Image

”Moni tämän ikäinen on jo vapaa panostamaan työhön. On myös kertynyt taitoa priorisoida ja keskittyä olennaiseen”, Jari Myllyperkiö sanoo.

Työelämässä varmaa on nykyisin vain epävarma. Yritysmaailman puhurit osuivat pari vuotta sitten myös kokeneen myyntialan ammattilaisen Jari Myllyperkiön kohdalle.

Hänen työvuosistaan ei puuttunut meriittejä. Turusta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneen miehen 1990-luvulla alkaneeseen uraan oli mahtunut vuosia logistiikka-alalla Saksassa, 19 vuotta lasialalla ja kokemusta myös muilta toimialoilta.

”Uramielessä aikani Pilkingtonilla eli nykyisellä NSG Groupilla oli ehkä merkittävin. Aloitin myyntipäällikkönä ja lopulta vastasin eri bisnesalueista Euroopassa, Amerikoissa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Kuuluin johtoryhmiin ja olin yhtiön hallituksen jäsen. Kehityin siellä ammatillisesti huimasti.”

Kahdeksan vuotta sitten hän alkoi harkita työpaikan vaihtoa. Jarista tuntui, että jos ei vaihda oltuaan jo 16 vuotta samassa yrityksessä, jämähtää lopullisesti. Hän laittoi verkkoja vesille.

”Silloin olin aika kuumaa kamaa. Soittoja alkoi tulla monista paikoista.”

Myllyperkiö työllistyi myyntijohtajaksi Treston Groupiin. Tehtävä oli haastava, ja kokemusta ja oppeja kertyi yhä lisää.

Seuraavaksi hän ehti tarttua vielä ravintolan perustamiseen Saksassa. Kun hanke ei aivan täyttänyt hänen odotuksiaan, hän lähti osakkaaksi ystävän yritykseen muotialalla. Sitten lasiala kutsui uudelleen.

”American Glass Products oli kysellyt minua jo aiemmin. He halusivat minut riveihinsä, joten siirryin konsernin palvelukseen. Siellä sain uuden liiketoiminta-alueen hyvään alkuun.”

”Kyllä se yllättävän tuskaista oli”

Edessä oli kuitenkin odottamaton käänne. Suhdanteiden vaihtelu alkoi näkyä, ja markkinoilla tapahtui muutoksia. Yrityksen liikevaihto romahti.

”Syntyi sopeuttamistarvetta, eikä vasta käynnistyvää toimintoa haluttu jatkaa. Jäin työttömäksi keväällä 2019.”

Jari oli aivan uudessa tilanteessa. Hän sanoo tietävänsä, ettei työttömäksi päätymisellä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko tehnyt työnsä hyvin vai ei. Tulevien kuukausien aikana itsetunto oli kuitenkin kovilla. Mies alkoi hakea paikkoihin, joista oli kiinnostunut ja räätälöi jokaisen hakemuksen hyvin.

”Tein ehkä parikymmentä hakemusta vuoden aikana. Moni tekee enemmänkin, mutta itse pistän itseni totaalisesti peliin, kun kiinnostun jostain. Osoitin, miksi minusta voisi olla hyötyä ja pääsin haastatteluihinkin.”

”Välillä olin aika syvissä vesissä.”

Kokenut ammattilainen sai kokea, että työpaikan saaminen oli kiven takana.

”Kyllä se yllättävän tuskaista oli. En tiedä, oliko se ikärasismia vai mitä. Välillä olin aika syvissä vesissä. Vaikka kuinka tietää oman osaamisensa, tulee huono fiilis, kun ei kuulu mihinkään yhteisöön.”

Lähellä olivat myös itsesyytökset ja syyllisyyden tunteet siitäkin, jos ei joka päivä jaksanut hakea töitä. Työnhaku vei voimia, ja välillä oli pakko levätä.

Image

”Ei joka päivä voi suoltaa hakemuksia. Välillä piti sallia itselle se, että oli vaan tai teki jotain ihan muuta.”

Hyviä neuvoja uravalmentajilta

Melko pian työnhakunsa alussa Jari otti yhteyttä myös Suomen Ekonomien uravalmentajaan Tiina Myöhänen-Astikaiseen. Uravalmennus ja siihen liittyvät palvelut olivat hänelle tuttuja, koska hän oli toiminut liiton välittämänä mentorina toiselle ekonomille.

”Meillä oli Tiinan kanssa hyvä sessio, jossa kävimme läpi cv:täni. Pistin sen uuteen uskoon hänen ideoidensa pohjalta. Yritin tuoda saavutuksiani paremmin esiin. Korostin myös ominaisuuksiani ja asioita, jotka ovat vaikuttaneet kehittymiseeni.”

Hän sai cv:stään palautetta myös Ekonomien toiselta uravalmentajalta Kristiina Kurjelta.

”Pähkäilin, onko se vieläkään hyvä. Kristiina vakuutti, että se on ja neuvoi keskittymään verkostoitumiseen ja piilotyöpaikkojen etsimiseen. Se rauhoitti.”

Myllyperkiö kannustaa muitakin ikäisiään työnhakijoita käymään läpi verkostojaan ja verkostoitumaan myös ventovieraiden kanssa. Kontaktien tai sattumien kautta työllistyminen on hänestä todennäköisempää kuin julkisesti auki oleviin paikkoihin.

Sitkeä hakija soitteli tuttavilleen ja pyrki laajentamaan verkostoaan LinkedInissä.

”Ajattelin, että eihän se ota jos ei annakaan. Mietin, että he voisivat ainakin mennä katsomaan profiilini ja heillä saattaisi olla tarvetta minun kaltaiselleni osaajalle.”

Jari löysi LinkedInistä myös vertaistukea: toisen työnhakijan, jonka kanssa saattoi jakaa ajatuksia työnhausta.

”Ei siihen tunnelmaan pysty samaistumaan kuin toinen, joka myös on tehnyt töitä työn saamiseen eteen jo vuoden tai kaksi.”

Kullanarvoinen vinkki

Koronakevään aikana mielessä ehti olla sekin, että työpaikkojen avautuminen voi loppua kokonaan. Lopulta Myllyperkiö sattui ihan muussa asiassa ottamaan yhteyttä vanhaan työkaveriinsa. Tuttava osasi vinkata paikasta, johon etsittiin hyviä tyyppejä.

”Otin ja soitin sinne. Pystyin tekemään vaikutuksen kokemuksellani ja kielitaidollani, jota käytin jo sujuvasti puhelun aikana.”

Hän lähetti yritykseen cv:n ja sai muutaman viikon päästä yhteydenoton. Tapaamisen jälkeenkin meni aikaa, kunnes paikka avautui ja työsopimus syntyi.

Nyt mies on jälleen vakituisessa työssä.

”Oli mielettömän hyvä fiilis, kun sain työn pitkän hakujakson jälkeen. Tällä alalla korona ei ole vaikuttanut niin paljon. Meillä on töitä.”

”Hän uskalsi olla moniin paikkoihin yhteydessä ja uskoi itseensä.”

Suomen Ekonomien uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen sanoo ihailevansa sitä, miten sitkeästi Jari jatkoi työnhakua.

”Ilman sitä turnauskestävyyttä ja päämäärätietoisuutta hän ei olisi työllistynyt. Hän otti myös kaiken saatavilla olevan avun vastaan, etsi työnhakukoulutuksia aktiivisesti ja osasi hyödyntää minua sparraajana.”

Valmennuksissa saadut vinkit tulivat Jarilla hyvään käyttöön. Myöhänen-Astikainen piti hyvänä sitä, että hän ei myöskään hakenut mitään sellaisia työpaikkoja, joihin ei oikeasti halunnut.

Uravalmentaja uskoo, että apua oli myös sosiaalisesta luonteesta.

”Jari ei pyydellyt anteeksi sitä, että haki töitä. Hän uskalsi olla moniin paikkoihin yhteydessä ja uskoi itseensä. Hänen menneisyytensä oli myös hänen vahvuutensa. Hän on kyllä todella ansainnut sen paikan.”

”Minkä tahansa toimialan voi oppia”

Uusiin tehtäviin ja uuteen alaan paneutuminen on Jarin mielestä nyt tosi innostavaa. Hänestä on harmi, ettei rekrytoinneissa välttämättä tajuta yli viisikymppisten vahvuuksia, vaikka niitä on paljon.

”Moni tämän ikäinen on jo vapaa panostamaan työhön. Heille on myös kertynyt taitoa priorisoida ja keskittyä olennaiseen. Nuoremmat ovat toki syntyneet kännykkä korvassa, mutta me vanhemmatkin olemme erittäin motivoituneita oppimaan uutta.”

Hän kannustaa hakemaan myös toimialoille, jotka ovat itselle ennestään vieraita. Esimerkiksi myyntitehtävissä kertynyttä osaamista voi hyvin käyttää eri aloilla.

”Jos halua ja tahtoa on, oppii minkä toimialan tahansa.”

Myös suosittelijat ovat tärkeitä. Jari laittoi viestiä myös ulkomaisille kontakteilleen, joista sai suosittelijoita. Uravalmentajienkin kannustamana hän vinkkaa, että referenssien kannattaa olla valmiiksi kirjoitettuja. Nekin antavat osviittaa siitä, että on ollut töissään arvostettu.

”Kun ihmisiä on työpaikkoihin tarjolla paljon, kannattaa käyttää kaikki keinot, joilla pystyy erottumaan massasta.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

Lue myös:

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla – rekrytointikonsultin 6 vinkkiä

Näin onnistut työhaastattelussa – harjoittele ääneen ja mieti esimerkkejä

Lähtöpaketti tarjolla? Konsultoi juristia ennen kuin sovit työsuhteesi päättymisestä