Hyvinvointi ja työssäjaksaminen kasvattavat merkitystään jatkuvasti. Monet työelämän muutokset haastavat hyvinvointimme ja toisaalta haluamme elää kokonaisvaltaisesti merkityksellistä ja tyydyttävää elämää. 

Millaiset tekijät vaikuttavat hyvinvointiimme ja miten voimme edistää omaa ja toisten hyvinvointia? 

Käytätkö, hallitsetko vai johdatko aikaasi?

Aika on resurssi, jota meillä kaikilla on jokaisessa vuorokaudessa saman verran. Suhtautumisemme kuitenkin ratkaisee, miten koemme ajan. Jollekulle ajan rajat tulevat vastaan päivittäin, kun kiire painaa päälle. Toisella tuntuu aina olevan aikaa kaikkeen.

Mitä sinulle merkitsee tehokas ajankäyttö, hyvä ajanhallinta tai ajan johtaminen? Miten sinä suhtaudut aikaan? Onko se ystäväsi vai joudutko taistelemaan aikaa vastaan?

Muistathan, että työajanseurannan merkitys aivotyössä on vahvasti työsuojelullinen.

Ota itsellesi hetki aikaa ja kuuntele mindfulness-äänite

Yksi tapa ottaa aika ystäväksi on harjoittaa mieltä keskittymään ja olemaan läsnä tässä hetkessä. Voit ottaa kolme minuuttia omaa aikaa kesken päivän, kun kuuntelet uravalmentajamme Taija Keskisen mindfulness-äänitteen.

Hyvinvointi ja ajankäyttö

Jotta voit hallita tai johtaa ajankäyttöäsi, sinulla on hyvä olla kuva siitä, mihin haluat aikasi käyttää.

Voi lähetä liikkeelle pohtimalla, millainen olisi viikko, jossa ajankäyttösi on ihanteellista. Mitä elemettejä viikkosi sisältää: työtä, ehkä työnhakua, harrastuksia, aikaa ystäville ja läheisille, omaa aikaa… Kirjoita tai piirrä kuva ihanteellisesta ajankäytöstäsi.

Kun sinulla kuva ihanteellisesta ajankäytöstä, voit verrata sitä nykytilaan. Miten todellisuudessa viikkosi jakautuu?

Pohdi tämän jälkeen elämäsi reunaehtoja. Voit huomata, että osa asioista viikossasi on sellaisia, jotka ovat omassa harkinnassasi ja osa tulee annettuna.

• Mitkä ovat asioita, joihin voit vaikuttaa ja joista voit päättää?
• Mihin asioihin voit vaikuttaa, mutta et voi päättää niistä?
• Mihin asioihin taas et voi vaikuttaa etkä voi päättää?

Energiasi ja aikasi kannattaa käyttää niihin asioihin, joista voit päättää tai joihin voit ainakin vaikuttaa. Valitse yksi asia, jota haluat muuttaa ajankäytössäsi ja ryhdy etsimään keinoja, miten tavoitteesi toteutuu.

Oppaita ajanhallinnan avuksi

Työterveyslaitos on tuottanut hyödyllisiä oppaita ja verkkoaineistoja ajanhallinnasta:

• Fokus kateissa, aika palasina? – Ajanhallinnasta asiantuntijatyössä
• Ajanhallinnan pikaopas esimiehelle
• Työ, muu elämä ja ajanhallinta – opas yksinyrittäjille ja muille mikroyrittäjille 

Asenne ratkaisee

Positiivinen mieli lisää hyvinvointia, parantaa vastustuskykyäsi ja voi pidentää elinikääsi jopa 10 vuodella. Tiesitkö että väsynyt ihminen on 4 kertaa kielteisempi kuin levännyt?

Meillä on luontainen taipumus huomata paremmin huonot asiat kuin hyvät. Tämä ominaisuus on aikanaan ollut hengissä säilymisen ehto, mutta nykyisin siitä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kyseessä on ns. negatiivisuusharha.

Monet aikuisiänkin asenteistamme on opittuja joko lapsuuden perheestä tai muilta tärkeiltä ihmisiltä ja ryhmiltä. Jos haluat, voit siis myös oppia asennoitumaan uudella, itsellesi hyödyllisemmällä tavalla.

Hyvinvointi kasvaa kiitollisuuden päiväkirjan avulla

Yksi todella yksinkertainen, mutta tehokkaaksi todettu tapa oppia huomaamaan myönteisiä asioita omassa elämässä on kiitollisuuden päiväkirja. Aivotutkimuksissa on todettu, että kiitollisuudenaiheiden aktiivinen ja säännöllinen huomioiminen todella lisää onnen tunnetta ja pitää masennusta loitolla.

• Hanki vihko tai lehtiö, johon kirjoitat joka päivä kahden viikon ajan vähintään kolme asiaa, joista olet kiitollinen.
• Kiitollisuuden aiheet voivat olla suuria tai pieniä, ne voivat olla onnistumisia, hetkiä, jolloin olet kokenut elämäniloa tai työn imua tai onnellisuutta ihmisitä, tekemisistä tai asioita.
• Kiitollisuuden aiheet voivat liittyä ihan mihin vain elämän alueeseen eikä haittaa, jos osa käsittelee työelämään liittyviä kiitollisuuksia.
• Kun kaksi viikkoa on kulunut, lue kirjoittamasi tekstit ja anna niiden jäädä vaikuttamaan alitajuntaasi.

Vaihtoehtona onnistumisen päiväkirja

Kiitollisuuden päiväkirjan sovellus on Onnistumisen päiväkirja. Se voi olla hyödyllinen vaikkapa työnhakutilanteessa tai muulloin, kun haluat muistuttaa itseäsi vahvuuksistasi ja onnistumisistasi.

• Pidä myös Onnistumisen päiväkirjaa kaksi viikkoa. Tässä työvälineenä ovat vihkosi ja sen aukeamat. Jokaisella aukeamalla on aamusivu ja iltasivu. Aamusivulle kirjoitat 1–3 onnistumista aiemmasta elämästäsi ja iltasivulle 1–3 onnistumista samalta päivältä.
• Onnistumiset voivat liittyä mihin vain ja ne voivat olla suuria tai pieniä. Kirjaa itsellesi sopivalla tavalla yksityiskohtia kuten ajankohta, keiden kanssa olit, miltä tilanne näytti ja mitä tapahtui. Sinun ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa pitkästi, muutama sanakin voi riittää. Kirjoita vapaasti, itseäsi varten.
• Kun kaksi viikkoa on kulunut, lue kirjoittamasi tekstit ja analysoi jälleen itselle sopivalla tavalla esim: mikä sai onnistumisen aikaan ja miten onnistuminen vaikutti sinuun tai muihin, mitä ominaisuuksia, taitoja ja osaamisia tarvitsit ja käytit.

Muista, että ihan pienikin arkinen asia voi olla onnistuminen ja onnistumiset vahvistavat onnistumista. Onnistut joka päivä monessa asiassa, usein ihan huomaamatta.

Joustavuus työelämässä – mistä on kyse?

Työelämässä puhutaan paljon joustavuudesta. Mistä silloin oikeastaan puhutaan ja miten se voi lisätä työhyvinvointia?

Joustavuus voi tarkoittaa tarkoittaa työoloihin liittyviä joustoja, erilaisia tapoja tehdä työtä organisaatiossa. Toisaalta voidaan puhua henkilökohtaisesta tavasta suhtautua työelämän tilanteisiin ihan arkipäiväisellä tasolla. Sanalla voidaan myös tarkoittaa resilienssiä eli muutosjoustavuutta, ihmisten ja yhteisöjen kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä.

Joustavuus vs. epävarmuus

Parhaimmillaan joustavuus työelämässä on sitä, että sekä työnantaja että työntekijä joustaa tarvittaessa. Kun työtä on paljon, työntekijä voi joustaa tehtävistään tai työajastaan. Yhtä lailla työnantaja suosii joustavia työjärjestelyjä esim. etätyön, joustavien työaikojen tai joustavien vapaajärjestelyjen kautta.

Joustavuus on myös mielen joustavuutta – jälleen sekä työntekijän että työnantajan mielen. Miten teemme asioita nyt ja miten tulevaisuudessa? Pidämmekö kiinni periaatteista, jotka ovat jo vanhentuneet vai tarkastelemmeko tapojamme uusin silmin, pudotamme pois turhat mallit ja otamme käyttöön uusia, entistä paremmin toimivia tapoja? Ajattelemmeko samalla tavalla kuin viime vuonna tai viisi vuotta sitten vai löydämmekö ajatteluumme uusia näkökulmia esim. avoimen keskustelun myötä?

Joustavuuden kääntöpuoli on epävarmuus. Jos joustavuus tarkoittaakin sitä, että työelämän pelisääntöjä ei ole tai ne vaihtelevat tilanteen, henkilön tai mielialan mukaan, epävarmuus valtaa alaa ja työteho heikkenee. Jos työsuhteen jatkuvuudesta ei ole tietoa tai työnantaja on jatkuvasti epävarma työntekijöiden sitoutumisesta, ei parhaita tuloksia varmastikaan synny.

Aihetta avoimeen keskusteluun

Joustavuus on siis aihe, josta työpaikalla on hyvä keskustella.

• Mitä meillä tarkoittaa joustavuus?
• Mitä toivomme työntekijöinä ja mitä työnantajana?
• Miten varmistamme, että kaikista ulkoisista vaikuttajista huolimatta, meidän työyhteisössämme epävarmuuden määrä olisi minimisään ja hyvinvointi maksimissaan?

Hyvinvointi lähtee ihmissuhteista

Tutkimusten mukaan hyvät ihmissuhteet ovat yksi keskeisimmistä hyvinvoinnin ja onnellisuuden tekijöitä. Työelämässä ihmissuhteet ovat moninaisia ja niillä kaikilla on oma merkityksensä.

Vietämme usein hereilläoloajastamme suurimman osan työyhteisömme, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Siksi työelämän ihmissuhteet ovat myös tärkeä osa hyvinvointiamme.

Meillä jokaisella on vastuu siitä, millaista ilmapiiriä me vahvistamme. Tässä tiivistetysti Työpiste-lehden vinkit: Tervehdi, kiitä ja kannusta. Nosta kissa pöydälle heti, kun sen näyttäytyy. Tee se, mitä lupaat ja auta muita.

Esihenkilöllä on ratkaiseva rooli siinä, miten työyhteisö voi. Esihenkilön on tärkeä pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan, jotta voi pitää yllä työyhteisön hyvinvointia.

Verkostot vahvistavat hyvinvointia

Hyvä ja toimiva verkosto ei tarkoita sitä, että tunnet mahdollisimman paljon ihmisiä tai olet jatkuvasti luomassa uusia kontakteja. Verkosto koostuu niistä ihmisistä, jotka ovat sinulle merkityksellisiä. Verkoston ei tarvitse olla erityisen laaja tai suuri.  

Kun olet itse tyytyväinen verkostoosi ja pidät yhteyksiä yllä, verkostosi tukee vastavuoroisesti sekä ammatillisia ja elämäntavoitteitasi että hyvinvointiasi.

Läheiset ihmissuhteet tuovat voimavaroja

Ystävät, perhe ja parisuhde ovat myös työhyvinvointimme kannalta merkityksellisimpiä ihmissuhteita. Tärkeämpää kuin se, onko sinulla paljon ystäviä tai oletko tällä hetkellä parisuhteessa on kuitenkin se, että olemassa olevat ihmissuhteet ovat rikastavia ja saat olla läheisten ihmisten seurassa oma itsesi.

Kanssakäyminen läheisten ihmisten kanssa on voimavara, josta ammennamme niin työhön kuin kaikkeen muuhunkin elämässä.

Merkityksellinen työ tuottaa hyvinvointia

Kokemus oman tekemisen merkityksellisyydestä on yksi ihmisen hyvinvointia edistävistä tärkeistä tekijöistä. Koska työ on jo tunneissa laskettuna iso osa elämästämme, on tärkeää, että voimme kokea työn merkitykselliseksi.

Merkityksellisyyden neljä kokemusta

Merkityksellisyyden kokemus on yksilöllinen, mutta on myös olemassa asioista

Tutkija Frank Martela on havainnut, että työn merkityksellisyys syntyy neljästä peruskokemuksesta:

• Autonomian tunne. Minulla on sananvaltaa siihen, miten suoritan työni ja mitkä ovat minulle arvokkaita tavoitteita.
• Kyvykkyyden tunne. Pääsen käyttämään omaa osaamistani ja pystyn oppimaan uutta työssäni.
• Yhteenkuuluvuuden tunne. Olen osa yhteisöä, jossa muut arvostavat minua sellaisena kuin olen ja jossa minusta välitetään.
• Hyväntekemisen tunne.  Tunnen, että tekemälläni työllä on myönteinen vaikutus toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan.

Kun nämä neljä ehtoa täyttyvät, työ on ihmiselle itseisarvoisesti arvokasta ja se tuottaa hyvinvointia. Työn merkityksellisyys ei silloin riipu siitä, maksetaanko siitä palkkaa vai ei. Merkityksellisyyttä voi siis kokea yhtä hyvin työssä kuin perhe-elämässä, vapaaehtoistoiminnassa tai harrastuksien parissa.

Hyvinvointia työn imusta

Työn imu on toinen näkökulma työhyvinvointiin. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä menee yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

Tee Työterveyslaitoksen Työn imun testi.

Kunto ylläpitää elinvoimaa

Fyysisen kunnon lisäksi on hyvä pitää huolta myös henkisestä kunnosta ja aivokunnosta.

Myönteisyys luo hyvinvointia

Myönteiset tunteet laajentavat ajattelua ja asenteita, lisäävät tarkkaavaisuutta ja parantavat oppimista. Myönteisiä tunteita kokevat ihmiset asettavat itselleen korkeampia tavoitteita. Hyvällä mielellä ollessa helppo uskoa omiin kykyihin. Myönteisyys ei tarkoita väkisin ylläpidettyä positiivisuutta, vaan taitoa nähdä kaikissa asioissa mahdollisuudet.

Kyky ajatella uudella tavalla ja löytää ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin liittyy asenteeseen eli tapaan ajatella ja kohdata erilaiset tilanteet. Ajattelutapaa ja asennetta voi kehittää analysoimalla eri tilanteissa mihin voit vaikuttaa, mistä voit päättää ja mitkä asiat eivät ole sinun vaikutusmahdollisuuksiesi piirissä.

Kiinnitä huomiosi aivokuntoon

Nykyajan työelämässä – tai ylipäätään elämässä – aivomme kuormittuvat aiempaakin enemmän mm. kiireen ja median tuomien ärsykkeiden vuoksi. Aivojen kunnosta voi kuitenkin pitää huolta hyvin yksinkertaisilla tavoilla.

• Sulje silmät hetkeksi tai katsele muutama minuutti kaukaisuuteen, ulos ikkunasta.
• Lähde pienelle kävelylle kesken työpäivän tai arjen askareiden. Viisi minuuttiakin auttaa aivojasi!
• Kuuntele rentouttavaa musiikkia tai etsi itsellesi sopivaa Mindfulness tai meditaatio kuten kansainvälisesti palkittu HeadSpace-sovellus.
• Ota nokoset! Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Härmä antaa vinkit virkistäviin päiväuniin.

Fyysinen kunto on hyvinvoinnin perusta

Fyysinen toimintakyky parantaa psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja sillä on yhteys itseluottamukseen. Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressin paremmin kuin vähän liikkuvat.

Säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia myös mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta.

Tutustu Työterveyslaitoksen Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon -sivustoon ja testaa  itsesi kuntolaskurilla.