jo sovittu? Entä voinko itse perua? 

Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista, joten työsopimus voi syntyä suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai ”hiljaisesti” (esim. tilanne, jossa määräaikaisuus päättyy, mutta työntekijä jatkaa tästä huolimatta työntekoa). Tehty työsopimus sitoo molempia osapuolia.

Koeaikapurku: Jos työsopimuksessa on sovittu koeajasta, työsopimusta ei voi purkaa koeajan perusteella ennen kuin työnteko on aloitettu. Et voi myöskään itse käyttää koeaikapurkua ennen töiden alkamista.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantajan taloudelliset ja tuotannolliset perusteet ovat koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia perusteita.

Purkaminen: Työsuhteen purkaminen päättyväksi heti on lain mukaan mahdollista vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan työnantajan puolelta pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Eli jos työsuhde puretaan, syiden tulee liittyä työntekijän moitittavaan menettelyyn. Tästä koronatilanteessa ei ole kyse. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä työsuhteen purkaminen ei siis ole sallittua. 

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Et voi myöskään itse purkaa työsopimusta koronaviruksen vuoksi.

Irtisanominen: Kesätyöt ovat tyypillisesti kestoltaan määräaikaisia työsopimuksia. Määräaikainen työsopimus ei pääsääntöisesti ole irtisanottavissa. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on mahdollista vain, jos työsopimuksessa on nimenomaan sovittu irtisanomisehdosta, jolloin määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa sovittua irtisanomisaikaa noudattaen. 

Jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, se voidaan irtisanoa jo ennen työnteon alkamista. Jos noudatettava irtisanomisaika on pidempi kuin se aika, joka on jäljellä työsuhteen alkamiseen, syntyy ylimenevältä irtisanomisajan osalta työntekijälle työntekovelvollisuus ja työnantajalle palkanmaksuvelvollisuus. Tässä tilanteessa työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia, että työsopimus päättyy jo aiemmin. 

Jos irtisanominen on edellä kuvatulla tavalla mahdollista, työntekijä ei tarvitse sopimuksen irtisanomiselle syytä. Työnantajalla puolestaan tulee olla lainmukaiset perusteet irtisanomiselle. Lisäksi yli 20 työntekijää työllistävän työnantajan tulee lähtökohtaisesti käydä yt-neuvottelut ennen kuin päätöksiä irtisanomisista tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä voidaan tehdä.

Jos työsopimus irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, työnantajalla on takaisinottovelvollisuus. Se tarkoittaa, että työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Irtisanominen vai sittenkin lomauttaminen? Jos työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Päättäminen sopimalla: Ennen työnteon aloittamista tai työsuhteen aikana työnantaja ja työntekijä voivat sopia niin määräaikaisen kuin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättämisestä. Sopiminen vaatii kuitenkin molempien osapuolten yhteisen tahdon. 

Jos työsuhteen päättymisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, ei sovelleta rajoituksia, joita laki asettaa edellä mainituille koeaikapurulle, purkamiselle, irtisanomiselle tai lomauttamiselle. 

Työsuhteen päättämisestä sopimalla seuraa lähtökohtaisesti 90 päivän mittainen karenssi työttömyysturvaan. Karensseista päättää TE-toimisto.

Voiko kesätyöntekijän lomauttaa?

Mikäli työn väheneminen on vain tilapäistä, työntekijää ei saa irtisanoa, mutta työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Lomauttamisessa työsuhde pysyy voimassa, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttamispäätös edellyttää ensin yt-neuvottelujen käymistä.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lomautuksesta ei yleensä kannata sopia, vaan on parempi, että työnantaja tekee päätökset lomautuksesta. Jos sovit lomautuksesta, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen.

Mitä vaihtoehtoja opiskelijalla on, jos joutuu lomautetuksi? 

Muun työn ottaminen lomautusajaksi vanhan työn ohelle: Jos sinut on lomautettu, lomautus ei estä sinua ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Muun työn ottaminen voi tarkoittaa toisen työsuhteen lisäksi myös itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimimista. Toinen työ ei kuitenkaan saa olla työnantajasi kanssa kilpailevaa toimintaa, sillä työsuhteeseen liittyvä kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös lomautuksen aikana. 

Muuta työsopimusta tehdessään työntekijän tulee kuitenkin huomioida aikaisemman työsuhteen ensisijaisuus. Jos lomautus on määräaikainen, työntekijä ei voi tehdä lomautuksen kestoa pidempää muuta työsopimusta. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi ja työtilanne muuttuu, toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, ellei muuta ole sovittu. Jos toistaiseksi lomautettu työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoutua tästä toisesta työsuhteesta (vaikka se olisi määräaikainenkin) 5 päivän irtisanomisajalla. 

Työpaikan vaihto lomautuksen aikana: Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän 7 päivän aikana.

Huom. Jos olet vaihtamassa työpaikkaa kilpailijalle ja olet sopinut työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskevasta kilpailukiellosta, sen osalta on hyvä sopia kirjallisesti työnantajan kanssa, että työnantaja vapauttaa sinut kilpailukieltosopimuksesta. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että työntekijän irtisanoutuessa lomautuksen aikana ennen kuin 200 päivää on yhdenjaksoisesti kulunut lomautuksesta, kilpailukieltosopimus jää lähtökohtaisesti voimaan. Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen aikana vasta sen jälkeen, kun lomauttamisesta on kulunut yhdenjaksoisesti 200 päivää, työsuhteen katsotaan päättyneen todellisuudessa työnantajasta johtuvista syistä, jolloin kilpailukieltosopimus ei sitone.

Lomautus/irtisanominen ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha opiskelijoille ja valmistuneille: Jos kuulut työttömyyskassaan, voit saada lomautettuna ollessasi tai irtisanottaessa työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sen maksamisedellytysten täyttyessä. Jos sinut lomautetaan tai irtisanotaan, ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa ja tee ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaan.

Suomen Ekonomien jäsenet kuuluvat yleensä KOKO-kassaan (Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO). Huom. Jos teet töitä opiskeluiden aikana, kannattaa KOKO-kassaan liittyä jo opiskeluaikana.

Jos et kuulu mihinkään työttömyyskassaan, voit opiskelijana ja valmistuneena hakea tukea Kelasta. Ilmoittaudu ensin työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-palveluissa ja tee hakemus Kelaan.

Opintojen edistäminen ja opintotuki: Jos joudut lomautetuksi tai irtisanotuksi ja esimerkiksi muita töitä ei ole näköpiirissä, kannattaa selvittää mahdollisuudet tehdä opintoja eteenpäin tänä aikana. Yliopistoilla on esimerkiksi tarjolla monenlaisia kesäopintoja. Selvitä myös mahdollisuutesi saada opintotukea Kelasta.

Muut Kelan etuudet: Selvitä mahdollisuutesi saada myös muita Kelan myöntämiä etuuksia (esim. yleinen asumistuki, toimeentulotuki). Ole yhteydessä Kelaan.

Miten voin varautua jo opintojen aikana valmistumisen jälkeisen ajan yllätyksiin ja kuoppiin?

Vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta KOKO-kassassa jo opiskelujen aikana:

Opiskelijana voit turvata toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta jo nyt. Saattaa olla, että työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen. Tai työ voi olla tiedossa, mutta töiden alkamiseen saattaa olla aikaa muutama kuukausi opintojen päättymisestä ja jostain pitäisi saada toimeentuloa tässäkin välissä. Tai matkaan saattaa tulla yllättäviä mutkia, jos esim. työn löydyttyä työnantajasi vähentää väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttaa koko henkilöstön muutamaksi viikoksi tai jopa pidemmäksikin aikaa.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä. 

KOKO-kassan jäseneksi voit liittyä jo opiskelun aikana, kun olet liittymishetkellä palkkatyössä. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää normaalisti noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovatkin oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Jatkamalla valmistumisenkin jälkeen Suomen Ekonomien jäsenenä: 

Lakipalvelut käytössäsi: Suomen Ekonomien (alan edullisimpaan!) jäsenmaksuun sisältyvät liiton lakipalvelut (vrt. lakimiehen markkinahinta ~240 e/tunti​). Juristimme auttavat sinua luottamuksellisesti ja henkilökohtaisesti työelämän oikeudellisissa kysymyksissä kuten esim. yt-neuvottelutilanteissa, lomautuksissa, irtisanomisissa, työpaikan ristiriitatilanteissa sekä vuosilomiin, perhevapaisiin ja työaikoihin liittyvissä kysymyksissä. Autamme myös virkasuhdeasioissa ja erilaisten työelämään liittyvien sopimusten kanssa (esim. työ-, johtaja-, toimitusjohtaja- ja päättymissopimukset/eropaketit). Lisäksi neuvomme esimies- ja työnantaja-asemassa olevia jäseniämme työoikeusasioissa ja tarjoamme aloittavan yrittäjän neuvontaa. Eli kun tarvitset apua työoikeusasioissa, juristimme ovat puhelinsoiton tai ajanvarauksen päässä juuri sinua varten. 

Oikeusturva- ja vastuuvakuutukset turvanasi: Juristimme tarjoavat myös neuvotteluapua kiistatilanteissa työnantajan kanssa. Mikäli neuvottelut eivät tuota haluttua lopputulosta ja haluaisit viedä asiasi liiton ulkopuolisen asiamiehen avustuksella oikeuden ratkaistavaksi, käytössäsi on tietyin vakuutusehdoin liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus oikeudenkäyntikulujen korvaamista varten.

Työttömyysturvaneuvonta apunasi: Työttömyysturva-asiossa voit ottaa yhteyttä KOKO-kassaan

Kattavampi turva jo opiskeluaikana? Juristimme neuvovat opiskelijajäseniämme työoikeusasioissa samalla tavalla kuin ekonomijäseniäkin. Opiskelijat eivät kuitenkaan kuulu liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa maksullinen (25 eur/vuosi) KylteriPlus-lisäpalvelupaketti, jolla voit laajentaa palveluvalikoimaasi missä tahansa opintojen vaiheessa. KylteriPlus-lisäpalvelupaketilla pääset muiden huikeiden etujen lisäksi myös liiton vastuu- tai oikeusturvavakuutuksen piiriin. Lue lisää täältä.

Sain harjoittelupaikan ulkomailta, mutta se peruttiin matkustuskiellon takia tilapäisesti. Nyt mietin, kannattaako allekirjoittaa sopimus toiseen paikkaan Suomeen vai ottaisinko riskin ja odottaisin matkustuskiellon perumista? 

Jos toiveissa on saada ylipäätään jotain työtä kesäksi niin kannattaa harkita Suomessa sijaitsevan paikan ottamista, mutta sovi tällöin ensin ulkomaisen työpaikan kanssa töiden perumisesta (mielellään sähköpostitse, jotta asiasta jää mustaa valkoisella). Jos sen sijaan haluat juuri tämän ulkomaisen harjoittelupaikan, voit jäädä seuraamaan tilannetta ja odottamaan matkustuskieltojen perumista, mutta tällöin riskinä on tilanteen mahdollisesti pitkittyessä se, että matkustuskiellot saattavat pysyä ja työt mennä kokonaan sivu suun tämän vuoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on varmasti hyvät ja huonot puolensa ja on henkilöstä kiinni, kumpi vaihtoehto on henkilölle mieluisampi.

Korvaako kukaan työntekijälle työvuorojen peruuntumista, jos esimerkiksi työt tapahtumassa on peruttu koronan takia? 

Tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti työvuorojen peruuntumisen syystä ja tilanteesta riippuen. Jos työnteko estyy työnantajan vastuun piirissä olevasta syystä, kuten esimerkiksi raaka-aineiden tai materiaalin toimituskatkoksista, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaansa esteen ajalta, ellei toisin sovita. Edellytyksenä on, että työntekijä on työnantajan käytettävissä ja valmiina työhön, jos on tarve. 

Työnantaja voi tällaisessa tilanteessa myös harkita työntekijän lomauttamista.

Mitä apua opiskelija voi saada liitosta ja kassasta? 

Lakipalvelut: Mikäli sinua mietityttää jokin työ- tai virkasuhteeseesi liittyvä oikeudellinen kysymys, voit ottaa yhteyttä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvontaan. Juristimme palvelevat arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. 

Työttömyysturvaneuvonta: Työttömyysturva-asiossa voit ottaa yhteyttä KOKO-kassaan

Opintotuki ja Kelan etuudet: Opintotukeen tai Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa ole suoraan yhteydessä etuuden maksajaan eli Kelaan.

Urapalvelut: Luottamukselliset keskustelut (puhelimitse tai kasvokkain) uravalmentajan kanssa auttavat sinua löytämään ratkaisuja urasi suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin. Käytettävissäsi on myös erilaisia työvälineitä oman suunnan selkiyttämiseen ja keskustelujen tueksi.

Kylterin kesätyöpalvelu: Voit kysyä neuvoja uravalmentajiltamme ja jakaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kylterien kanssa. 

Kylteriyhdyshenkilö: Voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä paikkakuntasi kylteriyhdyshenkilöön, jos sinulla on mitä tahansa jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä. 

Voit kysyä neuvoa myös chat-ruudussa, jossa saat vastauksen kysymykseesi mahdollisesti heti tai sinut osataan ohjata oikealle asiantuntijalle.

Korona vei kesätyön? Tilalle voi kehitellä vaikka mitä mielekästä

Vaikka et tänä kesänä pääsisi hankkimaan kokemusta kesätöissä, voit silti kehittää itseäsi ja osaamistasi näillä järkevillä vaihtoehdoilla.


Korona riisti monelta kesätyöpaikan, merkinnän CV:ssä, uudet opit ja kokemukset, ehkä jopa valmistumisen jälkeen valmiiksi pedatun työpaikan. Mitäs nyt sitten? Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Uravalmentajamme laativat listan mielekkäistä vaihtoehdoista. 

Tutkinto-opiskelu: Suorita kesällä tutkintoosi sisällytettäviä opintoja, vaikkapa ylimääräinen sivuaine. 

Muu opiskelu: Tutki avoimen yliopiston ja kesäyliopiston vaihtoehdot. Rekrytointikonsultti suosittelee opiskelemaan etenkin viestintää, digitaitoja ja johtamiskykyjä tulevaisuuden työelämää varten.

Vapaaehtoistyö: Jos lukuvuoden päätteeksi opiskelu ei enää maistu, harkitse vapaaehtoistöitä. Vapaaehtoisena opit samoja tärkeitä työelämätaitoja kuin palkollisena. 

Muun alan työkokemus: Katso työpaikkailmoituksia avoimin silmin. Yksi kesä menee vaikka mansikkatilalla tai kuljetuspalvelutyöntekijänä. Kokemus asiakasrajapinnassa ei mene koskaan hukkaan. 

Yrittäjyys: Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi kevytyrittäjänä.  

Täsmävinkit omaehtoiseen opiskelukesään

Kuva: Pixabay

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

58 % kauppatieteiden opiskelijoista sanoo, että korona on vaikuttanut jo sovittuihin kesätöihin tai rekrytointeihin.


opiskelija istuu ikkunalaudalla

Kylterien kesätyötilanne oli viime vuonna erinomainen: 93 prosenttia oli kesän aikana töissä ja vain kaksi prosenttia haki töitä tuloksetta. Suurin osa kyltereistä työllistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulle. 

Nyt tilanne on muuttunut täysin. Huhtikuussa toteutetussa jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä ilmoitti, että koronatilanne on vaikuttanut kesätöihin. Kyselyyn vastasi 264 opiskelijajäsentä. 

Tilanne näkyi Suomen Ekonomien laki- ja urapalveluissa heti koronakriisin alussa. 

Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä.

”Aloimme saada opiskelijoilta huolestuneita viestejä, että mitä jos kesätyöpaikka peruu rekryn, oli sopimus allekirjoitettu tai ei. Muutenkin työttömyysriski ja lomautusasiat aiheuttivat paljon pohdintaa”, kylteriyhdyshenkilö Aino Juurikkala sanoo. 

Muun muassa näin vastaajat kertovat tilanteestaan:

”Monia hakuja peruttu. Päädyin hakemaan töitä mansikkatilalta jonne pääsen 4 kuukaudeksi.”

”Rekrytointiprosessi, jossa olin päässyt todella pitkälle, keskeytyi. Lisäksi avoimia työpaikkoja relevanteilla aloilla ei enää juurikaan ole.”

”Olisin saanut trainee-paikan, mutta viime metreillä ilmoitettiin rekryn jäädyttämisestä toistaiseksi.”

Vaihto-opintoja keskeytetty ja peruttu

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat laittaneet jäihin myös vaihto-opintoja. 15 % vastaajista ilmoitti, että korona on vaikuttanut suunniteltuihin vaihto-opiskeluihin. 

Muun muassa näin vastaajat kommentoivat koronan vaikutuksista: 

”Olin menossa vaihto-opintoihin Shanghaihin helmikuussa, mutta ne peruuntuivat lopullisesti vain viikkoa ennen opiskelujen alkamista.”

”Yliopistoni tarjosi vaihto-opintojen siirtämistä Saksaan, jossa olen tällä hetkellä.”

”Olen ehkä lähdössä syksyllä Meksikoon vaihtoon. Nyt en ole enää varma onnistuuko suunnitelmat.”

”Jouduin palaamaan vaihdosta aikaisemmin kotiin ja kouluni vaihtokohteessa suljettiin. Suoritan kurssit kuitenkin etänä loppuun.”

”Menossa vaihtoon keväällä 2021, ahdistus pääseekö.”

Teksti: Ida Levänen

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Blogi: Kylteriopiskelijoiden yhteisöllisyys pitää meidät pinnalla

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Koronakriisin seurauksena nyt myös määräaikaisen kesätyöntekijän voi irtisanoa koeajalla tai lomauttaa, ja tämä näkyy kylterien kesätyörekrytoinneissa selvästi. Työelämän pulmatilanteisiin voi ja kannattaa alkaa varautua jo opiskeluaikana.


opiskelija istuu sängyllä lukemassa kirjaa

Koronaan liittyvien lakimuutosten ensisijainen tarkoitus oli työpaikkojen turvaaminen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.  

”Lomautus on työntekijälle aina parempi vaihtoehto kuin irtisanominen, vaikka ei sekään varmasti mukavalta tunnu. Nyt kun ihmisiä lomautetaan isolla kädellä, se vaikuttaa vääjäämättä kesätöihinkin”, hän harmittelee. 

Suomen Ekonomien jäsenkyselyssä 58 % kyltereistä kertoi, että korona on vaikuttanut kesätyösuunnitelmiin.

Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa 

Kesätyöntekijää muutokset koskevat siten, että nyt myös määräaikaisen työntekijän saa yksityisellä sektorilla lomauttaa toisin kuin yleensä. Toki lomauttamiselle täytyy edelleen olla peruste.  

Lisäksi työsuhteen voi purkaa koeaikana myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. 

Opiskelijakin voi saada työttömyysturvaa 

Muutoksia tehtiin nopeasti myös työttömyysturvaan. Koska lomautusmahdollisuus laajeni väliaikaisesti määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautetuilla määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.  

Jos taas työsuhde puretaan työnantajan puolelta koeaikana, työntekijälle ei tule työttömyysturvan karenssia ja omavastuupäivät on poistettu. 

Kassan työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon.

Työttömyysturvaa lomautettu kesätyöläinen saa, jos hän on kassan jäsen ja ansiopäivärahan edellyttämä työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehtoa on nyt lyhennetty 26 viikosta 13 viikkoon. Poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että on tehnyt vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on viimeistään 3.7.2020.  

KOKO-kassa on ekonomien kassa 

Korkeasti koulutettujen KOKO-kassan jäseneksi voi siis liittyä jo opiskelun aikana, kunhan on liittymishetkellä palkkatyössä.  

Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa.

Salokannel suosittelee jäsenyyttä: ”Töiden ja opintojen limittyminen näyttää olevan melko yleistä etenkin opintojen ollessa jo loppusuoralla. Osa-aikaiset työt opintojen aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää kassan työssäoloehtoa, ja se taas valmistautumista opintojen jälkeiseen työelämään.”

Kaikki alat eivät sukella 

Salokannel muistuttaa, että vaikka monen opiskelijan kesätyösuunnitelmat ovat kariutuneet, monella alalla on paikkoja edelleen tarjolla. Esimerkiksi finanssialan tilanne näyttää oleva kesätyöpaikkojen osalta kohtuullisen hyvä. 

Myöskään lomautus ei välttämättä tarkoita, että sen kesän työt menevät sivu suun. Lomautuksen ajaksi voi ottaa muun työn, kunhan se ei sisällöltään ole oman työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

Salokannel uskoo, että yritykset pyrkivät tarjoamaan paikkoja ja pitämään kiinni kesätyösopimuksista parhaan kykynsä mukaan.  

Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin.

”Jos töitä ei kuitenkaan löydy, kannattaa miettiä, voiko kesän hyödyntää vaikka edistämällä opintoja”, Salokannel ehdottaa, ja vakuuttaa:

”Kenenkään ura tai tulevaisuus ei stoppaa siihen, jos koronakesän aikana ei pääse kesätöihin. Sitä ei kannata murehtia.”

Teksti: Riikka Mykkänen

Kuva: Pixabay

Lue myös:

Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin

Koronavirus: lomautus ja muut usein kysytyt kysymykset

Näin onnistut työhaastattelussa – harjoittele ääneen ja mieti esimerkkejä

Työhaastattelussa rekrytoija pyrkii selvittämään soveltuvuutesi ja motivaatiosi haettavaan tehtävään. Toisaalta haastattelu on tilaisuutesi saada tietoa tehtävästä ja työnantajasta.



Työhaastattelu etenee useimmiten siten, että alussa kerrotaan organisaatiosta, työpaikasta ja sen vaatimuksista. Tämän jälkeen työnantaja haluaa tietää sinusta.

Ensimmäinen kysymys on hyvin usein: Kerro lyhyesti itsestäsi. Jäsennä etukäteen taustasi tiiviiseen muotoon ja valmistaudu kertomaan lyhyesti myös CV:ssäsi olevat asiat.

Varaudu siihen, että sinua voidaan haastatella eri kielillä. Tavallista on myös, että sinua pyydetään tekemään jonkinlainen työnäyte. 

Haastattelun lopuksi käydään yleensä läpi rekrytointiprosessin eteneminen ja aikataulu.

Näin valmistaudut viisaasti

  • Asetu työnantajan asemaan ja mieti, miksi palkkaisin itseni.
  • Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa vahvuutesi ja tapasi toimia ovat tulleet esille. Tarinat kiinnostavat myös haastattelijaa.
  • Valmistele kysymyksiä työnantajalle. Niiden avulla annat pätevän ja motivoituneen kuvan. Lisäksi voit selvittää, vastaako tehtävä odotuksiasi.
  • Harjoittele ääneen, koska sillä saat varmuutta esiintymiseesi.
  • Hanki ennen haastattelua mahdollisimman paljon tietoa hakemastasi tehtävästä ja työnantajasta.


Muista nämä haastattelussa

  • Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Keskity varsinaisessa haastattelutilanteessa keskusteluun ja muista, että jännittäminen on luonnollista ja sallittua.
  • Esittele itsesi reippaasti ja ystävällisesti. Siten luot hyvän ensivaikutelman.
  • Säilytä katsekontakti ja ota huomioon kaikki läsnäolijat.
  • Vastaa kohteliaasti ja totuudenmukaisesti, mahdollisimman konkreettisesti ja perustellen.
  • Siedä hiljaisuutta. Se antaa kaikille osapuolille aikaa ajatella.  
  • Hanki itsellesi tärkeät tiedot, jotta voit päättää, haluatko ottaa tehtävän vastaan, jos sitä tarjotaan sinulle. Selvitä myös työsuhteen ehdot. 
  • Selvitä lopuksi hakuprosessin seuraava vaihe.
     

Lue lisää:

Näin teet hyvän työhakemuksen

5 toimivaa tapaa, joilla perustella palkkapyyntösi

Kylteri, avasimme sinulle uuden palvelun: löydä mielekäs kesätyö helpommin

Suomen Ekonomit avasi 2.1. opiskelijajäsenilleen täysin uudenlaisen, vuorovaikutteisen kesätyönhaun digipalvelun. Palvelun avulla vahvistat työnhakuosaamistasi ja löydät mielekkään kesätyön helpommin.


kuvituskuva

Uudessa, Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelussa on erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle. Sisällöt käsittelevät esimerkiksi cv:n ja hakemuksen kirjoittamista, työhaastatteluun valmistautumista, oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä piilotyöpaikkojen löytämistä. Sisällön ovat tuottaneet Suomen Ekonomien uravalmentajat. 

Palvelu on vuorovaikutteinen, eli siellä voi keskustella sekä muiden kylterien että Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa. Palvelussa järjestetään myös livechatteja, joissa Suomen Ekonomien uravalmentajat sparraavat kaikissa kesätyönhakuun liittyvissä asioissa. 

Opiskelijajäsenet voivat käyttää sisältöjä omassa tahdissaan koko kevään ajan.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan töitä tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Palvelun teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty Suomen Ekonomien aiempia kokemuksia vuorovaikutteisista digivalmennuksista. 

”Samantyyppiset toteutukset ovat saaneet erittäin hyvät arvioinnit jäseniltämme. Nyt tarjoamme myös kyltereille mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia urapalveluitamme joustavasti ja digitaalisesti”, Kurki sanoo.


Jokaiselle kylterille mielekäs kesätyö -palvelu

  • Suomen Ekonomien kylterijäsenenä saat henkilökohtaisen kutsulinkin palveluun sähköpostitse 2.1.2020
  • Jos sähköpostikutsu ei ole tavoittanut sinua 3.1. mennessä, voit ilmoittautua mukaan täällä.  
  • Palvelussa järjestetään livechatit

CV & hakemus & LinkedIn: ti 7.1.2020 kello 15:00-17:00
Mistä löydät kesätyön: ke 15.1.2020 kello 15:00-17:00
Miten onnistun haastattelussa: to 23.1.2020 kello 15:00-17:00 
Mikä on oikea palkkapyyntö: ti 28.1.2020 kello 15:00-17:00

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Karin Smeds

Lue lisää:

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Kesätyönhaku stressaa kyltereitä, työnantajat jättävät hyvän mahdollisuuden käyttämättä

Halu ja paine päästä oman alan kesätöihin on kyltereiden parissa kova. Kesätöitä haetaan ahkerasti samalla, kun kalenteri pullistelee kursseja ja opiskelutehtäviä. Rekryprosesseissa on seikka, joka hämmästyttää kyltereitä: miksi työnantajat eivät käytä mahdollisuutta työnantajamielikuvan rakentamiseen?


Kuvituskuva: Karl Forsberg Johner

Eivätkö kesätyörekrytoijat tiedä tai muista, millaisen kiireen ja paineen keskellä etenkin maisterivaiheen opiskelijat painivat? Tätä miettii Tuovi Hämäläinen, 24, joka tekee LUT-kauppakorkeakoulussa kansainvälisen markkinoinnin maisteriopintoja.

”Kesätöiden hakeminen puhututtaa meitä opiskelijoita paljon, kun se tuntuu niin stressaavalta. Prosesseissa on jotain pielessä, koska ne ovat niin pitkiä ja työläitä. Monesti esimerkiksi videohakemus vaaditaan jo ihan alkuvaiheessa”, Hämäläinen sanoo.

Moni opiskelija tekee pitkää päivää opintojen parissa. Työnhaku vie illat ja viikonloput, jolloin palautumisaika jää vähiin.

Omat kesätyönsä Hämäläinen on löytänyt harrastuksen kautta. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Ilosaarirock-festivaalin vip-koordinaattorina. Hän aloitti organisaatiossa 16-vuotiaana vapaaehtoistöissä. Myöhemmin hän pyysi pomoaan suosittelijaksi oman alan kesätyöhakemuksia varten, mutta pomo tarjosikin hänelle koordinaattorin pestiä. 

Hämäläinen työllistyi siis niin sanottuun piilotyöpaikkaan ja vältti kiivaan hakurumban. Hän oli samaan aikaan edennyt muutamassa kesätyöhaussa alkukarsinnasta eteenpäin, mutta luopui niistä ja valitsi tutut festarit. Tällä hetkellä hän toimii Ilosaarirockin osa-aikaisena projektipäällikkönä.

Ensin haetaan kiireellä, sitten kukaan ei vastaa

Ellen Vinkvistille, 22, on kertynyt oman alan kesätyökokemusta Lappeenrannan Energialla myyntineuvottelijana sekä kansainvälisessä logistiikkayhtiö Dachser Logisticsilla laskutuksessa. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sähköyhtiö Väreessä. Vinkvist opiskelee LUTissa kansainvälisen markkinoinnin maisteriohjelmassa. 

Vinkvistin kesätyöpaikat ovat olleet erilaisia kuin ne, joihin hän ajatteli fuksina työllistyvänsä. Hän on havainnut, että kiinnostavia tehtäviä on myös siellä, mistä ei heti hoksaa etsiä. 

Kesätyönhaussa kehittyy Vinkvistin mukaan harjoittelemalla. Vaikeinta on ollut löytää hakemiseen aikaa. Avoinna olevaan kiinnostavaan paikkaan tulee paine hakea heti.

”Keväällä on paljon koulujuttujakin, ja sitten stressaa sitä kesätöiden hakemista. Että jos en hae nyt, joku muu hakee tänään. Niitä varmasti priorisoidaan, jotka hakevat heti, vaikka hakuaikaa olisi jäljellä”, hän sanoo. 

Vinkvist ihmettelee, miksi iso osa työnantajista hoitaa kesätyöhakuun liittyvän viestinnän huonosti.

”40 prosenttia työnantajista ei ikinä vastaa mitään. Hakijoita on iso joukko, ja jos 90 prosentille jää huono fiilis tiedotuksesta, se vaikuttaa firman maineeseen todella paljon. Työnantajille toive, että tiedotukseen kannattaa panostaa, sillä iso merkitys.”

Älä hakkaa päätä seinään, löydä kesätyöpaikka helpommin

Suomen Ekonomit tarjoaa opiskelijoille Kylterin kesätyöpalvelun, joka toimii digitaalisesti. Palvelussa on faktaa, harjoituksia, esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Pyrimme myös saamaan rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet sekä kesätöitä etsivät kylterit löytämään toisensa. 

”Haluamme, että jokainen kylteri voi saada mielekkään kesätyön. Meillä on ekonomiyhteisö, jonka eri osapuolet voivat olla hyödyksi toisilleen”, Kurki toteaa. 

Rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet voivat ilmoittaa Suomen Ekonomien LinkedIn-ryhmässä kyltereille sopivista kesätyöpaikoista.

Teksti: Ida Levänen


Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.


Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.   Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.   Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla KOKOn eli Korkeasti koulutettujen kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.   Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.   Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. KOKO-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1088 €/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1260 €/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha KOKO-kassasta 1390 €/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen

Faktoja ansiopäivärahasta

KOKO-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 236 €/kk (2020).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat tiedot tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.   *IAET-kassan brändi uudistui tänä keväänä. Kassan uudeksi nimeksi tuli 1.4. 2019 alkaen Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Nimenmuutos ei aiheuta nykyisille jäsenille mitään muutoksia etuus- ja jäsenasioissa.