Liikaa työtä ja epävarmuutta tuloista. Tuore pulssikyselymme kertoo ekonomien stressinaiheista koronakriisin keskellä.

Missä tunnelmissa ekonomit tekevät nyt töitään? Mikä heitä töissään stressaa? Selvitimme tätä marraskuussa jäsenpulssikyselyllä, johon vastasi 417 jäsentämme.

Ekonomien työnkuva on monipuolinen ja haastava. Samalla kun se tekee työstä kiinnostavaa, monen työhön sisältyy myös runsaasti stressitekijöitä. Tuore jäsenpulssimme osoittaa, että eniten paineita aiheuttaa liiallinen työkuorma. Liian suureksi työtaakkansa tuntee yli puolet kyselyyn vastanneista.

Lähes yhtä moni kertoi kärsivänsä huonosta johtamisesta. ”Epäpätevä, uusi esimies mikromanageeraa eikä tunne omaa alaani”, kuvasi heistä eräs heistä johtajuutta työpaikallaan. Johtamisen ongelmat näkyvät myös linjausten puutteena ja epäselvinä työnkuvina. Esihenkilöiltä toivotaan lisäksi enemmän arvostuksen osoittamista.

Kolmanneksi yleisin stressin aiheuttaja työssä ekonomeilla on kiire. Siihen vaikuttavat monet tekijät kuten huono töiden organisointi. Omaa työtä on vaikea suunnitella myös työtoverien työtapojen vuoksi. ”Muiden aikatauluissa pysymättömyys tai suunnittelukyvyn puute tipauttavat työpöydälle järjettömän kiireisiä asioita täysin puskista juuri ennen asian deadlinea”, kuvaa eräs vastaaja.

Työn pirstaleisuus vie voimia

Ehkä harvemmin esiin nostettu ongelma ekonomien työssä on työn pirstaleisuus. Siitäkin kertoi kärsivänsä kaksi viidestä jäsenpulssiimme vastanneista. Hiukan harvempi eli joka kolmas tuntee rasittuvansa informaatiotulvasta. Eivätkä stressinaiheet tähän lopu: voimia vievät myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työyhteisön ongelmat ja jatkuva muutos. ”Vaatimukset osaamisen kehittämiseen kasvavat koko ajan”, kertoo eräs ekonomi.

Harvinaisempia rasituksen aiheita ovat epäselvät odotukset, palautteen puute ja huonot työvälineet.

Stressin tunteminen työstä on ekonomeille kaikkiaan yleistä, mitä voi myös pitää normaalina reaktiona: työhön liittyvää stressiä kokevat ajoittain lähes kaikki työelämässä olevat. Harvinaisempaa on täysin ilman stressiä selviytyminen. Jäsenpulssiin vastanneistakin vain kaksi prosenttia kertoi, ettei koe työstään mitään stressiä.

Taloushuolet ovat lisääntyneet. Toisilla töitä on liian vähän ja töitä on myös vaikea ennustaa.

Korona-ajan poikkeusolot vaikuttavat tuoneen ekonomeille uusia stressinaiheita. 12 prosenttia vastaajista kertoo stressaantuvansa jatkuvasta etätyöstä. Neljä prosenttia kokee päinvastoin raskaana sen, ettei voi tehdä etätyötä, vaikka haluaisi.

Myös talouden epävarmat näkymät vaikuttavat tunnelmiin. Taloushuolet ovat lisääntyneet etenkin heillä, joilla töitä tai laskutettavaa työtä on liian vähän. Toiset stressaavat siitä, että töitä on tällä hetkellä vaikea ennustaa tai siitä, että on pakko keksiä uusia liiketoiminnan muotoja. Ilmassa leijuu myös lomautusten tai irtisanomisten uhkaa, mikä painaa lähes joka kymmenettä vastaajaa.

Vastaajat kertovat lisäksi, että lasten kotonaolo on kuluneen vuoden aikana osittain tehnyt työnteosta vaikeaa ja lisännyt stressiä.

Lepo ja työn järjestely auttavat

Kaiken keskellä ekonomit osaavat kuitenkin vähentää paineita. Kysyimme jäsenpulssissa myös tapoja, joilla jäsenemme hallitsevat tuntemaansa stressiä.
Yleinen pyrkimys on pitää kiinni työn ja vapaa-ajan rajasta siten, että todellista lepoaikaa jää tarpeeksi. Jotkut ovat myös lyhentäneet työaikaansa. Koronavuoden aikana hyvinvointia on joillekin lisännyt maiseman vaihtaminen: ”Teen etätöitä mahdollisimman paljon mökiltä”, kuvaa tilannettaan eräs vastaaja.

Palautumista tuetaan vapaa-ajalla harrastusten avulla, liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin. Merkitystä on osaltaan työn ulkopuolisilla hyvillä ihmissuhteilla.

Olennaista stressinhallinnassa on kuitenkin myös se, millaista itse työnteko on. Töiden suunnittelu auttaa monia jaksamaan paremmin. ”Organisoin, priorisoin ja aikataulutan”, kertoo kyselyn vastaaja. Jos paineita aiheuttavat työhön liittyvät konfliktit tai ihmissuhteet, selviytymisstrategiana käytetään myös henkisen etäisyyden ottamista työasioihin.

Koulutukset lisäävät hyvinvointia

Jotta työt sujuisivat notkeasti ja painaisivat vähemmän, esiin tuotiin myös osaamisen merkitys. Koulutuksia kaivataan jäsenpulssin mukaan sekä esihenkilöille että itselle, myös omalta liitolta: ”Odotan Suomen Ekonomeilta hyviä vinkkejä koulutuksen muodossa.”

Tähän toiveeseen olemme jo monella tavalla vastanneet ja vastaamme jatkossakin – monet Suomen Ekonomien koulutukset ja tapahtumat lisäävät taitoja työn sujuvuuteen ja jaksamiseen sekä stressiä aiheuttavien ongelmien vähentämiseen. Teemme töitä paremman johtamisen, työstä palautumisen, työn organisoimisen ja mielekkään työuran rakentamisen hyväksi.

”Aivot tarvitsevat lepoa”

Monelle yksi tärkeä tapa madaltaa stressitasoja on selvä rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä. Siihen on myös oikeus, sillä työnantajan niin sanottu työnjohto-oikeus koskee vain työaikaa. Työntekijän ei siis tarvitse olla työnantajan tavoitettavissa tai käytettävissä vapaa-ajallaan tai loma-aikanaan. Työmeilin ja -puhelimen saa silloin pitää kiinni.

”Jos halutaan, että on johonkin akuuttiin tilanteeseen tavoitettavissa, siitä pitää sopia erikseen pelisäännöt”, Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä muistuttaa.

Sipilä uskoo, että vastuullinen työnantaja ymmärtääkin palautumisen arvon: levättyäsi olet sekä itsellesi, läheisillesi että työnantajallesi enemmän iloksi kuin kiristettynä kuminauhana.

”Aivot tarvitsevat lepoa, jotta ne pystyvät antamaan parastaan. Niistä kannattaa huolehtia, koska toisia ei voi tilalle saada.”

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta.”

Vaikka laissa olisi mitä säädetty, työstä irtautuminen lomilla ja vapaa-ajalla pitää kuitenkin itse tehdä. Moni potee huonoa omaatuntoa, jos ei ole tavoitettavissa myös loma-aikoina ja seuraa meiliä vapaa-ajalla. Samaan aikaan lähes neljäsosa työikäisistä kärsii ainakin ajoittain työuupumuksen oireista. Lomista on tullut yhä odotetumpia lepoaikoja.

Riikka Sipilä ajattelee, että lomilla lepäämistäkin tärkeämpää olisi huolehtia omasta jaksamisesta ympäri vuoden.

”Joulu on toki hyvää aikaa pysähtyä ja levätä, mutta se on myös hyvä hetki miettiä omaa työtä ja sen kuormitusta laajemmin.”

Sipilä ehdottaa uudenvuodenlupauksen tekemistä: Mieti, kuinka pidät itsestäsi ensi vuonna enemmän huolta.

”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta. Jatkuva kuormitus voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja tarkkaavaisuusongelmia. Asiantuntijatyössä tarvitaan innovointia ja aivojen merkitys on todella suuri.”

Teksti: Arja Kuittinen

Lue lisää:

Elinkeinoelämä tarvitsee ehjiä ekonomeja

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Mentorointi on vanha menetelmä, joka toimii hyvin ja kiinnostaa nyt monia, jotka haluavat päästä eteenpäin työelämässä

Yrittäjä Maiju Vohlonen tarjoaa stressaantuneille metsäterapiaa: ”Moni on eksyksissä itsestään”

Mietitkö työtäsi ja urasi suuntaa? Haluaisitko parantaa työhyvinvointiasi? Varaa aika keskusteluun uravalmentajan kanssa!