.
Julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle
Sopeutetaan julkista taloutta vaalikauden aikana vähintään kahdella miljardilla eurolla vuosittain.
Kohdistetaan säästöt tehottomiin tukiin, ei koulutukseen tai TKI:hin.
Siirretään verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta laajentamalla veropohjaa ja kohdentamalla kiristyksiä verolajeihin, joiden kasvua haittaava vaikutus on mahdollisimman vähäinen.
Lasketaan ylimpiä marginaaliveroasteita ja vahvistetaan työnteon sekä kouluttautumisen kannustimia.
Koulutustason nosto on talouskasvun perusta
Kasvatetaan korkeakoulutuksen perusrahoitusta.
Ei avata uusia aloituspaikkoja ilman niiden täysimääräistä rahoittamista, jotta laatu säilyy.
Vähennetään opiskelijoiden taloudellista epävarmuutta sitomalla opintoraha indeksiin ja luomalla opintolainaan korkosuoja.
Luodaan selkeä malli tutkinnon jälkeiselle osaamisen kehittämiselle.
Mahdollistetaan osaamisen kehittämiseen liittyvien kustannusten täysimääräinen verovähennysoikeus tulonhankkimiskuluina.
Säilytetään duaalimalli sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erityistehtävät. Tohtorikoulutusta tarjoavat yliopistot ja maisterinimikettä käytetään yliopistotutkinnoista.
Meillä ei ole varaa hävitä globaalia kilpailua kasvun tekijöistä
Asetetaan työ- ja koulutusperäisen nettomaahanmuuton vuositavoitteeksi vähintään 50 000 henkilöä.
Huolehditaan, että asuntotuotanto ja palvelut, kuten englanninkieliset päiväkodit ja koulut, eivät ole esteenä tavoitteen toteutumiselle.
Otetaan käyttöön uusi pysyvän oleskeluluvan väylä, joka mahdollistaa myöhemmin pistemallin käyttöön ottamisen.
Lanseerataan yksi digitaalinen alusta kaikkien maahantuloon liittyvien asioiden käsittelyyn.
Luodaan kotimaisten kielten palveluseteli mahdollistamaan kielten oppimista työn ohessa ja madaltamaan työllistämiskynnystä.
Työn tuottavuus lisääntyy joustoilla ja reiluilla pelisäännöillä
Helpotetaan sivutoimisuutta palkkatyön rinnalla esimerkiksi rinnastamalla houkuttelukielto kilpailukieltosopimuksiin.
Säädetään laissa työntekijän oikeus irtautua työstä ja olla vapaa-ajalla tavoittamattomissa.
Kirjataan etä- ja hybridityö lainsäädäntöön.
Kehitetään perhevapaajärjestelmää sekä kotihoidontukea niin, että perhevapaat ja -vastuu jakautuisivat vieläkin tasaisemmin.
Turvataan perhevapaalta palaaminen säätämällä syrjintäolettama.
Rinnastetaan työnantajan tarjoama terveen lapsen hoitoon liittyvä palvelu verotuksellisesti sairaan lapsen hoitopalveluihin.
Työturvallisuudella vaikutetaan koko työyhteisön hyvinvointiin
Täsmennetään työturvallisuuslakia niin, että työnantajalla on selkeä velvollisuus ehkäistä ja hallita työntekijöiden psykososiaalista kuormitusta.
Vahvistetaan esihenkilöiden oikeusturvaa henkilökohtaisen vastuun osalta. Jos esihenkilö on toiminut huolellisesti, mutta työnantaja ei ole tarjonnut riittäviä resursseja ja tukea, esihenkilö ei voi joutua vastuuseen työturvallisuuslain rikkomisesta.
Säädetään varhaisen tuen mallista lailla. Sen tulee tukea esihenkilöiden työtä työkyvyn johtamisessa, varhaisessa puuttumisessa ja työkykyriskien hallinnassa.
Kun palvelut ja kannustimet ovat kunnossa, ihmiset työllistyvät
Perustetaan korkeasti koulutettujen työnhakuun erikoistuneita työvoimayksiköitä.
Annetaan ammattiliittojen työllistymispalveluille virallinen asema.
Laajennetaan työttömyysturvalla opiskelu koskemaan kaikkia ikäluokkia.
Laajennetaan työttömyysturvan suojaosaa, sillä pienikin keikkatyö voi johtaa pysyvämpään työllistymiseen.
Jatketaan yhdistelmävakuutuksen kehittämistä ja siirretään yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arviointi etuuden maksajalle.
Kasvua janoavien yritysten on saatava kasvaa
Vahvistetaan kotimaisten kasvuyritysten rahoitus- ja skaalautumismahdollisuuksia houkuttelemalla kansainvälisiä pääomasijoitusrahastoja Suomeen.
Lykätään uudelleensijoitettavien voittovarojen luovutusvoittoverotusta, mikäli voitot sijoitetaan luovutusvuotena tai sitä seuraavana vuotena startupeihin.
Houkutellaan monikansallisten yhtiöiden tutkimuskeskuksia Suomeen ja rakennetaan yritysekosysteemejä näiden ympärille yhdessä yliopistosektorin kanssa.
Vahvistetaan sähkön kanta- ja jakeluverkkoja, jotta verkon kapasiteetti ei muodostu kasvun esteeksi.
Ota yhteyttä
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi
Mykkänen Riikka
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. +358445929939
Apter Ted
Erityisasiantuntija, elinkeinopolitiikka
p. +358400602439
Hellman Veera
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503858229
Työvapaalla
Hyyppä Kosti
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503516177