#Taloudentekijät 7: Tätä et taatusti tiennyt Verohallinnosta – vieraana pääjohtaja Markku Heikura

Verot koskettavat meitä kaikkia, mutta uhkaako digitaalisuus veronkantoa? Mikä on verotuksen tulevaisuus ja miksi Verohallinnolla on 130 projektia ulkomailla? #Taloudentekijät-podin jaksossa kuulet täydellisen kattauksen siitä, mitä et ikinä ole ymmärtänyt tietää Verohallinnosta.


Tiesitkö, että Suomen Verohallinnolla on osaamista, jolle on maailmalla kysyntää jopa raketoivan pörssiyhtiön edestä? Olisitko uskonut, että Verohallinto voi edesauttaa myös verojen alenemista?  

Kirsikkana kakun päällä, miten ja miksi Verosta tuli yksi Suomen puhutuimmista sosiaalisen median staroista? 

Martinille ja Katalle asioita vääntää rautalangasta Verohallinnon pääjohtaja, automaattisen tietojenkäsittelyn ylipappi Markku Heikura, joka muuten myös itse maksaa veroja.  

Voit kuunnella jaksot SpotifyssaSoundCloudissaApple Podcastissa ja Google Podcastissa tai katsoa ne Youtubessa. Ehdota aihetta tai anna palautetta: taloudentekijat@ekonomit.fi

Katso Suomen Ekonomien kaikki eri podit tästä.

Teetkö etätöitä ja käytätkö julkisissa maskia? Tarkista tästä verovähennykset, jotka sinulle myönnetään

Tiedätkö, mistä kaikesta saat verovähennyksiä, jos teet töitä kotona? Muistathan, että myös ammattiliiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Tarkista tästä vähennykset veroilmoitusta varten.


nainen läppärillä ja koira nukkuu

Kodin käyttäminen työhön ei tunnu isolta asialta, jos etätyössä on päivän silloin ja toisen tällöin. Silloin käytät silti asuntoasi, sähköäsi, kalusteitasi ja ehkä myös nettiyhteyttäsi työnantajan hyväksi.  

Näin tapahtuu sitäkin enemmän, kun teet hommia etänä kokopäiväisesti, kuten moni koronaviruksen vuoksi on jo pitkään joutunut tekemään. 

Toimistotöihin tottuneelle ei ehkä juolahda mieleen, että joku voisi kompensoida kustannuksia, joista kotona töitä tehdessä myös työnantaja hyötyy. Se joku on verottaja. Kotona paljon töitä tekevä voi saada erinäisiä verovähennyksiä, joita on vielä koronapandemian vuoksi lisätty. Mitä enemmän kotona työskentelee, sitä suurempi on esimerkiksi työhuonevähennys.  

Olennaista on huomata, että verotus kohdistuu aina edelliseen vuoteen. Etätyöt ovat monella lisääntyneet selvästi koronatilanteen seurauksena eli vuodesta 2020, josta nyt tehdään veroilmoitusta. Katso tästä, mitkä vähennykset etätyöntekijä voi veroilmoitukseen kirjata.

”Kotona ei tarvitse olla työhuonetta” 

Kaikista kodeista erityistä työhuonetta ei löydy, mutta etätyötä varten työpiste kotiin on kuitenkin pitänyt perustaa. Saako mitä tahansa pöydänkulmaa kutsua työhuoneeksi vai pitääkö kodissa oikeasti olla erillinen huone työntekoon, jotta työhuonevähennyksen saa tehdä?

Riittää, kun työskentelee kotona, verottaja vakuuttaa.  

”Kaavamainen työhuonevähennys ei edellytä, että käytössä olisi erillinen työhuone”, täsmentää ylitarkastaja Minna Palomäki Verohallinnosta. 

Juhlavalta kuulostava ”kaavamainen työhuonevähennys” tarkoittaa, että vähennyksen määrälle on määritelty prosentit sen mukaan, kuinka paljon työajastaan etätyössä viettää.

”Vähennettävän määrän kannalta olennaista on, onko etätyötä tehnyt yli vai alle puolet työpäivien kokonaismäärästä”, Palomäki kertoo. 

Vähennys kasvaa sen mukaan, kuinka suuren osa vuosittaisista työpäivistään etänä ahkeroi. Jos etätyöpäiviä on vuoden työpäivistä enemmän kuin puolet, työhuonevähennyksen suuruus on 900 euroa. Jos taas etätyötä tekee säännöllisesti, mutta enintään puolet vuoden työpäivistä, myös vähennys pienenee puoleen eli 450 euroon.

Satunnaiset etätyöpäivät eivät aiemmin oikeuttaneet verovähennyksiin. Koska huomattavasti entistä useampi on koronapandemian vuoksi tehnyt työtä etänä, tätä periaatetta on kuitenkin muutettu. Verohallinto päätti joulukuussa 2020, että etätyön vähennysoikeutta verotuksessa laajennetaan. Työhuonevähennystä voi siten ilmoittaa vuodelta 2020 myös satunnaisesta etätyöstä. Vähennyksen määrä siitä on 225 euroa.

Kotitoimistoa voi käyttää myös satunnaisten tulojen hankkimiseksi, josta voi saada samoin 225 euron vähennyksen. 

Minna Palomäen mukaan verotuksen kannalta ei ole merkityksellistä, onko työnantaja määrännyt työntekijän etätöihin vai onko kyseessä suositus.  

Sähköpöytää ikävä 

Entä sitten kalusteet? Työpaikalla monella on ihanan ergonomiset olot. Kotona työtä tulee helposti tehtyä huonoissa asennoissa ja muuhun kuin kirjoittamiseen tarkoitetuilla työpöydillä. 

Mitä verottaja sanoo siitä, jos kotiin kärrätään kaupasta monen sadan euron ergonominen tuoli tai sähköpöytä? Tuleehan niitä sen jälkeen käytettyä muutenkin kuin työpäivän aikana. Saako niistä vähennyksiä?  

Saa niistäkin, kertoo ylitarkastaja Minna Palomäki. Mitään ylärajaa ei ostosten summalle ole määritelty, mutta kalusteiden pitää olla työn tekemisen kannalta tarpeellisia.  

Kotona etätyötä tekevä voi tehdä joko kaavamaisen työhuonevähennyksen tai ilmoittaa todelliset kustannukset, jotka työtilan perustamisesta on syntynyt. Pitää siis valita, kumpi soveltuu omaan tilanteeseen.

”Eli ei voi vähentää niitä molempia. Vähennys todellisista kuluista on mahdollista vain, jos työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä. Jos kalusteet on hankittu muutaman kuukauden etätyöskentelyä varten, niitä ei voi vähentää.” 

Koronaviruksen vuoksi etätöihin siirtynyt ei voi tietää, kauanko töitä tullaan kotona tekemään. Vaikka koti on saattanut toimia konttorina jo vuoden päivät, tilanne on kuitenkin periaatteessa väliaikainen. Palomäen mukaan tällaisessa tilanteessa kyseeseen tulee lähinnä kaavamainen työhuonevähennys, johon sisältyvät muun muassa kalustehankinnat.

Näyttö jäi työpaikalle 

Läppärikään ei pitkän päälle ole erityisen ergonominen työväline. Tietokoneen isompia näyttöjä ja näppäimistöjä onkin paitsi haettu työpaikalta myös hankittu omalla rahalla.

Jos työnantaja on hankkinut ne jo työpaikalle, mutta työntekijä silti ostaa samat varustukset kotiin, saako ostokset laittaa verovähennyksiin?  

Taas tulee iloisia uutisia: kyllä saa, kertoo Minna Palomäki. 

”Työntekijä voi vähentää itse hankkimansa työvälineet tulonhankkimiskuluina.” 

Palomäen mukaan vähennystä työvälineistä kannattaa vaatia kuitenkin vain, jos kaikkien tulohankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen.  

”Se on kaikille palkansaajille automaattisesti myönnettävä vähennys, joka on suuruudeltaan 750 euroa.”  

Merkitystä on myös sillä, kuinka pitkään etätyötä joutuu koko työaikansa tekemään. Jos on hankkinut näytön ja näppäimistön poikkeusoloja varten, mutta palaa poikkeusolojen jälkeen tekemään töitä enimmäkseen toimistolla, kuluista voi vähentää vain osan. Jos tekee etätyötä esimerkiksi kolme kuukautta, vähennyksen saa vain kolmelle kuukaudelle lasketulta osalta kuluista. 

Myös hankintojen kokonaissummalla on merkitystä. Korkeintaan tuhat euroa maksaneiden työvälineiden kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna, kun taas kalliimmista voi tehdä vähennyksiä neljän vuoden ajan 25 prosentin suuruisina poistoina. 

Pakko päästä nettiin 

Moni on tehnyt satunnaisesti etätyötä ennenkin, eikä ole koskaan miettinyt, kuka maksaa myös työtehtävissä tarvittavan nettiyhteyden. Kotona toimiva netti on useimmille jo itsestäänselvyys ja usein jaettuna koko perheen käyttöön.  

Saisiko kodin nettiyhteyden kuluistakin verovähennystä, jos sitä joutuu käyttämään työasioihin?  

Minna Palomäki kertoo, että periaate toimii hiukan samoin kuin työhuoneen osalta: Mitä enemmän jotain tarvitaan työn takia, sitä enemmän siitä voi saada verovähennyksiä. 

”Tietoliikenneyhteyden kustannukset voi vähentää kokonaan, jos käyttää yhteyttä pääasiassa työkäytössä. Jos sitä käyttää osittain työkäytössä ja osittain omassa, kustannuksista voi vähentää 50 prosenttia.” 

Vähennyksen saa tästäkin kulusta vain siltä ajalta, kun työhön sisältyy myös etätyötä. 

Kun verottaja tuntuu näin monia kuluja hyvittävän, mieleen tulee lopulta sähkölaskukin. Kuluuhan sähköäkin vähän enemmän, kun joutuu olemaan kotona töissä. Voisiko siis sähkölaskustakin saada vähennyksiä?  

Nyt tulee ensimmäinen ei.  

Minna Palomäen mukaan sähkönkulutus huomioidaan työhuonevähennyksessä. Jos tekee kaavamaisen työhuonevähennyksen, siihen sisältyvät myös sähköstä syntyvät kustannukset. 

Maskikulujakin voi vähentää verotuksessa

Koronapandemian vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 13.8.2020 suosituksen, jossa kannustettiin kasvomaskin käyttöön joukkoliikenteessä. Verohallinto reagoi suositukseen omalta osaltaan nopeasti ja päätti 19.8., että maskeista aiheutuneita kuluja voi vähentää verotuksessa.

Työnantaja voi antaa kasvomaskeja työntekijälle verovapaasti riippumatta siitä, käyttääkö hän niitä töissä vai työmatkoilla.

Työntekijä puolestaan saa vähentää maskeista aiheutuneet kulut verotuksessa, jos maski on välttämätön työtä tehdessä ja työntekijä on ne itse ostanut. Tässäkin on hyvä muistaa, että kuluja ei tarvitse ilmoittaa, jos erilaisista työhön liittyvistä kuluista kertyy vähemmän kuin 750 euroa vuodessa. Jokaiselle palkansaajalle myönnetään siis automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys.

Verotuksessa saa vähentää myös työmatkoilla käytettävien maskien kustannuksia. Maskikuluja voi vähentää kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta, jotka on tehty THL:n suosituksen eli 13.8.2020 jälkeen. Kuluja voi vähentää kaksi euroa jokaiselta päivältä, joina on kulkenut julkisella kulkuvälineellä kodin ja työpaikan välisen matkan itse ostamaansa maskia käyttäen.

Etätyö on viime vuoden aikana vähentänyt paljon työmatkakuluja. Jos kuitenkin olet myös vuonna 2020 käyttänyt kodin ja työpaikan välisiin matkakuluihin enemmän kuin 750 euroa vuodessa, ilmoita ne kokonaan. Omavastuu matkakuluissa on 750 euroa.

Liiton jäsenmaksu vähennetään palkkatulosta

Yksi säännöllinen vähennys saattaa olla huonosti tunnettu, ja se liittyy myös Suomen Ekonomien jäsenyyteen. Tiesitkö sinä, että myös ammattiliiton jäsenyydestä saa verovähennyksiä? Työmarkkinajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten jäsenmaksut ovat tuloverolain mukaan tulonhankkimisesta johtuneita menoja.

Työmarkkinajärjestöinä pidetään järjestöjä, joiden päätehtävänä on sopia työsopimuksissa tai -suhteissa noudatettavista ehdoista. Akavan jäsenjärjestönä Suomen Ekonomit kuuluu näihin, joten sekä liiton että paikallisyhdistyksen jäsenmaksut voi kirjata veroilmoitukseen vähennykseksi.

Liiton jäsenelle verovähennysoikeus merkitsee sitä, että tulo, josta tulovero lasketaan, pienenee jäsenmaksun verran.

Ilmoitamme jäsenmaksut automaattisesti verottajalle jäsentemme puolesta. Esitäytetystä veroilmoituksesta kannattaa kuitenkin kaiken varalta tarkistaa, että jäsenmaksut näkyvät vähennyksissä. Jos jäsenmaksutietoja ei siinä näy, ne voi myös itse lisätä, sillä verottaja on saattanut lähettää esitäytetyn veroilmoituksen ennen kuin jäsenmaksutieto liitosta on ehtinyt verottajalle. Vaikka tietoja ei itse täydentäisikään, verottaja saa joka tapauksessa tiedon maksuista suoraan liitosta.

Jos jäsenmaksun maksaa kerran vuodessa, se maksetaan yleensä helmi-maaliskuussa ja sen voi vähentää täysimääräisenä. Huomaa, että jäsenmaksun summan löydät siis pankkitililtäsi etkä palkkakuitistasi, koska Suomen Ekonomeilla jäsenmaksua ei peritä palkasta.

Muista jäsenmaksuun, etätyöhön ja poikkeusoloihin liittyvät vähennykset myös ensi vuoden verotuksessa. Samoja vähennyksiä voi kirjata näillä näkymin myös ensi vuonna.

Teksti: Arja Kuittinen 
Kuva: Pixabay 

Lue lisää vähennyksistä Verohallinnon sivuilta

Lue myös:

Näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa – työpsykologi neuvoo

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

Lähes 40 kirjaa kisaa Suomen parhaan bisneskirjan palkinnosta

Päivärahahakemuksen liitteet unohtuvat monelta – näin vältät turhat viivästykset hakemuksesi käsittelyssä

KOKO-kassaan saapuu nyt paljon päivärahahakemuksia ilman tarvittavia liitteitä.


Ekonomit saavat jäseniltään tällä hetkellä noin tuhat koronatilanteeseen liittyvää yhteydenottoa viikossa. Välillä kysymysten joukosta nousee esiin ongelmia, joihin ei ole järkevää ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi lainsäädännöstä tai viranomaisten tulkintaan liittyvästä asiasta.

Muistathan toimittaa päivärahahakemuksesi mukana kaikki tarvittavat liitteet. Lista liitteistä löytyy KOKO-kassan sivuilta.

Liitteiksi tarvitaan tilanteesta riippuen esimerkiksi

  • työsuhteen irtisanomisilmoitus tai sopimus työsuhteen päättämisestä (ei koske määräaikaisia työsuhteita)
  • lomautusilmoitus
  • palkkatodistus työttömyyttä tai lomautusta edeltävältä
  • palkkalaskelmat lomautuskuukausilta
  • työsopimus (ei koske yli 3 vuotta sitten tehtyjä sopimuksia)
  • muutosverokortti etuutta varten (suositus)

Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopio riittää. Kassaan jo aiemmin toimitettuja liitteitä ei tarvitse lähettää uudelleen.

Päätöstä päivärahasta ei voida tehdä, jos kaikkia tarvittavia tietoja ei ole saatavilla. Tällöin hakemuksen käsittely venyy ja päivärahan maksu viivästyy. 

Jos sinulla on kysyttävää työttömyysturvasta, ole yhteydessä Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan. Sinua palvellaan numerossa 020 693 273 arkisin klo 9–12 ilman ajanvarausta. Yhteydenotot käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Teksti: Ida Levänen