(Raportti julkaistu joulukuussa 2019)

Kesän 2019 aikana kauppatieteen opiskelijoiden, eli kyltereiden, työllisyystilanne oli hyvä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1517 henkilöä, suuruusluokka on vakiintunut viime vuosina. Kesän aikana noin 93 % kyltereistä on ollut jonkinlaisessa työsuhteessa ja vain 2 % kyltereistä oli hakenut tuloksetta kesätöitä. Kylterien työkokemus ennen kesää 2019 oli loistava, sillä 58 % vastaajista oli työkokemusta yli kaksi vuotta ja vain 1 % vastaajista ei ollut lainkaan työkokemusta ennen kesää 2019.

Suurin työssäkäyntialue oli pääkaupunkiseutu, noin 43 % osuudella kaikista vastauksista. Muita suosittuja työssäkäyntialueita olivat Turku ja alle 50 000 asukkaan kaupungit, molemmat noin 10 % osuudella. Vain 2 % vastaajista työskenteli ulkomailla ja suosituimmat maat olivat Ruotsi ja Saksa.

Kylterit työllistyivät pääasiallisesti yksityiselle sektorille ja vain noin 15 % kyltereistä työllistyi julkiselle sektorille.  Suurin ja suosituin kesätyötehtäväalue oli asiakaspalvelu – ja myyntitehtävät -alue (29 %) Toiseksi suurin tehtäväalue oli taloushallinnollisettehtävät (16 %) ja kolmanneksi suurin tehtäväalue oli erilaiset asiantuntijatehtävät (12 %). Miesvaltaisia tehtäväalueita olivat materiaalitaloudelliset tehtävät ja asiantuntijatehtävät. Naisvaltaisia tehtäväalueita olivat puolestansa henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät ja assistentti- ja sihteeritehtävät. Melkein 70 % kyltereistä koki, että työtehtävät vastasivat koulutuksen asettamaa tasoa vähintäänkin kohtalaisesti.

Palkkatilanne

Kyltereiden kesätyöpalkan keskiarvo oli 2203 euroa ja vastaava mediaanipalkka 2100 euroa.  Miesten kesätyönpalkan keskiarvo oli 2183 euroa ja mediaanipalkka oli 2100 euroa. Vastaavasti naisten kesätyöpalkan keskiarvo oli 2219 ja mediaanipalkka oli 2149 euroa. Bruttovuosiansioiden mediaani oli molemmille sukupuolille 11 000 euroa.  Tilanne on sikäli mielenkiitoinen, koska naiset tässä tutkimuksessa tienasivat keskimäärin paremmin kuukaudessa kuin miehet, mutta vuosiansioissa miehillä oli korkeammat vuosiansiot. Keskiluvut ovat myös laskeneet vuoden 2018 tasosta, mutta ovat silti vielä vuoden 2017 vastaavia lukuja korkeammalla.

Tutkimuksessa käy ilmi, että pääkaupunkiseudulla ansaitaan keskimäärin hiukan enemmän kuin muualla Suomessa. Mediaanipalkka pääkaupunkiseudulla oli 2100 euroa ja muualla Suomessa vain 2000 euroa. Työssäkäyntialueen lisäksi opintopisteiden suorittaminen ja työnvastaavuus omaan koulutukseen nähden, nostavat keskimääräistä palkkatasoa. Alle 120 opintopisteen suorittaneiden mediaanipalkka oli tutkimuksessa 2100 euroa ja yli 220 opintopisteen suorittaneiden mediaanipalkka oli 2200 euroa. Ne kylterit, joiden kesätyö vastasi erinomaisesti koulutusta, ansaitsivat keskimäärin 2168 euroa ja mediaanipalkka oli 2100 euroa. Vastaavasti ne kylterit, joiden kesätyö ei vastannut lainkaan koulutusta, ansaitsivat keskimäärin 2084 euroa ja heidän mediaanipalkkansa oli 2000 euroa.

Kyselyyn vastanneista kyltereistä noin 46 prosenttia vastasi, että he saivat suositusten mukaista palkkaa kesätyöstä. Suomen Ekonomien kesätyöpalkkasuositukset ovat melko lähellä toteutuneita palkkoja keskiarvojen osalta, vaikkakin alle 120 opintopisteen palkkaluokassa palkat ovat olleet 5 – 12 % suosituksia suuremmat. Mediaanipalkkojen osalta suositukset ovat olleet melkein kaikissa luokissa lähellä toteutuneita palkkoja.

Poikkeuksen muodostaa alle 120 opintopisteen luokka, jossa eroa on jopa 6 %. Toinen luokka, jossa esiintyy merkittävää eroa, on 181-220 opintopisteen luokka, jossa mediaanipalkka on jopa 7 % suosituksia pienempi. Viimeinen luokka, jossa suosituspalkat ja mediaanipalkat eroavat merkittävästi, on yli 220 opintopisteen luokka, jossa mediaanipalkat ovat 4 – 8 % suosituksia pienemmät.

Tutkimuksen tausta

Suomen Ekonomit järjesti syksyllä 2019 kyltereiden kesätyökyselyn 23. kerran. Kyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa kyltereiden palkkaus- ja työllistymistilanteesta kesän 2019 aikana. Kyselyn tuloksia käytetään ennen kaikkea vuosittaisten kesätyöpalkkasuositusten tekemisessä. Vuoden 2019 tutkimuksen suoritti kauppatieteiden kandidaatti Jaakko Koskela.

Lue koko raportti