Hankenilla opiskeleva Janina Airikainen, 23: ”Uravalmennus antoi itsevarmuutta työnhakuun”

Työpaikkoihin on nyt paljon hakijoita, joten joukosta pitäisi pystyä erottumaan entistäkin paremmin. Ekonomien uravalmennus antoi kauppatieteiden opiskelija Janina Airikaiselle hyödyllistä tietoa ja itsevarmuutta työnhakuun.


Janina Airikainen

Janina Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä.

Ensimmäisen työpaikan löytäminen on koronan kurittamilla työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Työmarkkinoilla näkyy silti muutakin kuin synkkiä pilviä: paikkoja avautuu edelleen. Sen huomasi ilokseen myös laskentatoimen opintojaan Helsingin Hankenilla viimeistelevä Janina Airikainen.

Airikainen oli tehnyt kandivaiheen jälkeen jo vuoden maisteriopintoja ja onnistui löytämään koronakriisin keskelläkin työpaikan kesäksi.

”Olin todella onnekas, sillä pääsin samaan paikkaan kuin edellisenä kesänä.”

Kesällä hän huomasi lisäksi kiinnostavan työpaikan, joka oli avautumassa tänä syksynä. Tarkoitus oli ollut jatkaa opintoja, mutta unelmapaikka muutti suunnitelman.

”Sitä ei mitenkään voinut skipata. Päätin hakea sitä ja aloin nopeasti laatia työhakemusta.”

”Hakemukseen kannattaa panostaa”

Airikainen oli samaan aikaan suorittamassa myös Suomen Ekonomien kesäkurssia, jossa yksi harjoituksista oli työhakemuksen laatiminen. Tehtävää palauttaessaan hän kertoi aikovansa hakea paikkaa hakemuksellaan oikeasti.

Koska Airikainen oli lunastanut itselleen kauppatieteiden opiskelijoille tarkoitetun KylteriPlus-lisäpalvelupaketin, hänellä oli mahdollisuus kysyä apua hakemuksen tekoon Suomen Ekonomien uravalmentajalta. Uravalmentaja Taija Keskinen luki Airikaisen hakemuksen, antoi palautetta ja katsoi vielä uudestaan Airikaisen viilaaman version.

”Hän ehdotti, että hakemusta kannattaa kohdentaa enemmän juuri haettavaan työhön. Toin siihen enemmän osaamistani ja sitä, että tiedän jotain laskentatoimesta. Ja että haluan juuri tälle alalle. Uusimastani versiosta Taija sanoi, että nyt se näyttää siltä miltä pitääkin.”

”Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä olennaiseen.”

Taija Keskinen muistaa, että Airikaisella oli jo valmiiksi tosi hyvä hakemus.

”Pyrimme silti yhdessä vielä tiivistämään sitä. Työnantaja lukee luultavasti silmät sirrissä ylitöinä sata hakemusta, joten on hyvä keskittyä vain olennaiseen. Kävimme läpi myös työpaikkailmoituksen ja annoin vinkkejä, miten sen sisältöön voisi yrittää vastata vielä paremmin.”

”Tuli itsevarmempi olo”

Seuraava avuntarve ilmaantui nopeasti, sillä hakemuksen lähettämisen jälkeen Airikaiselle kolahti kutsu työhaastatteluun. Myös siihen hän kaipasi tukea ja laittoi sähköpostia Ekonomien urapalveluun.

Sparraus uravalmentaja Birgit Lindholmin kanssa toteutui korona-ajan vuoksi puhelimessa. Taustaksi käytiin läpi, millaisesta työstä on kyse ja miksi se kiinnosti Airikaiselle.

”Birgit teki minulle sellaisia kysymyksiä, mitä haastattelussakin voitaisiin kysyä ja antoi vinkkejä vastauksiin. Hän muistutti, että rekrytoija voi kuulla ne kymmeneltä muultakin ja kehotti miettimään, voinko antaa jotain lisää. Kuvasin tarkemmin sitä, miksi haluan juuri siihen yritykseen enkä jonnekin muualle. Sitä kuulemma kysytään usein.”

Haastattelun harjoittelu tuntui hyödylliseltä. Vastauksia pystyi harjoittelemaan ilman paineita, ja tuttujakin asioita oli hyvä kerrata.

”Tuli itsevarmempi olo mennä haastatteluun. Se oli vielä elämäni ensimmäinen englanniksi ja Teamsin kautta tehty haastattelu. Harjoittelin lisää kotona ja tein myös itsestäni ajatuskartan.”

Uravalmentaja Birgit Lindholm muistaa vinkanneensa haastattelua jännittäneelle Airikaiselle, ettei jännittämistä pidä pelätä.

”Se on luonnollinen reaktio. Rekrytoija voi nähdä sen jopa positiivisena merkkinä siitä, että on todella kiinnostunut työpaikasta.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin”

Janina Airikainen ei tullut valituksi hakemaansa työhön, mutta kolmen parhaan joukkoon pääsy oli hänestä hyvä tulos. Samaa mieltä on Birgit Lindholm:

”Se on tosi hyvä tulos. Vain yksi saa kultamitalin, mutta hän on päässyt palkintosijoille.”

Nyt Airikaisella on työn alla gradun kirjoitus. Kevääksi odottaa jo seuraava harjoittelupaikka, jossa hän pääsee paneutumaan tilintarkastuksen saloihin.

Airikainen kokee, että uravalmennuksen hyödyntäminen on auttanut työnhaussa: työnantajiin tuntuu helpommalta ottaa yhteyttä. Vaikka kilpailu on koventunut, hän uskoo, etteivät työpaikkojen ovet ole työuraansa aloittelevaltakaan sulkeutuneet.

”En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

”Hakijoita on, mutta on paikkojakin. Ainakin LinkedInissä tulee koko ajan vastaan oman alani eli taloushallintoalan harjoittelupaikkoja. En usko, että olemme kaikki jäämässä työttömiksi.”

Airikainen arvelee, että saattaa löytää itsensä lopulta aivan muunlaisesta työstä kuin mihin oli ennen kuvitellut päätyvänsä. Ekonomien kylteriyhdyshenkilön hommissa hän on huomannut, että esimerkiksi markkinointiin ja tapahtumatuotantoon liittyvät työt voisivat kiinnostaa.

Myös uravalmentaja Birgit Lindholm uskoo, että koronasta huolimatta voi löytää omia arvoja vastaavan, mielekkään työn.

”Paikkoja löytyy edelleen.”

”Uravalmennus voi vaikuttaa ratkaisevasti”

KylteriPlus-palveluun sisältyvänä uravalmennus oli Airikaisen mielestä myös edullista. Hän aikoo ostaa KylteriPlussan myös opintojensa loppuajaksi sekä Kauppalehden että urapalvelujen vuoksi. Koko KylteriPlus kaikkine etuineen maksaa 25 euroa.

”En tiedä, mistä muualta opiskelija voisi saada näin edullisesti ja helposti apua työnhakuasioissa. Hintaero muihin valmennuksiin on varmasti suuri.”

Airikainen uskoo, että ekonomien oman ammattiliiton valmentajat tuntevat paremmin ekonomien työmahdollisuuksia ja osaavat antaa spesifimpää apua kuin uravalmentajat muualla. Hänestä Ekonomien uravalmentajan puheille on myös matalampi kynnys kuin muualle.

Työuransa alussa oleva kauppatieteilijä uskoo, että tulee käyttämään liiton uravalmennusta myös myöhemmin esimerkiksi omaa urapolkua miettiessään. Airikaisen mielestä pitää nöyränä, kun ei usko osaavansa kaikkea heti hyvin.

”En kuulu niihin, jotka uskovat pärjäävänsä yksin kaikessa. Kyseenalaistan ideoitani ja kuulen mielelläni ajatuksia joltain, joka tietää enemmän kuin minä. Uravalmentajat tietävät, miten työnhaussa homma toimii.”

Selvästi tärkein KylteriPlussaan sisältyvistä eduista onkin hänestä mahdollisuus kääntyä uravalmentajien puoleen. Kun on entistäkin vähemmän paikkoja tarjolla, itsensä pitää osata tuoda esiin muita paremmassa valossa.

”Se voi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, saako kesätöitä vai ei.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Aleksei Dernjatin

Näin saat jo opiskelijana uravalmentajan käyttöösi

Lue myös:

Vastavalmistunut KTM Mona Mäkkylä: ”Uravalmennus selkeytti omaa ajatustenvirtaa”

”Pikamentorointi oli todella hyvä kokemus”

Kiinteistönvälittäjä Roni Arvonen: ”Kurinalaisuus kannattaa”

Ekonomi-lehden vauraus-teemanumerossa Roni Arvonen kertoo uskovansa, että tie vaurauteen on kivetty ikiaikaisilla hyveillä: työteliäisyydellä, kurinalaisuudella ja säästäväisyydellä.


Roni Arvonen
Roni Arvosen mukaan myyntityössä on hyötyä siitä, että kauppatieteellinen tutkinto auttaa asiakkaiden luottamuksen voittamisessa.

Kiinteistövälittäjä Roni Arvonen: ”Olen maalta kotoisin. Kolmevuotiaana heitin perunapellolta kiviä ojaan ja sain markan per kivi. Tein paljon töitä, ja perunannostossa olin eniten. Kyse ei ollut siitä, että elämä olisi ollut jotenkin ankaraa, mutta ei tunnettu vaihtoehtoja: kaikki olivat töissä.

Isän puolelta meidän suvussamme ei vieläkään ole yhtään työtöntä. Suvun miehet tekevät paljon sellaisiakin juttuja, joita ketään ei huvita tehdä, mutta se tehdään silti. Sellaiset ovat minun roolimallini. Joulukuussa 2016 aloin kirjoittaa gradua Turun kauppakorkeakoulussa. Huomasin, että graduhan tulee nopeasti, kun kirjoitti aina aamuviidestä eteenpäin. Silloin ei kukaan häirinnyt. Ne olivat tuottavia tunteja.

Nyt herään aamuisin klo 5.55 ja klo 6.05 menen ystävien kanssa taloyhtiömme salille. Luonteeltani olen kyllä yökukkuja, kaukana aamuihmisestä. Mutta homman nimi on se, että vaikka herääminen aamulla on vaikeaa, olen hyväksynyt sen.

Homman nimi on se, että vaikka herääminen aamulla on vaikeaa, olen hyväksynyt sen.

Päivätkin tulevat hyvällä tavalla pitkiksi. Jos valitsee tehdä tänään vain kivoja juttuja, tulevaisuus ei ole niin kirkas kuin toivoisi.

Kaikki valintani elävät ajassa. Nyt olen kiinteistönvälittäjä LKV, ja työskentelen partnerina Bo LKV:ssä. Se tarkoittaa käytännössä tosi aggressiivista palkkiomallia. Jos saa myytyä huomattavan määrän, kompensaatio on iso, mutta jos ei saa myytyä, tulee äitiä ikävä. Lähdin tähän sillä ajatuksella, että olen muutaman vuoden, kerään sopivasti pääomaa, rakennan verkostoa ja opettelen tosi hyväksi myyjäksi. Nyt se alkaa olla sillä tolalla.

Uskon, että ihminen oppii mitä vain.

Tulevaisuudessa odottaa hyppy yrittäjyyteen, koska ajattelen, että yrittäjyydessä on se oikea vapaus. Tämä on viimeinen palkkatyö, jossa olen. En silti tiedä vielä lainkaan, minkä alan yrittäjäksi ryhdyn. Uskon, että ihminen oppii mitä vain. Bisneksen lainalaisuudet ovat samat, toimialasta riippumatta.

On suurin riski olla ottamatta riskiä. Oma tulevaisuuden yritys voi tietysti olla riski, mutta sen eteen olen valmis uhraamaan aikaani ja tekemään töitä. Koskaan en riskeeraa kaikkea, enkä sijoitussalkkuani varsinkaan. Haen sellaista riskiä, että upside on huomattavan iso ja downside minimoitu.

Koskaan en riskeeraa kaikkea, enkä sijoitussalkkuani varsinkaan.

Vauraita ihmisiä yhdistää se, että kun kerran saa omalla työllä tilin plussalle, se on siitä eteenpäin niin. Aina ylijäämäinen talous, se on mottoni. Pitää maksaa ensin itselle, ennen kuin maksaa yhtään laskua. Euro, jonka laitan säästöön tänään, on minulla ikuisesti töissä.

Lempiharrastukseni on lukeminen. Luen bisneksestä, myynnistä ja elämäkertoja, koska se mikä ei kasva, kuolee. Opiskelu ei lopu kauppakorkeakouluun.”

Juttu on julkaistu Ekonomi-lehdessä 1/2020. Numeron teemana oli vauraus.

Teksti Mari Schildt – Kuva Vesa Laitinen

Lue myös:

Voglian toimitusjohtaja Katriina Virtanen: ”Paras vaurauden merkki on onnellisuus”

“Uusia työpaikkoja syntyy kasvuyrityksiin” – Suomen ekonomit esittää 10 keinoa kasvuyrittäjyyden edistämiseksi

Myyntikoulu nostaa myyntiosaamisen uudelle tasolle

Jan Ropponen: Ensi vuoden isot kaupat tehdään nyt

UM:n lähetystöneuvos Leena Ritola tekee töitä koronakriisin ytimessä

Valtionhallinnossa tehdään koronakriisin vuoksi nyt nopeasti suuria päätöksiä. KTM ja OTK, lähetystöneuvos Leena Ritola edustaa työtä toteuttamaan luodussa operaatiokeskuksessa ulkoministeriötä


Kuvassa Leena Ritola

Koronakriisin hoitamiseksi on huhtikuussa perustettu jotain aivan uutta: ministeriöiden yhteistyötä ja hallituksen linjauksia koordinoidaan nyt hektisessä VNK COVID-19-operaatiokeskuksessa. Nimensä perusteella se kuulostaa sellaiselta salaiselta luolalta, joita löytyy Mission Impossible -elokuvissa.

Tämä operaatiokeskus eli ”opke” ei kuitenkaan sijaitse sen kummemmassa piilossa kuin Helsingin Säätytalolla. Keskuksessa on edustettuna valtionhallinnon kaikkien alojen asiantuntemus. Joka ministeriöllä on edustajansa, joka tuo keskukselle tietoa ja välittää sitä omaan ministeriöönsä. 

Leena Ritola edustaa ulkoministeriötä, mutta jatkaa samalla entistä työtään UM:n konsulipalveluissa passi- ja notaaripalvelujen yksikönpäällikkönä. 

Miten päädyit tähän tehtävään ja miten ekonomin tausta on siinä hyödyksi?

”Olen sekä KTM että OTK, joista molemmista on hyötyä operaatiokeskuksessa ja ulkoministeriössä. Tällä hetkellä jo koulutustani tärkeämpi merkitys on työkokemuksellani ulkomaankomennuksilta ja ministeriön eri osastoilta. Olen yleisuran diplomaatti ja ollut töissä Washingtonissa, Soulissa ja Jerusalemissa.

Helsingissä olen tehnyt töitä muun muassa poliittisella, taloudellisten ulkosuhteiden ja kehityspoliittisella osastolla sekä konsulipalveluissa. Tämä on antanut hyvän kokonaisnäkemyksen ulkoasianhallinnosta, mikä helpottaa UM:n edustamista myös opkessa.”

Millaista työ operaatiokeskuksessa on käytännössä? 

”Tarkoituksena on hallituksen päätösten ja linjausten toteutumisen seuranta. Ennakoimme ja tuotamme analyysitietoa ja ehdotuksia päättäjien tueksi. Eli lyhyesti: pyrimme huolehtimaan, että päätetyille asioille myös tapahtuu jotain. Samalla yritämme löytää asioita, joilla on riski eskaloitua. Aikataulu on usein tiukka, ja se venyttää päiviä. Huhtikuussa opken kokouksia oli kaksi jokaisena arkipäivänä. Edelleen kokoustamme päivittäin. Enimmäkseen osallistun etänä Skypellä, joskus olen paikalla Säätytalolla. Työ on hyvin mielenkiintoista.”

Miten saat viestiä vietäväksi omasta ministeriöstä?

”Kuulun myös ulkoministeriöön luotuun tilanneorganisaatioon. Osallistun sen kokouksiin, valmiustoimikuntaan ja moniin muihin kokouksiin, joita on monta viikossa. Operaatiokeskuksessa sovitamme yhteen eri ministeriöiden koronatyöryhmien työtä. Olemme myös palojen sammuttajia, kun eri ministeriöiden välillä on jostain koronaan liittyvästä kysymyksestä eriäviä näkemyksiä. Tehtäväni on siis toimia kumpaankin suuntaan Opken ja UM:n välillä.”

Mikä sinusta on tässä tilanteessa haastavinta omalta kannaltasi? 

”Työpäivät ovat venähtäneet, sillä seurattavaa on paljon ja analyysien tuottamisen aikataulu on usein aika lyhyt. Kokouksiakin on runsaasti. Seuraan erityisesti ulkoasianhallinnon työkenttää, joka käsittää ministeriön toiminnan ja raportit, mutta myös edustustojemme raportointia asemamaiden koronatilanteesta, karanteenien tasosta, rajojen sulkemisesta, exit-strategioista, mobiiliseurannasta, maskienkäytöstä ja vastaavasta.

Olemme myös kyenneet auttamaan tuhansia suomalaisia takaisin Suomeen hyvinkin eksoottisista paikoista.”

Toimit myös henkilöstöedustajana. Miten se vaikuttaa tässä poikkeustilanteessa? Näetkö henkilöstöedustajilla olevan juuri nyt erityisen tehtävän? 

”Olen UM:n henkilöstöyhdistyksen varapääluottamusmies. Viime vuonna roolini korostui, koska toimin pääluottamusmiehenä valtaosan vuotta muiden virkavapauksien johdosta, mutta nykyinen työni yksikönpäällikkönä ja aikatauluni eivät oikein sovellu pysyvämmin päällekkäin sen roolin kanssa. Seuraan kyllä kenttää edelleen. Olen myös Ekonomien valtion neuvotteluryhmän jäsen.

Koronatilanteessa työnteon poikkeuksellisen tekemisen muoto hyvine ja huonoine puolineen korostuu. Ulkoministeriössä myös henkilöstöedustajien toimintaan vaikuttaa koronakriisissäkin laaja edustustokenttämme ja siellä olevien työyhteisöjen ja perheiden hyvinvointi.”

Olet lukenut Helsingin kauppakorkeassa kansainvälistä kansantaloutta. Pystyisitkö sanomaan jotain ekonomien ja muiden talousosaajien näköaloista?

”Tällä hetkellä maailmantalouden tilanne näyttää hyvin hälyttävältä. Koronakriisin laajuutta, syvyyttä, kestoa tai vaikutuksia ei kukaan kykene ennustamaan. Vaikutukset ovat kuitenkin valtaisat. Emme vielä tiedä, mikä on tilanteemme kesällä, kun rajoituksia on purettu. On todennäköistä, että purkujenkin suhteen joudumme ehkä ottamaan askelen kaksi taaksepäin, kun seuraava korona-aalto vyörynee päälle jo kesällä tai myöhemmin syksyllä.

On ollut ilo seurata, miten innovatiivisesti osa suomalaisyrityksistä on kyennyt tarttumaan uusiin haasteisiin koronakriisissä vaihtamalla tuotantonsa kärkeä ainakin väliaikaisesti. Oletan, että niissäkin moni tekijä on talousosaaja.”

Millaisia ajatuksia koronapandemia ja sen seuraukset sinussa herättävät? Oletko lohduton, toiveikas vai jotain siltä väliltä? 

”Olin itse vielä loppiaisviikolla Hongkongissa ja Macaossa lomalla. Huhuja Wuhanista oli jo silloin, mutta se ei näkynyt huolena. Nopeus, jolla maailma muuttui, on ollut totaalisen yllättävää.

Pandemia voi kestää kauan, ja sen vaikutukset ovat mittavat. Vasta kun rokote saadaan ja rokotukset kyetään jalkauttamaan kaikkialle globaalisti, voidaan sanoa, että pandemia on selätetty. Olen optimisti ja siten toiveikas.”

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Leena Ritola ja Pixabay

Lue myös nämä:

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla

Mietitkö työtäsi ja tulevaisuuttasi? Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan henkilökohtaiseen uraneuvontaan.

Saamelaisaktivisti Petra Laiti: ”Valtaväestöllä on liian vähän tietoa saamelaisista”

Petra Laiti, 24, on saamelaisnuorten puheenjohtaja, sisäministerin poliittinen avustaja ja Twitterin ”päivystävä saamelainen”. Hänen mielestään sosiaalinen media on parantanut vähemmistöjen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.


Saamelaisaktivisti Petra Laiti

”Tasa-arvoista avioliittolakia ajanut Tahdon-kampanja on hyvä esimerkki viime vuosilta. Hieno aloite, jolle aika oli kypsä ja jossa löydettiin yhteinen solidaarisuus. Olen seurannut myös ilmastoliikkeen valtavirtaistumista innolla.

Jos taas puhutaan etnisistä vähemmistöistä, totuus on toinen. Eikä se liity pelkästään päätöksentekoon, vaan yleiseen ilmapiiriin: Miten Suomessa on hyväksyttävää olla vähemmistössä, mitä se tarkoittaa ja kenen ehdoilla on olemassa?

Olen saamelainen. En kuitenkaan kuvittele puhuvani kaikkien saamelaisten puolesta. Yksilön harteille kaadetaan paljon vastuuta eikä ymmärretä sitä, että yhtä lailla vähemmistöllä, tai saamelaisten kohdalla kansalla, on oikeus keskinäisiin mielipide-eroihin.

Saamelaisilla on Suomessa rajoitettu mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Laissa on määritelty neuvotteluvelvoite saamelaisten edustuselimen eli saamelaiskäräjien kanssa hankkeista, joilla on vaikutusta saamelaisten kulttuuriin tai elinkeinoihin. Mutta painoarvoa tällä ei aina ole.

Viime vuosina kielikysymyksissä, varhaiskasvatuksessa ja opetusasioissa on otettu merkittäviä askelia eteenpäin. Vaikeammissa kysymyksissä, kuten maaoikeuksissa ja itsemääräämisoikeuksissa, on paljon hankalampaa saada ääntänsä kuuluviin.

Huolestuttavaa viestiä tuo myös tänä syksynä ilmestynyt raportti, jonka teki Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI. Sen mukaan Suomen valtaväestöllä on liian vähän tietoa saamelaisista ja heidän kulttuuristaan. Tutkimustulosten pitäisi toimia herätyskellona Suomelle.

Valtiolla on päätäntävalta sellaiseen vähemmistöön, josta päättäjät eivät tiedä tarpeeksi.

Vallankäyttö näyttäytyy myös kulttuurisena omimisena. Ihminen voi sortua siihen tietämättömyyttään tai hyvää tarkoittaen, mutta vallankäytön piirteitä siinä on silti.

Meillä on kokonaisia sukupolvia saamelaisia, joilta kulttuuri on yritetty riisua väkipakolla. Loukkaantuminen siitä, että valtaväestö käyttää feikkikopioita saamenpuvuista tai neljäntuulenhatuista, ei liity vaatekappaleisiin. Se liittyy koko historiaan ja siihen, kenellä on oikeus kulttuuriin ja kenen ehdoilla.

Uskon, että saamelaisten tulevaisuus rakentuu rajat ylittävälle yhteistyölle. Toivon myös, että Suomi vihdoin hyväksyisi alkuperäiskansojen oikeuksia vahvistavan ILO 169 -sopimuksen, josta on keskusteltu jo kolmekymmentä vuotta.”


Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue myös

Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: ”Arvostan hyvää johtajuutta”

Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin: ”Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta”

Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: ”Arvostan hyvää johtajuutta”

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, 32, on pehmeän vaikutusvallan mestari. Koulutetun, sosiaalisesti taitavan ja laajasti verkostoituneen Itanin valintaa SUL:n johtoon pidettiin raikkaana ratkaisuna. Häntä nuorempana liittoa on johtanut ainoastaan Urho Kekkonen. Nyt Itani on nimitetty Adeccon toimitusjohtajaksi.


Adeccon toimitusjohtaja Sami Itani

Sami Itani on Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori ja kaksinkertainen kymmenottelun Suomen mestari. Tammikuussa 2020 hänet nimitettin Adecco-konsernin toimitusjohtajaksi ja valittiin Talouselämä-lehden Suomen Top 35 Under 35 -johtajalistalle. Ekonomi-lehti haastatteli häntä loppuvuonna 2019.


”Urheilutaustastani on ollut työurallani valtavasti hyötyä. Työelämän tilanteet on helpompi hallita, kun on pienestä pitäen oppinut käsittelemään urheilukentällä raskaita pettymyksiä ja onnistumisen riemua.

Urheilijat ovat hyviä analysoimaan tuloksia, tekemään johtopäätöksiä ja ennen kaikkea pysymään aikataulussa. Urheilijan on kisattava silloin, kun kisa on. Deadlinea ei voi siirtää eteenpäin, vaan määrätyllä hetkellä on kilpailtava parhaansa mukaan. Samalla asenteella olen opiskellut kauppatieteiden tohtoriksi ja siirtynyt työelämään.

Työskentelen henkilöstöpalveluyritys Adeccolla varatoimitusjohtajana. Työuraani Adeccolla on siivittänyt myös onni, kun tulin vuonna 2016 valituksi satojen hakijoiden joukosta kesätoimitusjohtajaksi. Sain näyttää kykyni.

Intohimo lajiin tuo haasteita johtamiseen

Etenemiseni SUL:in puheenjohtajaksi viime vuonna näytti tapahtuvan hetkessä, mutta taustalla olivat yleisurheilussa kahdenkymmenen vuoden aikana rakentuneet verkostot ja luottamus.

Vallankäytössä ja johtamisessa on eroja yrityksissä ja järjestöissä. Järjestöissä työskennellään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisorganisaation kanssa. SUL:in jäsenseuroissa on noin 70 000 jäsentä, joilla kaikilla on intohimo ja vahva tunneside omaan lajiin. Tämä on voimavara, mutta tuo johtamiseen myös omat haasteensa.

Asemaan perustuva auktoriteetti on yritysmaailmassa paljon johdonmukaisempi kuin järjestössä, jossa sidosryhmiä on enemmän ja päätöksenteko demokraattisempaa ja hitaampaa. Liiketoiminnassa harva ajattelee, että jokaista mielipidettä voi tai on edes kannattavaa ottaa huomioon.

Todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisiin

Tänä päivänä määräysvalta toiseen menettää koko ajan merkitystään, ja hyvä niin. Koen, että todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisten mielipiteisiin ja tunteisiin joko retorisin tai emotionaalisin keinoin, ja sitä kautta saada heidät toimimaan toisin. Se ei välttämättä vaadi tiettyä titteliä, vaan hyvinkin usein todellinen valta on jossain organisaation taskuissa.

Uskon, että ’pelin ulkopuolelta’ tulevia nuoria johtajia tullaan näkemään organisaatioissa enemmänkin.

Arvostan hyvää johtajuutta, joka on mielestäni sosiaalista älykkyyttä ja uskallusta ottaa vaikeita asioita esille rakentavasti ja johdonmukaisesti. Tähän olen myös itse pyrkinyt ja uskon, että se on vienyt minua urallani eteenpäin.

Ympärilläni on ollut ihmisiä, jotka ovat luottaneet sekä antaneet mahdollisuuksia oppia ja tehdä myös virheitä. Toivon, että tulevaisuudessakin saan tehdä mahdollisimman vaikuttavaa työtä. Mitä enemmän vastuuta, sitä palkitsevampaa on onnistuminen.”


Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Emmi Korhonen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue myös

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita”

Mirva Norén-Sluijter: ”Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”

”Oikean yhtiökumppanin valinta on merkittävä päätös”

Varma toimeentulo rahoitusalalla sai jäädä, kun kaverukset Anssi Jokinen ja Sebastian Schauman antautuivat yhdessä rakkaudelle designia kohtaan.


Anssi Jokinen ja Sebastian Schauman
Sebastian (vas.) ja Anssi kokevat, että sama koulutus auttaa puhumaan samaa kieltä.

Kauppatieteen maisterit Anssi Jokinen ja Sebastian Schauman hyppäsivät rahoitusalan hyväpalkkaisista töistä uudelle uralle. Kaverukset halusivat tehdä jotain omaa sen sijaan, että työskentelisivät toisille. Miehiä yhdisti kiinnostus designiin. He tunsivat toisensa vuosien takaa, mutta eivät olleet koskaan tehneet töitä yhdessä.

Syntyi A.S.Helsingö, joka myy verkkokaupassa Ikean runkoihin suunniteltuja keittiöitä, vaatekaappeja ja senkkejä. Yrityksessä on mukana myös luova johtaja Ilona Palmunen, joka on taustaltaan arkkitehti.

Design-yrittäjyys voi tuntua erikoiselta valinnalta kahdelle kauppatieteilijälle, mutta Jokinen ja Schauman kokevat olevansa omassa elementissään. Heistä kauppatieteilijän tausta on loistava design-yrittäjälle. He ovat aiemmissa töissään tavanneet paljon yrittäjiä ja tietävät, miten yritys saadaan toimimaan.

Schauman on opiskellut kauppatieteiden lisäksi oikeustiedettä, eikä siitäkään ole yrittäjälle ainakaan haittaa. Hän oli ennen Suomen suurimman pääomasijoittajan CapManin leivissä kasvattamassa pohjoismaisia kuluttaja-alan yrityksiä.

Jokinen oli lähtenyt investointipankista jo aiemmin ja työskenteli rakentamiseen liittyvien projektien parissa.

”Yritystä perustettaessa riskejä on monia, ja oikean yhtiökumppanin valinta on merkittävä päätös. Siinä on tietysti myös henkimaailman asioita, sitä ei pysty täysin rationalisoimaan”, he toteavat.

Anssin ja Sebastianin vinkit toimivaan tiimityöhön:

  1. Näkemyseroja voi olla pikkuasioista, mutta yhteinen tavoite on tärkein.
  2. Älä vaadi, että toinen on kaikesta samaa mieltä. Luota häneen ja anna hänen toimia niin kuin hänestä on paras. Kunnioita hänen tapaansa ratkaista tilanteita.
  3. Ole avoin ja jaa informaatiota laajasti. Näin vältyt väärinkäsityksiltä ja päätöksenteko helpottuu.

Fakta

  • A.S. Helsingö suunnittelee ja valmistaa kalusteita Ikean runkojen päälle.
  • Tuotteita myydään verkkokaupan kautta 20 maahan.


Teksti: Elina Venesmäki
Kuva: Aleksei Dernjatin

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin: ”Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta”

Taloustutkimuksen selvityksen (2014) mukaan 60 prosenttia johtajista uskoo enkeleihin. Sanni Nevalainen vaihtoi pankki- ja vakuutusmaailman enkelikirjoihin ja kertoo, miksi kiinnostus enkeleitä kohtaan kasvaa.


Sanni Nevalainen
Sanni Nevalainen on valontaiteilija, joka maalaa ilon ja valon tauluja.

”Muistikuvani ovat hyvin selkeitä. Olin alle 10-vuotias, kun tietoisesti päätin sulkea itseni pois maailmasta, joka pelotti. Äitini ja mummini ovat kumpikin selvännäkijöitä ja heillä kummallakin on ollut enkelikokemuksia, joista he ovat puhuneet avoimesti. Itse kuitenkin päätin katkaista yhteyden siihen tietoisuuteen, jota emme näe.

Kun 28-vuotiaana ylitin ARC-purjehduskilpailun maaliviivan Karibialla oman luokkansa voittaneessa suomalaisveneessä, olin pitkän purjehdusurani merkittävimmän saavutuksen äärellä. Elämäni päämäärä oli ollut hyvin selvä: voittaminen.

Olin valmistunut vuonna 2002 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja syöksynyt vauhdikkaalle uralle pankki- ja vakuutusmaailmaan. Vaativan kilpapurjehduksen lisäksi työskentelin haastavissa johtotehtävissä IF-vakuutusyhtiössä.

Nykyisin käytän itsestäni titteliä hyvinvointiyrittäjä ja valontaiteilija. Kirjoitan kirjoja enkeleistä, teen hoitoja ja meditaatiotallenteita, järjestän koulutuksia sekä retriittejä ja maalaan tauluja enkeleiden ja valon maailman kanssa.

Tämä tapahtui, kun uskalsin kysyä itseltäni kysymyksiä. Aloin purkaa lukkojani ja pelkojani, ja selvänäkökykyni palautui.

Kaikki se, mitä olen tehnyt aiemmin, on tarpeellista nykyisessä työssäni. Edellinen työnantajani IF tuki hienosti uusia suuntiani. Nyt työni on opastaa ihmisiä näkemään valo itsessään. Tarvitsemme rinnalla kulkijoita. Siinä minä pystyn auttamaan. Avaamaan ovia. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla valita, kulkeeko näistä raollaan olevista porteista.

Koen meidän kaikkien synnyinoikeutenamme voida hyvin ja elää runsaudessa. Tämä sisältää myös rahallisen runsauden. Näkökulma on aivan toinen kuin egosta lähtevä rahan ja menestyksen tavoittelu.

Elämme ääri-ilmiöiden ajassa. Monilla on herännyt vastakkainasettelun sijaan kiinnostus lempeämpään yhteistyöhön muiden kanssa. Kirjani ja kurssini kiinnostavat erityisesti ihmisiä, joilla on sisäinen tunne ja kokemus, jolle he haluavat vahvistusta.

Esiinnyn myös paljon yrityksissä. Erään firman pikkujouluissa kävin pitämässä enkelimeditaatiota. Niille, jotka pitävät tätä hörhöilynä, sanoisin, että vihamielinen suhtautuminen on vain pelkoa ja tietämättömyyttä. Mieli on rajallinen instrumentti, joka voi viedä harhaan. Tarvitsemme kehon ja sydämen viisautta.

Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu.

Missä ovat sitten faktat väittämieni todisteeksi? Kysyisin takaisin, miten voit todistaa olevasti elossa? Miten todistat elämän? Vai onko tämä kaikki vain unta?

Neuvoni muutosta hakevalle ihmiselle olisi: pysähdy ja kuuntele. Kysy säännöllisesti, mitä sinulle kuuluu, ettet vain suorita ja juokse paikasta toiseen. Mikä lisäisi hyvinvointiasi, mikä toisi sinulle iloa? Miten priorisoisit ajankäyttöäsi, että löytäisit enemmän iloa elämääsi?

Lopulta kysymys kuuluu: elätkö?”

Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Lisää luettavaa:

”Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”

Antero Vartia on päättänyt taistella hyvän puolella

Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita

Piece of Jeans on Unikorni-kilpailun voittaja!

Suomen Ekonomien ja Tekniikan akateemiset TEKin järjestämä opiskelijoiden yrittäjyyskilpailu järjestettiin toistamiseen tänä vuonna. Keskiviikon jännittävän finaalin päätteeksi palkinto menee Piece of Jeansille. Piece of Jeans tarjoaa kestävää designia 100% kierrätysfarkusta. Voittaja palkittiin 4000 euron rahapalkinnolla.


Piece of Jeans on Unikorni-kilpailun voittaja!

”Nyt lähdetään valloittamaan maailmaa”, sanoo Piece of Jeansin Moona Kansanen Tampereen yliopistosta.

”Unikorni-kilpailun ideana on löytää potentiaalisia opiskelijayrittäjiä, jotka ovat yrittäjyystaipaleensa alkuvaiheissa. Sen lisäksi haluamme nostaa akateemista yrittäjyyttä tapetille. Palkintojen lisäksi kilpailussa on tarjolla mentorointia ja vetoapua oman yritysidean kehittämiseen”, kertoo yrittäjyysvastaava Martti Kivioja TEKistä. 

Tiensä kilpailun finaaliin selvittivät voittajan lisäksi Pikadev, Ele Consultation, Cryptic Cargo sekä Carbon Deed. Finalistien valinnassa painotettiin mm. idean toteutuskelpoisuuttaa, kasvupotentiaalia, omaperäisyyttä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kestävän kehityksen huomioon ottamista. Lopullinen valinta voittajasta tehtiin keskiviikkona 20.11. Helsingissä järjestetyssä finaalissa Leijonan luola -tyyliin. Tämän vuoden leijonina toimivat Lennu Keinänen, Unna Lehtipuu, Marko Parkkinen ja Ilkka Lavas

Yrittäjyys tärkeänä osana nykyajan työelämää 

Suomen Yrittäjien mukaan uusista yrityksistä 48 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden perustamia vuonna 2017. Sen lisäksi moni alle 35-vuotias pitää yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona. Ekonomit ja TEK tarjoavat myös palveluita yrittäjäjäsenille. Työnteon muuttuessa yhä useampi on kiinnostunut yrittäjyydestä jossakin muodossa ja siksi onkin luontevaa, että Unikornin kaltaisia kilpailuja järjestetään myös jatkossa. 

”On hienoa, että opiskelijayrittäjät on saatu Ekonomien ja TEKin yrittäjyysyhteisön piiriin. Meistä on tärkeää kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen. Unikorni-kilpailu on hieno esimerkki siitä, miten kokoamalla yhteen idearikkaita opiskelijoita ja liike-elämän huippunimiä voidaan saada aikaiseksi jotain suurta”, kommentoi Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Viime vuoden Unikorni-kilpailun voitti Hydrohex, joka tuottaa uuden ajan vesiliikuntaa virtuaalisesti. 

Lisätiedot: 

Martti Kivioja, Tekniikan akateemiset TEK 
martti.kivioja@tek.fi, + 358 400 519 214 

Eeva Niskanen, Suomen Ekonomit 
eeva.niskanen@ekonomit.fi, +358 45 260 2884 

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva:
TEK

Urapolulla: Petri Tuomela

”Olen aina saanut apua Ekonomeilta, kun olen sitä tarvinnut – olin sitten yrittäjä, sivutoiminen yrittäjä tai työntekijä. Yrittäjyyden alkutaipaleella sain apua etenkin sopimus- ja palkkausasioissa.


Petri Tuomela

Petri Tuomela

Kehittämisasiantuntija, KEHA-keskus
Sivutoiminen yrittäjä, Me2we

Merkittävin virstanpylväs uralla?

”Oman yrityksen perustaminen oli pitkäaikainen unelma, joten ensimmäisen yrityksen perustaminen on varmasti ollut yksi merkittävimmistä virstanpylväistä. Siitä alkoi matka, joka on ollut opettavainen, tunteikas ja palkitseva. Ja mikä parasta, matkani on vasta alussa.”

Ekonomit urakumppanina?

”Olen aina saanut apua Ekonomeilta, kun olen sitä tarvinnut – olin sitten yrittäjä, sivutoiminen yrittäjä tai työntekijä. Yrittäjyyden alkutaipaleella sain apua etenkin sopimus- ja palkkausasioissa.”

Hyvän tekeminen työssä?

”Koen, että pääsen päivittäin vaikuttamaan miljoonien ihmisten palveluihin. Asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden osallistaminen on minulle merkityksellistä. Kehitystyö on innostavaa ja mielekästä. Lisäksi minulla on ollut mahdollisuus viedä startup-henkeä ja -kulttuuria nykyiseen päivätyöhöni.”