Budjettiriihipäätöksillä ei kiritetä taloudellisesti kestävää kasvua riittävästi, mikä heikentää ajan myötä mahdollisuuksia sosiaalisesti kestävämmälle yhteiskunnalle.
Apter Ted
Erityisasiantuntija, elinkeinopolitiikka
p. +358400602439
Maan hallitus teki ehdotuksen ensi vuoden talousarvioksi. Marinin hallitus ei kuitenkaan aikaansaanut kokonaisuutta, joka huomioisi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän Suomen tarpeet. Tulevaisuustoimet jäivät ilmastonmuutoksen torjunnassakin eri arvioiden mukaan mahdollisesti riittämättömiksi ja etenkin taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksissa jäivät tarvittavat päätökset tekemättä. Lisäksi samalla kun talousarviossa eri tavoin lisättiin haittaveroja, olisi ollut syytä vahvemmin alentaa työhön ja yrittäjyyteen liittyvää verotusta.
Budjettiriihipäätöksillä ei kiritetä taloudellisesti kestävää kasvua riittävästi, mikä heikentää ajan myötä mahdollisuuksia sosiaalisesti kestävämmälle yhteiskunnalle. Talousarvio vuodelle 2022 on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen ja nostaa maan velan 146 miljardiin euroon.
Tilanteessa, jossa hallitus on oma-aloitteisesti päättänyt rikkoa talousarvion raameja, olisi ollut historiallinen paikka tehdä enemmän tulevaisuustekoja – etenkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointien kannustamisessa.
Jotta 2030-luvun Suomessa voitaisiin saavuttaa noin 4%/BKT:stä TKI-panostukset, tulisi yritysten vuotuisten TKI-investointien nousta nykyisestä noin reilusta neljästä miljardista yli kahdeksaan miljardiin euroon. Tämä vaatii nykyistä selvästi kannustavampaa ja ennustettavampaa investointiympäristöä, joka edellyttää esimerkiksi vaalikauden yli ulottuvaa verotuksen kokonaisuudistusta. Keskeistä olisi myös erittäin ripeällä aikataululla luoda Suomeen pysyvä TKI-verotuki yrityksille, jotka perustavat tai vahvistavat TKI-toimintansa. Aiheesta tarkempaa tietoa löytyy esimerkiksi täältä.
”— Valtionvarainministeriön arvion mukaan talouden tämänhetkinen hyvä vire ei kuitenkaan poista pidemmän aikavälin velan kasvupainetta, jonka taustalla on väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja vaimeat pitkän aikavälin kasvunäkymät. —”
Sukupolvioikeudenmukainen päätöksenteko edellyttää paitsi lisää kunnianhimoa ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, niin myös enemmän tekoja sen eteen, ettei tuleville ikäluokille jää kohtuuttomia taakkoja. Nyt ilmasto-, innovaatio- ja taloudellinen velka kasvaa samalla, kun Suomessa sosiaali- ja terveys-, eläke ja hoivakulut tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Mikäli nämä jo annetut hyvinvointisitoumukset halutaan lunastaa kestävällä tavalla, on luotava merkittävästi nykyistä paremmat kannustimet yrityksille investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä toisaalta eri tavoin lisätä inhimillistä pääomaa.
Muutoin Suomi jumiutuu hitaan kasvun uralle. Tämä tarkoittaisi pysyvästi korkeampaa työttömyysastetta, kasvavia vaikeuksia löytää poliittisesti varoja tulevaisuuden kasvupanostuksiin sekä mahdollisesti kiihtyvää aivovuotoa, mikäli Suomesta ei löydy riittävästi kiinnostavia mahdollisuuksia nuorille osaajille.
Siksi hallituksen on syytä heti vuoden 2022 alusta alkaen syytä edistää ainakin seuraavia kasvutoimenpiteitä
Luodaan TKI-verokannustin yrityksille, jotta luotaisiin uutta ja vahvistettaisiin nykyistä TKI-toimintaa
Lisätään rahoitusta julkiselle TKI-toiminnalle ja tuetaan eri keinoin inhimillisen pääoman kartuttamista
Lisätään toimia, joilla edistetään ja sujuvoitetaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa
Näitä päätöksiä on mahdollisuus tehdä hallituksen talousarvioesityksen pöytäkirjamerkintöjen mukaisessa kestävyystiekartan jatkovalmistelussa. Tässä valmistelussa on vahvemmin tunnustettava taloudellisen kestävyyden merkitys sille, miten nykyistä hyvinvointia voidaan ylläpitää ja kehittää. Tällä on ratkaisevaa merkitystä sille, mihin suuntaan Suomen tulevaisuusnäkymät kehittyvät.
Onko kestävää talouskasvua olemassa? Vai olemmeko vääjäämättä menossa kohti maailmanloppua, jos emme alenna elintasoamme? Taloudentekijät-podcastin jaksossa selvitetään talouskasvun ja ekologisen kestävyyden haastavaa, mutta tulevaisuuden kannalta elintärkeää suhdetta.
Talouskasvu on keino edistää hyvinvointia ja nostaa ihmisiä pois köyhyydestä. Samanaikaisesti, kun elintasomme on kehittynyt, maapallon lämpötila on noussut 1,2 astetta ja luonnon monimuotoisuus köyhtynyt niin, että miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Miten luodaan kestävää kasvua? Painaako vaakakupissa enemmän väestönkasvun tyrehtyminen vai kehittyneiden maiden kulutustottumusten muuttaminen? Ovatko regulaatio ja investoinnit avain kestävämpään tulevaisuuteen? Kenen vastuulla on turvata tulevien sukupolvien elämän edellytykset?
Näitä kysymyksiä Katan ja Martinin kanssa pohtii Sitran kestävyysratkaisut-teemaa luotsaava Mari Pantsar, joka asuu Lohjan maaseudulla ja tunnustelee ekologista elämää pyörän varassa.
Yhteisön voimalla voimme vaikuttaa siihen, että työelämä on ekonomiyhteisön arvojen mukaista ja Suomen kilpailukyky kehittyy positiiviseen suuntaan. Tällaista vaikuttamistyötä teemme tärkeiden asioiden puolesta syksyllä 2020.
1. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työelämä on kaikkien etu
Yrittäjyys on monelle ekonomille jossain vaiheessa uraa realistinen vaihtoehto. Myös ne jäsenet, jotka eivät itse ole yrittäjiä, suhtautuvat yrittäjyyteen yleensä myönteisesti. Yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaminen onkin Ekonomeille luontevaa.
Kasvuyrittäjien toimintaedellytyksiä pitää parantaa, koska se luo työtä ja hyvinvointia meille kaikille. Olemmekin pohtineet kasvuyrittäjyyteen liittyviä haasteita ja etsineet niihin ratkaisuja tuoreissa kasvuyrittäjyystavoitteissamme.
Tavoitteemme rajoittaa tarpeettomia kilpailukieltosopimuksia on onnistuneesti loppusuoralla. 60 prosentilla jäsenistämme on uusissa työsopimuksissaan kilpailukielto. Laki edellyttää sille erityisen painavaa syytä, mutta kilpailukieltoja tehdään varsin yleisesti ihan tavallisiin asiantuntijatehtäviin.
Turha kilpailukielto estää tehokkaasti ekonomien liikkuvuutta työmarkkinoilla, sillä siihen on liitetty yleensä sakko sopimuksen rikkomisesta. Työntekijä ei saa kilpailukiellon ajalta minkäänlaista rahallista korvausta.
Olemme viestineet asiaa aktiivisesti päättäjille jo usean vuoden ajan yhteistyössä Akavan kanssa. Eduskunta päättää toivottavasti syksyllä toimista, joilla turhia kilpailukieltoja pyritään ehkäisemään.
4. Paikallisessa sopimisessa seuraavan askeleen aika
Paikallinen sopiminen on hyvä väline toteuttaa työpaikkojen yksilöllisiä tarpeita. Siksi siinä tulisikin jo päästä eteenpäin.
Meillä on oma malli, jonka avulla paikallista sopimista voitaisiin edistää työehtosopimusaloilla, mutta myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Tämä edellyttää henkilöstöedustajan neuvottelu- ja sopimisvalmiuksien parantamista.
Työelämään ja koulutukseen kohdistuva vaikuttamistyö on yksi ekonomiyhteisön olemassaolon kivijaloista.
Vaikuttamistyön kärjet muodostuvat jäsenten arvoista ja tarpeista. Niissä on myös huomioitu jäsenten monimuotoiset urat niin palkkatyössä, itsensä työllistäjinä, yrittäjinä kuin asiantuntijoina ja esihenkilöinä.
Ekonomien asiantuntijat vaikuttavat monella rintamalla ja tärkeissä neuvottelupöydissä. Tuotamme tutkimustietoa sekä pidämme yllä yhteyksiä päättäjiin, mediaan ja muihin asiantuntijaorganisaatioihin. Osallistumme hankkeisiin ja tapahtumiin.
Kun vaikuttamistyötä tehdään sitkeästi, pitkäjänteisesti ja asiantuntevasti, tulosta tulee.
Suomen Ekonomit osallistuu Akava-metsän pystyttämiseen. Metsä nousee Kärsämäelle. Projekti toteutetaan yhteistyössä 4H:n kanssa. Istutustöillä luodaan pitkäaikaista hiilinielua ja tarjotaan töitä nuorille. Samalla nuoret pääsevät oppimaan työelämätaitoja ja metsänhoitoa.
Taimiteko-hankkeen tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria metsää vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa noin 20 miljoonaa istutettua puuta. Puut toimivat hiilinieluina alueilla, jotka eivät ole enää vuosikymmeniin olleet aktiivisen metsä- tai maatalouden piirissä. Lisäksi taimien istuttaminen työllistää nuoria, jotka saavat kokemusta maataloustöistä ja metsänhoidosta.
“Tämän hankkeen kautta pääsemme tekemään paljon hyvää. Tarjoamme monelle nuorelle mahdollisesti heidän ensimmäisen kesätyönsä samalla, kun olemme mukana kasvattamassa hiilinielua, jonka avulla voidaan kompensoida hiilidioksidipäästöjä On tärkeää, että nuoret saavat työelämäkokemusta jo varhaisessa vaiheessa”, iloitsee Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Jari Elo.
Ekonomien ilmastotavoitteet julkaistaan kevään aikana. Ilmastotavoitteissa linjaamme, että organisaatio on hiilineutraali vuonna 2025.
Suomen Ekonomeissa tehdään paljon muutakin ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Ekonomien ilmastotavoitteet julkaistaan kevään aikana. Ilmastotavoitteissa linjaamme, että organisaatio on hiilineutraali vuonna 2025. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa päästöjen pienentämistä, mutta se osuus, jota emme pysty vähentämään, kompensoidaan Taimiteko-hankkeen kautta. Päästöjen suuruus lasketaan Hiilifiksu-laskurilla vuosittain.
Akava-metsään luotu hiilinielu on hyvä kohde kompensaatioon, sillä se on pitkäaikainen ja aktiivinen. Metsittäminen luo uusia elinympäristöjä sekä ekosysteemejä.
“Ammattiliitoilla on ollut ja on edelleenkin tärkeä rooli yhteiskunnallisen muutoksen tekijöinä.
“Ammattiliitoilla on ollut ja on edelleenkin tärkeä rooli yhteiskunnallisen muutoksen tekijöinä. Olemme mukana tekemässä työtä, jonka kautta voimme varmistaa elinkelpoisen planeetan myös tuleville sukupolville”, sanoo Jari Elo.
Akava-metsään istutetaan ensi kesänä yhteensä noin 9 000 taimea. Ekonomien osuus tästä on reilut 2 000 taimea. Luku vastaa viime vuonna liittyneiden uusien jäsentemme määrää.
Mirva Nóren-Sluijter käyttää iltoja ja viikonloppuja vapaaehtoistyöhön luonnonsuojelun parissa. Tasmaniassa on hänen oma luonnonsuojelualueensa, Mirvala.
Päivätyössään Mirva Norén-Sluijter konsultoi asiakkaita erilaisissa järjestelmähankkeissa CRM-service Oy:ssä.
”Aloitin vapaaehtoisena Helsinki Foundationin marketing managerina viime talvena. Minussa oli kytenyt haave, että olisi kivaa tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus. Sitten kuulin, että Helsinki Foundationissa tarvittaisiin apua markkinointiin. Tuli tunne, että jos en nyt lähde mukaan, se harmittaa myöhemmin.
Helsinki Foundation perustettiin 2015. Silloin järjestö osti Lapista ensimmäisen luonnonsuojelualueensa, joka jaettiin digitaalisesti pienempiin lohkoihin. Yksittäinen lahjoittaja pääsee valitsemaan digikartalta juuri sen pisteen, jonka hän haluaa lahjoittamallaan summalla suojella.
Kun tietää tarkkaan, missä oma suojelualue sijaitsee, siihen syntyy henkilökohtainen suhde, pystyy seuraamaan sen kehitystä ja vaikka vierailemaan siellä. Luonnonsuojelusta tulee konkreettista, ja uskon, että se vaikuttaa tapoihimme toimia myös kuluttajina. Onhan se toki myös hauskaa, että voi jakaa oman alueensa koordinaatit vaikkapa sosiaalisessa mediassa ja nimetä alueen. Tasmaniasta löytyy Mirvala, minun ensimmäinen luonnonsuojelualueeni.
Lahjoitukset menevät täysin siihen, että maata hankintaan lisää. Lapin ja Tasmanian lisäksi alueita on tällä hetkellä Muhun saarella Virossa.
Teen päivätyötä myynnin ja asiakasjohtamisen parissa, kun taas vapaaehtoistyö Helsinki Foundationissa vie syvälle vaikuttaja- ja digimarkkinointiin. Antoisaa on, kun pääsen laajentamaan osaamistani ja kokeilemaan asioita, joita ei päivätyössä välttämättä tule vastaan. Myös startup-henkinen suhtautuminen asioihin viehättää.
Vapaaehtoistyössä päivät monesti venyvät ja viikonloput kuluvat. Ystäväni ihmetteli hiljattain, mistä revin energiani. Ajattelin, että okei, minulla on pienet lapset, mies yrittäjänä ja vaativa työ, mutta vielä ei ole tullut sellaista oloa, että voimat loppuisivat. Aina ei ehdi, mutta asiat hoituvat kuitenkin.
Yhteisön tuki merkitsee paljon. Vapaaehtoistyöhön hakeutuu ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vaikka me Helsinki Foundationissa olemme hyvin eri aloilta, meitä yhdistää yhteinen päämäärä. Kun yhteisö ja tiimi on hyvä, päätöksenteko onnistuu hetkessä ja yhdessä tekeminen motivoi.
Palkitsevuus tulee myös siitä, kun ihmiset innostuvat, lähtevät mukaan ja huomaavat, että voivat tehdä muutakin kuin vain ahdistua ympäristöongelmista.”
Yhteiskunnalliset muutokset ja kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen kasvattavat järjestöalaa ja kolmatta sektoria. Myös WWF Suomi on ohjattu ammattimaisella johtamisella rivakan kasvun tielle.
WWF Suomen toimistolla järjestön pääsihteeri Liisa Rohweder on vasta saanut riisuttua kalastushaalarit, jotka yllään aiemmin päivällä rakensi vaelluskaloille sopivia kutuympäristöjä Kuteminen kuuluu kaikille -virtavesihankkeessa. Pääsihteerin monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu kirjaimellisia kädet savessa -töitä siinä missä puheenvuoroja YK:n kansainvälisissä elimissä yhdessä ministereiden kanssa.
Kauppatieteestä väitellyt Rohweder on järjestön kasvot. Hän on se, joka viestii ministerien, yritysjohtajien ja järjestöjen kanssa, puhuu tilaisuuksissa, tapaa tasavallan presidenttiä arktisissa asioissa ja edustaa järjestöä korkean tason tapaamisissa. Toimikenttänä on oikeastaan koko maailma: kehitysyhteistyökohteet sijaitsevat Afrikassa ja Aasiassa, ja tämänvuotisen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden myötä toimintaa on ollut myös pohjoisempana. Pääsihteerin kalenteri on täynnä, ja mediaakin on ehdittävä seurata.
”Vuodessa on noin viisi sellaista päivää, jolloin emme ole STT:n uutisseurannassa. Tästä syystä myös brändinhallinta on työssäni aivan keskeistä”, Rohweder summaa.
Ennen kaikkea Rohweder on kuitenkin globaalin järjestön Suomen-osaston esimies, johtaja ja mahdollistaja.
”Minun tehtäväni on luoda suuret linjat, visioida ja miettiä reittiä ja strategiaa yhdessä asiantuntijoideni kanssa. Kun ne ovat tiedossa, annan työrauhan, jotta työntekijät voivat vapaasti loistaa”, Rohweder kertoo.
Järjestön toimintasuunnitelmaan oli esimerkiksi kirjattu mobiilisovelluksen kehittäminen koulujen biologian tunneille. Kun työntekijät tulivat näyttämään valmista sovellusta, Rohweder yllättyi jälleen kerran iloisesti siitä, mitä järjestössä oli saatu itsenäisesti aikaan.
”Se, että tulee positiivisia yllätyksiä isoista, uusista jutuista, osoittaa organisaation olevan hyvässä kunnossa.”
Järjestöt laajenevat ja kehittyvät
Maailman suurimmassa ympäristöjärjestössä tuloksista ei vastata osakkeenomistajille, vaan luonnolle ja tuleville sukupolville. Tavoitteita on kaksi: ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvu on tarkoitus kääntää laskuun ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäyttää. Suuret haasteet ja vastuut edellyttävät järjestöltä yllättävän monipuolista toimintaa.
Perinteisen luonnonsuojelukentän eli lajien ja elinympäristöjen suojelun lisäksi WWF tavoittelee ajattelun ja toiminnan muutosta läpi koko yhteiskunnan. Siksi järjestö tekee myös yhteistyötä vaikuttajien kanssa, panostaa kansainväliseen kehitykseen, ohjaa yrityksiä kestävään tuotantoon ja kuluttajia kestävään kulutukseen, työskentelee ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja auttaa kehitysmaita kehittämään hallintoaan.
Monipuolisiin keinoihin kuuluu myös yhteistyö finanssisektorin kanssa. Tavoitteena on finanssialan rahavirtojen uudelleenohjaaminen, ja trendi on maailmanlaajuinen.
”Tavoitteenamme on rahoitussektorin irtaantuminen fossiilisijoituksista”, Rohweder kertoo.
Tavoitteeseen päästäkseen järjestö on esimerkiksi tutkinut eurooppalaisten eläkevakuutuslaitosten hiileen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä sijoituksia, työstänyt Mandatum Lifen kanssa kestävän sijoittamisen ohjeistusta ja edistänyt Ålandsbankenin kanssa Itämeri-luottokorttia, jonka avulla kuluttaja voi mitata hiilijalanjälkensä luottokorttilaskusta. Keinot edellyttävät erityistä asiantuntemusta.
Uransa aikana Rohweder on ylipäätään huomannut, että järjestöalalla toiminta on ammattimaistunut valtavasti. Tämä näkyy paitsi johtamisessa, myös vaikuttamistyön keinoissa ja etenkin varainhankinnassa.
Sitä paitsi julkisella sektorilla tehdään parhaillaan leikkauksia, ja monia julkiselle puolelle aiemmin kuuluneita asioita on siirretty järjestöjen tehtäväksi. Tämä kasvattaa kolmannen sektorin painoarvoa.
”Ylipäätään järjestöjen merkitys tulee yhteiskunnassa kasvamaan”, Rohweder arvioi.
Kasvua lamasta huolimatta
Myös monialainen WWF on koko ajan halutumpi organisaatio, joka tarjoaa vapaaehtoisille useita erilaisia vaikuttamiskanavia. Tekijöiden ja tukijoiden määrä on lisääntynyt viime aikoina nopeasti. Myös näkyvien mediakampanjoiden, kuten somessa suositun Norppalive-nettikameran, tuoma julkisuus on lisännyt kiinnostusta järjestön toimintaa kohtaan.
”Ja tukijoita järjestö tarvitsee”, Rohweder muistuttaa. ”Yksin me emme saa maailmaa muutettua. Tarvitsemme kummeja, vapaaehtoisia ja kiinnostuneita, ja heidän määränsä onkin kasvanut kovasti.”
WWF on lisäksi hyvin haluttu ja palkittu työnantaja. Rohweder arvioi, että järjestötyön merkityksellinen luonne vetoaa. Työn eettisellä puolella on jatkuvasti enemmän merkitystä, ja työskentely hyvän eteen kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Tällä hetkellä WWF työllistää Suomessa 50 henkeä, joiden taustat vaihtelevat. On ekonomeja, insinöörejä, metsänhoitajia, biologeja, limnologeja ja erilaisia ympäristönsuojelun asiantuntijoita.
”Uutena työntekijänä meille on tulossa juristi”, Rohweder kertoo tyytyväisenä.
Kaikki tämä on vuodesta toiseen siivittänyt WWF Suomen organisaatiota reippaaseen kasvuun maailmantalouden taantumasta huolimatta. Heinäkuussa päättyneeltä tilikaudelta kasvua kirjattiin kahdeksan prosenttia.
”Kauppatieteilijästä on täällä siis hyötyä: olen hyvin kasvu- ja tuloshakuinen. Ei järjestön johtaminen eroa yrityksen johtamisesta.”
Ala vaatii asiantuntemusta
”En ollut ajatellut, että ympäristön- ja luonnonsuojelusta tulisi minulle ammatti, vaikka luonto on aina ollut minulle tärkeä. Menin kauppikseen, koska en tiennyt, mikä minusta tulisi isona”, Rohweder pohtii.
Kauppatieteellinen koulutus mahdollistaa kuitenkin monenlaista. Kun kestävän kehityksen käsite muodostettiin 80-luvun loppupuolella, Rohweder tunnisti oman juttunsa ja päätti alkaa perehtyä siihen. Sittemmin Rohweder muun muassa väitteli aiheesta ja kirjoitti siitä ensimmäisen suomenkielisen yrityksille suunnatun kirjan. Hän hankki vankan aseman yritysvastuun ja kestävän kehityksen asiantuntijana. Alan luottamustoimet seurasivat toinen toistaan.
Järjestön pääsihteeriksi Rohweder ryhtyi pyynnöstä vuonna 2009.
”Minusta uraa ei kannata rakentaa ja suunnitella. Sen sijaan se tulee, kun tekee niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja mielenkiintoisia.”
Rohweder on kiitollinen kauppatieteellisestä koulutuksestaan. Maisterintutkinto opetti tarkastelemaan asioita laaja-alaisesti ja valmisti johtamaan organisaatiota. Väitöskirja todella syvensi näkemystä kestävästä kehityksestä ja yritysvastuusta.
Vaikka Rohweder on koulutuksensa puolesta juuri kestävän kehityksen asiantuntija, suuren järjestön pääsihteerinä hänen on osattava puhua kaikista keskeisistä ympäristö- ja luonnonsuojeluasioista kattotasolla ja ymmärrettävä niitä. Vain silloin linjaaminen ja visiointi onnistuu.
”Todella syvää osaamista vaativissa asioissa tukenani ovat onneksi asiantuntijamme, joiden osaaminen on huippuluokkaa ja joihin voin luottaa sataprosenttisesti.”
Nyt on toiminnan vuoro
Liisa Rohweder painottaa, että WWF:n ydinalueella ympäristöasioissa alkaa olla hoppu. Ala on ollut jumissa käsiteviidakossa: samaa asiaa on ajateltu Rohwederin 30-vuotisen asiantuntijauran aikana ainakin kestävän kehityksen, yritysvastuun, yhteiskuntavastuun, ilmastonmuutoksen sekä bio- ja kiertotalouden nimillä. Eteenpäin pitäisi jo päästä.
”Enää ei tarvita yhtä ainoaa uutta käsitettä, vaan nyt pitäisi toimia.”
Toisaalta kiire saada tuloksia ei saa näkyä organisaatiossa. On eri asia kiirehtiä tuloksia kuin kiirehtiä arkea: työhön pitää käyttää se aika mikä on, eikä tekeminen saa olla liian paineistettua. Tämä haastaa johtamista.
Joka tapauksessa Rohweder on nyt positiivisempi kuin aikoihin sen suhteen, että maapallo vielä saataisiin kestävän kehityksen polulle. Viime aikoina on solmittu suuria kansainvälisiä sopimuksia, ja yritykset alkavat vihdoin huomata, että ympäristöasiat voi sisällyttää liiketoiminnan strategiseen ytimeen. Vaikka työtä on paljon jäljellä, maailman suurimmassa ympäristöjärjestössä mahdollisuudet ovat valtavat.
